YMPÄRISTÖN NYKYTILA
8.9 Meluvaikutukset
8.9.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet
Mielmukkavaaran tuulipuistohankkeen meluvaikutusten arviointi on ollut yksi tämän ympäristövaikutusten arvioinnin painopistealu-eista. Hankkeen meluvaikutukset on arvioitu laskennallisin mene-telmin. Tarkastelun kohteena on ollut erityisesti Mielmukkajärven puoleinen osa vaaran itäpuolella, jossa sijaitsee useita loma-asumi-seen käytettäviä kiinteistöjä ja joka on vallitsevien tuulen suuntien puolella tuulipuistoa. Laskennan tarkkuutta ja luotettavuutta on pyritty lisäämään vuoden 2009 aikana tehdyillä Olostunturin tuu-livoimamelun referenssimittauksilla sekä tilastollisella arvioinnilla tuulisuusstatistiikasta.
Olostunturilla tehtyjen referenssimittauksien tarkoituksena oli sel-vittää tuulivoimamelun erottuvuutta sekä äänitasoa mittaushetken tilanteissa. Mittauksia tehtiin vuoden 2009 aikana Olostunturin juurella eri etäisyyksillä, eri paikoissa ja eri vuoden- ja vuorokau-denaikoina. Mittausviikot oli valittu satunnaisesti ja kukin kolmesta mittausjaksosta kesti viisi arkipäivää. Yhteensä mittauksia suori-tettiin 16 eri paikassa, joissa kussakin suorisuori-tettiin useita toisintoja.
Mittaustuloksia verrattiin neljällä eri mallinnustyypillä tehtyjen las-kentojen tuloksiin tunturiolosuhteisiin parhaiten ja luotettavimmin sopivan mallinnustyypin tunnistamiseksi.
Mielmukkavaaran tuulipuiston melun leviämisen laskennassa käy-tettiin suuntaavuuskorjattua yhteispohjoismaista teollisuus- ja tie-liikennemelumallia sekä ISO standardia yhdessä Concawe-mallin sääkorjausalgoritmien kanssa. Mallissa otetaan huomioon maaston korkeuserot, rakennukset ja muut heijastavat pinnat sekä maanpin-nan ja ilmakehän melun absorptionvaikutus. Mielmukkavaaran tuu-lipuiston melun mallinnuksessa ympäröivät maa- sekä vesialueet on mallinnettu niin sanottuna kovana pintana. Esimerkiksi kas-villisuuden melun kulkeutumista estävää vaikutusta ei ole tällöin huomioitu.
Laskennassa on hyödynnetty kahden eri voimalatyypin ääniteho-tasoja, jotka on saatu suoraan voimalatoimittajien antamista ääni-takuista.
Melun mallilaskentojen tuloksia on havainnollistettu leviämiskart-tojen avulla. Melumallin leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät 5 dB:n välein valituilla lähtöarvoparametreillä.
Melun leviämislaskentojen epävarmuus muodostuu lähtöäänitason ja muiden mallilaskennan syöttötietojen epävarmuudesta, leviämis-laskennan tuomasta epävarmuudesta (laskentastandardit ja algorit-mit) sekä vastaanottopisteen todellisesta äänitasosta taustamelu ja muut tuulivoimamelun peittovaikutukset huomioiden. Selvityksessä on arvioitu, että laskennan epävarmuus on suurimman meluarvon päässä noin +3 dB ja pienimmän meluarvon päässä noin -6 dB,
johtuen tuulisuusstatistiikan sekä melun todellisen leviämisen epä-varmuuksista.
