3 seLviTyksen TuLoksia maakunniTTain
3.4 Kainuu
3.4.1 Maatalous ja elintarviketeollisuus Kainuussa
Maakunnan luontoa hallitsevat vaarat, erämaat ja vesistöt. Idemmäksi mentäessä Kainuun ilmastos-sa näkyy selvästi mantereisuus. Oulujärven ympä-ristössä ilmasto on lämpimämpi kuin idempänä.
Maakunta on talvisin Suomen lumisinta aluetta.
Maakunnan asukasluku oli vuoden 2012 lopussa 80 685 henkilöä. Kainuun alueella oli vuoden 2012 tietojen mukaan 988 maatilaa ja 852 viljelijää.
Eniten (315) tiloja oli keskittynyt luokkaan muu kasvintuotanto. Toiseksi eniten (314) oli lypsykar-jatiloja. Kolmanneksi eniten (127) oli viljanviljely-tiloja. (Ilmatieteen laitos, 2013; Koko Kainuu ver-kossa, 2013; Matilda, 2013).
Kasvinviljely ja kotieläintalous työllistivät Kai-nuussa 904 henkilöä vuonna 2011. Toimipaikko-jen määrä oli 719. Eniten työllisti kotieläintalous (570 henkilöä) ja varsinkin lypsykarjan kasvatus (435 henkilöä). Seuraavaksi eniten (203 henkilöä) työllistivät ns. sekatilat eli yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous. Koko alkutuotannon liikevaihto oli 63,8 miljoonaa euroa Kainuussa vuonna 2011.
(Toimiala Online, 2013).
Elintarvikkeiden valmistus työllisti Kainuussa 188 henkilöä vuonna 2011. Alan liikevaihto oli 38,2 miljoonaa euroa. Eniten liikevaihtoa kertyi hedel-mien ja kasvisten jalostuksessa, noin 23 miljoonaa euroa. Toimiala työllisti 57 henkilöä. Eniten työl-listi kuitenkin leipomotuotteiden valmistus, jonka palveluksessa työskenteli 92 henkilöä. (Toimiala Online, 2013). 31 32
Taulukko 13. Kainuun elintarvikealan toimipaikat.
Toimiala Toimipaikat
2013 (kpl)31 Toimipaikat 2012 (kpl)32 Teurastus ja lihanjalostus 5 5
Kalanjalostus 4 2
Hedelmien ja kasvisten
jalostus ja säilöntä 10 11
Maitotaloustuotteiden
valmistus 3 3
Mylly- ja
tärkkelys-tuotteiden valmistus 4 4
Leipomotuotteiden,
ma-karonien yms. valmistus 15 12
Muiden elintarvikkeiden
valmistus 7 3
Juomien valmistus 3 3
yhteensä 51 43
31 Tiedot: Ruoka-Suomi, 2013.
32 Tiedot: Toimiala Online, 2013.
3.4.2 yriTyskyseLyn TuLoksia
Kainuusta kyselyyn vastasi 37 elintarvikealan yri-tystä. Niistä viiden päätoimialana oli hedelmien, kasvisten ja marjojen jalostus. Myös leipomotuot-teita, makaroneja ja vastaavia tuotteita valmista-vista yrityksistä viisi vastasi kyselyyn. Kyselyyn ei vastannut yhtäkään kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen tai eläinten ruokien valmistajaa. Loput vastaajat jakautuivat melko tasaisesti muille ala-toimialoille.
Kainuussa elintarvikeyritykset ostavat kes-kimäärin 67 prosenttia alkutuotannon raaka-ai-neistaan omasta maakunnasta. Muualta Suomes-ta osteSuomes-taan noin 30 prosenttia ja ulkomailSuomes-ta noin kolme prosenttia raaka-aineista. Kainuussa eniten omasta maakunnasta alkutuotannon raaka-aineita ostavat maitotuotteiden valmistajat, jopa sata pro-senttia (kuvio 19). Myös kalanjalostajat, hedelmien, kasvisten ja marjojen jalostajat, muiden elintarvik-keiden valmistajat sekä lihanjalostajat ostavat yli puolet alkutuotannon raaka-aineista omasta maa-kunnasta. Vähiten oman maakunnan raaka-ainei-ta käyttävät leipomotuotteiden valmisraaka-ainei-tajat, hieman alle 20 prosenttia. Muualta Suomesta raaka-aineita ostavat eniten mylly- ja leipomotuotteiden valmis-tajat33. Juomien valmistajat käyttävät eniten ulko-maisia raaka-aineita, noin 45 prosenttia.
