Tutkimuksen aihepiirin liittyvä yksi ilmeinen jatkotutkimusehdotus liittyy toimeksiantomenettelyn kehittämiseen tällä kertaa suorituskykyvastuullisen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu teknisten ja kaupallisten asianhoitajien sekä Järjestelmäkeskuksen näkökulmaa aiheeseen, jonka myötä osa tutkimuskohteesta on edelleen tutkimatta. Kokonaisvaltaisen käsityksen saaminen edellyt-täisi tutkimuksen toistamista tavalla tai toisella puolustushaaraesikuntien perspektiivistä.
Toisaalta tutkimuksessa osoitettiin, kuinka tällaisessa toimeksiantomenettelyssä on paikoin pitkiäkin aikaviiveitä. Eräs kiinnostava tutkimusaihe voisikin olla, että voisiko sotilaallisten suorituskykyjen rakentaminen onnistua ketterämmän jollain aivan toisenlaisella menettelyllä. Teknologian kehitys on jossain määrin pienentänyt puolustusmateriaalin elinjaksojen pituutta, vaikka edelleen puolustus- voimat ympäri maailman ovat siinä mielessä omanlaatuisiaan asiakkaita, että hankittua materiaalia suunnitellaan käytettävän tavallisesti useita vuosikymmeniä. Näin ainakin perinteisesti on ollut, eikä toisaalta osan raskaan kaluston osalta muuta olekaan näköpiirissä. Yhtäältä taistelukentillä nähdään kuitenkin tätä nykyä paljon myös sellaista sotilasteknologiaa, jonka voidaan olettaa vanhenevan koh-tuullisen nopeasti käyttöönotosta. Esimerkiksi lennokkiteknologian voisi kuvitella olevan tällaista.
Sopisiko sellaisiin hankintoihin kenties jokin muu menettely?
Myös äsken mainittu yhteistyöulottuvuus hankehenkilöstön välillä tätä tutkimusta laajemmassa vii-tekehyksessä on kiinnostava. Toimeksiantomenettely on kuitenkin lopulta vain pieni osa suoritusky-kyjen rakentamista. Siitä huolimatta jo pelkästään siihen liittyen havaittiin, kuinka yhteistyö eri osa-puolten välillä ei tapahdu aina toivotusti. Ja tällä on usein epäedullisia seurannaisvaikutuksia. Mah-taako tilanne olla erilainen, jos tarkastelunäkökulma laajennettaisiin hanketasolle? Toisaalta silloin tutkimus käsittelisi ehkä enemmän hankkeen menestystekijöitä, mitä siis on jo aiemminkin tutkittu.
Pohtimisen arvoinen asia tämä silti lienee.
Neljäs tätä tutkimusta löyhästi sivuava tutkimusaihe voisi liittyä Puolustusvoimien byrokraattisuu-teen. Tutkimuksessa havaittiin, kuinka moni asianhoitaja osasi haastatteluissa tunnistaa jonkin ongel-man ja esittää siihen ratkaisunkin, mutta hänen kätensä olivat sidotut runsaan ohjeistuksen ja toimin-takulttuurin tähden. Voisiko siis Sipilän hallituksen peräänkuuluttamille normitalkoille olla tarvetta myös Puolustusvoimissa ja jos, niin miten sellaiset olisi mahdollista toteuttaa? Tällaisella tutkimuk-sella olisi tilausta kenties valtionhallinnossa laajemminkin.
LÄHTEET
Amara, J., & Franck, R. (2019). The United States and its defense industries. The Economics of the Global Defence Industry.
Anteroinen, J. (2013). Enhancing the development of military capabilities by a systems approach.
Maanpuolustuskorkeakoulu.
Anteroinen, J., Lehtonen, J. M., & Mikkola, H. (2012). Euroopan puolustusmarkkinoiden muutosten vaikutukset suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Tiede ja ase, 70.
Arnold, S., & Lawson, H. W. (2004). Viewing systems from a business management perspective: The ISO/IEC 15288 standard. Systems engineering, 7(3), 229-242.
