7 POHDINTA
7.3 Luotettavuus ja eettinen pohdinta
Tärkeimpänä laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa voidaan pitää tutkijoiden tarkkaa selostusta tutkimuksen toteuttamisesta (Hirsjärvi ym. 2009, 232;
Tuomi & Sarajärvi 2009, 136-141). Erityisen tarkasti pyrimme kuvaamaan aineiston hankinnan ja analyysin vaiheet. Tutkimuksen eettisyys tulee ottaa huomioon tutkimuksen kaikissa vaiheissa, sillä tutkijat tekevät tutkimusprosessin aikana lukuisia ratkaisuja, joissa eettiset näkökulmat on otettava huomioon (Eskola &
Suoranta 2008, 52; Kvale 1996, 111). Olemmekin pyrkineet kuvaamaan tekemiämme eettisiä näkökulmia huomioon ottavia ratkaisuja läpi tutkimusraporttimme. Lisäksi tutkimuksemme liitteenä on teemahaastattelun runko ja näyte litteroidusta haastatteluaineistosta. Tuloksia esittäessä käytämme runsaasti lainauksia litteroidusta haastatteluaineistosta, jolloin tutkittavien ääni pääsee esiin.
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2012, 6) ohjeiden mukaisesti olemme tutkimustyössämme noudattaneet rehellisyyttä, huolellisuutta ja tarkkuutta tulosten tallentamisessa ja esittämisessä. Tämän tutkimuksen luotettavuutta lisää kahden tutkijan osallistuminen koko tutkimusprosessiin. Tämä niin kutsuttu tutkijatriangulaatio on erityisesti tulosten analysoinnin ja tulkitsemisen vaiheessa luotettavuutta lisäävä tekijä. (Eskola & Suoranta 2008, 69).
Tutkijoina jouduimme pohtimaan, kuinka tarkasti kerromme tutkimukseen osallistuvien koulujen yhteistyöhankkeista. Halusimme antaa lukijalle kuvan hankkeista, jotta lukija pystyy paremmin ja luotettavammin ymmärtämään yhteistyöhankkeiden luonnetta ja tulosten linkittymistä niihin. Pohdimme, kuinka paljon voimme kertoa, jotta koulujen tunnistamattomuus ei kärsisi liikaa.
Edustavuuden kannalta oleellista on kysyä, miten hyvin kolmen tutkimukseen osallistuneen koulun yhteistyöhankkeet edustavat kaikkia Suomen kouluissa käynnissä olevia yhteistyöhankkeita. Koulut, jotka lähtivät mukaan tutkimukseen, saattavat olla keskivertoa innokkaampia kansainvälisen yhteistyöhankkeen toteuttajia. Vastaavasti, koulut, joissa hanke on jäänyt taka-alalle, saattoivat olla niitä, jotka eivät vastanneet yhteydenottopyyntöihimme ja lähteneet mukaan tutkimukseen.
Tulee muistaa, että haastatteluaineisto on tilanne- ja kontekstisidonnaista.
Tästä syntyy se pulma, että tutkittavat saattavat puhua haastattelutilanteessa toisin kuin jossakin toisessa tilanteessa. (Hirsjärvi ym. 2009, 207; Robson 2002, 24;
Silverman 2010, 225-229.) Tästä syystä oppilaiden ja opettajien vastauksia ei voida pitää ehdottomana totena. Koemme kuitenkin, että samojen asioiden toistuminen eri oppilaiden ja opettajien haastatteluissa lisää luottamusta siihen, että ainakin osa kuvatuista kokemuksista liittyy keskeisesti kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin.
LÄHTEET
Alanen, R., Hinkkanen H-M., Säde, A-L. & Mäntylä, K. 2006. Puhutaanko kielestä vai kielellä? Tapaustutkimus englannin kielen tunnilla käytetyn kielen kohteista.
Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.
Alasuutari, M. 2005. Mikä rakentaa vuorovaikutusta lapsen haastattelussa. Teoksessa J. Ruusuvuori & L. Tiittula (toim.) Haastattelu – tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino, 145-162.
