Tässä työssä tutkittiin suljetun jakeluverkon toimintaa ja samalla tunnistettiin joitakin kiinnostavia jatkotutkimuskohteita. Yhtenä kohteena olisi tutkimus siitä, mikä parametri voisi korvata KAH-arvot ja jolla voitaisiin saada samansuuntaista tietoa toiminnasta ja verkon luotettavuudesta. Tulevaisuudessa suljettujen jakeluverkkojen mahdollisesti
lisääntyessä, voidaan päästä tutkimaan myös erityyppisten sääntelymallien toimintaan myös käyntivarmuuden kehittymiseen.
7 YHTEENVETO
Suomen sähkömarkkinalain uudistumisen myötä tuli käyttöön uusi suljetun jakeluverkon termi perustuen Euroopan unionin direktiiviin. Uusi laki aiheutti sen, että Neste Oy:n sähköverkko Kilpilahdessa tulkittiin nyt suljetuksi jakeluverkoksi ja sen tuli hakea verkkolupaa toiminnalleen. Uusi toimintaympäristö pakotti luomaan yhtiön, johon voitiin keskittää sähköverkko-omaisuus ja josta voitiin muodostaa laissa tarkoitettu suljettu jakeluverkko. Tällä hetkellä KED Oy on ainoa tällaisen verkkoluvan saanut yhtiö Suomessa.
Neste Oy luopui tämän yhtiön omistuksesta vuoden 2014 joulukuussa.
Koska uuden asemansa myötä KED Oy on verkkoyhtiö, piti muodostaa tariffit ja valvontamalli, jonka puitteissa yhtiö alkoi toimia. Kyseessä on samanlainen luonnollisen monopolin turvin toimiva jakeluverkkoyhtiö kuin vastaavat muutkin julkiset toimijat.
Tämän takia täytyi luoda malli, joka takaa asiakkaiden syrjimättömän kohtelun ja kohtuullisen hinnoittelun. Kehitetty malli johdettiin olemassa olevasta kolmannen valvontajakson mallista yksinkertaistamalla sitä ja huomioimalla petrokemianteollisuuden erittäin korkean käyntivarmuusvaatimuksen. Tehtyjä valintoja olivat luopuminen yksikköhintamallista ja sen korvaaminen kirjanpitoarvo-mallilla, jolloin pystytään varmistamaan asiakkaiden vaatimukset. Toisena merkittävä erona yhtiölle ei otettu käyttöön tehokkuusmittausmalleja, vaan tämä korvattiin operatiivisten kulujen seurantamallilla.
Näillä valinnoilla on pyritty huomioimaan yhtiön pieni koko ja resurssien rajallisuus ja samalla asiakkaiden vaatimus korkeasta käyntivarmuudesta.
Toiminnan jatkuvuuden kannalta on oleellista, että valittu valvontamalli on sovittu pitkäksi aikaa ja näin on voitu varmistaa toimintaympäristön ennustettavuus. Tässä työssä havaittiin myös eräitä kehittämiskohteita, kuten paremman keskeytyshaitan arvostusmalli.
Nykyisellään sen toiminta ei suoranaisesti seuraa yhtiön jakeluverkon luotettavuutta tarkasti,
koska keskeytykset ovat niiden pienen määrän takia liikaa satunnaissuureita. Korvaavaa mallia ei ole tämän työn puitteissa tutkittu. Toisena selkeänä kohteena kehittämistä tarvitaan operatiivisten kulujen seurantaan, mihin on esitetty muutamia vaihtoehtoja
Lopuksi työssä käsiteltiin esimerkin avulla liittymähinnoittelun vaihtoehtoja ja arvioitiin sen toimivuutta asiakkaalle. Tämän perusteella hinnoittelumallia voidaan pitää kohtuullisena ja syrjimättömänä.
8 LÄHTEET
LÄHDELUETTELO
20/2013, H. (2013). HE 20/2013. HE 20/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi., 56.
2009/72/EY, D. (13. heinäkuu 2009). EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/72/EY, annettu 13. päivänä heinäkuuta 2009, sähkön
sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/72/EY,. Brussel, Brussel.
590/2013. (ei pvm). Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta 590/2013.
