Kierrätyspolttoaineet luokitellaan virallisesti jätteiksi, ja niiden polton perussäädös on jätteenpolttoasetus. Jätteenpolttoasetus kattaa myös jätteen ja tavanomaisen polttoaineen samanaikaisen polttamisen eli rinnakkaispolton. Jätteiden rinnakkaispoltto edellyttää aina ympäristölupaa. Asetus ei määrittele mitään jäteperäisen polttoaineen minimiosuut-ta, jonka alapuolella toimittaisiin ilman jätteenpolttoasetusminimiosuut-ta, vaan jo pienikin jäteosuus polttoaineseoksessa tuo toiminnan jätteenpolttoasetuksen piiriin. Tällä on suuri käytän-nön merkitys, sillä jätteenpolttoasetus sisältää rinnakkaispoltolle sekä absoluuttisia että poltettavan jätteen suhteellisesta osuudesta riippuvia määräyksiä. Suhteellisten vaati-musten lukuarvot määritetään peruspolttoaineen poltosta ja jätteen poltosta muodostuvi-en savukaasumäärimuodostuvi-en suhtemuodostuvi-en painotettuina keskiarvoina. Absoluuttiarvot ovat riippu-mattomia poltettavan jätteen osuudesta polttoaineseoksessa.
Jätteenpolttoasetus määrää rinnakkaispolttolaitokselle seuraavat toiminnot poltettavan jätteen määrästä ja suhteellisesta osuudesta riippumatta:
• Savukaasujen on viivyttävä hapettavissa olosuhteissa vähintään 2 sekunnin ajan yli 850 °C:n lämpötilassa.
• Laitos on varustettava järjestelmällä, joka automaattisesti pysäyttää ja estää jät-teen syötön tulipesään, jos edellä esitetty viipymäaikavaatimus ei täyty.
• Laitoksella on oltava vähintään yksi tukipoltin, joka käynnistyy automaattisesti, jos edellä esitetty lämpötila laskee alle 850 °C. Tätä poltinta on käytettävä yl-läpitämään vaadittua lämpötilaa laitoksen pysäytystilanteissa niin kauan kun tulipesässä on poltettavaa jätettä.
• Laitos on varustettava automaattisella järjestelmällä, joka estää laitosta käyn-nistettäessä jätteen syöttämisen tulipesään kunnes vaadittu savukaasujen 850 °C:n lämpötila 2 sekunnin ajaksi on saavutettu.
• Laitos on varustettava seuraavilla jatkuvatoimisilla savukaasumittauksilla.
Laitoksella on mitattava jatkuvatoimisesti taulukossa 15 esitetyt savukaasun pitoisuudet.
Taulukko 15. Rinnakkaispoltossa jatkuvatoimisesti mitattavat savukaasupitoisuudet.
Rinnakkaispolton savukaasusta jatkuvatoimisesti mitattavat pitoisuudet
NOx
CO
Hiukkaspitoisuus
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) HCl
HF SO2
O2
H2O
Savukaasun painetta ja lämpötilaa ja myös tulipesän lämpötilaa on mitattava jatkuva-toimisesti. Jatkuvatoimisten mittausten tulokset on tallennettava automaattisesti. Taulu-kossa 16 on esitetty rinnakkaispolton savukaasusta puolivuosittain mitattavat pitoisuudet.
Taulukko 16. Rinnakkaispolton savukaasusta puolivuosittain mitattavat epäpuhtauksien pitoisuudet.
Rinnakkaispolton savukaasusta puolivuosittain mitattavat pitoisuudet
Raskasmetallit
(Cd, Tl, Hg, Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V ) Dioksiinit ja furaanit
Laitoksen savukaasupäästöjen SO2-, NOx-, CO-, HCl-, HF-, TOC- ja hiukkaspitoisuuk-sien raja-arvot lasketaan laitoksen peruspolttoaineen polton savukaasun raja-arvojen ja jätteenpolton savukaasun raja-arvojen painotettuina keskiarvoina käyttäen painotusker-toimina kummastakin polttoaineosuudesta muodostuvien savukaasujen määriä. Laskenta tehdään savukaasujen tilavuusvirtojen mukaan ja siinä otetaan huomioon myös perus-polttoaineen ja jätteen polton savukaasumääräyksiä koskevat erilaiset referenssihappipi-toisuudet (6 % ja 11 %).