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Alptekin, C. 2002. Towards intercultural communicative competence in ELT. ELT journal, 56 (1), 57-64.
http://eltj.oxfordjournals.org/content/56/1/57.full.pdf+html. Luettu 11.2.2015.
Aro, E. & Karttunen, M. 2006. Kansainväliset Comenius 1-kouluhankkeet suomalaisissa alakouluissa: projektien hyödyt ja tulevaisuuden haasteet.
Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma.
Aro, M. 2009. Speakers and doers. Polyphony and agency in children’s beliefs about language learning. Jyväskylä Studies in Humanities 116. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Berg, B. & Lune, H. 2014. Qualitative Research Methods for the Social Sciences. Lon-don: Pearson Education.
Bialystok, E. 1990. Communication Strategies: A Psychological Analysis of Second-Language Use. Oxford: Basil Blackwell.
Braun, V. & Clarke, V. 2006. Using thematic analysis in psychology. Qualitative research in psychology, 3(2), 77-101.
Bärlund, P. 2010. Autenttisuutta etsimässä vieraiden kielten oppitunnilla. Kieli, koulutus ja yhteiskunta–verkkolehti.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/27019/Lokakuu2010_
Autenttisuutta_etsimassa.pdf?sequence=1. Luettu 15.2.2015.
Canale, M., & Swain, M. 1980. Theoretical bases of com-municative approaches to second language teaching and testing. Applied linguistics, 1(1), 1-47.
CIMO Kansainvälisen henkilövaihdon keskus. 2015. Verkkosivut.
http://www.cimo.fi/ohjelmat/comenius/koulujen_yhteistyohankkeet. Luettu 29.1.2015.
CIMO & Opetushallitus. 2008. Osaanko? Uskallanko? –Tottakai! Opas koulujen kansainvälistämiseen.
http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/ci mowwwstructure/15496_osaanko_uskallanko.pdf. Luettu 9.11.2014.
Chomsky, N. 1965. Aspects of the Theory of Syntax. Cambridge: MIT Press.
Cook, V. 2001. Second language learning and language teaching. 3rd Edition. Lon-don: Arnold.
Cornish, F., Gillespie, A. & Zittoun, T. 2014. Collaborative Analysis of Qualitative Data. Teoksessa U. Flick (toim.) The SAGE Handbook of Qualitative Data Anal-ysis. London: Sage, 79-94.
De Bot, K., Gullberg, M. & Volterra, V. 2010. Gestures and some key issues in the study of language development. Teoksessa K. De Bot & M. Gullberg (toim.) Gestures in Language Development. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 3-34.
Denzin, N. & Lincoln, Y. 2000. Handbook of Qualitative Research. Thousand Oaks, CA: Sage.
Dörnyei, Z. 1995. On the Teachability of Communication Strategies. TESOL Quarter-ly, Vol. 29, No. 1 Kevät 1995
Dörnyei, Z., & Kormos, J. (1998). Problem-solving mechanisms in L2 communication.
Studies in second language acquisition, 20(03), 349-385.
Dörnyei, Z. & Scott, M.1997. Communication Strategies in Second Language: Defini-tions and Taxonomies. Teoksessa Language Learning 47:1, 173-210.
Ellis, R. 2003. Task-based Language Learning and Teaching. Oxford: University Press.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Eurooppalainen viitekehys. 2003. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Porvoo: WS Bookwell Oy.
Eurooppatiedotus. 2011. Euroopan rikas kielikartta. Verkkosivut.
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=227622&cont entlan=1&culture=fi-FI#.VMntYy70511. Luettu 2.2.1015.
European Commission. 2008. Comenius School Partnerships: Handbook for Schools. European Communities. Luxembourg.
European Comission. 2007. Impact of the Comenius School Partnerships on the Par-ticipant Schools. Final Report.
http://www2.cmepius.si/files/cmepius/userfiles/publikacije/2013/comenius -report_en.pdf. Luettu 9.11.2014.
