Työni tarkoituksena oli Koli Jazz -festivaalikokemusten kautta tutkia mitkä tekijät vaikuttavat musiikkifestivaalin kokemiseen, millaisia merkityksiä musiikkifestivaaleihin liitetään ja löytyykö festivaalista yhtymäkohtia elämyksellisyyden konseptiin ja elämysyhteiskuntaan. Kokemukseen eniten vaikuttavat tekijät ovat analyysini mukaan hyvin pitkälti samoja tekijöitä, joita aiemmissa festivaalitutkimuksissakin on nostettu esille: festivaalin sisältö, samanhenkinen yleisö, festivaaliympäristö ja festivaalin tunnelma. Analyysini ulkopuolelle on saattanut jäädä vielä tekijöitä, jotka vaikuttavat
festivaalin kokemiseen. Nämä tekijät eivät kuitenkaan ole oman aineistoni perusteella olleet kokemuksen kannalta niin tärkeitä, että olisin nostanut niitä tässä työssä esille vaan keskityin sen sijaan niihin tekijöihin, joilla oli kokemukseen selkeästi merkittävin vaikutus.
Vaikka työssäni nousi esille samoja asioita, joiden festivaalitutkimuksissa on aiemminkin todettu olevan kokemuksen kannalta tärkeitä, Koli Jazzin tapaus toi esille myös erilaisen näkökulman festivaaleihin. Koli Jazzin tyyppisessä tapahtumassa oleellista on se, miten useat eri tekijät yhdistyvät ja luovat kävijälle hyvin kokonaisvaltaisen kokemuksen.
Merkityksellisen kokemuksen kannalta kaikki nämä osatekijät – musiikki, luonto, matkailu, ruoka, nautiskelu ja hemmottelu – ovat tärkeitä, ja yhden osatekijän poistaminen tapahtumasta vaikuttaisi oleellisesti tapahtuman luonteeseen ja sitä kautta kävijän tapahtumasta saamaan kokemukseen ja tapahtuman merkitykseen.
Koli Jazzin voidaan tulkita edustavan uusinta suomalaista tapahtuma-aaltoa, jossa eri aistien nautintoja halutaan yhdistää ja joissa panostetaan jokaisen tapahtuman osa-alueen laatuun. Laadukkaaseen musiikkiin yhdistetään ruuasta nauttiminen ja tapahtumapaikan tarjoamat muut aktiviteetit ja palvelut, ja tätä kautta käyntikokemuksesta pyritään tekemään mahdollisimman kokonaisvaltainen ja nautinnollinen. Musiikkikokemuksia tarjoava tapahtuma antaa paikan kautta kävijälle mahdollisuuden myös rentoutumiseen, nautiskeluun ja harrastamiseen. Kävijöillä on mahdollisuus valita viikonlopun aktiviteetit mielensä mukaan, joten festivaalikäynti ei ole kaikkien kohdalla samanlainen vaan se voidaan yksilöidä ja kävijällä on valta valita tapahtumaan itselleen mieluisia elementtejä.
Tapahtuma edustaa näin ollen selkeästi elämysyhteiskunnalle tyypillistä toiminta- ja kulutustapaa, jossa yksilöllistämällä tuotteita mahdollistetaan henkilökohtaisempi ja mieleenpainuvampi kokemus eli elämys.
Järjestäjän näkökulmasta Koli Jazz liittyy kaupalliseen matkailuun ja alueen tuotteistamiseen ja on näin ollen määriteltävissä elämykselliseksi kulttuurimatkailuksi.
Kävijän näkökulmasta kyse ei kuitenkaan ole vain palveluiden kuluttamisesta vaan myös yhteisöllisyydestä, identiteetin rakentamisesta, arjesta irrottautumisesta ja miellyttävästä tekemisestä ja sitä kautta saatavasta hyvinvoinnista. On kuitenkin yksilöllistä, mikä kunkin festivaalikävijän tavoite tai motivaatio tapahtuman suhteen on. Yhdelle tärkeintä on yhteisöllisyys, toiselle luonnon äärellä rauhoittuminen. Jollekin tapahtuma saa merkityksensä nautinnollisena lomana ja jollekin hyvinvointia edistävänä ja hoitavana
festivaalikäyntinä. Monen kohdalla tapahtuma saa merkityksiä useasta eri syystä.