Äijälä, m.;Kemppainen, O.;& Kauppala, A. (2014). kohtuullisen tuottoasteen märittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle. Ernst & Young.
Alvehag, K. (2013). Risk-based methods for reliability investments under performance based regulation. Elforsk. Haettu 14. 7 2015 osoitteesta
http://www.elforsk.se/Rapporter/?rid=13_62_
Bös, D. (1994). Pricing and Price Regulation, an Economic Theory for Public Enterprises and Public Utilities. Amsterdam: Elsevier Science B.V.
CEER. (16. 4 2013). Status Review on the Transposition of Unbundling Requirements for DSOs and Closed Distribution System Operators. Haettu 10. 10 2015 osoitteesta
http://www.energy-regulators.eu/portal/page/portal/EER_HOME/EER_PUBLICATIONS/CEER_PAP
ERS/Cross-Sectoral/Tab/C12-UR-47-03_DSO-Unbundling_Status%20Review_Public.pdf
Cossent , R.;Go´mez,, T.;& Frıas, P. (2008). Towards a future with large penetration of distributed generation: Is the current regulation of electricity distribution ready?
Regulatory recommendations under a European perspective. Instituto de
Investigacio´n Tecnolo´gica, Escuela Te´cnica Superior de Ingenierı´a, Universidad Pontificia Comillas, C/ Quintana 21, 28008 Madrid, Spain.
Energiamarkkinavirasto. (2011). sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontametelmien suuntaviivat 2012 -2015. energimarkkinavirasto.
Energiamarkkinavirasto. (2011). Sähkön kantaverkkotoiminnan hinnoittelun
kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille 2012 - 2015. Haettu 28.
7 2015 osoitteesta
https://www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/Sahko_kantaverkko_suuntaviivat _2012_2015.pdf/88404ffe-cd36-4607-aabb-4d68bc58879e
Energiateollisuus. (2015). Kunnat sähkön käytön suuruuden mukaan. Haettu 20. 7 2015 osoitteesta http://energia.fi/tilastot-ja-julkaisut/sahkotilastot/sahkonkulutus/sahkon-kaytto-kunnittain
Energiavirasto. (2015). Suuntaviivat valvontamenetelmiksi neljännelle 1.1.2016 -
31.12.2019 ja viidennelle 1.1.2020 - 31.12.2023 valvontajaksolle. Energiavirasto.
Eurelectric. (2011). Regulation for Smart Grids. Eurelectric. Haettu 1. 9 2015 osoitteesta http://www.eurelectric.org/media/25920/eurelectric_report__on_reg_for_sg_final-2011-030-0131-01-e.pdf
Euroopan parlamentti. (3 2015). Haettu 9. 7 2015 osoitteesta
http://www.europarl.europa.eu/atyourservice/fi/displayFtu.html?ftuId=FTU_5.7.2.h tml
Gitman, L.;Joehnk, M.;& Smart, S. (2011). Fundamentals of Investing (11. p.). Pearson.
Hamberg, M. (2004). Strategic Financial Decisions. Författeren och Liber AB.
Hänninen, M.;Matikainen, M.;Simola, L.;& Pahkala, T. (17. 11 2010).
Sähköverkkokomponenttien yksikköhintojen määritys. Empower. Haettu 11. 10 2015 osoitteesta
https://www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/Lahde_9_Empower_Yksikkohin nat_2010+%282%29.pdf/4844805e-7bd2-460b-8e96-9dcc11186262
Havukainen, J. (10. 12 2013). Kilpilahden sähkönsiirro Oy:n ja Neste Oil Oyj:n verkosto-omaisuusjaon periaatteet (Luottamuksellinen ohje) .
Hydrocarbonpublishing. (ei pvm). Refinery power outage mitigations. Haettu 27. 7 2015 osoitteesta http://www.hydrocarbonpublishing.com/ReportP/report13/power.pdf
Karttunen, V.;Vanhanen, J.;Partanen, J.;Matschoss, K.;Bröckl, M.;Haakana, J.;. . . Vehviläinen, I. (2014). Laatukannustimen kehitys. helsinki: Gaia Group Oy.
komissio, E. (ei pvm). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta pienten, keskikokoisten ja suurten muuntajien osalta.