European Comission. 2012. Study of the Impact of Comenius School Partner- ships on Participating Schools.
http://www.mobilnost.hr/prilozi/05_1355304110_PA_impact_study.pdf.
Luettu 9.11.2014.
Fontana, A. & Frey, J. H. 2000. The Interview: from Structured Questions to negotiat-ed Text. Teoksessa N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (toim.) Handbook of Qualita-tive Research. Thousand Oaks, CA: Sage, 645 - 672.
Fröhlich, M., Naiman, N., Stern, N. & Todesco, A. 1976. The Good Language Learner.
Toronto: Ontario Institute for Studies in Education.
Gilmore, A. 2004. A comparison of textbook and authentic interactions. ELT Journal, 58 (4), 363-374.
Gilmore, A. 2007. Authentic materials and authenticity in foreign language learning.
Language Teaching, 40, 97-118. Cambridge Journals.
Gilmore, A. 2011. I Prefer Not Text: Developing Japanese Learners’ Communicative Competence with Authentic Materials. Language Learning Journal - A nal of Research in Language Studies, 61 (3), 786–819.
Gullberg, M. 1998. Gesture as a Communication Strategy in Second Language Dis-course A Study of Learners of French and Swedish. Lund: Lund University Press.
Harjanne, P. 2008. Communicative oral practice in the foreign language classroom – methodological challenges. Teoksessa J. Loima (toim.) Facing the future – de-veloping teacher education. Helsinki: Helsinki UniversityPress, 111-129.
Harmer, J. 2007. The Practice of English Language Teaching. Fourth Edition. London:
Pearson Longman.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
Hirsjärvi, S. Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hymes, D. 1972. On communicative competence. Teoksessa J. B. Pride & J. Holmes (toim.) Sociolinguistics. Harmondsworth: Penguin, 269-293.
Hyvärinen, M., Nikander, P. & Ruusuvuori, J. 2010. Haastattelun analyysin vaiheet.
Teoksessa M. Hyvärinen, P .Nikander & J. Ruusuvuori (toim.) Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino, 9-36.
Jaatinen, R., Kohonen, K. and Moilanen, P. 2009. Kielikasvatus, opettajuus ja kulttuurienvälinen toimijuus: Pauli Kaikkosen juhlakirja. Helsinki: Okka.
Johnson, K. 2008. An Introduction to Foreign Language Learning and Teaching. 2nd edition. London: Pearson Education.
Johnson, M. 2004. Philosophy of Second Language Acquisition. New Haven, CT: Yale University Press.
John-Steiner, V. & Meeban, T. 2000. Creativity and Collaboration in Knowledge Con-struction. Teoksessa C. Lee & P. Smagorinsky (toim.) Vygostkian Perspectives on Literacy Research: Constructing Meaning through Colaborative Inquiry.
Cambridge: Cambridge University Press, 31-50.
Joutsela, U. & Kaartinen, S. 2009. Kielen vaihto ja valinta englanninkielisessäsisällönopetuksessa. Kahden kuudennen luokan kielikäytänteitä selvittävätapaustutkimus. Jyväskylän yliopisto.
Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu tutkielma.
Kaikkonen, P. 1994. Kulttuuri ja vieraan kielen oppiminen. Helsinki: WSOY Opetus 2000.
Kaikkonen, P. 1995. Kulttuuri ja vieraan kielen oppiminen. Tapaustutkimus lukiolaisten saksan ja ranskan kielen ja kulttuurin oppimisen opetuskokeilusta.
Osa 2. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja.
Kaikkonen, P. 1998. Kohti kulttuurien välistä vieraan kielen oppimista. Teoksessa: P.
Kaikkonen & V. Kohonen (toim.) Kokemuksellisen kielenopetuksen jäljillä.
Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja A 14, 11–24.
