Apua Unix-komentojen käyttämiseen saat man–komennolla. Esimerkiksi ls–nimisen
man
komennon ohjeet saat kirjoittamalla:
vipunen ˜ 147 % man ls
Ruudulle tulostuuls–komennon Unix-manuaalisivu. Lähes jokaiselle Unixin komen-nolle on tehty sellainen.
mannäyttää manuaalisivua ruudullisen kerrallaan. Saat vieritettyä lisää manuaalia nä-kyviin painamalla välilyönti–näppäintä. Rivi kerrallaan pääset eteenpäin painamalla
return. Manuaalisivun selaamisen voit lopettaa painamalla Q.
Helpompi tapa selata manuaalisivuja on käyttää X-ympäristössä xman–ohjelmaa. Se
xman
käynnistetään komentoriviltä tai hiiren etusorminäppäimen takana olevasta valikosta.
Avautuvasta pikkuikkunasta voidaan klikataManual Page –painiketta, jolloin avautuu ikkuna, jossa on ohjeita ohjelman käytöstä. Ikkunan yläreunassa on kaksi valikkoa, OptionsjaSections. Jälkimmäisestä voidaan valita haluttu manuaalin luku ja edellisen valikon kohta Display Directory näyttää listan kaikista tarjolla olevista manuaalisi-vuista kyseisessä luvussa.xman–komennon käyttäminen lopetetaan painamalla pienen ikkunanQuit–painiketta.
4.7 Manuaalisivut 107 Unix-manuaali jakautuu kahdeksaan lukuun. Niissä käsitellään varsinaisten
komento-jen lisäksi monia eri aihepiirejä, joista suurin osa tulee tarpeelliseksi vasta ohjelmoi-taessa Unix-ympäristössä. Tarpeellisin ja useimmiten käytetty on manuaalin ensim-mäinen luku, jossa on kuvattu Unixin komentojen toiminta.
Lukujen numerointi vaihtelee eri Unixien kesken. Esimerkiksi:
AT&T BSD
1. 1. Käyttäjän komennot (User commands) 2. 2. Järjestelmäkutsut (System calls) 3. 3. Kirjastofunktiot (Library calls) 7. 4. Laiteajurit (Device drivers)
4. 5. Järjestelmätiedostojen rakenteet (Standard file formats) 6. 6. Pelit (Games)
5. 7. Sekalaiset sivut (Miscellaneous files and documents) – 8. Ylläpitokomennot (Maintenance commands)
man–komento käy lukuja järjestyksessä läpi ja näyttää ensimmäisen löytyvän manuaa-lisivun. Joillakin nimillä löytyy manuaalisivu useammasta luvusta, joten haluttu luku voidaan kertoa komennolle seuraavasti.
vipunen ˜ 148 % man 2 rmdir
Kirjoita luvun numero komennon ja antamasi nimen väliin. Esimerkissämme etsitään siis luvusta kaksirmdir–nimistä järjestelmäkutsua8. Luvusta yksi löytyy myösrmdir–
niminen komento. Miten sitten erotat ne toisistaan? Manuaalisivuilla on yleensä tapa-na kirjoittaa sulkuihin heti komennon tai muun aiheetapa-na olevan perään manuaalin luku, josta löydät kyseisen asian. Esimerkiksi merkinnästärmdir(1) tiedät, että kyseessä on komentoriville kirjoitettava komento, jarmdir(2)viittaa taas samannimiseen jär-jestelmäkutsuun.
Kaikki manuaalisivut jakautuvat osiin, jotka ovat yleensä seuraavat.
• NAMEtaiPURPOSE: Komennon nimi ja lyhyt kuvaus sen käyttötarkoituksesta.
• SYNOPSIS: Komennon syntaksi eli tarkka kuvaus sen kutsumisesta ja argumen-teista. Hakasulkuihin merkityt optiot tai muut kohdat komentorivistä ovat valin-naisia, ja ne voidaan jättää pois. Itse hakasulut eivät kuulu komentoon.