Suurin osa, noin 73 prosenttia, kyselyyn vas-tanneista yrityksistä arvioi, että paikallisten alku-tuotannon raaka-aineiden käyttö tulee pysymään tulevaisuudessakin nykyisellä tasolla. Vastaavasti noin 27 prosenttia vastaajista arvioi paikallisten raaka-aineiden käyttöosuuden kasvavan nykyises-tä. Yksikään yritys ei arvioinut, että paikallisten raaka-aineiden käyttö tulisi vähenemään tulevai-suudessa.
Vastausten perusteella Kainuun elintarvikeyri-tyksissä olisi enemmänkin kiinnostusta kasvattaa paikallisten raaka-aineiden osuutta tuotannos-saan, mutta raaka-aineiden tarjonta on ollut yri-tysten näkökulmasta rajallista. Joitakin tarvittavia raaka-aineita ei tuoteta lainkaan paikallisesti eikä välttämättä muuallakaan Suomessa. Osa raaka-ai-neista hankitaan yritysten lähiympäristöstä, mut-ta naapurimaakunnan puolelmut-ta. Osa yrityksistä ilmoitti paikallisten raaka-aineiden osuuden pysy-vän nykyisellä tasolla, koska ne käyttävät
tuotan-33 Yksi vastaaja on ilmoittanut päätoimialakseen leipomotuotteiden valmistuksen, mutta ostojen jakautuminen on ilmoitettu myllytuot-teiden kohdalla. Vastaavia tilanteita on muissakin maakunnissa. Ne johtuvat ilmeisesti siitä, että kyseisillä aloilla toiminta on osin sa-mankaltaista. Raportoidut tulokset perustuvat vastaajien ilmoituk-siin. Jos kyseisen vastaajan tiedot siirrettäisiin leipomotuotteisiin, koko maakuntaa koskevat tulokset muuttuisivat myllytuotteiden osalta. Tällöin myllytuotteissa yli puolet raaka-aineista ostettaisiin omasta maakunnasta. Leipomotuotteisiin siirrolla ei olisi olennaista vaikutusta, koska kyseisen vastaajan tiedot ovat samansuuntaisia kuin muidenkin alalla toimivien.
kuvio 19. Kainuun elintarvikeyritysten raaka-aineostojen jakautuminen tuoteryhmittäin eri alueille.
Oma maakunta Muu Suomi Ulkomaat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus
Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Maitotaloustuotteiden valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus
kuvio 20. Kainuun elintarvikeyritysten myynnin jakautuminen tuoteryhmittäin eri alueille.
kuvio 21.
Kainuun elintarvikeyritysten luomutuotannon osuus vuosina 2013 ja 2020.
Oma maakunta Muu Suomi Ulkomaat Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä
Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Maitotaloustuotteiden valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus
Luomu 2013 Luomu 2020
%
0 10 20 30
Kainuu Koko Suomi
nossa pelkästään omassa maakunnassa tuotettuja aineita. Joissakin tapauksissa kaikki raaka-aineet tuotetaan oman yrityksen sisällä.
”Kaikki raaka-aineet otetaan omasta maa-kunnasta mitä vain on saatavilla.”
(Leipomotuotteiden valmistaja, alle 30 työnteki-jää, Kainuu)
Kyselyyn vastanneet yritykset myyvät keski-määrin noin 48 prosenttia tuotteistaan omaan maakuntaan. Muualle Suomeen myydään noin 50 prosenttia ja ulkomaille noin kaksi prosenttia yritysten tuotteista. Eniten omaan maakuntaan myyvät mylly- ja leipomotuotteiden valmistajat, jotka myyvät maakuntaan noin 80 prosenttia tuot-teistaan (kuvio 20). Myös lihan- ja kalanjalostajat myyvät yli puolet tuotteistaan omaan maakun-taan. Muualle Suomeen myyvät eniten maitotuot-teiden valmistajat, joiden myynnistä lähes 90 pro-senttia kohdistuu muualle Suomeen. Ulkomaiden osuus myynnistä on suurin hedelmien, kasvisten ja marjojen jalostajilla, jotka vievät yli 20 prosent-tia tuotteistaan.
Kyselyn perusteella Kainuun elintarvikeyrityk-set myyvät noin puolet tuotteistaan tukkumyyn-tiin. Vähittäiskaupan osuus on noin 27 prosenttia ja suoramyynnin noin 15 prosenttia.