Taulukossa 17 on esitetty rinnakkaispolton savukaasun peruspolttoaineen ja jätteen pol-ton suhteesta riippumattomat raja-arvot.
Taulukko 17. Rinnakkaispolton savukaasun polttoainesuhteista riippumattomat haitta-aineiden raja-arvot.
Rinnakkaispolton savukaasun polttoaineiden seossuhteista riippumattomat raja-arvot
Haitta-aine Raja-arvo
Cd + Tl 0,05 mg/m3n
Hg 0,05 mg/m3n
Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V 0,5 mg/m3n Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m3n
Rinnakkaispolton pohjatuhkan palamattoman hiilen määrän (TOC) on oltava alle 3 % tai vaihtoehtoisesti sen hehkutushäviön on oltava alle 5 %.
Kaikkia rinnakkaispolton edellyttämiä mittalaitteita ei yleensä ole tavanomaisille poltto-aineille suunnitelluissa kattilalaitoksissa. Mittalaitteita ja mittaus- ja valvontakäytäntöjä on tämän vuoksi lisättävä rinnakkaispolttoa varten, ja tämä aiheuttaa toiminnalle lisä-kustannuksia. Jätteenpolttoasetuksen raja-arvojen saavuttaminen ei myöskään ole itses-tään selvää ilman savukaasun puhdistuksen tehostamista. Yleisnäkemyksenä voitaneen pitää, että hyvin toimivalla kangassuotimella päästään turpeen, biopolttoaineiden ja kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispoltossa tarvittaviin arvoihin. Polttoaineiden laaduista ja seossuhteista riippuen arvot voidaan saavuttaa myös tehokkailla sähkösuotimilla.
Vaativimmissa tapauksissa tarvitaan sorbenttiaineiden käyttöä tai savukaasun puhdista-mista pesurilla.
Jätteenpolttoasetuksen mukaisen viipymäajan saavuttaminen edellyttää käytännössä riittävän suurta kattilakokoa. Tämän ja polton aiheuttamien lisäkustannusten vuoksi rinnakkaispoltto on useimmiten taloudellisesti mielekästä vasta reilusti yli 10 MW:n kattilakokoluokasta ylöspäin.
Lähdeluettelo
Ajanko, S., Moilanen, A. & Juvonen, J. 2005a. Kierrätyspolttoaineiden laadunvalvonta.
VTT, Espoo. VTT Publications 587. 59 s.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2005/P587.pdf.
Ajanko, S., Moilanen, A. & Juvonen, J. 2005b. Jätteiden syntypaikkalajittelujärjestel-män ja käsittelytekniikan vaikutus kierrätyspolttoaineen laatuun. VTT, Espoo. 83 s. + liitt. 21 s. VTT Tiedotteita 2317.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2005/T2317.pdf.
Harju, T., Tolvanen, M., Wahlström, M., Pihlajaniemi, M., Helenius, J., Salokoski, P., Siltaloppi, L. & Lehtovaara, J. 2001. Turvevoimalaitoksen raskasmetallitase ja tuhkan sijoituskelpoisuus. VTT Tiedotteita 2073. VTT, Espoo. 67 s. + liitt. 2 s.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2073.pdf.
Helenius, J., Karvonen, E. & Ipatti, A. 1992. Turvetuhkan ominaisuudet, hyötykäyttö ja ympäristövaikutukset . IVO-B-03/92, Helsinki.
Komission päätös 18.7.2007 ohjeiden vahvistamisesta kasvihuonekaasujen tarkkailuja ja raportointia varten.