Blomquist, T., Hällgren, M., Nilsson, A., Söderholm, A. (2010). Project-as-practice: In search of project management research that matters. Project management journal, 41(1), 5-16.
Creswell, J. W. (2013). Qualitative inquiry & research design: Choosing Among Five Approaches.
Sage publications.
Davies, N., Eager, A., Maier, M., & Penfold, L. (2011). Intergenerational equipment cost escalation.
DASA-DESA Economic Working Paper Series, 1, 32.
Euroopan parlamentti (2021). Kilpailupolitiikka. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 3.3.2021]. Saatavissa:
https://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/82/kilpailupolitiikka
Finlex (2021a). Laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 3.3.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111531#O1L2P5
Finlex (2021b). Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 3.3.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111531#O1L2P5
Franken, E. & Plimmer, G. (2019). Mediocre and harmful public sector leadership. International Journal of Public Leadership.
Gielen, D., Boshell, F., Saygin, D., Bazilian, M. D., Wagner, N., & Gorini, R. (2019). The role of renewable energy in the global energy transformation. Energy Strategy Reviews, 24, 38-50.
Grandin, A. (2018). Projektipäällikön pätevyys Puolustusvoimissa. Maanpuolustuskorkeakoulu.
Gwynne, P. (2013). Predicting the Progress of Technology. Research Technology Manage-ment, 56(4), 2.
Hartley, K. (2020). Defence Economics: Achievements and challenges. Cambridge university press Hartley, K., & Belin, J. (2019a). 1 The global defence industry. The Economics of the Global Defence Industry.
Hartley, K., & Belin, J. (2019b). Overall conclusion. The Economics of the Global Defence Industry.
Heinonen, J. (2003). Entrepreneurship in public sector organizations. Turku School of Economics and Business Administration: Small Business Institute.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (1993). Teemahaastattelu. Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. (2015). Tutki ja kirjoita. Tammi.
Hukkanen, V. (2017). Joukkojen ja järjestelmien elinjaksojen hallintaprosessi puolustusvoimissa.
Maanpuolustuskorkeakoulu.
Ikonen, I. (2021). Suomen turvallisuusorganisaatioiden yhteishankkeet: strategisesta yhteistyöstä on-nistuneeseen projektiin ja henkilöstön suoriutumisen arviointiin. Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 41.
Ikonen, I. & Lehtonen, J. M. (2018). Yhteishankinnat ja hankintatoimen kehittäminen suomen turval-lisuusorganisaatioissa. Tiede ja ase, 76.
Ilmavoimien esikunta (2019). Ilmavoimien esikunnan vastaus Puolustus- ja turvallisuushankintalain mukaiset hankinnat (PUTU-hankinnat), seurantatarkastukseen, CP11112. Vastaus
Iloranta, K. & Pajunen-Muhonen, H. (2015). Hankintojen johtaminen: Ostamisesta toimittajamark-kinoiden hallintaan. Tietosanoma.
Jormakka, J. (2004). Tekniikan tutkimuksesta. Kirjassa: Lappalainen, E. & Jormakka, J. (toim.). Tek-niset tutkimusmenetelmät Maanpuolustuskorkeakoulussa. Maanpuolustuskorkeakoulu: Tekniikan laitos.
Järjestelmäkeskus (2017). Projektin läpivienti puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa, HN521. Ohje.
Järjestelmäkeskus (2018). Järjestelmäkeskuksen vastaus puolustus- ja turvallisuushankintoja koske-vaan seurantatarkastukseen, BP20285. Vastaus.
Järjestelmäkeskus (2020). Järjestelmäkeskuksen työjärjestys, HQ13. Määräys.
Kananoja, L. (2017). Loppu tehottomuudelle – kilpailua eurooppalaisille puolustusmarkkinoille.
Tiede ja ase, 75.
Kansikas, J. (2004). Myyjiä, tuotekehittäjiä ja tuotejohtajia: tuotepäälliköiden tehtävärakenteen hei-jastuminen tuotekehitysprojektissa sisäiseen yrittäjyyteen ja intuitiiviseen päätöksentekotyyliin kuu-luviin tekijöihin (No. 33). Jyväskylän yliopisto.