Raportti:
• Pöyry Finland Oy (di Napoli, C.) 2010: Mielmukkavaaran tuulivoimahankkeen YVA-vaiheen meluselvitys. 17.3.2010 (Erillisraportti F)
8.9.2 Äänen voimakkuus ja valtioneuvoston ohjearvot
Äänen voimakkuuden mittayksikkö on desibeli (dB). Esimerkkejä erilaisten äänien desibelitasoista:
− kuulokynnys 0 dB
− lehtien havina 10 dB
− rannekellon tikitys 20 dB
− kuiskaus 30–40 dB
− toimisto 50–60 dB
− ravintola, tavaratalo 60 dB
− vilkasliikenteinen katu 80 dB
− rekan ohiajo yli 90 dB
− rock-konsertti 100–120 dB
− kipukynnys 130 dB
− suihkukone 140 dB
Painotetulla desibeliasteikolla, dB(A) otetaan huomioon se, että ihmiskorva kuulee eri taajuuksia eri tavoin. Meluntorjuntalaissa (382/87) on annettu A-painotetun melun ekvivalenttitason (LAeq) ohjearvot ulkona (Taulukko 8-9).
8.9.3 Melun nykytilanne
Mielmukkavaaran melun nykytilanne on kartoitettu laskentamallin avulla, jossa on huomioitu valtatien 21 sekä Kajankiin johtavan sivutien liikennelaskentamäärät vuodelta 2008 (Taulukko 8-10 ja Kuva 8-50). Lakialueella ja vaaran lähiympäristössä ei sijaitse teol-lisuuslaitoksia, ampumaratoja tai muita toimintoja, joista aiheutuisi selkeästi erottuvaa melua. Mielmukkajärven puoleinen ranta-alue on käytännössä loma-asukkaiden käytössä, jolloin ainoa merkittävä kesäajan melulähde voi olla alueelle johtavan autotien liikenne.
Alueelle johtava hiekkapäällysteisen tien kunto on kuitenkin pai-koin heikko, jolloin ajoneuvojen nopeudet ovat pääosin erittäin matalia. Satunnaisia melulähteitä alueella voivat olla metsänkaadon aiheuttaman äänet sekä talviaikaan Mielmukkajärven reunalla kul-keva moottorikelkkareitti.
8.9.4 Tuulipuiston meluvaikutukset rakentamisen aikana
Tuulivoimaloiden rakentaminen koostuu tieväylän, voimaloiden perustusten ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen työvai-heista. Melun kannalta merkittävimmät vaiheet ovat tiestön raken-tamisen ja perustusten rakenraken-tamisen aikana, jolloin voi esiintyä myös vähäisissä määrin impulssimaista melua.
MELUVAIKUTUKSET
YMPÄRISTÖN NYKYTILA
MELUN KESKIÄÄNITASON LAEq
ENIMMÄISARVO PÄIVÄLLÄ KLO 7–22 YÖLLÄ KLO 22 –7
Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet
55 dB 50 dB
Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja hoitolaitoksia palvelevat alueet
55 dB 45 dB
Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet
45 dB 40 dB
Taulukko 8-9. Melun ohjearvot.
LÄHTÖTIETO MIELMUKKAJÄRVEN PUOLI KARILA NIEMELÄ
klo 07–22 11–15 dB(A) 50 dB(A) 49 dB(A)
klo 22–07 10 dB(A) 45 dB(A) 43 dB(A)
Taulukko 8-10. Melun nykytilanne mallilaskennan mukaan (LAeq).
MELUVAIKUTUKSET
Kuva 8-50. Alueen melun nykytilanne eli tieliikenteen aiheuttamat keskiäänitasot.
YMPÄRISTÖN NYKYTILA
Aika Mielmukkajärven puoli Karila Niemelä
P1 P2 P3 P4 P5 P6 P7 P8 P9 P10
2,3 MW:n voimala
klo 07–22 39 39 39 39 40 39 38 37 40 40
klo 22–07 40 40 40 40 41 39 39 38 39 40
3 MW:n voimala
klo 07–22 41 41 41 41 42 40 40 39 41 41
klo 22–07 42 41 41 41 42 41 41 39 41 41
Taulukko 8-11. 2,3 MW:n ja 3,0 MW:n voimaloiden käytönaikainen melu mallilaskennnan mukaan, LAeq (dB).