KTM:n asetus no. 647 hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta ja päästöistä annettavasta sel-vityksestä, 31.5.2007; voimaan 11.6.2007, korvaa asetuksen 741/2004.
Laine-Ylijoki, J., Wahlström, M., Peltola, K., Pihlajaniemi, M. & Mäkelä, E. 2002.
Seospolton tuhkien koostumus ja ympäristölaadunvarmistusjärjestelmä. VTT Tiedotteita 2141. VTT, Espoo. 51 s. + liitt. 59 s. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2141.pdf.
Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta, ajantasainen versio, heinäkuu 2007.
Moilanen, A., Hokkinen, J., Jokiniemi, J., Zevenhoven, M., Skrifvars, B.-J., Ollila, H., Tiainen, M. & Wilén, C. Fine particle emissions of waste incineration – development of waste quality and flue gas cleaning technique – Fuel characteristics. (JÄPPI project).
(To be published 2008.)
Mroueh, U.-M. & Loikkanen, T. 1998. Tulevaisuuden kaupunkivoimala. VTT Tiedot-teita 1907. VTT, Espoo. 98 s. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/T1907.pdf.
Polttoaineluokitus 2006, Tilastokeskus 3.4.2006.
Ranta, J. & Wahlström M. 2002. Tuhkien laatu REF-seospoltossa. VTT Tiedotteita 2138. VTT, Espoo. 53 s. + liitt. 13 s. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2138.pdf.
Salmenoja, K. 2000. Field and laboratory studies on chlorine-induced superheater corrosion in boilers fired with biofuels. Academic Dissertation. Åbo Akademi, Faculty of Chemical Engineering, Process Chemistry Group. Report 00-1.
VTT (2006) Julkaisemattomia tutkimustuloksia.
Liite 1: Kaupan ja teollisuuden kuivajätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine
Näytteet (sisältää myös kertanäytteitä) Kosteus 159 kpl Tuhka 163 kpl Lämpöarvo 159 kpl Aikajakso:
5/1997–5/2007
Kosteus saapumis-tilassa
m-%
Tuhkapitoisuus kuiva-aineessa
m-%
Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa
MJ/kg
Keskiarvo 18,2 6,4 16,7
Mediaani 17,7 6,0 16,0
Suurin arvo 33,5 14,2 25,2
Pienin arvo 3,9 3,0 13,0
Keskihajonta 5,9 2,2 2,3
Liite 2: Teollisuuden tuotantojätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine
Näytteet (kertanäytteitä) Kosteus ja lämpö-arvo 55 kpl Tuhka 20 kpl Aikajakso:
8/2000–7/2007
Kosteus saapumis-tilassa
m-%
Tuhkapitoisuus kuiva-aineessa
m-%
Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa
MJ/kg
Keskiarvo 8,4 5,0 22,3
Mediaani 7,6 4,7 22,1
Suurin arvo 22,3 11,1 31,1
Pienin arvo 3,6 2,4 14,5
Keskihajonta 4,0 1,9 3,5
Liite 3: Kierrätyspuuhake
Näytteet 131 kpl (sisältää myös kertanäytteitä) Aikajakso:
1/1999–5/2007
Kosteus saapumis-tilassa
m-%
Tuhkapitoisuus kuiva-aineessa
m-%
Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa
MJ/kg
Keskiarvo 22,1 1,9 14,2
Mediaani 21,2 1,8 14,3
Suurin arvo 48,2 6,4 17,0
Pienin arvo 8,7 0,4 8,5
Keskihajonta 6,6 1,0 1,4
Yksikkö
Kierrätyspuuhake
Teollisuuden erilliskerätyistä tuotantojätteistä valmistettu kierrätyspolttoaine
Kaupan ja teollisuuden erilliskerätyistä jätteistä valmistettu kierrätyspolttoaine Kotitalouksien polttokelpoisesta jätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine (Ajanko et al.