Kasanen, E., Lukka, K., & Siitonen, A. (1993). The constructive approach in management accounting research. Journal of management accounting research, 5(1), 243-264.
Koskela, L., Howell, G. (2002). The Underlying Theory of Project Management is Obsolete. Procee-dings of the PMI Research Conference, Pg. 293-302.
Koskinen, M. (2009). Omistajuus erilaisten yrittäjien käsityksinä ja tulkintoina: fenomenografinen tutkimus (No. 74). Jyväskylän yliopisto.
Kosola, J. (2012). Puolustusvoimien projektiohje. Maanpuolustuskorkeakoulu.
Lahikainen, K., Pihkala, T., & Ruskovaara, E. (2018). European approaches to enterprise education.
In International Enterprise Education (pp. 1-22). Routledge.
Lehtonen, J. M., Anteroinen, J. (2013). Puolustusmateriaalin hintakehitys – tehokkuutta rahalla.
Tiede ja ase, 71.
Lukka, K. (2001). Konstruktiivinen tutkimusote. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 15.5.2020]. Saatavissa:
https://metodix.fi/2014/05/19/lukka-konstruktiivinen-tutkimusote/
Maanpuolustuskorkeakoulu (2020). Sotatalouden opinnot. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 1.3.2021].
Saatavissa: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/sotatalouden-opinnot
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (2020). Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuus-politiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.4.2020]. Saata-vissa: https://www.defmin.fi/files/4832/MTS_tammikuu_2020_Mielipidetutkimusraportti.pdf
Maavoimien esikunta (2019). Maavoimien esikunnan vastaus Puolustus- ja turvallisuushankintalain mukaiset hankinnat seurantatarkastuksen suosituksiin, MP26164. Vastaus.
Mikkola, H., Anteroinen, J., & Lauttamäki, V. (2012). Uhka vai mahdollisuus?: Suomi ja Euroopan puolustus-ja turvallisuusmarkkinoiden muutos. Finnish Institute of International Affairs.
Niiniluoto, I. (2002). Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen-ja teorianmuodostus. Otava.
Nymberg, V. M., Bolmsjö, B. B., Wolff, M., Calling, S., Gerward, S., & Sandberg, M. (2019). ‘Hav-ing to learn this so late in our lives…’Swedish elderly patients’ beliefs, experiences, attitudes and expectations of e-health in primary health care. Scandinavian journal of primary health care, 37(1), 41-52
Opetusministeriö (2009). Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7.
[Verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.4.2020]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/78869/opm07.pdf
Packendorff, J. (1995). Inquiring into the temporary organization: new directions for project man-agement research. Scandinavian journal of manman-agement, 11(4), 319-333.
Pasivirta, P. & Kosola, J. (2007). Vaatimustenhallinnan soveltaminen puolustusvoimissa. Maanpuo-lustuskorkeakoulu.
Porkka, P. (2018). DOTMLPFIi-seurannaisvaikutusanalyysi esineiden internetistä sotilaskäytössä.
Maanpuolustuskorkeakoulu.
Project Management Institute (2017). A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PMBOK guide). Project Management Inst.
Puolustusministeriö (2007). Puolustusministeriön materiaalipoliittinen strategia. [Verkkojulkaisu].
[Viitattu 3.3.2021]. Saatavissa: https://www.defmin.fi/files/1091/materiaalipol-strategia.pdf
Puolustusministeriö (2011). Puolustushallinnon materiaalipolitiikka. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 14.6.2020]. Saatavissa: https://www.defmin.fi/files/1831/materiaalipolitiikka.pdf
Puolustusministeriö (2012). Puolustusmateriaalihankintojen siirtyvä erät – Työryhmän loppura-portti. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 10.5.2020]. Saatavissa: https://www.defmin.fi/files/2366/Puolus-tusmateriaalihankkeiden_siirtyvat_erat.pdf
Puolustusministeriö (2015). Esiselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta. Loppura-portti. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.6.2020]. Saatavissa: https://www.defmin.fi/files/3168/Esiselvi-tys_Hornet-kaluston_suorituskyvyn_korvaamisesta.pdf
Puolustusministeriö (2016). Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaaminen.