P1–P10 kuvaavat mallinnuspisteitä.
Kuva 8-51. Esimerkki melumallinnuksen tuloksista tuulipuiston vaihtoehdossa 1 (yöajan keskiäänitaso).
MELUVAIKUTUKSET
VALO- JA VARJOSTUSVAIKUTUKSET
YMPÄRISTÖN NYKYTILA
Rakentamisen aikainen melu kuuluu ajoittain rakentamisvaiheesta ja -kohteesta, tuulen suunnista ja taustamelutasoista riippuen sekä Mielmukkavaaran länsi- että itäpuolisille kiinteistöille. Jotta esimer-kiksi loma-asutusalueiden päiväajan ohjearvo 45 dB(A) ylitetään 15 tunnin osalta (yksi työpäivä), tarkoittaisi se laitteiden osalta yhteisäänitehotasoa 115 dB(A) jatkuvatoimisesti, johon sisältyy +5 dB:n impulssimaisuuskorjaus. Näin voi tapahtua hetkellisesti maksimityövaiheen aikana (nosturin, traktorin, metsätyökoneen tai vastaavan suuren työkoneen täyskäyttö), mutta hyvin epätodennä-köisesti keskiäänitasolla (LAeq), toisin sanoen ei niin pitkäkestoises-ti, että ohjearvo ylittyisi.
8.9.5 Tuulipuiston toiminnan aikaiset meluvaikutukset
Mielmukkavaaran tuulipuiston normaalitoiminnan aikainen melu mallinnettiin kahteen eri keskiäänitason tilanteeseen: pitkän aika-välin keskiäänitasoon LAeq äänitakuun mukaisella tuulisuudella ja keskimääräisellä kesäajan tuulisuusjakaumalla sekä lyhyen aikavälin yöajan keskiäänitasoon LAeq,1-9h äänitakuun mukaisella tuulisuudel-la. Molempien laskentojen perustana toimivat Olostunturin refe-renssimittausten tulokset. Referefe-renssimittausten tulosten mukaan tuulivoimalan jaksollinen käyntiääni voi erottua varsin kaukana laitoksesta, mutta erottuvuuteen vaikutti merkittävästi ympäröivän alueen taustamelu (muun muassa puiden kohina), tuulennopeuden ero voimalan napa- ja mittauskorkeudella sekä tuulensuunta.
Mielmukkavaaran tuulipuiston melulaskennan tulokset ilman taus-tameluvaikutusta ja epävarmuustarkastelua on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 8-11). Keskiäänitason LAeq yksittäislasken-tatulokset päivä- ja yöaikaan on annettu Mielmukkajärven puolen lomakiinteistöjen tontin rajoilla sekä kahdessa pisteessä vaaran länsipuolelta. Laskentatulokset on annettu ilman taustameluvai-kutusta sekä ilman epävarmuutta. Oheisessa kuvassa (Kuva 8-51) on esitetty esimerkkinä melumallinnuksen tuloksista yöajan keski-äänitaso tuulipuiston vaihtoehdossa 1. Muut melun leviämiskartat on esitetty erillisraportissa F.
Laskentatulosten perusteella voi melutakuun mukaisella äänite-hotasolla yöajan keskiäänitaso lievästi ylittää loma-asutusalueita koskevan yöajan ohjearvon 40 dB(A) laskentapisteissä ilman epä-varmuustarkastelua. Pysyvää asutusta koskevat ohjearvot (yöllä 50 dB(A) ja päivällä 55 dB(A)) eivät ylity. Nämä ohjearvot koskevat Mielmukkavaaran länsipuolen laskentapisteitä (Karila ja Niemelä).