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 548/2014 annettu 21 päivänä toukokuuta 2014, . Haettu 14. 9 2015 osoitteesta
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_152_R_0001&from=EN
Kufeoglu, S.;& Lehtonen, M. (10. 6 2013). Evalution of power outage costs for industrial sectors in Finland. CIRED. CIRED. Haettu 4. 8 2015
Kuisma, M. (1997). Kylmä sota, kuuma öljy. Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa. Porvoo:
WSOY.
Kuosmanen, T.;Saastamoinen, A.;Keshvari, A.;Johnson, A.;& Parmeter, C. (2014).
Tehostamiskannustin sähkön jakeluverkkoyhtiöiden valvontamallissa. Sigma-Hat Economics.
Lehikoinen, R.;& Töyrylä, I. (2013). Ulkoistajan Käsikirja. Helsinki: Talentum Media Oy.
Mankiw, G. N.;& Taylor, M. P. (2014). Economics (3rd Edition p.). Cengage learning.
Neilimo, K.;& Uusi-Rauva, E. (2012). Johdon laskentatoimi (6.-11. painos p.). Helsinki:
Edita.
Partanen, J.;& Lakervi, E. (2008). Sähkönjakelutekniikka. Helsinki: Otatieto.
Partanen, J.;Viljanen, S.;Lassila, J.;Honkapuro, S.;Salovaara, K.;Annala, S.;& Makkonen, M. (2014). Sähkömarkkinat - opetusmoniste.
Philipson, L.;& Willis, L. H. (2005). Understanding Electric Utilities and De-Regulation.
CRC Press 2005.
Preem. (2013). Annuelrep. Haettu 27. 7 2015 osoitteesta
https://www.preem.se/globalassets/om-preem/finansiell-info/arsredovisningar/2013/preem-annualrep-eng-2013-bakvagn-_-140610.pdf
Pyykkö, J. (15. 9 2014). Sähkönjakeluverkkoyhtiöiden kokemuksia liiketoiminnan taloudellisestasääntelystä kolmannella valvontajaksolla 2012 - 2015. Noudettu osoitteesta
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98931/Teksti%20lopullinen%2016-9-2014.pdf?sequence=2
Regulators, N. E. (7 2011). Economic regulation of electricity grids in Nordic countries.
Haettu 4. 8 2015
Sähkömarkkinalaki. (9. 8 2013). Sähkömarkkinalaki. 9.8.2013/588 Sähkömarkkinalaki.
Säteilyturvakeskus. (ei pvm). Ydinlaitosten sähköjärjestelmät ja -laitteet, 24.6.2004. Haettu 24. 7 2015 osoitteesta http://plus.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/saannosto/YVL5-2
Schwenen, S.;Batlle , C.;& Glachant, J.-M. (2013). From Distribution Networks to Smart Distribution Systems: Rethinking the Regulation of European Electricity DSOs.
Think. Haettu 1. 9 2015 osoitteesta
https://doc-0o-58-apps-viewer.googleusercontent.com/viewer/secure/pdf/phretmkqvssp0t22rqa341rhl00r9n m8/4d5hn7cf7tt7btkhlg0492451ah1b9gu/1441088025000/drive/126574668228364
76472/ACFrOgD2qkyXdXT6E363dPgq83-jz38oIRZDS23Wktz7h_q402a069OX_hIq_x_o_-b0y19CXjLZK6
Shleifer, A. (1985). A theory of yardstick competition. Rand Journal of Economics Vol. 16, No 3.
Silvast, A.;Heine, P.;Lehtonen, M.;Kivikko , K.;Mäkinen, A.;& Järventausta, P. (2005).
Sähkönjakelun keskeytyksestä aiheutuva haitta. Tampereen teknillinen yliopisto.
Haettu 14. 7 2015 osoitteesta
https://www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/Lahde_31_TKKTTY_KAH_200 5.pdf/3363428a-d57e-452f-a5bf-9dd5b634b0f6
Tilastokeskus. (ei pvm). Kuluttujabarometri. Kuluttajien luottamus heikkeni – edelleen vahvempi kuin vuosi sitten. Haettu 9. 10 2015 osoitteesta
http://www.stat.fi/til/kbar/2015/09/kbar_2015_09_2015-09-28_tie_001_fi.html
Vagadia, B. (2012). Strategic Outsourcing - The alchemy to business transformation in a globally converged world. London: Springer.