[Verkkojulkaisu]. [Viitattu 4.3.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han- dle/10024/162637/Suomen_puolustuksen_teknologisen_ja_teollisen_perustan_turvaaminen.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Puolustusministeriö (2017). Teollinen yhteistyö puolustushankinnoissa. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 3.3.2021]. Saatavissa: https://www.defmin.fi/files/3737/Teollinen_yhteistyo_puolustushankin-noissa_PLM_2017_verkkojulkaisu.pdf
Puolustusministeriö (2020). Puolustusmenojen jakautuminen. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 6.5.2020].
Saatavissa: https://www.defmin.fi/files/4798/Puolustusmenojen_jakautuminen_2020_paivitetty_tau-lukko.pdf
Puolustusministeriö (2021). Puolustusministeriön hallinnonalan menojen osuus BKT:sta (%). [Verk-kojulkaisu]. [Viitattu 3.3.2021]. Saatavissa: https://www.defmin.fi/files/5109/BKTosuus.pdf
Puolustusvoimat (2020a). Puolustusvoimien logistiikkalaitos. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.4.2020].
Saatavissa: https://puolustusvoimat.fi/tietoa-meista/logistiikkalaitos
Puolustusvoimat (2020b). Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2019. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.4.2020]. Saatavissa:
https://puolustusvoimat.fi/docu- ments/1948673/2267037/PEVIESTOS_henkilöstötilinpäätös_2019.pdf/0f1f588d-3e06-585f-4228-f8522fa8ac52/PEVIESTOS_henkilöstötilinpäätös_2019.pdf
Puolustusvoimat (2020c). Projektitoimiston menetelmien ja työkalujen tukipalvelu. [Intranet] [Vii-tattu 7.5.2020]
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta (2015). Toimeksiantojen käsittely puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa, HL419. Ohje.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta (2018). Sisäinen tarkastus: Puolustus- ja Turvalli-suushankintalain mukaiset hankinnat (PUTU-hankinnat), BO4422. Kertomus.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta (2019). Kaupallisen osaston vastaus PUTU-hankinnat seurantatarkastukseen, BP19426. Vastaus.
Pääesikunta (2014). Suorituskyvyn rakentaminen ja ylläpito, HK666. Ohje.
Pääesikunta (2015). Puolustusvoimien strateginen suunnittelu, HK659. Ohje.
Pääesikunta (2017a). Puolustusvoimien toiminta, HN707. Ohje.
Pääesikunta (2017b). Puolustusvoimien prosessien kuvaukset (Tasot 1-3). Liite 3 teoksessa Puolus-tusvoimien toiminta, HN707. Ohje.
Pääesikunta (2017c). Hankeohje, HN918. Ohje.
Pääesikunta (2017d). Joukon ja järjestelmän elinjakson hallinta, HN917. Ohje.
Pääesikunta (2017e). Tutkimusluvat Puolustusvoimissa, HM751. Ohje.
Pääesikunta (2018). Sotilaallisen suorituskyvyn käsitemalli, HO46. Ohje.
Pääesikunta (2020a). Tutkimuslupa (Peter Porkka), AQ17152. Päätös.
Pääesikunta (2020b). Joukon ja järjestelmän elinjakson hallinta, HQ496. Ohje.
Reich, B. H., Wee, S. Y. (2006). Searching for Knowledge in the PMBOK® Guide. Project Manage-ment Journal, 37(2), 11-26
Saaranen-Kauppinen, A., Puusniekka, A. (2006a). KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto, tapaustutkimus. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 16.5.2020]. Saatavissa: https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L5_5.html
Saaranen-Kauppinen, A., Puusniekka, A. (2006b). KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto, koodaus. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.2.2021]. Saa-tavissa: https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_2_2.html
Saaranen-Kauppinen, A., Puusniekka, A. (2006c). KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto, teemoittelu. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 27.2.2021].