Ruokapalve-luita tarjoaville tahoille myydään lähes kymmenen prosenttia elintarvikkeista. Vastauksista ilmeni, että suoramyynti on monille yrityksille tärkein myyntikanava ja sen osuutta pyritään kasvatta-maan esimerkiksi verkkokaupan avulla.
Luomutuotteiden osuus kyselyyn vastanneiden Kainuun elintarvikeyritysten tuotteista on nykyti-lanteessa melko korkea, noin 19 prosenttia (kuvio 21). Useassa yrityksessä luomun osuudeksi ilmoi-tettiin sata tai lähes sata prosenttia. Nämä yrityk-set edustivat usean eri toimialan yritystä, joten luo-mun korkeaa osuutta ei ollut mahdollista yhdistää tiettyihin toimialoihin. Luomutuotteiden osuuden arvioitiin hieman laskevan vuoteen 2020 mennes-sä. Arvioiden mukaan noin 17 prosenttia tuotteista olisi luomua vuonna 2020. Väheneminen johtuu suurelta osin siitä, että moni sellainen yritys, jonka tuotannossa luomulla on nykyisin merkittävä ase-ma, ei esittänyt kyselyssä tulevaisuudenarviotaan.
Tulosten perusteella voisi siis arvioida, että luomu-tuotannon osuus pysyy lähivuosina suunnilleen nykyisellä tasolla.
Kyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että Kainuun elintarvikeyritykset ovat optimisti-sia tulevaisuuden suhteen. Liikevaihdon arvioitiin pääsääntöisesti kasvavan nykytilanteesta. Kyse-lyyn vastanneista yrityksistä 61 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan vuosien 2013 ja 2020
vä-Kannattava alkutuotanto takaa raaka-aineiden riittävyyden. (Kuva: Outi Hakala)
lillä. Vain yksi yritys ilmoitti liikevaihtonsa piene-vän. Vastaavasti 35 prosenttia vastaajista ilmoitti liikevaihdon pysyvän nykyisellään. Niiden yritys-ten, jotka ilmoittivat liikevaihtonsa kasvavan, kas-vuarviot vaihtelivat reilun kymmenen prosentin kasvusta jopa yli kahdensadan prosentin kasvuun.
Kaikkien kyselyyn vastanneiden Kainuun yritys-ten liikevaihdon kasvuarvio oli keskimäärin 27 prosenttia vuosien 2013 ja 2020 välillä. Tämä arvio on lähellä koko Suomea koskevaa keskimääräistä kasvuarviota.
Vastauksista ilmenee, että yrityksissä pyritään hallittuun kasvuun. Tuotteille olisi enemmänkin kysyntää, mutta raaka-aineiden saatavuus rajoit-taa jossain määrin tuotannon kasvattamista. Vas-tauksissa kerrotaan, että kasvua voidaan saada kehittämällä tuotteita, monipuolistamalla myynti-kanavia ja ryhtymällä viemään tuotteita ulkomail-le.
”Yrityksessä intoa uudistua, tietoisuus ruoan alkuperästä vahvistuu asiakkaiden keskuu-dessa.”
(Hedelmien, kasvisten ja marjojen jalostaja, alle kymmenen työntekijää, Kainuu)
Kyselyssä selvitettiin myös elintarvikeyritysten näkemyksiä siitä, mitkä muutostrendit vaikuttavat
merkittävimmin niiden liiketoimintaan vuoteen 2020 mennessä. Useimmin vastauksissa mainit-tiin lähiruoan suosion kasvaminen. Vastauksissa kuvattiin kuluttajien tiedostavan yhä paremmin, millaiset elintarvikkeet ovat terveellisiä ja ympä-ristön kannalta kannatettavimpia. Samalla kulut-tajien kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan kasvaa.
Vastauksissa ennustettiin, että ruokaskandaaleja paljastuu myös lähivuosina.
”Lähiruuan suosion kasvu. Puhtaan suoma-laisen raaka-aineen suosion nousu”
(Muiden elintarvikkeiden valmistaja, alle kym-menen työntekijää, Kainuu)
”Luomun ja lähiruoan arvostuksen nousu.
Puhtaan luonnon arvostus.”
(Hedelmien, kasvisten ja marjojen jalostaja, alle kymmenen työntekijää, Kainuu)
”Toistuvat ruokaskandaalit ja kuluttajien tietoisuus omasta hyvinvoinnistaan. Suoma-laisen perusruoan (vilja ja marja, kasvikset) trendikkyys ja kuluttajan löydöt omasta histo-riastaan ja mummojen historiasta. Diabetes ja muut erityisongelmat.”