2005a)
Kierrätyspolttoaine valmiista seoksesta:
Kotitalouksien polttokelpoinen jäte (50 %) + yritysten ja teollisuuden polttokelpoiset jätteet sekä rakennustoiminnan puujäte (50 %) (Ajanko et al. 2005a)
Yritysten ja teollisuuden polttokelpoisesta jätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine (Ajanko et al. 2005a)
Rakennustoiminnan puujätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine (Ajanko et al. 2005a) REF-pelletti (Ajanko et al. 2005a) Jyväskylän kotitalouksien kuivajätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine (Ajanko et al.
2005b)
Pietarsaaren kotitalouksien kuivajätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine (Ajanko et al.
2005b)
Lahden kotitalouksien energiajätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine (Ajanko et al.
2005b)
Hässleholm Kotitalousjäte 70 % Teollisuusjäte 30 % (Moilanen et al. Julkaistaan v. 2008) Norrköping Kotitalousjäte 50 % Teollisuusjäte 50 % (Moilanen et al. Julkaistaan v. 2008) Kauttua Teollisuuden tuotantojätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine (Moilanen et al.
Julkaistaan v. 2008)
L&TKaupan ja teollisuuden pakkausjätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine (Moilanen et al.
Julkaistaan v. 2008)
Loimihämeen Jätehuolto Syntypistelajitellusta kuivajätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine (Moilanen et al. Julkaistaan v. 2008)
m-% 0.12 0.14 0.6 0.37 0.33 0.18 0.035 0.65 0.81 0.94 0.56 0.94 1 0.08 0.39 1 m-% 0.08 0.18 0.25 0.1 0.08 0.06 0.02 0.11 0.17 0.11 0.08 0.26 0.4 0.06 0.08 0.14 0.68 1.6 1.1 0.4 0.7 0.9 0.5 0.45 0.57 0.67 0.4 0.6 1 0.7 1.1 0.9 m-% 0.22 0.22 0.4 0.25 0.22 0.08 0.11 0.24 0.4 0.4 2.6 0.5 0.6 0.07 - - mg/kg 0.05 0.02 0.1 0.11 0.11 < 0.1 < 0.1 0.07 0.38 0.2 0.23 0.11 0.32 <0.03 0.04 0.07 mg/kg 0.5 0.1 0.8 0.86 1.7 0.37 0.29 1.3 4.4 2.3 1.6 0.8 2.5 0.06 1.9 5.1 mg/kg 300 200 550 310 270 400 160 270 521 434 148 1160 760 30 730 420 mg/kg 76 4.5 140 42 260 39 26 47 253 190 111 247 170 4.9 46 110 mg/kg 18 0.55 8.0 5.7 4.7 31 34 8.7 14 4.4 4.9 4.3 10 0.9 6 14 1.5 8.0 8.5 5.5 4.4 51 < 4 5.6 125 8.6 27 11 8.8 0.9 1.4 3.9 60 6.0 280 29.5 25 38 39 37 98 67 34 220 90 6.1 42 157 mg/kg 80 20 1150 50 255 170 31 82 860 618 175 376 4500 22 320 770 10 4.0 100 14 19 6.7 < 4 4.2 98 36 90 144 34 3 16 32 mg/kg 2.0 1.0 7.0 <5 < 5 < 5 < 5 4.2 9.3 4.5 5 9.6 9.4 <3 <5 5.9 mg/kg 10 10 300 9.3 8.5 14 < 3 12 40 20 17 13 52 15 91 33 mg/kg 0.6 0.6 0.6 <1 < 1 <1 < 1 <1 <3 <3 <3 <1 <1 <1 <2 <2 mg/kg 100 25 160 58 45 50 72 110 142 93 49 166 260 22 36 230 mg/kg 358 79 2154 214 622 400 202 311 1639 1042 513 1191 5134 75 558 1356 n+Ni+Cr+Cu+Co+V+Sb
Liite 4: Tulosten vertailu aikaisempien
tarkastelujen arvioihin
Julkaisun sarja, numero ja raporttikoodi
VTT Tiedotteita 2416 VTT–TIED–2416
Tekijä(t)
Vesanto, Petri, Hiltunen, Matti, Moilanen, Antero, Kaartinen, Tommi, Laine-Ylijoki, Jutta, Sipilä, Kai &
Wilén, Carl Nimeke
Kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ja käyttö
Selvitys kierrätyspolttoaineiden laatuominaisuuksista ja soveltuvuudesta leijupolttoon
Tiivistelmä
Kierrätyspolttoaineiden käyttö turpeen ja puun rinnakkaispolttoaineena on kymmenen viime vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa energiantuotannossa. EU:n jätteenpolttodirektiivi ja sen pohjalta säädetty jätteenpolttoasetus ovat vaikuttaneet voimak-kaasti kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolttoon, ja poltto on ohjautunut käytännössä suuriin kattilalaitoksiin. Samaan aikaan kierrä-tyspolttoaineiden valmistus on kehittynyt voimalaitosten yhteydessä tehdystä murskauksesta kaupalliseksi teolliseksi tuotannoksi.