Saatavissa: https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_3_4.html
Saaranen-Kauppinen, A., Puusniekka, A. (2006d). KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto, aineisto- ja teorialähtöisyys. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Verkkojulkaisu]. [Vii-tattu 28.2.2021]. Saatavissa: https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L2_3_2_3.html
Saaranen-Kauppinen, A., Puusniekka, A. (2006e). KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto, sisällönanalyysi. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 28.2.2021]. Saatavissa: https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_3_2.html
Salem, P. (2008). The seven communication reasons organizations do not change. Corporate Com-munications: An International Journal.
Salminen, A. (2011). Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallin-totieteellisiin sovelluksiin. Vaasan Yliopisto.
Schein, E. H. (1969). Process consultation: Its role in organization development.
Silvennoinen, T. (2015). Puolustushallinnon materiaalihankinnan tehokkuus. Tampereen yliopisto.
SIPRI (2020). Global military expenditure sees largest annual increase in a decade – says SIPRI – reaching $1917 billion in 2019. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2.3.2021]. Saatavissa:
https://www.sipri.org/media/press-release/2020/global-military-expenditure-sees-largest-annual-increase-decade-says-sipri-reaching-1917-billion
Suoranta, J. & Eskola, J. (2014). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 10. painos. Vastapaino.
Söderlund, J. (2004). Building theories of project management: past research, questions for the fu-ture. International journal of project management, 22(3), 183-191.
Thornhill, A., Saunders, M., & Lewis, P. (2009). Research methods for business students. Prentice Hall: London.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2012). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 9. uudistettu laitos.
Tammi.
Upseeriliitto (2020). Upseeriliitto kysyi – jäsenet vastasivat. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.4.2020].
Saatavissa: https://www.upseeriliitto.fi/sotilasaikakauslehti/4_2019/paaluottamusmiehen_palsta_1 Valtioneuvosto (2021). Yhdysvaltojen kongressille on tehty ilmoitus mahdollisesta monitoimihävittä-jien myynnistä Suomelle. Tiedote. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 3.3.2021]. Saatavissa: https://valtioneu- vosto.fi/en/-/yhdysvaltojen-kongressille-on-tehty-ilmoitus-mahdollisesta-monitoimihavittajien-myynnista-suomelle
Valtiovarainministeriö (2020). Talousarvioesitys 2020. Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta.
[Verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.4.2020]. Saatavissa: https://budjetti.vm.fi/indox/si-salto.jsp?year=2020&lang=fi&maindoc=/2020/aky/aky.xml&opennode=0:1:5:9
Vertanen, M. (2019). Elinjaksokustannuslaskennan konfliktit elinjaksomallin kontekstissa. Maan-puolustuskorkeakoulu.
Yin, R. K. (2018). Case study research and applications: Design and methods. Sage publications.
Päivämäärä ja kellonaika:
Haastateltava (vain tutkijan tietoon):
Tausta ja kokemus:
Kysymykset:
1. Sotilaallisten suorituskykyjen rakentamiseen kytkeytyvään toimeksiantomenettelyyn on ko-kemusperäisesti sanottu liittyvän joitakin haasteita. Mitä ajattelette tästä? Miten mahdolliset puutteet ilmenevät, minkälaisia mahdollisia heijastevaikutuksia niillä kenties on vai toimiiko nykymenettely moitteettomasti?
2. Voimassa olevan normiohjauksen mukaan toimeksiannot suunnitellaan osaksi Puolustusvoi-mien vuosittaista toimintasuunnitelmaa. Mitä ajattelette tästä toimeksiantosuunnitelmasta?
Onko nykymenettely toimiva?
3. Onko nykyinen toimeksiantomenettelyn kolmijako (hankintaperusteiden muodostaminen, hankinnan valmistelu, hankinnan toteuttaminen) mielestänne toimiva ja tarkoituksenmukai-nen?
4. Toimeksiantomenettelyä ohjataan paitsi Pääesikunnan myös Logistiikkalaitoksen asiakir-joilla. Noudatteleeko toimeksiantojen toteutus käytännössä annettua ohjeistusta?
5. Tuleeko mieleen mitään muuta sellaista toimeksiantomenettelyyn liittyvää näkökulmaa, jota emme ole kysymysten kautta vielä sivunneet, mutta koette asian tärkeäksi?