Vickers, J.;& Yarrow, G. (1988). Privatization An Economic Analysis. London: The MIT Press .
LIITE 1
Al 132 tai suurempi km 30,100
20 kV erottimet ja katkaisijat
Yksikkö Yksikköhinta
0,4 kV maakaapelit (asennus) yhteiskäyttö yhteiskäyttö euroa/km [kaapelia/oja
45, 110 ja 400 kV johdot sekä erotinasemat
Yksikkö Yksikköhinta euroa
45 kV puupylväsjohto km 45,700
110 kV kevytrakenteinen puupylväsjohto km 101,200
110 kV puupylväsjohto, yksi virtapiiri, yksi osajohdin km 134,720 110 kV putkipylväsjohto, yksi virtapiiri, kaksi osajohdinta km 159,850 110 kV teräsristikkopylväsjohto, yksi virtapiiri km 229,600 110 kV teräsristikkopylväsjohto, kaksi virtapiiriä km 292,720
110 kV maakaapeli, normaali olosuhde, 800 mm² tai alle km 457,030 Mittaustieto- ja tasehallintajärjestelmä, perusosa kpl 137,110 + käyttöpaikkamäärään perustuva osa asiakasta 6.3
euroa
80 MVA kpl 881,420
ilmaeristeinen sähköasema euroa
Muuntajaperustus ja liitynnät ilmaeristeisellä asemalla kpl 57,670 Ilmaeristeinen 1-kiskokojeisto, peruskenttä kpl 389,570
+ 1-kisko lisäkenttä kpl 248,100
Ilmaeristeinen 2-kiskokojeisto, peruskenttä kpl 472,270
+ 2-kisko lisäkenttä kpl 330,800
Ilmaeristeinen 3-kiskokojeisto, peruskenttä kpl 550,610
+ 3-kisko lisäkenttä kpl 389,570
Suojaus- ja automaatio, peruskenttä (ilmaeristeinen) kpl 67,470
+ lisäkenttä kpl 19,150
Sähköasemat 110 kV kentät,
Yksikkö Yksikköhinta
kaasueristeinen sähköasema euroa
Muuntajaperustus ja liitynnät kaasueristeisellä asemalla kpl 52,230 Kaasueristeinen 1-kiskokojeisto, peruskenttä kpl 605,020
+ 1-kisko lisäkenttä kpl 363,450
Kaasueristeinen 2-kiskokojeisto, peruskenttä kpl 705,130
+ 2-kisko lisäkenttä kpl 446,150
Muut verkkokomponentit
Yksikkö Yksikköhinta
euroa
Kondensaattori 2,4 Mvar kpl 38,960
Maasulun sammutuslaitteisto, 100 A kpl 136,020
Maasulun sammutuslaitteisto, 100 A maadoitusmuuntajalla kpl 149,080
Maasulun sammutuslaitteisto, 140 A kpl 158,870
Maasulun sammutuslaitteisto, 140 A maadoitusmuuntajalla kpl 177,370
Maasulun sammutuslaitteisto, 250 A kpl 165,400
Maasulun sammutuslaitteisto, 250 A maadoitusmuuntajalla kpl 193,690
Kuristin, alle 50 MVA kpl 52,230
Taulukon yksikköhinnat perustuvat Energiateollisuus ry:n verkostosuosituksessa KA 2:10 esitettyihin yksikköhintoihin sekä Energiamarkkinaviraston Empower Oy:ltä tilaamaan
sähköverkkokomponenttien yksikköhintojen määrittely koskevaan -selvitykseen (17.11.2010) sekä Energiamarkkinaviraston käytössä oleviin muihin selvityksiin.
Taulukossa olevat yksikköhinnat on esitetty vuoden 2012 rahanarvossa.
Kolmannelle valvontajaksolle lisättyjen verkkokomponenttien tai verkkokomponenttien, joiden pitoaikaväliä on muutettu, pitoajat on merkitty harmaalla.