Vuonna 2000 julkaistiin kierrätyspolttoaineiden laatuluokkia ja laadunvalvontaa koskeva standardi SFS 5875, jonka määrittelemistä kolmesta laatuluokasta luokat REF I ja II muodostavat kierrätyspolttoaineiden käytännön kaupankäynnin perustan. Laatuluokan REF III käyttö on jäänyt vähäiseksi.
Tämän tarkastelun tavoite on ollut selvittää Suomessa laajassa mitassa valmistettavien kierrätyspolttoaineiden ominaisuuksia ja verrata niitä standardin SFS 5875 laatumääritelmiin sekä valmisteilla olevien kierrätyspolttoaineita ja kiinteitä biopolttoaineita koskevien CEN-standardien vaatimuksiin. Selvitykseen on myös koottu kierrätyspolttoaineiden käytöstä saatuja kokemuksia ja siihen on sisälly-tetty kokonaisuuden kattamiseksi lyhyt rinnakkaispolton lupaedellytysten katsaus.
Kierrätyspolttoaineiden kansallisen CO2-päästökertoimen käyttö päättyy vuoden 2007 lopussa. Toisella päästökauppajaksolla päästö-kerroin on osoitettava laitoskohtaisesti. Asian ajankohtaisuuden vuoksi selvityksessä tarkasteltiin lyhyesti myös kierrätyspolttoaineiden päästökertoimen määritystä ja kaupallisten kierrätyspolttoaineiden päästökertoimen vaihtelua.
Tämän selvityksen kohteena olivat kierrätyspuuhakkeet ja syntypaikkalajitelluista kaupan ja teollisuuden jätteistä valmistetut kierrä-tyspolttoaineet. Lähtöaineistona olivat pääasiassa Lassila & Tikanoja Oyj:n Turun, Keravan, Jyväskylän ja Valkeakosken laitosten laadunvalvonnan analyysitulokset vuosilta 1997–2007. Edustavina pidettyjä näytteitä oli kaikkiaan 350 kpl. Muita analyysejä ei käy-tännössä ollut saatavilla. Polttoaineanalyysit ovat pääasiassa VTT:n ja Enas Oy:n tekemiä. Tuloksia on verrattu VTT:n aikaisemmissa julkisissa projekteissa tehtyihin kierrätyspolttoaineanalyyseihin.
Kierrätyspolttoaineiden käytännön kauppalaatuja tarkasteltiin raaka-aineittain ryhmissä: kierrätyspuuhake, kaupan ja teollisuuden kuivajätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine ja teollisuuden tuotantojätteistä valmistettu kierrätyspolttoaine. Käytännöllisesti katsoen kaikki kierrätyspuuhakenäytteet täyttivät luokan REF II vaatimukset, ja 75 % näytteistä täytti polttoaineluokan REF I vaatimukset.