6. Toimeksiantomenettelyn vahvuuksien ja heikkouksien perinpohjaisen selvittämisen tähden, kenelle muulle kokisit tärkeäksi esittää nämä samat kysymykset
Vastaaja 3 (Tunnistetiedot kuten palveluspaikka, ikä, mahdollinen sotilasarvo, kokemus ja tehtävä poistettu anonymiteetin takaamiseksi)
Alkuperäinen ilmaus Pelkistetty ilmaus Teema Huomiot ja kommentit
"Mutta kun muilla järjestelmäosastoilla ei ollut rutiinina näihin toimeksiantoihin, eikä suorituskyvyn omistajilla, eikä kehittämisohjelmilla tai hankkeilla, muilla kuin maavoimilla, joten se lähti hirveän kankeasti käytiin"
Ongelmia oli. Etenkin vuonna 2015 ja välittömästi sen jälkeen.
Nykytilanne Meri- ja ilmavoimilla uusi toimintamalli aiheutti vaikeuksia. Maavoimat osasivat (ainakin parhaiten). Ajan myötä kertyvä kokemus näyttää korjaavan.
"Alkuun niitä ei osattu käyttää lainkaan, maavoimissa oli hieman eri perinnettä, eikä ne aina noudattanut tätä uutta toimintatapamallia. Mutta kyllä siinä tietysti näissä isoissa hankkeiden toimeksiannoissa ja tämmösissä. Ainakin mitkä maavoimista tuli, niin se ykkös- ja kakkosvaiheen toimeksiannot toteutu. Se kolmonen toteutui osassa, osasta se tavallaan jäi. Että siinä kakkosvaiheessa annettiin jo loppuun asti käytännössä se. Tai sit jos se annettiinkin, niin jossain tapauksissa sillä oli ihan jo-tain ohjaavaa merkitystä, mutta jossain se oli vain sellainen muodollisuus, jolla teh-tiin paperi siitä, mikä oli käytännössä jo sovittu ja menossa ihan täysin. Joistain se jäi kyllä puuttumaankin, ei sitä kaikista tullut."
Kolmannen toimeksiannon merki-tys hieman epäselvä. Perusteet pro-sessin loppuunsaattamiselle tulisi antaa jo toisessa toimeksiannossa.
Kolmannen rooli epäselvä.
Luokittelu Sama kommentti esiintyi myös aiemmin haastateltujen vastauksissa.
"Toisin sanoen, jos toimeksianto oli laadittu sen sapluunan mukaan, niin se vastasi täysin niihin tarkastettaviin asioihin. Näin se sitten myös maavoimien esikunnan puolelta monella hankepäälliköllä meni."
Maavoimat osasi toimeksiantojen laatimisen parhaiten jo vuonna 2015.
Nykytilanne Hiljaisen tiedon ja kokemuksen puute muissa puolustushaaroissa näkyi heikom-pana laatuna. Ohjeistuksen puutteet?
"Se on HK666 normi puolustusvoimat tasolla, se oli laadittu ennen tätä HL 417 ja siellä ei tosiaan otettu tällä tarkkuudella siihen toimeksiantomenettelyyn kantaan ja se oli ehditty tehdä justiinsa ennen, me toki yritettiin ja meidänkin mielestä se lai-toksella oleva formaatti olisi pitänyt saada puolustusvoimat-tason normiin liitteeksi.
Missä olisi ollut se toimeksiannon rakenne ja sisältövaatimukset. Mutta sitä eivät halunneet silloin ottaa kun se oli just tehty. En ole aivan varma nykytilanteesta, että päivitettiinkö sitä normia. Tästä oli ainakin puhetta. Se on laitoksen sisäinen ohje, sitä on toki tarjottu käytännön työkaluksi aina kysyjille. Kun hankepäälliköt ovat kysyneet, että eikö tästä ole mitään valmista."
Toimeksiantojen sisältöohjeistus puuttuu edelleen.
Jotain muuta Hiljaisen tiedon merkitys korostuu tässä-kin.
