Maksullisen digitaalisen musiikin kulutus ja jakelutavat

Musiikkimarkkinat ovat yksi puhutuimmista markkinoista, joka on kohdannut merkittäviä muutoksia diginatiivien elinaikana. Teknologian kehittyminen, eten-kin digitalisoituminen, on tuonut mukaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia.

Musiikkimarkkinoilla äänitetuottajien oikeuksia turvaava kansainvälinen toimi-alajärjestö International federation of the phonographic industry:n (IFPI) vuonna 2017 julkaisema raportti Digital music report kertoo maailmanlaajuisessa musiikki-myynnissä digitaalisen musiikin olevan tasoissa levymyynnin kanssa. Samaan aikaan maailmanlaajuinen kokonaismyynti on kuitenkin laskenut koko 2000-lu-vun ja fyysisten albumien myynti on vähäisempää kuin koskaan. Digitaalisen

puolen myynnin muodostavat yksittäiset musiikkilataukset ja albumilataukset, matkapuhelimiin ladattava musiikki sekä erilaiset Internetissä toimivat suora-toistopalvelut. Maksullisen digitaalisen musiikin palveluja on maailmassa yli 400 ja yleisimmät jakelukanavat voidaan jakaa IFPI:n (2017) myyntitilastojen perus-teella kahteen pääkategoriaan: Musiikin latauskauppoihin ja suoratoistopalve-luihin.

Musiikin latauskaupat ovat Internetissä toimivia musiikkikauppoja, joista käyttäjät voivat ladata albumin tai kappaleen suoraan omalle koneelleen maksua vastaan. Musiikin latauskaupoista tunnetuin on vuonna 2003 perustettu Apple iTunes Store (Sequeira & Vacante, 2003). Musiikin suoratoistopalvelut voidaan jakaa myyntitilastojen perusteella kahteen kategoriaan, maksullisiin luihin ja kuluttajalle maksuttomiin suoratoistopalveluihin. Musiikin tilauspalve-lut ovat Internetissä toimivia musiikkipalveluja joissa käyttäjä ei maksa erillistä hintaa jokaisesta lataamastaan albumista tai kappaleesta, vaan ainoastaan kiin-teän tilausmaksun tietyltä ajanjaksolta. Monet suoratoistopalvelut kuten You-tube ja Spotify toimivat kokonaan tai osittain mainostuloilla, jonka vuoksi ne näyttäytyvät kuluttajalle maksuttomina, mutta voivat tarjota kuluttajille maksul-lisia erikoisominaisuuksia. (Halttunen, Makkonen, Frank, & Tyrväinen, 2010;

Makkonen ym., 2010.) Esimerkiksi Spotify:n ilmaisversio soittaa ajoittain kappa-leiden välissä mainoksia ja niitä on sijoitettu myös ohjelmiston käyttöliittymään.

Maksullinen Spotify Premium tarjoaa kuluttajille paremman äänenlaadun, mai-noksettoman palvelun ja mahdollisuuden kuunnella kappaleita ilman Internet-yhteyttä.

IFPI:n (IFPI, 2017) vuoden 2016 myyntitilastojen perusteella kansainväli-sesti digitaalinen myynti on ohittanut fyysisten tallenteiden myynnin ja digitaa-lisesta myynnistä 64 prosenttia saadaan suoratoistopalveluista. Kansainvälisesti musiikin latauskauppojen myynti on laskenut 20,5 prosenttia ja suoratoistopal-velujen myynti kasvanut 60,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Digitaalisen myyn-nin osa-alueilla on kuitenkin merkittäviä maakohtaisia eroja ja suoratoistopalve-lut ovat suurin digitaalisen myynnin tulonlähde 37 maassa. Yleisesti pohjois-maissa suoratoistopalvelut ovat menestyneet huomattavasti paremmin kuin muut myyntikanavat. Ruotsissa jopa 69 prosenttia kokonaismyynnistä muodos-tuu suoratoistopalveluista, kun Saksassa fyysinen myynti kattaa vielä 52 prosent-tia kokonaismyynnistä. (IFPI, 2017.)

Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n (2015b) syykuussa 2015 toteuttaman tutkimuksen mukaan Suomessa digitaalisen musiikkimyynnin osuus musiikin kokonaismarkkinoista oli jo yli 70 prosenttia ja digitaalisen musiikkimyynnin tuotoista 75 prosenttia muodostui suoratoistopalveluista. Virallisen Musiikki-tuottajien (2016a) vuoden 2016 myyntitilaston mukaan digitaalinen musiikki-myynti kattoi 75 prosenttia äänitemyynnin kokonaismarkkinoista ja 63 prosent-tia kokonaismyynnistä muodostui suoratoistopalveluiden myynnistä (TAU-LUKKO 1). Suoratoistopalveluista saatava myynti oli vuoden 2016 aikana kasva-nut maailmanlaajuisen myynnin tapaan noin 22 prosenttia ja digitaalisista mu-siikkikauppojen myynti laskenut päälle 30 prosenttia. Musiikin kokonaismyynti oli vuoteen 2015 asti seurannut maailmanlaajuisen myynnin kehityssuuntaa ja

oli laskenut tasaisesti koko 2000-luvun, vaikka digitaalinen musiikkimyynti oli kasvanut. Musiikkituottajat – IFPI Finland ry (2016b) uskoo vuosia jatkuneen kokonaismyynnin laskun taittuvan nousuun kasvavien digitaalisten musiikki-palveluiden myötä.