Aineistoni perusteella oli kuitenkin selvää, että monelle kävijälle festivaalikäynti on ollut elämyksellinen. Tähän viittasi jo se, että niin monelle tapahtumassa tärkeää oli nautinto, jolla on elämysten näkökulmasta ensisijainen merkitys. Monille elämys tapahtumassa syntyi kuitenkin myös muusta kuin pelkästä nautinnosta; uuden oivaltamisesta, vaikuttumisesta, innostumisesta ja häkeltymisestä.
Aineistoni kertoo myös paljon siitä, mikä saa ihmiset sitoutumaan yhteen tiettyyn tapahtumaan ja käymään siellä vuodesta toiseen ottamatta selvää esiintyjistä tai harkitsematta lähtöä sen enempää. Toisin sanoen haastattelut valaisivat sitä, mikä tapahtumasta tekee kävijälle niin merkityksellisen, että hän palaa sinne vuodesta toiseen.
Kun järjestäjät saavuttavat festivaalilleen tilan, jossa kävijä luottaa siihen, että tapahtuman musiikillinen sisältö on aina laadukasta, on todennäköistä, että kävijä palaa tapahtumaan seuraavana vuonna uudestaan. Tärkeää on myös lämminhenkinen tunnelma, joka saa kävijän tuntemaan olevansa osa tapahtumaa. Suuri rooli näiden ohella on sillä, että festivaaliviikonloppu koostuu monesta eri osa-alueesta ja aktiviteetista. Koska tapahtuma tarjoaa niin kokonaisvaltaisen kokemuksen, kävijä voi luottaa siihen, että vaikka yhdellä osa-alueella kokemus olisikin neutraali tai jopa hieman negatiivinen, se ei pilaa käyntikokemusta. Erittäin oleellista positiivisen kokemuksen kannalta on se, että osallistujalla itsellään on valta valita suuri osa festivaaliviikonlopun aktiviteeteista.
Tällöin kokemus on valmiiseen festivaalikokonaisuuteen verrattuna paljon todennäköisemmin miellyttävä ja positiivinen ja kävijä palaa todennäköisemmin tapahtumaan uudestaan.
Aineistoni toi esille myös ne haasteet, jotka tapahtuman tekijöihin liittyvät, kun kyseessä on uusi kävijä. Vakiokävijän kohdalla hyväksi todetut käytännöt voivatkin uuden kävijän kohdalla johtaa negatiiviseen kokemukseen, jos uusi festivaalivieras ei tiedä millaisesta tapahtumasta on kyse eikä saa tilanteen luonteesta etukäteen tarpeeksi infoa. Hyväksi todetut käytännötkin voivat eri näkökulmasta katsottuna saada jonkun kävijän silmissä negatiivisia vivahteita, joten järjestäjän kannattaa aina pohtia festivaalin käytäntöjä niistäkin näkökulmista, jotka eivät äkkiseltään tuntuisi niin oleellisilta.
Oma suhtautumiseni elämyksien käsittelemiseen vaihteli hyvin paljon työn tekemisen aikana. Tutkimuspolkuni eteni elämysyhteiskunnan käsittelemisen kautta koko elämys-käsitteen hylkäämiseen ja taas takaisin. Festivaalikävijöiden kokemuksia ja niihin
vaikuttavia tekijöitä käsitellessäni elämyksen käsite alkoi tuntua turhalta, koska vaikuttavien tekijöiden käsittely oli hyvin käytännönläheistä ja, eritoten siksi, että kävijän näkökulmasta ei tuntunut olevan merkitystä millä nimellä kokemusta kutsutaan.