"Se suunnitelma oli huono, sanotaan näin. Se todellisuus ei seurannut sitä suunni-telmaa ollenkaan. Ehkä se voi olla, että se on vähän parantunut, kun toimeksiantojen sisältökin on parantunut. Koko tämän prosessin ymmärtämys ja tietämys ja tämmöi-nen, ja sellainen vastarinta ja muutosvastarinta mikä siinä alkuvuosina oli, on pik-kuhiljaa alkanut murtumaan, koska tätä on nyt tosiaan nämä hankekatselmoinnit siirtyneet pääesikuntaan J4 vetoiseksi, mikä oli hyvä homma. Se toi sitä ryhtiä siihen koska heillä on se valta"
PVUUD aiheuttanut tälläkin rinta-malla muutosvastarintaan. Pää-esikunnan johtovastuu osoittanut toimivaksi.
Suunnitelma Pääesikunnan roolin korostaminen paran-tanut suunnitelman laatua. Mikäli PE määrittäisi myös toimeksiannon sisällön, olisiko sillä sama vaikutus?
Teema: Toimeksiantomenettelyn nykytila. (Vastaajien tunnistetiedot kuten palveluspaikka, ikä, mahdollinen sotilasarvo, kokemus ja tehtävä poistettu anonymiteetin takaamiseksi)
Vastaaja Alkuperäinen ilmaus Pelkistetty ilmaus Huomiot ja kommentit
1 "Ymmärrän, että jos se hankittava kohde ei ole kuitenkaan kovin vaativa, vaan lähellä hyllytavaraa ja sit siinä ei ole kovin montaa osapuolta. Että siinä teknisellä ja kaupalli-sella asianhoitajalla yhteistyössä heidän kesken onnistuisi se homma, niin miksi vääntää siitä sitten kovin paljon asiakirjoja ja elättää niitä."
Osa toimeksiannoista olisi korvat-tavissa paljon kevyemmällä me-nettelyllä.
Ymmärretäänkö toimeksiantojen tarkoitus oi-kein ja samalla tavalla kaikkialla? Pitäisikö olla esimerkiksi euroihin sidottu soveltamisohje?
1 "Eli annetaan pienempiä hankintatehtäviä toimeksi, jotka ei sen normin perusteella vaa-tisi tämmöistä toimeksianto-nimistä asiakirjaa eikä sen tyylistä valmistelua."
Toimeksiantoja annetaan väärin. Onko ohjeistus epäselvä? Mistä tehdään toimek-sianto, mistä hankintatehtävä?
2 "Sen takia useita hankkeita on viivästynyt tai viivästetty, koska ei ole saatu tätä etukä-teistietoa riittävän ajoissa."
Myöhässä tulleet toimeksiannot ovat viivästyttäneet hanketta.
Näin siis ainakin vielä muutama vuosi sitten.
Ennakoinnin taito?
2 "Sitten on myös älyttömän paljon sellaisia, että hankepäällikkö toteaa, että järkkäkeskus tekee tuota eikä soittele enää perää. Tai että järkkäkeskuksen asianhoitajaa ei vois vä-hempää kiinnostaa mitä Mikkelissä tapahtuu. Että kun nämä saataisiin kitkettyä pois, niin homma menisi ihan uusiin ulottuvuuksiin. Ja sit on yrittänyt omille kollegoilleen tuo-maan esille ja sitä on kouluttanut ja paljon puhunut äänitorvena, koska on pystytty ra-kentamaan toimiva järjestelmä, joka on saatu loistavaksi pelkästään sillä informaatiolla."
Toimiva yhteistyö teknisen asian-tuntijan ja suorituskykyvastuulli-nen välillä on erittäin merkittä-vässä asemassa.
Hankepäällikön ja projektipäälliköiden yhteis-työ vaikuttaisi olevan avainasemassa onnistumi-sen näkökulmasta. Materiaaliprojektien päälli-köitä ja teknisiä asianhoitajia ei juurikaan sivuta esimerkiksi STLO-opetuksessa. Olisiko koulu-tuksella mahdollista kehittää tätä. Oikotietä tus-kin löytyy.