(Muiden elintarvikkeiden valmistaja, alle kym-menen työntekijää, Kainuu)
Ammattilainen työssään. (Kuva: EkoCentria/Tero Takalo-Eskola)
Merkittävimmiksi muutostrendeiksi nimettiin vastauksissa myös muutokset, jotka johtuvat yri-tyksen omista toimenpiteistä, kuten tuotekehi-tyksestä ja markkinoinnista. Toimintaympäristön muuttumista kuvattiin yhtäältä siten, että pie-nempien toimijoiden mahdollisuudet parantuvat, toisaalta siten, että toiminnan kannattavuus edel-lyttää tuotannon kasvattamista. Vastauksissa kiin-nitettiin huomiota elintarvikkeiden maailman-markkinoiden kehittymisen mukanaan tuomiin muutoksiin. Vastauksissa huomioitiin myös se, miten suomalaisen lainsäädännön muuttuminen vaikuttaa liiketoimintaan: yrityksissä koetaan vai-keuksia esimerkiksi erilaisten lupien saamisessa.
Yhtenä näkökulmana tulevaisuuden muutostren-diksi nähtiin alkutuottajien eläköityminen ja siten raaka-ainetuotannon väheneminen, mikä rajoittaa myös elintarvikeyritysten tuotantomääriä.
Yhteiskuntavastuuseen liittyvät aiheet ovat hyvin tärkeitä monille Kainuun elintarvikealan yrityksille. Ympäristövastuu koetaan erittäin tär-keäksi 47 prosentissa, melko tärtär-keäksi 26 pro-sentissa ja tärkeäksi 26 propro-sentissa yrityksistä (yhteensä 99 %). Yritystoiminnassa ympäristövas-tuu näkyy vastausten perusteella monin erilaisin tavoin. Tuotteiden ympäristövaikutukset huomi-oidaan jo tuotevalikoimaa rakennettaessa. Yri-tyksissä suositaan paikallisia ja kotimaisia raaka-aineita ja tuotantoprosessiin valitaan vähemmän kuormittavia toimintatapoja. Jätteiden, päästöjen ja hävikin määriä pyritään minimoimaan. Vesistö-jen suojeleminen on monissa yrityksissä hyvin tär-keässä asemassa. Tuotannon sivuvirroista kehite-tään uusia tuotteita ja muutoin jätteet kierrätekehite-tään.
Tuotteiden pakkausmateriaalit valitaan harkiten ja kuljetukset suunnitellaan tarkoin. Ympäristöasioi-hin kiinnitetään huomiota työntekijöiden koulu-tuksessa, ja ympäristövastuusta huolehtiminen on myös osa yritysten hakemia standardimerkkejä.
”Kehitämme sivuvirroista tuotteita ja pyrim-me huomioimaan kaikessa mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen.”
(Maitotuotteiden valmistaja, alle kymmenen työntekijää, Kainuu)
”Luomutuotantoa. Jätehuolto ja tuotevirrat harkittuja.”
(Hedelmien, kasvisten ja marjojen jalostaja, alle kymmenen työntekijää, Kainuu)
Kainuun elintarvikeyritykset kokevat vastuuta myös ympäröivästä yhteisöstään. Vastaajista 29 prosentille tämä vastuu on erittäin tärkeää, 47
prosentille melko tärkeää ja 12 prosentille tärkeää (yhteensä 88 %). Ainoastaan 12 prosentille vastaa-jista nämä kysymykset ovat joko vain vähän tai ei ollenkaan tärkeitä. Vastuu yhteisöstä voidaan ko-kea vähäiseksi, jos yhteisö ei vastavuoroisesti ole kiinnostunut yrityksen toiminnasta.
”Paikalliset yhteisöt eivät ole kiinnostuneita mummojen tyylistä toimia. Globaalit toimin-tatavat ovat mielenkiintoisempia ja koukut-tavampia. Mikään ei ole uutta taivaan alla ja lähellä esim. Saharan hiekka-aavikolla hiek-kakakku tuskin kiinnostaa paikallisesti.”
(Muiden elintarvikkeiden valmistaja, alle kym-menen työntekijää, Kainuu)
Yhteisövastuu näkyy yritysten toiminnassa moni-puolisesti. Elintarvikeyritykset työllistävät paikal-lisia asukkaita, hankkivat raaka-aineensa läheltä ja tarjoavat monenlaisia tuotteita lähiyhteisölleen.