Kaikkonen, P. 2000. Autenttisuus ja sen merkitys kulttuurienvälisessä vieraan kielen opetuksessa. Teoksessa: P. Kaikkonen & V. Kohonen (toim.) Minne menet, kielikasvatus? Näkökulmia kielipedagogiikkaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 49-62.
Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2012. Sosiaalinen media opetuksessa. 2. uudistettu painos. Helsinki: Finn Lectura.
Kankaanranta, M., Palonen, T., Kejonen, T. & Ärje, J. 2011. Tieto- ja viestintätekniikan merkitys ja käyttömahdollisuudet koulujen arjessa. Teoksessa M.
Kankaanranta. (toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Jyväskylän yli- opisto.
Koulutuksen tutkimuslaitos.
http://ktl.jyu.fi/img/portal/19717/D094_netti.pdf. Luettu 2.3.2015.
Karakoski, J. 1995. Monta tietä maailmalle. Kansainvälistyvän koulun opas.
Opetushallitus. Kansainvälistämispalvelut.
Kohonen, V. 1998. Kielenopetus kielikasvatuksena. Teoksessa: P. Kaikkonen & V.
Kohonen (toim.) Kokemuksellisen kielenopetuksen jäljillä. Tampereen
yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. A 14/1998. Tampere:
Tampereen yliopisto, 25-48.
Kohonen, V. 2009. Autonomia, autenttisuus ja toimijuus kielikasvatuksessa.
Teoksessa: R. Jaatinen, V. Kohonen & P. Moilanen (toim.) Kielikasvatus, opettajuus ja kulttuurienvälinen toimijuus. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiön julkaisuja. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy, 12-38.
Kvale, S. InterViews. 1996. An introducation to qualitative research interviewing.
London: Sage.
Lahtinen, R. 2010. Ystävyyskoulutoiminta kansainvälisyyskasvatuksen muotona.
Tampereen yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Pro gradu tutkielma.
Larzén, E. 2005. In Pursuit of an Intercultural Dimension in EFL-Teaching: Exploring Congnitions among Finland-Swedish Comprehensive School Teachers. Turku:
Åbo Akademi University Press.
Luukka, M-R.; Pöyhönen, S.; Huhta, A.; Taalas P.; Tarnanen, M.; Keränen, A. 2008.
Maailma muuttuu - mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylä: Soveltavan kielen-tutkimuksen keskus.
Mariani, L. 1994. Developing Strategic Competence: Towards Autonomy in Oral In-teraction. Perspectives, a Journal of TESOL-Italy - Volume XX, Number 1, June 1994.
http://www.learningpaths.org/papers/papercommunication.htm. Luettu 12.1.2015.
Mishan, F. 2004. Designing authenticity into language learning materials. Bristol: In-tellect.
Morrow, K. 1977. Authentic texts in ESP. Teoksessa S. Holden (toim.) English for specific purposes. London: Modern English Publications, 13-15.
Opetushallitus, Kansainvälinen toiminta. 2014.
http://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/yleissivistava_koulutus/kans ainvalistyminen. Luettu 5.11.2014
Peacock, M. 1997. The effect of authentic materials on the motivation of EFL Leaners.
ELT Journal, 51 (2), 144-153.
http://eltj.oxfordjournals.org/content/51/2/144.full.pdf+html. Luettu 5.11.2014.
Perttunen, R. & Pikkarainen, T. 2000. Working together in Europe - teach-ers´experiences of Comenius-projects within the European Union. Oulun yliopisto. Kasvatustieteen laitos.Pro gradu -tutkielma.
POPS 2004 = Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2004.
http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf. Luettu 5.11.2014.
POPS 2014 = Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014.
http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_
perusteet_2014.pdf. Luettu 12.1.2015.
Rantala, T.2006. Oppimisen iloa etsimässä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Robson, C. 2002. Real World Research. Oxford: Blackwell.
Rossi, Juuli. 2013. Natural, unmodified, meaningful, motivating and real”: Authentic Learning Materials and Authentic Learning Defined by FL Teachers and Teach-ers Students. Jyväskylän yliopisto. Kielten laitos. Pro gradu -tutkielma.
