Suomessa toteutettujen sekajätteen koostumustutkimusten tavoitteena on ollut selvit-tää sekajätteen määrä ja koostumus materiaaleittain. Pakkausten määriä ei ole yleensä tutkittu, jolloin sekajätteen koostumustutkimusten käyttö markkinoille saatettujen pakkausmäärien arvioinnissa ei tuota luotettavia tuloksia. Jos sekajätetutkimuksia halutaan jatkossa hyödyntää pakkausjätemäärien arvioinnissa, tulee tämä ottaa huo-mioon sekajätetutkimusten suunnittelussa ja toteutuksessa.
Markkinoille saatettuihin pakkausmääriin verrattaessa on erityisen tärkeää mioida, että sekajätteessä olevat pakkausjätteet sisältävät ruoka ym. jäämiä sekä huo-mattavasti enemmän kosteutta kuin markkinoille saatetut pakkaukset. Tämän vuoksi korjauskerrointen käyttö kosteus- ja elintarvikejäämien poissulkemiseksi on tärkeää.
Kotitalouksien sekajäte
Kotitalouksien sekajätteen seassa olleeksi ja kierrättämättä jääneeksi pakkausjätteen määräksi arvioitiin 183 000 tonnia vuodelle 2012 hyödyntäen Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2012 -koostumustutkimuksen tuloksia sekä korjauskertoimia kosteuden ja elintarvikejäämien paino-osuuksien korjaamiseksi.
Kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimuksia, joissa pakkaukset on lajiteltu useampaan kuin kolmeen jakeeseen materiaalin perusteella on viimeisen viiden vuoden aikana tehty Suomessa yhteensä 3 kappaletta:
• Pirkanmaan alueen jätelajittelututkimus 2011, Jonsson 2012
• Kuivajätteen koostumus Pirkanmaalla, Leino 2011
• Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2012 (myöh. HSY 2012 -tutkimus), Pulkkinen & Sinisalo 2013
Koostumustutkimuksissa käytetyissä tutkimusmenetelmissä on runsaasti eroavai-suuksia. Ainoastaan HSY 2012 -tutkimuksessa on pyritty huomioimaan kosteuden tai jäämien vaikutusta punnittujen pakkausten painoihin, mutta yhdessäkään tutki-muksessa mitattuja painoja ole suhteutettu pakkausten ensiöpainoihin. (Leino 2011, Jonsson 2012, Pulkkinen & Sinisalo 2013a) Tässä selvityksessä käytettiin HSY 2012 -tutkimusta, koska siinä hyödynnettiin tilastollista tarkastelua.
Taulukossa 26 on esitetty HSY 2012 -tutkimuksen pakkausjätemäärät sekajätteen seassa asukasta kohden vuodessa, joista on johdettu koko maan pakkausjätemäärät kertomalla tulokset vuoden 2012 väestön määrällä (5 426 674 henkilöä, Väkiluku 2014).
Taulukko 26. HSY 2012 -tutkimuksen tulokset ja koko maalle laskettu pakkausjätteen määrä seka-jätteen seassa. (Pulkkinen & Sinisalo 2013a, Väkiluku 2014)
Pääkaupunkiseutu Koko maa
Materiaali Määrä, kg/as/a Määrä, t
Kuitupakkaukset 18,5 100 393
Muovipakkaukset 28,7 155 746
Lasipakkaukset 3,8 20 621
Metallipakkaukset 3,5 18 993
Sekalaiset pakkaukset 1,4 7 597
Yhteensä 55,9 303 351
Kosteuden ja elintarvikejäämien arviointimenetelmiä sekajätteen koostumus- tutkimuksissa
Sekajätteen seassa olevat pakkaukset sisältävät tavallisesti pakkauksiin jäänyttä elin-tarviketta ja kosteutta. Kosteus kertyy pakkauksiin sekä sääolosuhteiden että muiden jätteiden vaikutuksesta. HSY 2012 -tutkimuksessa sekajätteestä lajiteltiin biojätteeksi pakkaukset, joissa oli silmämääräisesti arvioituna yli 5 % jäämiä. (Pulkkinen & Sini-salo 2013a) Tämä ei poista korjauskertoimen käytön tarvetta, sillä 5 %:n ruokajäämä on erittäin merkittävä pakkausten painoarvoon vaikuttava tekijä.
Ruotsissa on kehitetty materiaalikohtaiset korjauskertoimet sekajätteen seassa esiintyvien pakkausten painojen arvioimiseksi. Taulukossa 27 esitetyt korjausker-toimet on laskettu sekajätteen seassa olleiden ja pestyjen sekä huoneenlämmössä kuivattujen pakkausten painojen välisenä erotuksena.
Taulukko 27. Korjauskertoimet, joilla sekajätteessä olevien pakkausten painot on kerrottava, jotta ruokajäämien ja liian kosteuden aiheuttama virhe voidaan poistaa, kun arvioidaan markkinoille tuotua pakkausmäärää (RVF Utveckling Manual… 2005)
Materiaalit Korjauskertoimet
Muovi-, paperi- ja kuitupakkaukset 0,56
Lehdet ja metallipakkaukset 0,65
Lasipakkaukset 0,95
Kun edellä kuvattuja korjauskertoimia sovelletaan HSY 2012 -tutkimuksen tuloksiin, laskee asukasta kohden lasketun pakkausjätteen määrä 55,9 kilosta 33,7 kiloon asu-kasta kohden vuodessa (taulukko 28).
Taulukko 28. HSY 2012 -koostumustutkimuksen pakkausjätemäärät korjattuna ruokamäärät ja liian kosteuden huomioivilla kertoimilla (RVF Utveckling Manual… 2005, Pulkkinen & Sinisalo 2013a).
