• Ei tuloksia

Yhteenvetona edellisestä voidaan sanoa, että MaestroYhtiöiden tulee luoda sosiaalisen median strategia, jossa linjataan Web 2.0 –teknologioiden käyttö ja käytön laajuus yrityksessä. Strategian luomisvaiheessa keskeisiä kysymyksiä ovat;

Miten avoin tai suljettu järjestelmä halutaan? Ketkä halutaan toimijoiksi? Mitkä välineet soveltuvat MaestroYhtiöiden imagoon parhaiten?

Sosiaalisen median käyttöönotto tapahtuu yleensä vaiheittain pilotointien kautta.

Alla on listattu neljä käyttöönoton päävaihetta:

1. Aluksi tehdään sosiaalisen median käyttöönottosuunnitelma strategian perusteella, jossa käsitellään hankkeen tarkoitus, tavoitteet ja mittarit.

MaestroYhtiöillä tavoitteena ovat mm. asiakastyytyväisyys, tuottavuus ja uusien ideoiden lukumäärä. Uusia ideoita voidaan pitää myös mittarina, kuten myös käytyjen keskustelujen määrää.

Tämän jälkeen valitaan työkalut ja ratkaistaan niiden integrointi nykyiseen järjestelmään. Työkaluihin tulevat sisällöt pitää määritellä ja rajata.

Toisaalta käytönaikana rakenne ja sisältö muokkautuu käyttäjien mukaan.

Pilotiksi kannattaa ottaa yksi osa-alue, esimerkiksi Maestro ProForum 2.0 ja siitä saaduilla kokemuksilla kehittää muita yrityksen osa-alueita sosiaalisemmaksi.

2. Sosiaalisen median käyttöönottovaiheessa jaetaan roolit ja vastuut toimijoiden kesken. Tässä vaiheessa tulee myös tiedottaa, kouluttaa ja ohjeistaa kaikki sosiaalisen median käyttäjät yhdessä työskentelyyn, yhteisen tiedon luomiseen, toisten tietojen kommentointiin sekä kertoa yrityksen toimintatavoista. Tukihenkilöiden nimeäminen edesauttaa sosiaalisen median käyttöönottoa halutulla tavalla. Sosiaalisen median käyttö tulisi saada tässä vaiheessa osaksi muuta työtä.

3. Työskentely sosiaalisessa mediassa edellyttää sosiaalisia taitoja. Työtilaa tulee johtaa tasa-arvoisesti, kaikkien tulee toimia yhteisten pelisääntöjen mukaan ja käyttää oikeita kommunikointitapoja, tiedon tuottaminen tulee olla resursoitu, virtuaalityöskentelyä palkitaan ja arvostetaan.

4. Tuloksia voidaan mitata ja arvioida volyymillä (käyttäjämäärän ja sisällön määrän kasvulla), tekniikan ja työvälineiden toimivuudella sekä käyttäjien tekemällä arvioinnilla käytettävyydestä ja sisällön laadukkuudesta.

Vaikuttavuutta voidaan arvioida asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden paranemisella, paremmalla osaamisen hyödyntämisellä, liiketoiminnan kasvulla, uusien liiketoimintaideoiden määrällä, uusien osaajien rekrytoinnilla sekä kustannusten alenemisella (esimerkiksi matkakustannusten vähenemisellä).

(Otala & Pöysti 2008)

Kattava sosiaalisen median strategia ja sen onnistunut käyttöönotto parantaa kumppanien, asiakkaiden ja henkilökunnan välistä vuorovaikutusta sekä lisää innovatiivisuutta. Avoin keskustelu lisää luottamusta, ideoiden jakamista ja kehittämistä sekä laskee näkymättömiä raja-aitoja. Nykynuorten arkipäivään kuuluvat monipuolisesti sosiaalisen median eri välineet, joten yritystenkin tulisi sopeutua tulevien asiakkaiden ja työntekijöiden maailmaan.

