Luottamus

Luottamus eri osapuolten välillä on tärkeää. Luottamus tulee ansaita ja se on helposti menetettävissä. Lyhytaikaisissa infrastruktuuri- tai rakentamishank-keissa luottamuksen merkitystä korostaa vielä se, että projektitoimijalla ja si-dosryhmillä ei välttämättä ole kokemusta toistensa toiminnasta eikä välttämättä

ole aikaisempaa saavutettua yhteistä ymmärrystä. (Terje Karlsen, Græe et al.

2008)

Luottamus rakentuu dynaamisten ja monimutkaisten rakenteiden pohjalle use-alle tasolle ja useiden tekijöiden välityksellä. Hawken (1994) ja Rousseaun (1998) kirjoittamissa artikkeleissa luottamuksen rakentumista on analysoitu tarkasti (Terje Karlsen, Græe et al. 2008). Omassa tutkimuksessani nostan luottamuksen yhdeksi elementiksi sidosryhmäsuhteiden rakentumisessa. Luot-tamuksen osalta on todettava, että sitä ei voi syntyä automaattisesti. Vaikka yrityksillä ja organisaatioilla olisi kuinka kattava sidosryhmäosallistamisen strategia tai yritysvastuu strategisena painopisteenä, perustuu luottamuksen ra-kentuminen aina ihmisiin ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Luottamus on myös aina subjektiivinen asia eli jokainen kokee luottamuksen tai luotta-muksen puuttumisen eri tavalla.

Luottamus liittyy hanketoimijan sanomisiin ja tekemisiin. Luottamusta lisäävä tekijä voi olla esimerkiksi vierailu toimivassa tuulivoimapuistossa lähialueen hankkeen ollessa suunnitteluasteella. Tulonjaon ja menojen kohdistumisen oi-keudenmukaisuus liittyy esimerkiksi odotettavissa oleviin etuihin tai hyötyihin sekä mahdollisiin kompensaatioihin. Tuottojen jakaminen paikalliselle omista-jajoukolle (community owned) näyttää poistavan esteitä tuulivoimapuistojen rakentamiselle ja toiminnalle. Tuulivoimaesimerkkiä käyttäen kaupallisten tuu-livoimayhtiöiden omistamissa ratkaisuissa hyöty alueelle tulee yleensä raken-nusajan töistä ja huoltotöistä. Prosessin oikeudenmukaisuus osallistavassa pää-töksenteossa painottuu rehellisyytenä ja läpinäkyvyytenä, kattavana ja vääris-tymättömänä informaationa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että asukkaiden hyväksyntää ei voi ostaa. Osallistamisen ajoitus eli osallistamisen toteutus hy-vissä ajoin on osallisille keskeistä. Vuorovaikutuksen jatkuvuus sekä osallisten mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin, ovat myös tärkeitä onnistuneen sidos-ryhmäosallistamisen elementtejä. Valmistelu salassa ja kommunikointi vasta myöhäisessä vaiheessa tuovat ongelmia hanketoimijalle ja sidosryhmien kans-sa käytävään dialogiin. Kiintymysside paikkaan tai alueeseen eli place at-tachment koetaan artikkelin perusteella merkittäväksi. Paikkakiintymykseen liittyy subjektiivisia näkökulmia, joita on vaikea arvottaa. Teollisella alueella haitat koetaan pienemmäksi kuin luonnontilaisella alueella. (Hall, Ashworth,

Devine-Wright 2013) On mielekästä maankäytön suunnittelun ja ihmisten hy-vinvoinnin kannalta sijoittaa teollisia toimintoja valmiiksi rakennetuille alueil-le.

Luottamus mahdollistaa yhteistyöhakuista käyttäytymistä, edistää organisato-rista sopeutumista, vähentää konfliktien syntymistä osapuolten välille, edistää kriiseihin reagoimista ja saattaa vähentää yhteistyösuhteen ylläpitämiseen liit-tyviä kustannuksia. Rakentunut luottamus myös edistää informaation kulkua eri osapuolten välillä. Luottamuksen rakentumiseen on Terje Karlsenin ja Græen (2008) mukaan muutamia perusehtoja. Ensiksikin luottamusta rakentaa jonkin tunnistettavan riskin olemassaolo tai toisin muotoiltuna tappion mahdol-lisuus. Riski mahdollistaa luottamuksen rakentamista, toisaalta luottamus luo pohjaa hyväksyttävän riskin ottamiselle. Toinen keskeinen luottamuksen ra-kentumiseen liittyvä elementti on osapuolten keskinäinen riippuvuussuhde.