Lisäksi yritykset osallistuvat paikallisyhteisönsä toimintaan eri tavoin.
”Kainuulaisen elintarviketuotannon puolesta toimimme.”
(Hedelmien, kasvisten ja marjojen jalostaja, alle kymmenen työntekijää, Kainuu)
”Osallistumme aktiivisesti paikallisiin tapah-tumiin. Tuemme paikallisia lasten, nuorten ja vanhusten toimintaa.”
(Maitotuotteiden valmistaja, alle 30 työntekijää, Kainuu)
Julkisen sektorin tarjouspyyntöön on vastannut noin 47 prosenttia kyselyyn vastanneista Kainuun elintarvikealan yrityksistä. Näistä yksi on tehty yh-teistyössä muiden yritysten kanssa. Yritykset eivät ole vastanneet tarjouspyyntöön, koska niiden tuo-tantovolyymi ei vastaa tarjouspyyntöjen edellytyk-siä tai tuotteista maksettava hinta ei ole yritysten kannalta kannattava. Joidenkin yritysten tuot-teista ei ole tehty tarjouspyyntöjä. Yritys voi jättää vastaamatta tarjouspyyntöön myös siksi, että yrit-täjällä on tästä aiempia negatiivisia kokemuksia.
Vastausten perusteella monissa yrityksissä on kui-tenkin kiinnostusta toimittaa enemmänkin tuot-teita julkiselle sektorille. Tähän liittyen yritykset esittivät vastauksissaan kehittämisehdotuksia:
”Toivottavasti tarjouskilpailut/tarjouspyyn-nöt avataan paremmin, jotta voi tarjota paikallisesti vaikka vain yhtä tuotetta. Toi-vottavasti tarjouksen pyytäjät saavat myös
koulutusta kuinka pientuottajilta voidaan pyytää tarjouksia (joita ei tarvitse kilpailut-taa).”
(Maitotuotteiden valmistaja, alle kymmenen työn-tekijää, Kainuu)
”Julkisiin tarjouksiin vastaamisen tuki pitää olla jollain verorahoilla kustannetuista orga-nisaatioilla!”
(Hedelmien, kasvisten ja marjojen jalostaja, alle kymmenen työntekijää, Kainuu)
”Ongelmana julkisissa hankinnoissa ovat usein tuotantovolyymit. Suuret tuotantoerät vaatisivat lisäinvestointeja koneisiin. Tämä on taloudellisesti riskialtista koska sopimuk-set ovat usein lyhyitä, 1-2 vuotta. Pidemmät sopimukset toisivat mahdollisuuden investoi-da toimintaan enemmän. Toimittajien välinen yhteistyö toimituksissa voisi myös olla tilan-netta helpottava tekijä. Se toisi enemmän var-muutta ja joustavuutta toimituksiin.”
(Kalanjalostaja, alle kymmenen työntekijää, Kai-nuu)
3.4.3 hankinTarenkaiLLe ja -yksiköiL- Le LäheTeTyn kyseLyn TuLoksia
Kainuusta saatiin yksi vastaus hankintarengasky-selyyn. Tässä vastauksessa ei ilmoitettu, missä suh-teessa yksikössä hankitaan elintarvikkeita omasta maakunnasta, muualta Suomesta tai ulkomailta.
Näin ollen Kainuun hankintarenkaiden osalta voi-daan esittää ainoastaan kuvailevia tuloksia.
Kyselyyn vastannut hankintarengas ostaa omasta maakunnasta etenkin leipomotuotteita. Li-säksi marjatuotteita, vihanneksia, juureksia ja lei-pomotuotteita hankitaan yksikön toimintapistei-den läheisyydestä, mutta maakuntarajan ylittäen.
Vastauksessa todetaan, että hankintarenkaan tar-vitsemia tuotteita tarjotaan omasta maakunnasta vain vähän. Tuotantokapasiteetti ja tuotteiden ja-lostusaste ovat ongelmakohtia, joihin vastauksessa kiinnitettiin huomiota.
Luomutuotteiden osuus kyselyyn vastanneen hankintarenkaan ostoista on tällä hetkellä melko vähäinen. Suurin osa luomuhankinnoista teh-dään omasta maakunnasta. Luomun osuuden arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä muutamalla prosenttiyksiköllä. Luomun osuus ko-konaishankinnoista on kuitenkin pienempi kuin Suomessa keskimäärin.