TAULUKKO 1 Äänitteiden vuosimyynti Suomessa 2005-2016 (Musiikkituottajat – IFPI Fin-land ry, 2013, 2014, 2015a, 2016a)

Pohjoismaisten musiikin tekijänoikeusjärjestöjen Teoston, Tonon ja Kodan syys-kuussa 2015 toteuttaman 3600 vastaajan Polaris Nordic Digital Music Survey 2015 -kyselytutkimuksen mukaan Suomessa digitaalisesta musiikista maksaneiden osuus on pohjoismaiden pienin. Vain 14 prosenttia kyselytutkimukseen vastan-neista kertoi maksaneensa kuluneen vuoden aikana digitaalisesta musiikista.

Vastaavat luvut olivat Tanskassa 18 prosenttia, Ruotsissa 27 prosenttia ja Nor-jassa 30 prosenttia. Suomalaisista vastanneista 46 prosentin mielestä suoratoisto-palvelun ilmaisuus oli tärkein syy valittaessa musiikkipalvelua, seuraavana pal-velun helppokäyttöisyys ja tämän jälkeen palpal-velun laillisuus. Nuoret vastaajat eivät nähneet palvelun laillisuutta yhtä tärkeänä tekijänä, vaan heille tärkeämpiä tekijöitä olivat ilmaisuus, helppokäyttöisyys, kaiken heidän haluamansa musii-kin saatavuus, korkea äänenlaatu, uusien musiikkikappaleiden ehdotukset, edullisuus ja vasta näiden jälkeen palvelun laillisuus. Merkillepantavaa on, että esimerkiksi Ruotsissa musiikkipalveluiden tarjoama sisältö ja niiden käytettä-vyys ovat kuluttajien kannalta tärkeämpiä tekijöitä kuin esimerkiksi palvelun il-maisuus. (YouGov, Teosto, Tono, & Koda, 2015.)

Halttunen, Makkonen ja Frank (Halttunen, Makkonen, & Frank, 2010; Mak-konen ym., 2010, 2011) ovat noin viisi vuotta sitten tutkineet useissa tutkimuksissa syitä heikolle musiikin latauskauppojen omaksumiselle sekä

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Fyysinen myynti 58,4 57,8 53,4 49,4 41,8 35,2 33,2 30,7 26,8 17,6 13,3 9,2 Digitaalinen myynti 0,8 1,6 2,6 2,6 4,2 7,8 8,5 11,5 15,0 18,3 22,8 27,5 Kokonaismyynti 59,2 59,4 56,0 52,0 46,0 43,0 41,7 42,2 41,8 35,9 36,1 36,7

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Miljoonaa Euroa

Äänitteiden vuosimyynti 2005 -2015

haluttomuutta digitaalisen musiikin ostamiselle. Tutkimusten perusteella vain harvat olivat kokeilleet musiikin ostamista digitaalisessa muodossa ja vieläkin harvemmat olivat olleet aktiiviasiakkaita. Musiikkia kuunneltiin tutkimusten mukaan yleisesti ottaen paljon, minkä katsottiin tarkoittavan, että valtaosa musiikista joko ladatiin Internetistä ilmaiseksi tai ostetiin fyysisinä äänitallenteina. Digitaalinen musiikin hintataso nähtiin myös kuluttajien mielestä liian korkeana ja varsinkin nuoret kuluttajat hankkisivat tutkimusten perusteella musiikkinsa vain Spotifyn kaltaisista laillisista lähteistä jos se olisi ilmaista tai lähes ilmaista. Tutkimuksissa pohdittiin erityisesti miten ilmaiseen sisältöön tottuneet nuoret kuluttajat saadaan ostamaan digitaalista musiikkia ja onko kyse taloudellisten resurssien tai vaadittavien maksuvälineiden puuttumisesta vai onko nuorista musiikin kuluttajista muodostumassa uudenlainen kuluttajatyyppi, joka ei ole innokas maksamaan kuluttamastaan musiikista, koska ilmaistakin sisältöä on saatavilla.

Tutkimusten toteutusajankohdan jälkeen digitaalisen musiikin myynti on kasvanut merkittävästi ja on tilastojen mukaan Suomessa suositumpaa kuin koskaan. Samalla fyysisten tallenteiden myynti on jatkanut laskuaan ja käyttäjien maksuhalukkuus digitaalisia sisältöjä kohtaan on pysynyt matalana.

Suoratoistopalvelujen kasvanut suosio on onnistunut toistaiseksi paikkaamaan fyysisten sekä digitaalisten latauskauppojen myynnin laskua. Vaikka suoratoistopalvelujen suosio on kasvanut, niin Spotifyn kaltaisten suoratoistopalvelujen viimeisin ongelma on kannattamattomuus. Bloombergin (2017) mukaan Spotifylla on jo 140 miljoonaa käyttäjää, mutta siitä huolimatta Spotify teki vuonna 2016 539 miljoonaa euroa tappiota. Tulevan kahden vuoden aikana Spotifyn on sopimustensa mukaan maksettava royalteja ainakin kaksi miljardia euroa ja tämän lisäksi kaikkia levy-yhtiösopimuksia ole vielä uusittu.

Vaikka Spotify on perustettu jo vuonna 2006, yhtiö ei ole tehnyt yhtenäkään vuotena tulosta. Spotifyn 140 miljoonasta käyttäjästä noin 48 miljoonaa käyttäjää maksavat palvelusta kuukausimaksua ja 90 prosenttia yhtiön tuloista muodostuu maksavista käyttäjistä. Vaikka suoratoistopalvelujen suosio on viime vuosina kasvanut, Spotifyn kaltaisten suoratoistopalvelujen viimeisin ongelma on ollut kannattamattomuus, joka on asettanut palveluille paineita luopua ilmaisversioista.