7 YHTEENVETO

Tällä diplomityöllä on pyritty kuvaamaan nykyhetken sosiaalista median ja siihen liittyviä välineitä ja käsitteitä. Ala on koko ajan muutoksessa, uusia sovelluksia ja teknologioita tulee ja samalla vanhoja tai huonoksi koettuja poistuu. Mutta tekniikoiden takana olevat pääajatukset pysyvät. Yritykset tarvitsevat verkostoitumista niin tekniikoiden osalta kuin kumppanuussuhteidenkin osalta.

Verkostoitumisen kautta tulee pyrkiä saamaan käyttöön osaamista ja voimavaroja, joita omasta yrityksestä puuttuu. S.175 Tinnilän ja kumppanien (2008) mukaan toimivan verkoston löytäminen, luominen, ylläpitäminen ja sen hyödyntäminen erottaa menestysyritykset muista. (Tinnilä ym. 2008)

Ubiikki-teknologia tuo uusia tulevaisuuden näkymiä. Uudet päätelaitteet ja langaton tiedonsiirto luovat uusia toimintoja ja tarpeita, mutta myös vapauttavat työntekijät fyysisesti yrityksestä. Työnteon ja vapaa-ajan raja hämärtyy, kun työtä voidaan tehdä kotoa käsin ja globaalissa maailmassa mihin kellonaikaan tahansa.

Ystäviä voidaan tavata verkkoyhteisöisissä keskellä työpäivää.

Avoin innovaatio edellyttää avoimia ympäristöjä ja yhteistä tuotekehitystä.

Asiakkaat haluavat personointia ja henkilökohtaisia palveluja. He voivat osallistua tuotekehitykseen jokaisessa vaiheessa ja valita lopputuotteesta vain heitä kiinnostavat palvelut tai muodostaa omat palvelukokonaisuudet. Tämä aiheuttaa kuluttajaryhmien pirstaloitumisen. Palvelujen tulee vastata asiakkaiden tarpeita ja tuottaa lisäarvoa, jolloin palvelusta ollaan valmiita maksamaan.

Tällä hetkellä elämme vaihetta, jossa sosiaalinen media on tulossa yrityksiin.

Suuryritykset ovat jo löytämässä itselleen parhaimpia käytänteitä, mutta pk-yritykset vielä etsivät niitä. Yrityksen ja erehdyksen kautta löytyvät jokaiselle organisaatiolle sopivimmat käyttötavat niin sisäiseen kuin ulkoiseenkin

pois. Jatkossa yritysten tulee yhä tarkemmin seurata mitkä ovat omalle organisaatiolle, asiakaskunnalle ja brändille sopivimmat työvälineet ja ottaa niitä käyttöönsä sekä samalla luopua kituvista toiminnoista.

LÄHTEET

Aaserud, K. 2008. Intranet 2.0. Profit, maaliskuu 2008, 12.

Ahlroth, J. 2009. Kahden maailman kansalainen. Helsingin Sanomat, 8.2.2009, C3.

And don’t be afraid to Twitter. 2009. Chain Store Age, huhtikuu 2009, 33.

Apilo, T.,Taskinen, T. & Salkari, I. 2007. Johda innovaatioita. Helsinki: Talentum Media Oy. 260 s. ISBN 978-952-14-1126-7.

Baker, S. 2009. You’re Fired – But Stay in Touch. BusinessWeek 4.5.2009, 54 – 55.

Digital Handbook. 2009. Marketing News, 30.4.2009, 9 – 18

Dingle, S. 2009. Networking. Finweek, 29.1.2009, 10 – 13.

Gibson, S. 2009. Web 2.0 tools gain enterprise acceptance. eWeek, 6.4.2009, 16 – 18.

Haasio, A. 2008. Kaikki irti Internetistä. Helsinki: BJT Finland Oy. 270 s. ISBN 978-951-692-710-0.

Hastings, R. 2008. Collaborating Across Time Zones. Computers in Libraries, marraskuu/joulukuu 2008, 16 – 19

Hawkins, K. 2009. Twitter, Facebook And Beyond: How To Manage Your Company’s Online Presence. OfficePRO, toukokuu 2009, 20 – 23.

Heikkilä, J. & Heikkilä, K. 2001. Innovatiivisuutta etsimässä. Helsinki:

Kauppakaari. 362 s. ISBN 952-14-3025-X.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

464 s. ISBN 978-951-31-4836-2.