Melutasot jäävät näissä kohteissa kuitenkin usein alhaisemmiksi kuin itäpuolella, joten Mielmukkavaaran länsipuolelle ulottavat me-luvaikutukset eivät ole merkittäviä. Meluvaikutuksia voidaan pitää merkittävämpiä Mielmukkajärven puolella, missä alueen nykyinen taustamelutaso on erittäin alhainen etenkin yöaikaan, sillä valtatie 21 sijaitsee vaaran vastakkaisella puolella. Myös Kajankiin johtava autotie kulkee pääosin Kylkirovan vaaran takana.
Mielmukkajärven alueen alhainen taustamelutaso lisää voimaloiden käyntiäänen erottuvuutta ja kuuluvuutta. Olostunturin mittausten perusteella tuulivoimaloiden käyntiäänen erottuvuus hiljaisessa ym-päristössä voi alkaa jo alle 30 dB(A):n keskiäänitasolla. Laskennan mukaan on siten odotettavissa, että erityisesti loma-asuinkohteiden
sijaitessa alatuulen puolella, voimaloista kantautuva ääni erottuu muusta taustamelusta selkeästi etenkin, jos tuulisuusero lomakiin-teistöjen alueella sekä voimaloiden napakorkeudella kasvaa suu-reksi. Tämän seurauksena alueen äänimaiseman voidaan katsoa muuttuvan, mutta muutos on ajallisesti voimakkaasti vaihtelevaa.
Erillisessä meluraportissa on tuotu tarkemmin esille tuulivoima-loista syntyvän äänen luonnetta.
Laskentatulosten mukaan voimaloiden aiheuttama keskiäänitaso Mielmukkajärven puolen lomakiinteistöillä voi ylittää 40 dB(A):n loma-asutusalueen yöohjearvon erityisesti tapauksissa, joissa tuu-lennopeus vastaa äänitehotakuun mukaista tuulennopeutta voima-lan napakorkeudella, tuulensuunta on lännestä voimaloilta loma-kiinteistöihin päin ja voimalan lähtöäänitaso on äänen taajuuksien osalta painottunut matalimpiin taajuuksiin. Näin erityisesti ilta- ja yöaikaan, jolloin tuulisuusero voimaloiden napakorkeuden ja loma-kiinteistöjen korkeuden tasolla voi kasvaa suureksi.
Voimaloiden lähtöäänitason vaihdellessa voimakkaasti tuulenno-peuden mukaan ja erityisesti alueen kesäajan matalamman kes-kituulennopeuden vuoksi yöajan ohjearvon ylityksiä voi esiintyä laskennan ja Suomen Tuuliatlaksen tuulisuusstatistiikan mukaan heinäkuussa ja noin 20 % kokonaisajasta. Kokonaisajassa on muka-na myös päiväajan tuulisuustiedot (15 tuntia/vrk), jonka aikamuka-na so-velletaan korkeampaa loma-asutusalueiden ohjearvoa 45 dB(A).
Tuulensuunnan, tuulennopeusmuutosten ja alueen maaston seu-rauksena syntyy myös tilanteita, joissa tuulivoimalaitosten melua ei välttämättä kuulla lainkaan. Melun leviämistä ja melun erottuvuutta estävät tiheä kasvillisuus ja puusto loma-asuinkohteiden ympäris-tössä.
Modernien tuulivoimaloiden lähtöäänitasoa voidaan tarvittaessa rajoittaa meluohjearvojen saavuttamiseksi teknisesti siten, että tiet-tyyn tuulensuuntaan voidaan asettaa maksimi tuotettu äänitehota-so siipien kohtauskulmaa muuttamalla. Asetus tehdään turbiinin säätöautomatiikkaan ja parametreiksi voidaan valita tehoasetusten lisäksi tuulen suunta, päivämäärä sekä kellonaika jolloin äänirajoi-tusajo kytkeytyy päälle. Tällöin kuitenkin tuotantoteho muuttuu al-haisemmaksi siipien hitaamman pyörimisnopeuden seurauksena.