Kokemuksen ja elämyksen välinen ero on hyvin käsitteellinen eikä se oikeastaan tule ilmi yksilön arkisessa puheessa tai olemisessa. Oleellista on vain se, mitä yksilö on kokenut ja mitä se hänelle merkitsee. Tutkijan näkökulmasta elämyksen teoreettinen erottaminen kokemuksesta ja elämyksellisyyden konseptin liittäminen kokemuksiin on kuitenkin hedelmällistä, varsinkin kun kokemuksia peilataan laajempaan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kontekstiin, jossa elämyksien saavuttamisesta on tullut aikaamme leimaava piirre. Vaikka jossain vaiheessa kävijöiden kokemuksia käsitellessäni elämyksen käsite tuntui turhalta, loppujen lopuksi se antoi tärkeät raamit tapahtuman käsittelemiselle. Festivaali ilmentää selkeästi sitä valintojen ja toimintamahdollisuuksien yhteiskuntaa, jossa kokemusten ja elämysten kautta pyritään tekemään omasta elämästä nautinnollista. Festivaali on yksi tapa rakentaa omasta elämästä nautinnollista ja elämyksellistä.
Tutkimuksessani esille tulleet kokemukset eivät kerro kaiken kattavasti festivaalin kokemisesta, koska haastateltavat olivat pääasiassa tapahtuman vakiokävijöitä.
Kirjoituskeruun vastaukset ja yksi joukosta poikkeava haastattelu toivat kuitenkin hyvin esille tapahtuman kokemiseen liittyviä aspekteja erilaista näkökulmasta. Nämä kolme aineiston osaa toivat esille sen, että tapahtumaan liittyy tiettyjen arvojen ja tietyn elämäntavan ilmaiseminen. Jazzin ei katsota olevan populaaria vaan se mielletään korkeakulttuuriksi ja liitetään keskiluokkaiseen elämäntapaan. Tätä mielikuvaa puoltavat myös festivaalin käytännöt. Tapahtuma kokonaisuudessaan on aineettomien tuotteiden ja palveluiden kuluttamista, johon kaikilla ei ole varaa. Kokonaisvaltaisen kokemuksen saaminen tapahtumasta on hyvin hankalaa ilman kuluttamista paikalle matkustamiseen, majoitukseen ja ruokailuun. Elämyksien kokeminen ja elämysyhteiskunnan tarjoama valintojen tekeminen eivät siis ole kaikille mahdollista.
Työni aineiston voi katsoa olevan siinä mielessä varsin rajallinen, että haastattelemieni vakiokävijöiden ja muutaman ensikertalaisen väliin jää vielä kävijöitä ja kokemuksia, jotka olisivat varmasti tuoneet esille uusia ulottuvuuksia tapahtuman kokemisesta ja merkityksistä. Haastatteluissa kävijöitä kategorisoitiin muun muassa ”jazz-diggareihin”,
”perustyyppeihin”, ”paikallisiin” ja ”pönöttäjiin”, mikä viittaa siihen, että tapahtuman yleisöstä löytyisi varmasti kävijöitä, jotka eivät edusta kumpaakaan tässä työssä
esiintynyttä kävijäryhmää. Haastatteluissa mainittujen kategorioiden paikkansapitävyyteen sen tarkemmin puuttumatta arvioisin haastateltavieni puheiden perusteella, että he itse yhdistävät itsensä kahteen ensimmäiseen ryhmään ja kaksi jälkimmäistä kävijätyyppiä ovat jääneet tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Työni ei ole esimerkiksi tuonut esille kokemuksia niiltä kävijöiltä, joiden tämän työn aineistossa kerrottiin keskustelevan esitysten aikana ja olevan piittaamattomia musiikista. Näiden kävijöiden kokemukset tapahtumasta toisivat varmasti esille uusia näkökulmia siihen, mitä merkityksiä tapahtumaan liitetään.
Huomionarvoista on myös se, että yksittäisten haastateltavien henkilökohtainen elämä eli yksilöllinen situaatio on otettu tässä tutkimuksessa huomioon vain rajallisessa määrin.