Ideas Welcomed – Add Campbell to consumer products firms inviting innovation via the Web. 2009. Industryweek, toukokuu 2009, 49.

Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2009. Sosiaalinen media opetuksessa. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab. 153 s. ISBN 978-951-792-383-5.

Kilpi, T. 2006. Blogit ja bloggaaminen. Helsinki: Readme.fi. 178 s. ISBN 952-5655-03-2.

Kokkola, J. 2009. MaestroYhtiöiden teknologiajohtaja, tapaaminen 13.5.2009

Langley, N. 2008. Web 2.0: the vision and the reality. Computer Weekly, 4.3.2008, 26 – 28.

Marcia, J. 2008. Enterprice 2.0. eDocmagazine, tammikuu/helmikuu 2008, 26 – 29.

McGrath, M. 2001. Product strategy for high-techology companies: accelerating your business to web speed. The United States of America: The McGraw-Hill Companies, Inc. 378 s. ISBN 0-07-136246-0

McKeefry, H. L. 2008. Web 2.0 – The channel’s new frontier. eWeek Strategic Partner, kesäkuu 2008, 11 – 13.

Middleton, C. 2008. The social side of business. Computer Weekly, 2.12.2008, 26 – 27.

Middleton, C. 2009. Is Facebook unstoppable? Computer Weekly, 27.1.2009, 18 – 20.

Montonen, J. 2009. MaestroYhtiöiden yhteyspäällikkö, henkilökohtaiset tiedonannot kevään 2009 aikana.

Nevalainen, H. 2009. Obamakin tweettaa. Etelä-Saimaa, 8.5.2009, 8.

Otala, L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Helsinki: WSOYpro.

362 s. ISBN 978-951-0-28831-3.

Otala, L. & Pöysti, K. 2008. Wikimaniaa yrityksiin – yritys 2.0 tuottamaan.

Helsinki: WSOYpro. 165 s. ISBN: 978-951-0-34699-0.

Prahalad, C.K. & Krishnan, M.S. 2008. The new age of innovation. Mc Graw Hill. 278 s. ISBN 978-0-07-159828-6.

Salmenkivi, S. & Nyman, N. 2007. Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi 2.0. Helsinki: Talentum Media Oy. 312 s. ISBN 978-952-14-1239-4.

The [Virtual] Global Office. 2008. Business Week Online, 5.5.2008, 3.

Tekes. 2008. Avoin innovaatio Suomessa: Yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin vuorovaikutus ja yhteistyö. Helsinki. Tekesin katsaus 233/2008. 103 s.

ISBN: 978-952-457-418-1.

Tinnilä, M., Vihervaara, T., Klimscheffskij, J. & Laurila, A. 2008. Elektroninen liiketoiminta 2.0 – avainkäsitteitä ansaintamalleihin. Helsinki: Teknologia teollisuus. 191 s. ISBN: 978-951-817-986-6.

Tirronen, M. 2008. Web 2.0: Verkon numerologia. Helsinki: BTJ Finland Oy. 173 s. ISBN: 978-951-692-672-1.

Tools and Techniques. 2009. Benefits & Compensation Digest, huhtikuu 2009, 8.

Wahl, A. 2008. Anybody out there? Canadian Business, 21.7.2008, 31 – 32.

Wasserman, T. 2009. Do You Need a Social Media Marketer? Brandweek, 6.4.2009, 8.

What´s All The Buzz About Twitter? 2009. Industryweek, toukokuu 2009, 53.

INTERNET:

Ahokas, K. 2009. Maestro syö norsun palasina. Tietoviikko, 23.1.2009. Viitattu 26.6.2009, saatavissa: http://www.tietoviikko.fi/taustat/article208850.ece

Anderson, C. 2009. The Long Tail, Chris Anderson’s blog. Viitattu 13.4.2009, saatavissa: http://www.longtail.com/

CentralDesktop. 2009. Viitattu 26.5.2009, saatavissa:

http://www.centraldesktop.com/

Chesbrough, H. 2005. Open Innovation: A New Paradigm for Understanding Industrial Innovation. Viitattu 24.7.2009, saatavissa:

http://www.openinnovation.net/Book/NewParadigm/Chapters/01.pdf

MaestroYhtiöt www-sivut. 2009. Viitattu 24.3.2009, saatavissa:

http://www.maestro.fi/

MyWebDesktop. 2009. Viitattu 26.5.2009, saatavissa:

http://www.mywebdesktop.net/

Nuottimäki, J. 2008. MaestroYhtiöt on kasvanut valtakunnalliseksi toimijaksi.

