Luotettavuus ja eettisyys

Lincoln ja Guba (1985) tarkastelevat laadullisen tutkimuksen luotettavuutta totuusarvon, yleistettävyyden ja sovellettavuuden, pysyvyyden sekä neutraaliuden näkökulmista (Lincoln & Guba 1985, 290; ks. myös Tuomi & Sarajärvi 2009, 138–

139). Totuusarvo tarkoittaa sen pohtimista, kuinka uskottavia ja vastaavia tulokset ovat todellisuuteen verrattaessa. Vastaavuutta voidaan kohentaa muun muassa tarpeeksi pitkällä tutkimusjaksolla ja triangulaatiolla. (Lincoln & Guba 1985, 301–310.) Tätä tutkielmaa tehdessä aineiston keruulle jäi olosuhteiden vuoksi melko lyhyt aika, eikä tutkijalla ollut aikaa tutustua ympäristöön ja lapsiin ennen aineiston keruuta. Lapset

eivät juuri vierastaneet, joten tästä ei koitunut suurempaa haittaa tutkimukselle. Vaikka aineistonkeruulle jäi vähän aikaa, alkoi aineistossa ilmetä kyllästeisyyttä, kun samoja aloitteita toistui useasti. Luotettavuutta lisää triangulaatio, joka tässä tutkielmassa

toteutui keräämällä aineistoa eri lähteistä sekä käyttämällä menetelminä havainnointia ja haastattelua. Alun perin tarkoituksenani oli myös videoida tilanteita, joissa ilmenee spontaania kommunikointia. Pian kuitenkin huomasin tämä olevan hankalaa, sillä tilanteet saattoivat tulla esiin yhtäkkiä eikä kameraa olisi ehtinyt saada kuvausvalmiiksi.

Kuvasin muutaman tilanteen ruokailussa, kun oli odotettavissa, että lapsi tekee

aloitteita. Yhden tilanteen kuvasin leikkituokiolla, kun lapsi jatkoi samojen aloitteiden tekoa pidempään. Usein tilanteet olivat kuitenkin lyhyitä ja nopeasti ohi, joten niiden tallettaminen olisi ollut haastavaa. Kameran pitäminen jatkuvasti valmiina olisi myös vienyt huomiota muulta aineistonkeruulta.

Yleistettävyyttä ja sovellettavuutta tarkasteltaessa mietitään sitä, kuinka siirrettäviä tulokset ovat tutkimusympäristön ulkopuolelle. Kuvaamalla tutkimuksen toteutusta ja kontekstia lisätään lukijan mahdollisuutta vertailla eri ympäristöjä. Tutkijan tehtävänä on tarjota mahdollisimman tarkka kuvaus, jotta lukija voi arvioida, onko tutkimus siirrettävissä muihin ympäristöihin. (Lincoln & Guba 1985, 316.) Luotettavuuden kannalta tarkka raportointi on oleellista. Olen pyrkinyt kuvaamaan ympäristöä ja tutkimuksen toteutusta yksityiskohtaisesti, jotta lukija pystyy arvioimaan tulosten siirrettävyyttä muihin ympäristöihin. Tarkalla raportoinnilla voidaan myös parantaa tutkimuksen varmuutta sekä vahvistettavuutta antamalla lukijalle tietoa, jotta hän voi arvioida luotettavuutta sekä päätyä samoihin tuloksiin kuin tutkija (Lincoln & Guba 1985, 318–319).

Tutkimuksen pysyvyyttä voidaan pohtia miettimällä tutkimuksen varmuutta. Tutkija tunnustaa asiat, joista oltiin riippuvaisia, kuten tutkijan ja ympäristön vaikutuksen.

Tutkimusta ei voida sellaisenaan toistaa uudestaan, mutta silti on tärkeä tunnistaa tutkimukseen vaikuttaneet tekijät. (Lincoln & Guba 1985, 298–299.) Tutkimuksen varmuutta voidaan tarkastella samoin kuin uskottavuutta esimerkiksi triangulaation avulla. Mikäli tutkimus on uskottavuuden kannalta laadukas, ei varmuutta tarvitse erikseen tarkastella. (Lincoln & Guba 1985, 317–318.)

Tämä tutkielma on ollut riippuvainen monista tekijöistä, eikä sitä sellaisenaan voida toistaa. Tutkimukseen osallistuneet ihmiset ovat muuttuneet ja ympäristön

muokkaaminen samanlaiseksi on mahdotonta. Voidaan kuitenkin miettiä mistä tämä tutkielma oli riippuvainen ja siten tarjota lukijalle mahdollisuus varmuuden arviointiin.

Tutkielma suoritettiin kesällä, jolloin toiminta päiväkodeissa poikkeaa melko paljon muusta vuodenajasta. Tämä tutkielma onkin sidottu tiettyyn aikaan. Myös lasten aikataulut vaikuttivat aineistonkeruuseen, eivätkä kaikki lapset olleet paikalla kaikkina päivinä tai hoitoajat saattoivat vaihdella. Jotta tulosten yleistettävyyttä voidaan pohtia, on työntekijää pyydetty vertaamaan lasten käyttäytymistä havainnointiajan

ulkopuoliseen käyttäytymiseen. Työntekijän mukaan lasten spontaani kommunikointi oli vastaavaa muihin vuodenaikoihin nähden. Ainoana erona hän näki, että aloitteita tehtiin vähemmän kesäaikana. Tutkielman tekemisen haasteena oli myös tutkijan kokemattomuus alalla. Havainnointien ja haastatteluiden teko oli minulle uusi tapa tehdä tutkimusta ja työtä tehdessä tuli samalla opittua uutta. Koen kehittyneeni muun muassa aineiston keruussa tutkimuksen myötä, ja nyt osaisin kirjata tarkempia muistiinpanoja tai kysyä osuvampia kysymyksiä.