• FLAGStaiOPTIONS: Kuvaa eri optioiden merkitykset.
• DESCRIPTION: Käy läpi tarkemmin käytön yksityiskohdat.
8Järjestelmäkutsujen avulla on mahdollista suorittaa Unixinytimessä olevia toimintoja. Niitä voi-daan käyttää ohjelmoitaessa C-kielellä ohjelmia, joissa tarvitaan käyttöjärjestelmän toimintoja.
• SEE ALSO tai RELATED INFORMATION: Viittauksia muiden samantapaisten tai lähellä komennon aihepiiriä olevien komentojen manuaalisivuille. Manuaalisi-vujen luvut on merkitty suluissa, kuten edellä kerrottiin.
Manuaalisivulla saattaa olla vielä seuraavanlaisia kohtia.
• EXAMPLES: Esimerkkejä komennon toiminnasta. Valitettavasti näitä on usein vä-hän.
• ENVIRONMENT: Komennon toimintaan vaikuttavia ympäristömuuttujia.
• FILES: Komennon käyttämiä tiedostoja.
• DIAGNOSTICS: Ohjelman palauttamat virheilmoitukset ja niiden merkitykset.
• RESTRICTIONS: Rajoitukset komennon käytölle.
• BUGS: Tunnetut virheet ohjelmassa.
Valitettavasti manuaalisivut ovat usein melko hankalasti ja teknispainotteisesti kirjoi-tettuja. Niistä löytää nopeasti kuvauksen komennon toiminnasta ja listan kaikista mah-dollisista optioista. Parhaat manuaalisivut sisältävät vielä muutamia käyttöesimerkke-jä.
Mitä komentoja on olemassa?
Unix-järjestelmissä on joukko peruskomentoja, jotka löytyvät lähes jokaisesta ympä-ristöstä. Kuitenkin jokaista käyttöympäristöä “viritetään” käyttötarkoitukseensa sopi-vaksi, joten komentojen kirjo voi olla hyvinkin erilainen. Koululla Atk-keskuksen ko-neet on kuitenkin varustettu lähes samoilla ohjelmistoilla.
Komentoja voit etsiäapropos–komennolla. Jos haluat esimerkiksi lukea uutisryhmiä,
apropos
voit etsiä siihen käyttötarkoitukseen sopivaa ohjelmaa antamalla komennon vipunen ˜ 149 % apropos news
Aihepiiri tai asia pitää siis kirjoittaa englanniksi. Saat usein hyvinkin pitkän listan ko-mennoista, silläaproposetsii kaikista manuaalin luvuista sivuja, joiden kuvauksessa esiintyy antamasi sana. Täsmälleen saman toiminnon saatman–komennon-k–optiolla:
man -k news.
xman–komennolla on myös helppo tutkia luvuittain, mille komennoille manuaalisivuja on tarjolla.
Luku 5
Tekstin editointi
Levyllä olevia tiedostoja on pystyttävä muokkaamaan eli editoimaan, ja se tapahtuu käyttämällä tekstieditoria. Unix-koneessa on mahdollista käyttää erilaisia editoreja.
Sähköpostiohjelma alpine käynnistää pico–editorin viestien kirjoittamista varten. pico
picoon kevyt ohjelma, ja se soveltuu hyvin lyhyiden ja yksinkertaisten tekstien
kirjoit-tamiseen. Unix-koneissa on yleensä myös perinteisetvi–,ed–, ex– jaedit–editorit, vi ed ex edit
joiden käytön opettelu vaatii kuitenkin hieman enemmän vaivaa.1Ohjeita niiden käyt-tämiseen löytyy ainakin ohjelmien manuaalisivuilta.
Tässä luvussa tutustutaanemacs–editoriin, joka on monipuolinen ja yleisesti käytetty emacs
editori Unix-koneissa. Sen avulla on mahdollista tehdä tekstin editoinnin lisäksi monia muitakin asioita, kuten lukea sähköpostia ja uutisryhmiä. Lisäksi se soveltuu hyvin ohjelmien kirjoittamiseen.emacs-editoreja löytyy myös moniin muihin ympäristöihin, kuten Windowsiin.