Kaupan ja teollisuuden kuivajätteistä valmistetun polttoaineen näytteistä 77 % täytti SFS-standardin luokan REF II laatuvaatimukset ja 91 % täytti luokan REF III vaatimukset. Teollisuuden tuotantojätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen näytteistä 81 % täytti luokan REF II vaatimukset ja 57 % luokan REF I vaatimukset.
Selvityksessä määritettiin kierrätyspolttoaineille käytännön kauppalaatuja kuvaavat haitta-aineiden pitoisuusrajat. Analyysituloksista lasket-tiin myös energia- ja massataseita käyttäen arviot näytteiden biomassaosuuksille ja edelleen CO2-päästökertoimille. Kaupan ja teollisuu-den kuivajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen tuhkattoman kuiva-aineen keskimääräiseksi biomassaosuudeksi saatiin 86 % ja sitä vastaavaksi CO2-päästökertoimeksi 18 t/TJ. Teollisuuden tuotantojätteestä valmistetulle polttoaineelle vastaaviksi luvuiksi saatiin 66 % ja 39 t/TJ. Biomassaosuuksissa ja CO2-päästökertoimissa oli varsin runsasta näytekohtaista hajontaa ja selvästi havaittavia ajallisia ja laitoskohtaisia eroja. Kierrätyspolttoaineiden kansallinen päästökerroin EU:n ensimmäisellä päästökauppajaksolla on 31,8 t/TJ.
Kierrätyspolttoaineiden käyttökokemuksista voidaan todeta, että niiden rinnakkaispoltto lisää kattilalaitoksen huoltotarvetta ja sitä kautta kunnossapidon kustannuksia. Usein tarvitaan myös lisäinvestointeja esimerkiksi polttoaineen syöttölaitteistoihin, savukaasujen puh-distukseen ja päästömittauslaitteisiin. Tämän vuoksi kierrätyspolttoaineiden käyttöä harkittaessa on muistettava, että kyseessä on aina taloudellinen optimointi edullisen polttoaineen ja lisääntyvien ylläpitokustannusten välillä.
ISBN
978-951-38-6972-4 (nid.)
978-951-38-6973-1 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)
Avainnimeke ja ISSN Projektinumero VTT Tiedotteita – Research Notes
1235-0605 (nid.)
1455-0865 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)
9351
Julkaisuaika Kieli Sivuja
Joulukuu 2007 Suomi, engl. tiiv. 55 s. + liitt. 4 s.
Projektin nimi Toimeksiantaja(t)
ClusterTech VTT, yritykset
Avainsanat Julkaisija wastes, energy wastes, solid recovered fuels, quality, fuels
analyses, incineration, combustion, ash VTT
PL 1000, 02044 VTT Puh. 020 722 4520
Series title, number and report code of publication
VTT Research Notes 2416 VTT–TIED–2416
Author(s)
Vesanto, Petri, Hiltunen, Matti, Moilanen, Antero, Kaartinen, Tommi, Laine-Ylijoki, Jutta, Sipilä, Kai &
Wilén, Carl Title
Solid recovered fuels, quality analyses and combustion experiences
Abstract
Utilisation of Solid Recovered Fuels (SRF) has during the last decade gained an established role in the Finnish energy production as a fuel co-combusted with wood and peat. The EU Waste Incineration Directive and the corresponding national regulation has significantly influenced to co-combustion of SRF and diverted the utilisation to large combined heat and power plants. At the same time the production of SRF has developed from crushing at the power plants to commercial industrial scale production. A national standard SFS 5875 concerning SRF quality and quality control was published in 2000.
Of the three quality classes of the standard SRF I and SRF II have formed the bases of the fuel trading, while the quality class SRF III has had little commercial value.
The objective of this survey is to study the quality of Solid Recovered Fuels produced in large quantities in Finland, and to compare their quality to requirements set by the national standard SFS 5875 and the CEN standards currently being prepared for biomass and SRF fuels. The report reviews also experiences of the combustion of SRF as well as permit regulations set for the co-combustion of SRF.