Haastatteluissa nousi esille haastateltavien elämäntilanteeseen, kiinnostuksenkohteisiin ja arvoihin liittyviä asioita, joiden avulla olen tulkinnut kokemuksia, mutta en kuitenkaan kysynyt haastateltavilta erikseen heidän harrastuksistaan, elämänhistoriastaan tai arvoistaan vaan tulkintani heidän kokemuksistaan perustuvat Koli Jazz -festivaaliin keskittyvään keskusteluun. Joidenkin kohdalla yksilöllinen situaatio tuli selkeästi esille haastateltavan puheessa, kun taas osan kohdalla situaatio tuli esille melko vähän.
Saavuttaakseni syvemmän ymmärryksen siitä, miten subjektiivinen kokemus tapahtumasta syntyy, olisi hyödyllistä tietää vielä enemmän siitä, miten tapahtuma kytkeytyy haastateltavien omaan elämän kokonaisuuteen.
Tapahtumaan liittyviä sosiaalisia ryhmiä ja elämäntapoja olisi mahdollista tuoda myös paremmin esille perehtymällä enemmän kävijöiden henkilökohtaiseen situaatioon ja omakohtaiseen tapahtumasuhteeseen. Koin tapahtuman kytkeytymisen tietynlaiseen elämäntyyliin ja sosiaaliseen luokkaan nimenomaan erityisen mielenkiintoiseksi ulottuvuudeksi työssäni. Olisi antoisaa tarkastella tapahtumaa esimerkiksi Gerhard Schulzen elämysyhteiskunnan teoriassaan määrittelemien sosiaalisten miljöiden näkökulmasta (Noro 1995, 131–137). Tällaisesta näkökulmasta tehty tutkimus voisi avata vielä paremmin myös sitä miten tapahtuma saa merkityksiä oman identiteetin ja elämäntavan rakentamiseen välineenä.
Koin tulkinnallisen fenomenologisen analyysin eli IPA:n käyttämisen tutkimuksessa hyödylliseksi. Teemoittelemalla kokemuksia tapahtuman osatekijöiden vaikutuksesta liikkelle lähtien ja siirtymällä siitä kohti abstraktimpaa kokemusta ja merkityksenantoa, analyysi toi hyvin esille sen miten tapahtuman eri tekijät vaikuttavat eri tavoin eri
kävijöiden kokemuksiin ja tapahtumaan liitettäviin merkityksiin. Päällisin puolin saattaa vaikuttaa siltä, että kaikki olisivat samaa mieltä esimerkiksi siitä, että tapahtumapaikka on hieno ja tapahtumatila mukava, mutta analyysin avulla aineistosta nousi esille myös ne pienet oleelliset erot ja poikkeavat näkemykset, jotka muotoutuivat työni kenties mielenkiintoisimmiksi huomioiksi. Käytin IPA:a tässä työssä osittain sovelletusti, koska päädyin säilyttämään analyysini pääteemoina käytännön tason sen sijaan, että olisin IPA:lle tyypillisemmin määrittänyt pääteemat abstraktiotasoltaan korkeimmiksi teemoiksi. Koin tämän hyväksi teemoittelutavaksi, koska käsittelin aihetta lähtemällä liikkeelle siitä, että tarkastelen tapahtuman eri osatekijöiden merkitystä kokemuksen kannalta ja tätä kautta siirryin käsittelemään sitä, mitä merkityksiä tapahtuma eri käytännön aspektien kautta saa.
Kävijän kokemusta laajemmalti tarkasteltuna Koli Jazz festivaalina on tilaisuus, johon liittyy taiteen tuottaminen, talous, symboliset merkitykset, imago ja alueen ja identiteetin rakentaminen (Kainulainen 2005, 64). Kävijöiden kokemuksien ohella olisikin mielenkiintoista paneutua siihen, mikä festivaalin merkitys järjestäjien näkökulmasta on.