Tämän luvun merkinnät
Tässä luvussa on käyttössä erilainen merkintätapa joillekin erityisnäppäimille sekä ctrl– ja esc–näppäinten avulla annetuille komennoille kuin muualla aapisessa. Työs-kentelyemacsilla perustuu juuri näiden näppäinten käyttämiseen, ja ne on kirjoitettu tekstiin samalla tavalla kuinemacsitse niitä käyttää:
C-y Painetaan ctrl alas, Y alas, vapautetaan Y ja sitten ctrl.
1Joidenkin mielestä vi jaedovat ainoat oikeat tekstieditorit. Todettakoon tähän vain, ettävi:stä pääsee ulos kirjoittamalla:Q!.
C-x i Painetaan ctrl + X ja päästetään napit ylös. Tämän jälkeen painetaan vielä I .
C-x C-f Painetaan ensin ctrl + X ja sitten ctrl + F. ctrl–näppäintä voidaan pitää koko ajan pohjassa.
M-q Painetaan ensin esc ja sitten Q, ei siis yhtä aikaa. esc–näppäintä kutsu-taan emacsissa myösmeta–näppäimeksi, mistä merkinnänM–kirjain. Tämän takana ovat historialliset syyt. Joskus näppäimistöissä on ollut meta-näppäin.
Nykyään se on kuitenkin harvinainen, jotenemacsjoutuu käyttämään esc– näppäintä tilalla.
M-x recover-file Näin annetaanemacsille interaktiivisia komentoja. Ensin pai-netaan peräkkäin esc ja X kuten edellä, sitten kirjoitetaan komentoteksti recover-fileja painetaan return.
Jotkin erityisnäppäimet kirjoitetaanemacsin käyttämillä lyhenteillä:RET(return),DEL (delete),ESC(escape tai meta),TAB(tabulaattori) jaSPC(välilyönti).
5.1 emacs niin kuin editori
Kun tehdään pidempiä tekstejä tai ohjelmoidaan, kannattaa editoriksi valitaemacs. Se sisältää monia tekstin kirjoittamista ja editoimista helpottavia toimintoja. Sillä voi kir-joittaa ja korjailla tekstejä, etsiä haluttuja merkkijonoja ja korvata niitä toisilla, tai jopa tehdä automaattisia tekstinmuokkausjärjestelmiä. Ohjelmoitaessaemacs osaa joukon hyödyllisiä tekstinmuokkausskriptejä. Esimerkiksi C-ohjelmia tehdessä se osaa ase-moida oikeankokoiset sisennykset ohjelmakoodin riveihin. Onpa joku joskus sanonut-kin, ettäemacsilla voi tehdä kaikkea, keittää vaikka kahvit!
Laajuus tuo mukanaan sen, ettäemacssaattaa aluksi tuntua monimutkaiselta käyttää.
Ei ole tarkoituskaan, että heti ensimmäisellä käyttökerralla opittaisiin kaikkiemacsin komennot ja hienoudet. Peruskäyttö on melko helppo oppia, ja taitojen lisääntyessä opitaan hyödyntämään myösemacsia monipuolisemmin. Työskentelyä helpottaa aina-kin alussa komentolistan, esimerkiksi IT-palvelukeskuksessa jaettavanemacs-haitarin mukana pitäminen. Siitä on hyvä luntata kaikki tarvittavat komennot, ja vähän enem-mänkin.
emacs on puhdas tekstieditori. Jos tekstinkäsittelyssä tarvitaan esimerkiksi rivien ta-saamista, automaattista tavutusta tai erilaisia kirjasinlajeja, kannattaa työ silloin tehdä tekstinkäsittelyohjelmilla kuten OpenOfficella. Edellä mainitut asiat onnistuvat Unix-ympäristössä myös LATEX-ohjelmistolla, jolla tuotetaan lopullinen ulkoasu editorilla
5.2emacsnäyttää tältä 111