The focus of this study is on Solid Recovered Fuels produced from construction wood waste and commercial and industrial waste. The main information sources are the analyses data compiled during the years 1997–2007 at the Lassila & Tikanoja Oy production plants in Turku, Kerava, Jyväskylä and Valkeakoski. Analyses data of 350 representative fuel samples has been considered in this report. Most of the samples have been analysed by VTT and Enas Oy. Results have also been compared to fuel analyses performed in earlier VTT public projects.
The practical commercial fuel quality was studied for different waste material fractions: construction waste wood, SRF produced from dry source separated waste of trade and commerce and SRF produced from production residues of packaging material industry. In practice all construction wood waste fuels fulfilled the requirements of REF II quality class and 75 % of the fuels samples fulfilled the requirements of REF I. Of the SRF samples from the commercial and industrial waste 77 % fulfilled the requirements of REF II and 91 % fulfilled the requirements of the quality class REF III. 81 % of the samples of SRF made of industrial production residues fulfilled quality class REF II and 57 % REF I requirements.
Typical concentrations of harmful elements in different commercial SRF-types were determined. Also, the biogenic and fossil fractions were determined and based on that, the CO2 emission factors were calculated. A new energy and mass balance method was used for the determination of the biogenic and fossil fractions. The biogenic share of the SRF produced from dry fraction of commercial and industrial waste was 86 % and the corresponding CO2 factor 18 t/TJ. The corresponding values for the SRF produced from industrial production waste were 66 % and 39 t/TJ. Variations in the biogenic shares and the CO2 factors are quite significant between the SRF fuel samples and distinct differences with regard to production plants and sampling time can be seen. The national CO2 factor for Solid Recovered Fuel is 31,8 t/TJ during the first EU emission trading period.
Experiences of co-combustion show that the use of SRF increases the maintenance needs of boilers and hence the costs.
Additional investments are often required for feeding of the SRF, flue gas cleaning and emission measurements. Therefore it must be concluded that the use of SRF is always a question of economic optimisation between the use of a lower price fuel and increased maintenance costs.
ISBN
978-951-38-6972-4 (soft back ed.)
978-951-38-6973-1 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)
Series title and ISSN Project number VTT Tiedotteita – Research Notes
1235-0605 (soft back edition)
1455-0865 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)
9351
Date Language Pages
December 2007 Finnish, Engl. abstr. 55 p. + app. 4 p.
Name of project Commissioned by
ClusterTech VTT, companies
Keywords Publisher wastes, energy wastes, solid recovered fuels, quality, fuels VTT Technical Research Centre of Finland
VTT TIEDOTTEITA 2416Kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ja käyttö. Selvitys kierrätyspolttoaineiden laatuominaisuuksista ja...
ESPOO 2007
VTT TIEDOTTEITA 2416
Petri Vesanto, Matti Hiltunen, Antero Moilanen, Tommi Kaartinen, Jutta Laine-Ylijoki, Kai Sipilä &
Carl Wilén
VTT Tiedotteita – Research Notes
2398 Jansson, Kim, Mikkola, Markku & Ryynänen, Tapani. Verkostoyhteistyöllä Kiinaan? SeaChi-projektin loppuraportti. 2007. 46 s. + liitt. 6 s.
2399 Hänninen Hannu, Brederholm, Anssi, Saukkonen, Tapio, Gripenberg, Hans, Toivonen, Aki, Ehrnstén, Ulla & Aaltonen, Pertti. Hot cracking and environment-assisted cracking susceptibility of dissimilar metal welds. 2007. 182 p.
2400 Ailisto, Heikki, Matinmikko, Tapio, Häikiö, Juha, Ylisaukko-oja, Arto, Strömmer, Esko, Hillukkala, Mika, Wallin, Arto, Siira, Erkki, Pöyry, Aki, Törmänen, Vili, Huomo, Tua, Tuikka, Tuomo, Leskinen, Sonja & Salonen, Jarno. Physical browsing with NFC technology. 2007. 70 p.