Neutraaliuden tarkastelussa halutaan varmistaa, että tulokset ovat vääristymättömiä.

Tätä voidaan tarkastella tulosten vahvistettavuuden näkökulmasta. Vahvistettavuutta voidaan pyrkiä lisäämään tarjoamalla lukijalle tietoa, jolla hän voi päätyä samoihin tuloksiin tutkijan kanssa. Tähän päästään muun muassa tarkalla raportoinnilla ja vertailemalla tuloksia aiempiin tutkimuksiin. (Lincoln & Guba 1985, 300.) Tässä tutkielmassa saatuja tuloksia on verrattu aiempien tutkimusten tuloksiin, jotta lukija voi arvioida niiden vastaavuutta. Tarkalla raportoinnilla ja tutkimuksen etenemisen

selostuksella on tarjottu mahdollisuus tutkimusprosessin ja vahvistettavuuden arviointiin.

Tutkimuksen tekoon vaikuttaa aina myös tutkija ja hänen valintansa. Tässä tutkielmassa olen avoimesti kuvannut oman kiinnostukseni aiheeseen ja lähtökohdat tutkimuksen teolle. Olen prosessin aikana tehnyt tietoisia ja tiedostamattomia valintoja, joita joku muu voisi tehdä eri tavalla. Kuvatessani avoimesti tutkimuksen kulun ja tehdyt valinnat, jää lukijalle mahdollisuus luotettavuuden arviointiin.

Eettisyyden kannalta noudatin tutkielman teossa hyvää tieteellistä käytäntöä (Hyvä tieteellinen käytäntö 2012, 6). Tutkielman tekoa varten olen pyytänyt tarvittavilta tahoilta tutkimusluvat, joissa on kuvailtu muun muassa tutkimuksen tarkoitus ja aineistonkeruutapa. Mukana on ollut yhteystietoni, jotta osallistujat voivat kysyä tarvittaessa lisätietoa. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden yksityisyyttä on suojeltu muuttamalla tai poistamalla nimet, joista osallistujat voisivat olla

tunnistettavissa. Pojista käytetyt nimet (Eki, Oskari, Ville) ovat heidän äitiensä keksimät tutkimusnimet. Näin vanhemmat voivat tutkielmaa lukiessaan tunnistaa oman lapsen varmuudella. Työntekijöistä puhutaan vain työntekijöinä, jotta he eivät erotu

ammattinimikkeensä vuoksi. Katkelmia tekstistä on myös lähetetty osallistujille luettavaksi, ja heillä on ollut mahdollisuus kommentoida sitä. Aineistoa on säilytetty tutkijan hallussa ja kaikki materiaali, josta osallistujat ovat tunnistettavissa, tullaan tuhoamaan tutkielman valmistuttua.

Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat suostuneet tutkimukseen allekirjoittamalla tutkimusluvan. Lasten puolesta luvan allekirjoittivat heidän vanhempansa.

Havainnointien aikana nousi esiin muutama tilanne, joissa lapsi ilmaisi haluavansa minun poistuvan. Tilanteet tapahtuivat Ekin kanssa ja niitä tuli muutamassa erillisessä tilanteessa. Kyseessä oli luultavasti ujostelu, joten tilanteissa pyrittiin kertomaan, kuka olen ja näin auttamaan lasta sopeutumaan tilanteeseen. Mahdollisuuksien mukaan otin hiukan enemmän välimatkaa ja pyrin olemaan vaikuttamatta normaaliin toimintaan.

Esimerkiksi ruokailujen aikaan saatoin seurata Ekiä syrjäsilmällä, siten ettei hän huomaisi minun olevan havainnoimassa nimenomaan häntä ja kokisi sitä ahdistavaksi.

Terapiatuokiolla Eki ilmaisi useasti haluavansa minun poistuvan, joten lopulta poistuin tilanteesta kunnioittaen näin hänen tahtoaan. Ruokailuhetkessä Eki teki samoja aloitteita huitaistessaan minua kohti ja sulkemalla silmänsä, mutta hän teki samoin myös

avustajaa kohtaan. Tämä jatkui jonkin aikaa ja siinä oli jotain leikinomaista, joten toisinaan kyseessä saattoi olla leikki.

Tässä tutkielmassa olen käyttänyt käsitettä autistinen lapsi tai puhunut yleisesti

autistisista. Tämän valinnan olen tehnyt tietoisesti tekstin sujuvuuteen liittyvistä syistä.

Voisi olla korrektimpaa puhua lapsesta, jolla on autismin diagnoosi, jolloin korostuisi lapsi eikä hänen diagnoosinsa. Itse olen aina puhunut autistisesta veljestä ja ylipäätään autistisista lapsista, joten minulle sillä ei ole negatiivista sävyä. Sanavalinnallani en

halua nostaa diagnoosia ihmisen yläpuolelle. Jokainen lapsi on arvokas sellaisenaan ja autismi on vain yksi piirre muiden joukossa. Tutkimukseen osallistuneiden lasten äidit ovat kaikki antaneet luvan puhua autistisista lapsista tässä tutkielmassa.