Minkään osapuolen tavoitteet eivät voi toteutua yksipuolisesti ilman muihin osapuoliin nähden saavutettua luottamusta. (Terje Karlsen, Græe et al. 2008) Luottamus tulee ansaita pitkän ajan kuluessa kuuntelemalla, puhumalla ja kes-kustelemalla. Avoin keskusteluyhteys on tullut yhä tärkeämmäksi ihmisten ja sidosryhmäedustajien muuttuessa yhä kyynisemmiksi ja tultua yhä tietoisem-miksi eri asioista. Luottamuksen rakentumista tai rakentamista ei voi pitää it-sestäänselvyytenä. Luottamuksen saavuttamisesta on projektin toteuttajille merkittävä arvo. Sidosryhmien lojaalisuus voi auttaa joissakin ongelmatilan-teissa, kun projektitoimija haluaa saada viestinsä ymmärretyksi ja uskottavaksi.

Toisinpäin ajateltuna menetetty luottamus hankaloittaa projektin toteutumista tavoitteiden mukaan. Ääriesimerkkinä on huonosta luottamussuhteesta aiheu-tunut projektin viivästyminen tai jopa peruuntuminen. (Terje Karlsen, Græe et al. 2008) Suomessa suurimpia ja kalleimpia vaikutuksia yleisestä heikosta luot-tamussuhteesta on ollut Helsingin Kalasataman rakennushanke, jossa toissijais-ten sidosryhmien valitukset viivästyttivät projektin toteutusta kolmella vuodel-la. Kyseisessä tapauksessa huonot luottamussuhteet eivät liittyneet pelkästään hanketta toteuttavaan tahoon, vaan epäluottamus kohdistui myös kaupunki-suunnitteluun sekä päätöksiä tekevään poliitikkojoukkoon.

Erityisesti rakentamiseen liittyvissä projekteissa on tunnistettavissa kolme poh-jatekijää luottamuksen muodostumisessa. Ensin on luottamus osaamiseen eli

sidosryhmien luottamus siihen, että rakennus-, teollisuus- tai infrastruktuuri-projektin toteuttajataholla on riittävä osaaminen toteuttaa suunniteltu projekti.

Toinen luottamuksen rakentamisen pohja on sitoutuneisuuden varaan rakentu-va luottamus, mikä tarkoittaa toisten osapuolten rakentu-valmiutta puolustaa muiden osapuolten intressejä projektin ajan. Kolmas luottamuksen rakentamisen pe-ruskivi on intuitiivinen luottamus, joka perustuu osapuolten ennakkokäsityk-siin, tunteisiin ja henkilökohtaisiin tuntemuksia muita osapuolia kohtaan. (Ter-je Karlsen, Græe et al. 2008) Niissä osallistamispro(Ter-jekteissa, joissa olen oman työni puitteissa saanut olla mukana, luottamusta osaamiseen on haettu ottamal-la prosessiin mukaan eri alojen puolueettomia asiantuntijoita. Asiantuntijat voivat edustaa jotakin erikoisalaa, josta ydinsuunnitteluryhmällä ei välttämättä ole omaa kokemusta. Erään suunnitellun kaivoshankkeen osalta yksi suurista kysymyksistä paikallisten maanomistajien, pysyvien asukkaiden ja loma-asukkaiden kannalta oli se, että mikäli hanke toteutuisi, miten määritettäisiin kaivostoimijan ostettaviksi tulevien maa-alueiden ja kiinteistöjen hinta. Asian-tuntijaksi hankittiin taho, joka on erikoistunut määrittämään maaseudun kiin-teistöjen ja maa-alueiden hintoja. Asiantuntijataho oli perustajataustaltaan lä-hempänä metsänomistajia kuin teollista toimijaa. Puolueettoman asiantuntijan alustavat arviokäynnit mahdollisesti ostettaviksi tulevissa kohteissa koettiin hyvin luottamusta herättävänä. Sitoutuneisuuden varaan rakentuva luottamus voi toteutua esimerkiksi siten, että muut sidosryhmät ryhtyvät puolustamaan erilaisten haitallisten vaikutusten kohteeksi joutuvia alkuperäiskansojen edus-tajia. Tällaista muiden sidosryhmien siirtymää ”heikompiosaisten” sidosryh-mien puolelle on tapahtunut esimerkiksi Suomen saamelaisalueilla sekä Poh-jois-Amerikan kaasu- ja öljyputkihankkeissa. Intuitiivinen luottamus rakentuu pitkälti henkilöiden vuorovaikutuksen käynnistymisen perusteella. Oman ko-kemukseni perusteella tyypillisesti kaupunkialueiden ulkopuolella tapahtuvissa osallistamisprosesseissa esimerkiksi hanketoimijoiden tai heidän apunaan käyt-tämien konsulttien tilanteeseen sopiva pukeutuminen tai puheenparsi voi joko luoda intuitiivista luottamusta tai vaikuttaa luottamuksen menettämiseen. Esi-merkiksi luottamuksen romuttamisesta käy tumma liituraitapuku tilaisuudessa, jossa sidosryhmäosapuolina ovat maanviljelijät tai poronhoitajat arkiasuissaan, tyypittelemättä näitä sidosryhmiä.