3 "Mutta kun muilla järjestelmäosastoilla ei ollut rutiinina näihin toimeksiantoihin, eikä suorituskyvyn omistajilla, eikä kehittämisohjelmilla tai hankkeilla, muilla kuin maavoi-milla, joten se lähti hirveän kankeasti käytiin"
Ongelmia oli. Etenkin vuonna 2015 ja välittömästi sen jälkeen.
Meri- ja ilmavoimilla uusi toimintamalli aiheutti vaikeuksia. Maavoimat osasivat (ainakin parhai-ten). Ajan myötä kertyvä kokemus näyttää kor-jaavan.
4 "Riippuu vähän tuotteesta toki. Varsinkin sellaiset tuotteet, joita ei ole meille vielä hy-väksytty käyttöön. Että olisi niin kuin uusi tuote. Varsinkin siellä puolella, jossa on sel-laista erikoismateriaalia, niin siellä tulee juuri näitä. Niin siinä voi hyvinkin mennä, että semmosen saa käyttöön hyväksyttyä, vuodesta puoleentoista vuotta."
Yllättäen tulevien pientenkin toi-meksiantojen toteutus saattaa kes-tää yli vuoden
Prosessiin sisäänrakennettuja viiveitä ei ehkä tunneta tarpeeksi hyvin?
5 "Kyllä juu, voin vahvistaa, toi on todellinen ongelma. Välillä me saadaan ihan jo sattu-man kautta, että suunnilleen samaan aikaan saattaa tulla sasattu-manlaisia hankintoja, joita me pyritään yhdistelemään."
Heikko tilanneymmärrys aiheuttaa tarpeetonta työtä.
Kuka koordinoi?
5 "Toimiiko niinku pitääkin, ison osan aikaa kyllä. Ne tulee sillä tavalla hallitusti ja niitä jopa päivitetään hallitusti prosessin aikana, jolloin meillä on selkeä käsitys siitä mitä hanke haluaa sillä toimeksiannolla hankittavan."
Toimeksiantomenettely toimii
ny-kyään pääosin hyvin. Tämä tukee muidenkin havaintoja. Toisaalta vastaajan tausta ja asema hieman muista eroava.
Tässä liitteessä esitetään tutkimuksen keskeiset kehitysesitykset kootusti ja helppolukuisesti. Suosi-tukset on jaoteltu tässäkin teemoittain. Esitysten tausta ja perustelut lukija löytää raportin runko-tekstistä luvusta viisi.
1 Yleissuositus
Pääesikuntaa suositetaan laatimaan kaikkia osapuolia velvoittava toimeksiantojen sisältöohje.
2 Yleissuositus
Suositetaan sellaisen mekanismin rakentamista, jolla varmistetaan eri osapuolten välisen yhteistyön syntyminen riittävän aikaisessa vaiheessa hanketta.
3 Yleissuositus
Suositetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa järjestettävän Sotatalouden ja tekniikan lisäopintojen opetussisällön tarkastamista.
4 Yleissuositus
Järjestelmäkeskusta suositetaan laativan soveltamisohje kevyemmän toimeksiantomenettelyn mah-dollistamiseksi erikoistapauksissa.
1 Toimeksiantosuunnitelmaa koskeva suositus
Suositetaan toimeksiantosuunnitelman käyttötarkoituksen ja merkityksen selventämistä.
2 Toimeksiantosuunnitelmaa koskeva suositus
Suositetaan, että laaditaan mekanismi varmistamaan toimeksiantosuunnitelman ja rahoitussuunni-telman yhdenmukaisuus.
3 Toimeksiantosuunnitelmaa koskeva suositus
Suositetaan edelleen toimeksiantosuunnitelman tarkentamista niiltä osin, että se mahdollistaisi esi-merkiksi hankintatoimen nykyistä paremman koordinoinnin.
1 Toimeksiantojen kategorisointia koskeva suositus
Suositetaan toimeksiantojen kategorioiden jaottelun ja merkityksen selventämistä.
2 Toimeksiantojen kategorisointia koskeva suositus
Suositetaan pohdittavaksi, josko eri kategorioiden toimeksiantoja ei kaikista pienimmissä hank-keissa annettaisi.