Etelä-Saimaan verkkolehti, 12.2.2008. Viitattu 26.6.2009, saatavissa:

http://www.esaimaa.fi/Talous---Talousuutiset/2008/02/12/Maestro+Yhti%F6t+on+kasvanut+valtakunnalliseksi+t oimijaksi/200814789221/8

Tilastokeskus. 2008. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Viitattu 14.3.2009, saatavissa: http://www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/2008/sutivi_2008_2008-08-25_tie_001.html

Wikipedia FI. 2009. Wikipedian suomenkieliset www-sivut. Saatavissa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia

Wikipedia EN. 2009. Wikipedian englanninkieliset www-sivut. Saatavissa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Main_Page

Xing. 2009. Xing-verkoston kotisivut. Viitattu: 24.7.2009, saatavissa:

http://www.xing.com/

LIITTEET

Linkkilista virtuaalisista työtiloista

• Microsoft Office SharePoint Server 2007

http://office.microsoft.com/en-us/sharepointserver/FX100492001033.aspx

• Google Apps www.google.com

• IBM Lotus Connections

http://www-01.ibm.com/software/lotus/products/connections/

• Lotus Quickr http://www-01.ibm.com/software/lotus/products/quickr/

• Oraclen sovelluksiin integroituva ryhmätyövälineitä

http://www.oracle.com/products/middleware/user-interaction/index.html

• Awareness http://www.awarenessnetworks.com/home/

• Socialtext http://www.socialtext.com/

• Atlassian http://www.atlassian.com/

• Traction Software http://traction.tractionsoftware.com/traction

• Six Apart http://www.sixapart.com/

• Trainers’ House http://www.trainershouse.fi/fi/etusivu/

• Dicole http://www.dicole.com/

• Hammerkit http://www.hammerkit.com/

• Discendum Optima http://www.discendum.fi/

(linkit tarkastettu 22.4.2009)

Sosiaalisen median työkalujen käytön vaikutukset yrityksen toimintatapoihin

Taulukko 3. Esimerkkejä sosiaalisen median työkalujen vaikutuksesta toimintatapaan (Otala & Pöysti 2008)

Käytetty väline Nykyinen tai aiempi toimintata-pa ja siihen liitty-neet ongelmat

Sähköposti Yksi lähettää liite-tiedoston monelle.

Vastaanottaja vas-taa tiedon ajanta-saisuudesta ja tal-tioinnista. Ongel-mana eri versiot ja virheellisen tiedon leviäminen.

Wiki + RSS-syöte Tieto on viimeisim-mässä muodossa yhdessä paikassa kaikkien saatavilla.

Käyttäjä saa tiedon muutoksista RSS-syötteellä.

Intranet Yksi tai muutama päivittää tietoa, jol-loin tieto vanhen-tuu helposti.

Wiki + blogi Kaikki asianomai-set päivittävät, jol-loin uusin tieto on kaikkien saatavilla.

Kirjallisena toimitetut kokousmateri-aalit

Yksi tekee ja lähet-tää postitse tai säh-köpostin liitetie-dostona. Ongelma-na on hitaus, ei ole ympäristöystäväl-listä ja aktiivisuu-den arviointi on vaikeaa. tiedok-si. Tietoa voidaan päivittää koko ajan.

Yksi tuottaa ja lä-hettää monelle, aikana eikä viesti hautaudu muiden

sähköpostien se-kaan. Viestin etsi-minen helppoa, koska se säilyy aina blogissa.

Projektiraportti Yksi laatii pohjan ja kerää kommentit muilta sähköpostit-se. Sen jälkeen ra-porttia muokataan.