Hankintojen suunnitteluvaiheessa vastaaja keskustelee ruokapalveluvastaavien, elintarvi-ketuottajien ja tukkuliikkeiden kanssa. Vastauk-sen perusteella kyseisessä hankintarenkaassa on kiinnostusta paikallisten elintarvikkeiden osuu-den kasvattamiseen. Tämä edellyttää elintarvike-tuottajien aktiivisuutta ja halua kehittää tuottei-ta. Lisäksi toimitusten logistiikka on pystyttävä järjestämään sujuvaksi. Hankintarenkaan näkö-kulmasta on ongelmallista, jos hankintoja täytyy tehdä monilta eri tuottajilta, jotka toimittavat ja laskuttavat tuotteistaan erikseen.
3.4.4 maaTaLouden ja eLinTarvike- TeoLLisuuden aLueTaLoudeLLi- seT vaikuTukseT
3.4.4.1 Nykytilanteen vaikutukset
Kainuussa maatalouden vaikutus maakunnan BKT:hen on lähes 2 prosenttiyksikköä, mikä tar-koittaa noin 40 miljoonaa euroa. Maatalouden vaikutus alueen työllisyyteen on lähes 5 prosent-tiyksikköä, mikä käsittää 1 792 henkilötyövuotta.
Maataloudella on näin ollen suurempi vaikutus maakunnan työllisyyteen kuin talouteen.
Luomu 2013
Kainuu Koko Suomi
%
kuvio 22. Kainuun hankintarenkaiden ja -yksiköiden luomuhankinto-jen osuus vuosina 2013 ja 2020.34
34 Kainuusta kyselyyn vastasi vain yksi hankintarengas. Yksittäinen vastaus on ra-portoitu, koska kyseinen hankintarengas vastaa suurimmasta osasta maakun-nan julkisia elintarvikehankintoja.
Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen toimi-alalla ei ole erityisen suurta merkitystä Kainuus-sa. Elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen on noin 1,8 prosenttiyksikköä eli noin 36 miljoonaa euroa. Suurimmat alan vaikutukset syn-tyvät hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostuk-sen sekä leipomotuotteiden valmistukjalostuk-sen aloilta.
Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostuksen vaikutus aluetalouteen on lähes 21 miljoonaa eu-roa. Leipomotuotteiden vaikutus maakunnan talo-uteen on lähes 10 miljoonaa euroa. Lihanjalostusta, rasvojen ja öljyjen valmistusta sekä eläinten ruoki-en valmistusta ei tilastojruoki-en mukaan ole Kainuussa.
Lihaa kyllä maakunnassa tuotetaan, mutta se luo-kitellaan tilastoissa alkutuotannoksi. Elintarvik-keiden ja juomien valmistuksen vaikutus Kainuun työllisyyteen on noin 1,1 prosenttiyksikköä eli 383 henkilötyövuotta. Eniten alalla työllistää hedelmi-en, marjojen ja kasvisten jalostus, 156
henkilötyö-vuotta. Myös leipomotuotteiden valmistus työllis-tää maakunnassa yli 100 henkilötyövuotta.
Elintarviketeollisuuden työllisyyskerroin Kai-nuussa on 1,7. Näin ollen yksi elintarviketeollisuu-den työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 0,7 muuta: 0,6 kohdistuu muuhun elintarvikeket-juun ja 0,1 muihin toimialoihin. Maatalouden työl-lisyyskerroin on 1,0, jonka mukaan maatalouden työntekijä ei luo kerroinvaikutusten kautta lisää työpaikkoja. Tämä johtuu muun muassa vuodoista alueen ulkopuolelle.
3.4.4.2 Tulevaisuuden vaikutukset
Tulevaisuuden vaikutuksia ei voitu laskea Kainuun osalta, koska maakunnan hankintarenkailta ei saatu kaikkia laskelmien tekemiseen tarvittavia tietoja.
Taulukko 14. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden vaikutukset Kainuussa.
Toimiala bkT
(%-yksikköä) bkT
(milj. euroa) Työllisyys
(%-yksikköä) Työllisyys (htv)
maaTaLous 1,98 40,43 4,98 1792
Kalanjalostus 0,02 0,49 0,02 6
Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 1,02 20,76 0,43 156
Maitotuotteiden valmistus 0,20 4,03 0,21 74
Myllytuotteiden valmistus 0,00 0,10 0,00 2
Leipomotuotteiden valmistus 0,49 9,93 0,36 130
Muu elintarvikkeiden valmistus 0,04 0,88 0,02 9
Juomien valmistus 0,01 0,14 0,02 7
eLinTarvikeTeoLLisuus yhTeensä 1,78 36,33 1,06 383