Materiaali Määrä kg/as/a Korjauskerroin Korjattu kg/as/a
Kuitupakkaukset 18,5 0,56 10,4
Muovipakkaukset 28,7 0,56 16,1
Lasipakkaukset 3,8 0,95 3,6
Metallipakkaukset 3,5 0,65 2,3
Sekalaiset pakkaukset 1,4 - 1,4
Yhteensä 55,9 33,7
Erotus kg/as/a 22,2
Erotus prosenttina 40 %
Taulukko 29. Tyhjennyskokeiden tulokset ja niistä johdetut korjauskertoimet jäämien osuuden korjaamiseksi painoista (Silvenius et al. 2011).
Soygurt mustikka Nestekartonkitölkki Muovipikari
Pakkauskoko 750 ml 150 g
Pakkauksen ensiöpaino, g 23 6
Tuotejäämä, ml 45,75 3,75
Tuotejäämä, % 6,1 2,5
Tuotejäämä, g 48,50 3,83
Pakkaus sekajätteen seassa, g 71,50 9,83
Korjauskerroin eli pakkauksen osuus painosta 0,32 0,61
Taulukko 30. Esimerkkejä korjauskertoimista tyhjennettyjen pakkausten sisältämien jäämien suhteen.
Näyte Ennen pesua, g Pesun jälkeen, g Korjauskerroin
Pirkka Mieto Rahka 250 g 22 9 0,41
Seasons greetings –pikkuleivät 62 30 0,48
Luomu Soijavalmiste 500 g 31 15 0,48
Gefilus Mustikka-vadelmakeitto 1 kg 62 34 0,55
Pirkka Puolukkahillo 400 g 37 21 0,57
Sunlight 750 ml 72 50 0,69
Pirkka Sensitive Pyykinpesuneste 1 l 90 66 0,73
Leipuri Mestarin Herrasväenleipä 300 g 63 58 0,92
Listerine 500 ml 51 48 0,94
Nykyisin pakkaukset ovat niin kevyitä, että hyvin pieni osuus pakkaukseen pakatusta tuotteesta voi kaksinkertaistaa pakkauksen painon. MTT:n FutupakEKO2010-hank-keessa tutkittiin tyhjennyskokeilla Soygurt-pakkauksiin jäävää elintarvikkeen määrää.
Taulukossa 29 on esitelty laskelma jäämistä, niistä lasketut pakkausten ja jäämien yh-teispainot (pakkaus sekajätteen seassa) ja pakkauksen ensiöpainon suhteet pakkausten painoihin sekajätteen seassa. Tölkkiin jäävän jäämän korjauskerroin on 0,32 ja pikarin 0,61. Ruokajäämä kolminkertaistaa tölkin 23 gramman painon ja melkein kaksinkertais-taa pikarin 6 gramman painon. Tästä esimerkistä voi todeta, että lajittelu biojätteeksi 5 prosentin jäämän perusteella ei riitä korjaamaan jäämien aiheuttamaa virhettä.
Selvitykseen tuotettiin lisää esimerkkejä pakkausten keveydestä ja korjauskertoi-mien tarpeesta, jotka on esitetty taulukossa 30. Normaalissa käytössä tyhjennetyt pakkaukset punnittiin ennen niiden pesemistä ja kuivattamista sekä sen jälkeen.
Laskennalliset korjauskertoimet vaihtelevat välillä 0,41 ja 0,94.
On tärkeää huomata, että myös kierrätetyksi tilastoitu pakkausjäte voi sisältää huuhtelun ja elintarvikkeiden jäämiä. Kyseinen pakkausjäte on myös saattanut kostua kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Kosteuden ja jäämien määrien voidaan kuitenkin olettaa olevan selvästi pienempiä kuin sekajätteen joukossa olevissa pakkauksissa.
Kierrätykseen lajiteltavat pakkaukset ohjeistetaan huuhtelemaan jäämien poistami-seksi. Lajiteltu materiaali ei myöskään kostu ja likaannu muusta jätteestä toisin kuin sekajätteeseen laitettu pakkausmateriaali.
Pakkaustutkimus – PTR ry:n Uudellamaalla toteuttamassa pakkausjätteen lajitte-lupilotissa osallistujat itse lajittelivat viikon ajan kaikki pantittomat pakkausjätteet materiaalin mukaan kolmeen jakeeseen; muovi, kuitu ja muut. Pakkausjätteet nou-dettiin, punnittiin ja lisäksi niiden puhtautta tarkasteltiin myös silmämääräisesti.
Tutkimukseen osallistuneet kuluttajat kertoivat kierrättävänsä säännöllisesti maito- ja mehutölkit, mutta likaisemmat piimä- ja jogurttitölkit päätyivät usein sekajätteeseen.
Kuluttajat siis arvioivat, paljonko pakkauksen huuhtelu vie aikaa ja aiheuttaa kus-tannuksia itselle ja ympäristölle vaikkapa veden kulutuksen kautta.
Tuloerojen vaikutus kotitalouksien pakkausjätemäärään
Tuloeroilla on vaikutusta kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen. Käytettävissä ei kuitenkaan ollut tietoa siitä, kuinka tulotaso vaikuttaa kotitalouden tuottaman pak-kausjätteen määrään. Siksi laskennassa oletettiin, että tuloerot pääkaupunkiseudun ja koko Suomen välillä eivät vaikuta pakkausjätteen määrään ja HSY:n tulokset yleistet-tiin koskemaan koko maata. Kotitalouksien sekajätteen seassa olevan pakkausjätteen määräksi vuonna 2012 saatiin 182 900 tonnia. Laskennassa käytettiin RVF Utvecklin-gin esittämiä korjauskertoimia (taulukko 27).