Muuntamot
Yksikkö
Yksikköhinta euroa
Pitoaikaväli Pitoaika vuotta
Muuntajat
Pitoaikaväli Pitoaika vuotta
Pitoaikaväli Pitoaika vuotta
AMKA 120 km 21 940
Muut km 14 940
20 kV erottimet ja katkaisijat
Yksikkö
Yksikköhinta Pitoaikaväli Pitoaika vuotta
Yksikköhinta Pitoaikaväli Pitoaika vuotta
Enintään 35 vesistökaapeli km 11 310 yhteiskäyttö yhteiskäyttö euroa/km [kaapelia/oja]
45, 110 ja 400 kV johdot sekä erotinasemat
Yksikkö
Yksikköhinta euroa
Pitoaikaväli Pitoaika vuotta 110 kV putkipylväsjohto, yksi virtapiiri, kaksi
osajohdinta
km 153 360 40…60
110 kV teräsristikkopylväsjohto, yksi virtapiiri km 220 280 110 kV teräsristikkopylväsjohto, kaksi virtapiiriä km 280 830 110 kV maakaapeli, normaali olosuhde, 800 mm² tai
alle 110 kV maakaapeli, vaikea olosuhde, 800 mm² tai
alle
km 511 540
110 kV maakaapeli, normaali olosuhde, 1000 mm² tai yli
km 725 560
110 kV maakaapeli, vaikea olosuhde, 1000 mm² tai yli
110 kV johtoerotin kpl 24 010
Pitoaikaväli Pitoaika vuotta vuotta Mittaustieto- ja tasehallintajärjestelmä, perusosa kpl 131 540 5…10
Pitoaikaväli Pitoaika vuotta
Käytönvalvontajärjestelmän viestiverkot Yksikkö Pitoaikaväli
Yksikköhinta
Sähköasemat, Yksikkö Yksikköhinta Pitoaikaväli
110 kV kevyt sähköasema euroa vuotta
110 kV kevyt sähköasema kpl 381 050 30…45
Sähköasemat 110 kV kentät,
Yksikkö
Yksikköhinta Pitoaikaväli
ilmaeristeinen sähköasema euroa vuotta
Muuntajaperustus ja liitynnät ilmaeristeisellä Ilmaeristeinen 1-kiskokojeisto, peruskenttä kpl 373 740
+ 1-kisko lisäkenttä kpl 238 020
Ilmaeristeinen 2-kiskokojeisto, peruskenttä kpl 453 080
+ 2-kisko lisäkenttä kpl 317 370
Ilmaeristeinen 3-kiskokojeisto, peruskenttä kpl 528 250
+ 3-kisko lisäkenttä kpl 373 740
kaasueristeinen sähköasema vuotta
Muuntajaperustus ja liitynnät kaasueristeisellä Kaasueristeinen 1-kiskokojeisto, peruskenttä kpl 580 440
+ 1-kisko lisäkenttä kpl 348 680
Kaasueristeinen 2-kiskokojeisto, peruskenttä kpl 676 490
+ 2-kisko lisäkenttä kpl 428 030
Yksikköhinta Pitoaikaväli Pitoaika
euroa vuotta vuotta
Kondensaattori 2,4 Mvar kpl 37 370 30…45
Maasulun sammutuslaitteisto, 100 A kpl 130 500
Maasulun sammutuslaitteisto, 100 A maadoitusmuuntajalla kpl 143 020
Maasulun sammutuslaitteisto, 140 A kpl 152 420
Maasulun sammutuslaitteisto, 140 A maadoitusmuuntajalla kpl 170 170
Maasulun sammutuslaitteisto, 250 A kpl 158 680
Maasulun sammutuslaitteisto, 250 A maadoitusmuuntajalla kpl 185 830
Kuristin, alle 50 MVA kpl 50 110
Kuristin, yli 50 MVA kpl 67 860
Varavoimageneraattori, 50-110 kVA kpl 30 270 20...40
Varavoimageneraattori, 250-350 kVA kpl 60 550
Varavoimageneraattori, 700-1000 kVA kpl 198 350