Sajavaara, K. 1999. Toisen kielen oppiminen. Teoksessa K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh (toim.) Kielenoppimisen kysymyksiä. Jyväskylä: Soveltavan kielen-tutkimuksen keskus, 73–102.
Savignon, S. 2002. Interpreting communicative language teaching : contexts and con-cerns in teacher education. New Haven, CT: Yale University Press.
Schreier, M. 2014. Qualitative Content Analysis. Teoksessa U. Flick (toim.) The SAGE Handbook of Qualitative Data Analysis. London: Sage, 170-184.
Silverman, D. 2010. Doing Qualitative Research. London: Sage.
Silverman, D. 2014. Interpreting Qualitative Data. London: Sage.
Stern, H. 1970. Perspectives on second language teaching. Toronto: The Ontario Insti-tute for Studies in Education.
Swaffar, J. 1985. Reading authentic texts in a foreign language. A cognitive model.
The Modern Language Journal, 69 (1): 6-32.
http://www.jstor.org/stable/327875. Luettu 3.12.2014.
Swain, M. 2000. The Output Hypothesis and Beyond: Mediating Acquisition Through Collaborative Dialogue. Teoksessa J. P. Lantolf (toim.) Sociocultural Theory and Second Language Learning. Oxford: Oxford University Press.
Syrjälä, L. (1994). Tapaustutkimus opettajan ja tutkijan työvälineenä. Teoksessa L.
Syrjälä,S. Ahonen, E. Syrjälainen & S. Saari (toim.) Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: Kirjayhtymä Oy, 9–107.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittely Suomessa.
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_verkkoversio040413.pdf.pdf
#overlay-context=fi/ohjeet-ja-julkaisut. Luettu 29.1.2015
van Ek, J.A. 1986. Objectives for Foreign Language Learning. Volume I: Scope.
Council of Europe.
van Lier, L. 1988. The classroom and the language learner. London: Longman.
van Lier, L. 1996. Interaction in the Language Curriculum. Awareness, Autonomy and Authencity. London: Longman.
van Lier, L. 2004. The Ecology and Semiotics of Language Learning: A Sociocultural Perspective. Boston, MA: Kluwer Academic Publishers.
Widdowson, H. G. 1978. Teaching Language as Communication. Oxford: Oxford University Press.
Wilkinson, S. 2011. Analysing Focus Group Data. Teoksessa D. Silverman (toim.) Qualitative Research. London: Sage, 168 - 184.
Willig, C. 2014. Interpretation and Analysis. Teoksessa U. Flick (toim.) The SAGE Handbook of Qualitative Data Analysis. London: Sage, 136-151.
LIITTEET
Liite 1. Tutkimuslupa
Tutkimuslupa Hei kotiväki!
Opiskelemme Jyväskylän yliopiston luokanopettajakoulutuksessa ja pro gradu – tutkielmassamme tutkimme oppilaiden kokemuksia yhteistyöhankkeesta. Tutkimuksen toteuttamiseksi keräämme aineistoa Comenius-yhteistyöhankkeeseen osallistuneita oppilaita haastattelemalla.
Haastattelut käsitellään luottamuksellisesti, eikä tutkimukseen osallistuneen oppilaan tai koulun tietoja tuoda julki. Aineistoa käytetään ainoastaan tutkimuksen tarpeisiin.
Pro gradu -tutkielma jää Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan käyttöön ja se tallennetaan yliopiston kirjaston sähköiseen verkkokantaan.
Toivomme, että sallitte lapsenne osallistuvan haastatteluun, sillä osallistuminen on tutkimuksen kannalta erittäin arvokas.
Mikäli Teillä on kysyttävää tutkimuksesta, voitte ottaa yhteyttä meihin.
Kiitos jo etukäteen!