2401 Häkkinen, Tarja, Vares, Sirje, Huovila, Pekka, Vesikari, Erkki, Porkka, Janne, Nilsson, Lars-Olof, Togerö, Åse, Jonsson, Carl, Suber, Katarina, Andersson, Ronny, Larsson, Robert & Nuorkivi, Isto. ICT for whole life optimisation of residential buildings. 2007. 207 p.
2402 Mroueh, Ulla-Maija, Ajanko-Laurikko, Sirke, Arnold, Mona, Laiho, Anna, Wihersaari, Margareta, Savolainen, Ilkka, Dahlbo, Helena & Korhonen, Marja-Riitta. Uusien jätteenkäsittelykonseptien mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. 2007. 170 s. + liitt. 5 s.
2403 Toivonen, Santtu. Web on the Move. Landscapes of Mobile Social Media. 2007.
56 p. + app. 3 p.
2404 Vares, Sirje & Lehtinen, Jarkko. Lasipakkausten keräysjärjestelmän tehostaminen ja lasin hyötykäytön ympäristövaikutukset. 2007. 122 s.
2405 Olin, Markus, Lahti, Seppo, Valli, Asko, Hasari, Heikki, Koistinen, Ari & Leppänen, Seppo. SISU. Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta.
Projektin tavoitteet ja simulointiesimerkkien yhteenveto. 2007. 58 s.
2406 Häkkinen, Kai, Hemilä, Jukka, Uoti, Mikko, Salmela, Erno, Happonen, Ari, Hämäläinen, Harri, Siniluhta, Eero, Nousiainen, Jukka & Kärkkäinen, Mikko. VMI teollisuudessa. Teoriaa, teknologiaa ja sovelluksia. 2007. 142 s.
2407 Koskela, Mika & Haajanen, Jyrki. Business Process Modeling and Execution. Tools and technologies report for SOAMeS project. 2007. 63 p. + app. 2 p.
2408 Kemppi, Paul. Next generation satellite navigation systems. 2007. 61 p. + app. 2 p.
2409 Pulakka, Sakari, Heimonen, Ismo, Junnonen, Juha-Matti & Vuolle, Mika.
Talotekniikan elinkaarikustannukset. 2007. 58 s. + liitt. 3 s.
2410 Mikkola, Markku & Ryynänen, Tapani. Liiketoimintamallit talotekniikan elinkaaripalveluissa. 2007. 40 s.
2411 Kaartinen, Tommi, Laine-Ylijoki, Jutta & Wahlström, Margareta. Jätteen termisen käsittelyn tuhkien ja kuonien käsittely- ja sijoitusmahdollisuudet. 2007. 44 s. + liitt. 20 s.
2412 Bioetanolia maatalouden selluloosavirroista. von Weymarn, Niklas (toim.). 2007.
44 s.
2413 Pietiläinen, Jorma, Kauppinen, Timo, Kovanen, Keijo, Nykänen, Veijo, Nyman, Mikko, Paiho, Satu, Peltonen, Janne, Pihala, Hannu, Kalema, Timo & Keränen, Hannu. ToVa-käsikirja. Rakennuksen toimivuuden varmistaminen energiatehok-kuuden ja sisäilmaston kannalta. 2007. 173 s. + liitt. 56 s.
2416 Vesanto, Petri, Hiltunen, Matti, Moilanen, Antero, Kaartinen, Tommi, Laine-Ylijoki, Jutta, Sipilä, Kai & Wilén, Carl. Kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ja käyttö.
Selvitys kierrätyspolttoaineiden laatuominaisuuksista ja soveltuvuudesta leiju-polttoon. 2007. 55 s. + liitt. 4 s.
Julkaisu on saatavana Publikationen distribueras av This publication is available from
VTT VTT VTT
PL 1000 PB 1000 P.O. Box 1000
02044 VTT 02044 VTT FI-02044 VTT, Finland
Puh. 020 722 4520 Tel. 020 722 4520 Phone internat. + 358 20 722 4520