Wiki Yksi laatii pohjan

ja muut asian-omaiset täydentä-vät. Sisältö on yh-dessä paikassa ja se täydentyy. Muutok-set näkyvät ja säi-lyvät alan tai aiheen kir-joittelua tai web-sivuja. On aikaa vievää, työlästä ja sattumanvaraista.

RSS-palvelu Vastaanotetaan va-littuja uutisia ja nii-den referaatteja.

Hyötynä on no-peus, kattavuus ja helppous. on rajoitettu käyttö ja rajoitettu tietojen syöttö.

Virtuaalinen asia-kastyötila, jossa sekä sisäiset että ulkoiset wikit, ja käsitellään heti.

Hyötynä avoimuus,

Mahdol-Palkitseminen vain toiminnoi-sta, kuten toisten auttamisesta ja lii-dien tuottamisesta, ja niistä palkitsemi-sesta. Hyötyjä ovat mm. koko ryhmän toiminta tehostuu, yhteisen asiakastie-topankin kertymi-nen sekä asiakas-palautteen kertymi-nen ja siirtymikertymi-nen myös etsintä, ideariihet ja ehdotusprosessit, joissa ongelmana yleensä aika- ja paikkasidonnaisuus liiketoimin-naksi. Hyötynä on aika- ja ke-neltä idea tuli.

Avoin innovointi Innovointi vain yri-tyksen omalla T&K -osastolla. Ongel-mana on rajalliset resurssit ja vaikeus saavuttaa kriittistä ulkopuo-lelta ja nykyisiltä tuotteen käyttäjiltä.

löy-tymisen ja tuotteen parantumisen.

Ohjeiden ja tuen tuottaminen

Yritys kirjoittaa ja tuottaa kaikki oh-jeet, jolloin asia-kasnäkökulma ja – palaute jäävät hyö-dyntämättä.

Asiakkaille avoin wiki

Asiakkaat tuottavat itse sisältöä, esim.

käyttöohjeita ja vinkkejä. Hyötynä on vastausten no-peus ja siitä saatava todellinen palaute tuotekehitykseen.

Yrityksille ja organisaatioille suunnattuja sivustoja ja blogeja sosiaalisesta mediasta ja sen käytöstä

Yritys 2.0 eli miten työntekijät toimivat yritys 2.0:ssa:

http://www.slideshare.net/slgavin/meet-charlie-what-is-enterprise20?type=powerpoint

(luettu 25.5.2009)

”Jos tiedät mikä on tärkeää asiakkaillesi, niin tiedät mikä on tärkeää yrityksellesi”

http://www.slideshare.net/Griner/fear-and-loathing-in-social-media-1175858?type=powerpoint

(luettu 25.5.2009)

Daily Diego – verkottunut maailma, liiketoiminta ja markkinointi –blogi on Internetkonsulttitoimiston ja sen asiakkaiden sekä kumppanien välinen keskustelukanava:

http://www.dailydiego.fi/blog/?p=722 (luettu 25.5.2009)

Mobaalikanava on suomalaisille yrityksille ja organisaatioille suunnattu sosiaalisen median verkkosivusto:

http://mopaalikanava.net/

(luettu 25.5.2009)

Tiukka taloustilanne saattaakin vain edistää sosiaalisen median markkinoita http://www.gemilo.com/yritysblogi/tiukka-taloustilanne-saattaakin-vain-edistaa-sosiaalisen-median-markkinoita/

(luettu 25.5.2009)

Sosiaalinen media vaatii avoimuutta

http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=37155 (luettu 25.5.2009)

Sosiaalinen media syntyy hyvästä ideasta

http://www.t-lehti.fi/story.php?page%3Dstory4821 (luettu 25.5.2009)

Monipuolisesti vinkkejä yrityksen nettisisällön käyttöönotosta:

http://www.junta42.com/

(luettu 26.5.2009)

”Cambell’s Ideas for Innovation” –nettisivulla:

http://www.campbellideas.com (luettu 26.5.2009)

Web 2.0 –hakemisto:

http://web2.econsultant.com/collaboration-groups-teams-services.html (luettu 26.5.2009)

Yritys 2.0 ei ole muistilista:

http://www.fastforwardblog.com/2009/05/27/enterprise-20-isnt-a-checklist/

(luettu 2.6.2009)