Ystävällisin terveisin,
Terhi Ketola ja Perttu Männistö,
Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
terhi.h.ketola@student.jyu.fi ja perttu.m.mannisto@jyu.fi
--- Oppilas ____________________________ osallistuu / ei osallistu tutkimukseen (Ympyröikää valitsemanne vaihtoehto)
Oppilaan allekirjoitus
____________________________________________
Huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys
____________________________________________
Liite 2. Teemahaastattelun runko
Teema 1 Comenius–yhteistyöhankkeen toiminnan muodot käytännössä - Mitä tehtiin luokkahuoneessa
- Mitä tehtiin ulkomaalaisten oppilaiden kanssa
- Oliko vieraan kielen tunnilla ja Comenius-toiminnalla eroja - Kerättiinkö palautetta
Teema 2 Vieraan kielen käyttö Comenius -yhteistyöhankkeessa - Mitä kieltä käytettiin
- Miten kieltä käytettiin
- Millaisissa tilanteissa kieltä käytettiin - Miltä kielen käyttäminen tuntui
- Mikä oli kommunikoidessa haastavinta/helpointa/mukavinta - Miten luokkahuoneen kieli ja Comenius-toiminnan kieli erosivat toisistaan/erosivatko
Teema 3 Toimiminen viestintätilanteissa, kun oikeat sanat tai ilmaukset ovat hukassa
- Missä tilanteissa vieraan kielen käyttö oli haastavaa - Mitä tehtiin, kun oikeita sanoja ei tahtonut löytyä
- Mitä keinoja käytettiin ratkaisemaan tilanteita, joissa viestintä vieraalla kielellä oli haastavaa
Liite 3. Näyte litteroidusta haastatteluaineistosta
H1: Eli mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen comenius -projektista?
Vilma: Sillai ainaki niinku ulkomaalaisia kavereita ja uusia ihimisiä ja matkustamista ja tutustumista
Iiris: Mulleki just niinku nii, se just että tutustuu uusii ihmisii matkustelee ja kaikkee ja kokemuksena tosi hyvä
Oona: samoja asioita, ystäviä ja tällee ja tosi kiva ku neki kävi ettei pelkkää majottamist vaa sai myös näyttää paikkoi
Iiris: seku huomaa, et mite erilaine kulttuuri vaikkei asu tai siis vaikka Puola ja Suomi aika lähel toisiaa, mut silti se on nii erilaista sielä ja seki on kiva huomata mite niinku..
Oona: ja sitte jos menis lomamatkalle, ni ei näkis koulumaailmaa toisesta maasta ja paikallisia samanikäsiä
H2: Mites te sitte, te sanoitte kivasti et ootte vieraillu ja ne on vieraillu täällä mut ootteks te enne niitä vierailuja tai välissä tai jälkee pitäny yhteyttä näihin?
Iiris: No mä oon ite ainaki sillai niiku esim sil ei ollu mitää facea tai vastaavai tai näin ni ollaa kirjoteltu kirjeitä niinku iha posti et se lähetti mulle iha syndelahjanki
Vilma: Ainaki sen norjalaisekaa jutellaa satunnaisest kerra viikos tai jotaa sellasta tai snapchat et mite menee siellä tai monia muittekaa jotka ei ollu siel comeniukses mukana vaa oli iha siel mut tutustu siel niihin ni niittekaa voi iha jutel siin et faces ja snapchatis
Oona: Joo mulleki jääny ehkä pari joittekaa vielki juttelee mut ei ehk iha viikottai et ehkä kuukausittain et siit meijä reissust on jo vuos
Iiris: Esim sillo ku vast tultii sielt Puolast ni meilhän oli kaikki mahd facebook ryhmät ja tällaset et hirveet keskustelut koko aja mut ei nyt enää ku siit on nii pitkä aika et vaa hiipuu..
Vilma: .. nii just sit että ensi jutellaa paljo mut sitku ei nähä ja on muutaki. Mut sit välil tulee sillai et pakko laittaa, sellane tunne mut se onnii ihana tunne ja sit 2 kuukauden jälkee juttelee ni sillai et mul onnii ikävä sua.