Minkälaisia kokemuksia he pyrkivät tapahtumalla kävijöille tarjoamaan ja miten matkailuyrittäjän ja musiikkiyhdistyksen näkökulmasta tapahtuma kytkeytyy elämykselliseen kokemiseen. Kävijöiden kokemuksille kiinnostavan vastakohdan tarjoaisivat myös tapahtumassa esiintyvien muusikoiden kokemukset Kolilla esiintymisestä, koska kävijöiden haastattelut antoivat ymmärtää, että tapahtuma on muusikoiden toiminnankin kannalta poikkeuksellinen. Jäin pohtimaan myös sitä, miten Koli Jazz sijoittuu suhteessa muihin suomalaisiin jazzfestivaaleihin. Koli Jazzin yleisö tuntuu olevan keskimäärin hieman iäkkäämpää ja tämä sai minut pohtimaan edustaako yleisö tyypillistä jazzfestivaalin yleisöä vai poikkeaako tapahtuma myös tässä mielessä tyypillisemmästä jazzfestivaalista. Suomalaisista jazzfestivaaleista ylipäätään on tehty melko vähän tutkimuksia, minkä vuoksi koin työtä tehdessäni hieman hankalaksi arvioida sitä, mikä Koli Jazzin asema suomalaisella festivaalikentällä on ja miten se suhteutuu muihin jazzfestivaaleihin. Tutkielmassani esiin nousseiden kokemusten ja merkitysten yhdistäminen laajemmin jazzfestivaalien kontekstiin olisi antoisaa, koska Koli Jazz tuntuu olevan hieman epätyypillinen suomalainen festivaali. Tämän aiheen perustellumpi käsittely ei ollut kuitenkaan tämän työn puitteissa mahdollista, koska se vaatisi tarkempaa ja kattavampaa tietoa suomalaisesta jazzfestivaalikulttuurista ja sen historiasta.
Lähdeluettelo
Aho, Seppo, Honkanen, Antti & Saarinen, Jarkko (toim.) 2001. Matkailuelämykset tutkimuskohteina: suomalaisen matkailututkijaverkoston 10-vuotisjulkaisu. Rovaniemi:
Lapin yliopisto.
Arho, Anneli 2004. Tiellä teokseen: fenomenologinen tutkimus muusikon ja musiikin suhteesta länsimaisessa taidekulttuurissa. Helsinki: Sibelius-Akatemia.
Cantell, Timo 1993. Musiikkijuhlien yleisöt: Kaustinen, Kuhmo, Viitasaari. Helsinki:
Taiteen keskustoimikunta.
Cantell, Timo 1994. Kannattaako kulttuuri? Kulttuurisektori ja kaupunkien kehityshankkeet. Helsinki: Helsingin kaupunki, tietokeskus.
Cantell, Timo 1998. Yleisfestivaalien yleisöt: Helsingin juhlaviikot, Joensuun Laulujuhlat. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.
Connell, John & Gibson, Chris 2003. Sound Tracks: popular music, identity, and place.
London: Routledge.
Cook, Nicholas 2012. Music as Performance. – Clayton, Martin, Herbert, Trevor &
Middleton, Richard (eds.), Cultural Study of Music: A Critical Introduction, 184–194.
New York: Routledge. Luettu 3.3.2015.
[URL: http://site.ebrary.com/lib/uef/detail.action?docID=10542250]
Falassi, Alessandro (ed.) 1987. Time out of time: essays on the festival. Albuquerque, New Mexico: University of New Mexico Press.
Finland Festivals 2013. Luettu 13.4.2015.
[URL: http://www.festivals.fi/tapahtumat/#.UwsJ4vl_tR4]
Finnegan, Ruth 2012. Music, Experience, and the Anthropology of Emotion. – Clayton, Martin, Herbert, Trevor & Middleton, Richard (eds.), Cultural Study of Music: A Critical Introduction, 343–352. New York: Routledge.
[URL: http://site.ebrary.com/lib/uef/detail.action?docID=10542250]
Flow Festival 2015. Luettu 6.5.2015. [URL: http://www.flowfestival.com/flow-info/]
Forselles-Riska, Cecilia af 2006. Menneisyyden muuttuvat paikat. – Knuuttila, Seppo, Laaksonen, Pekka & Piela, Ulla (toim.), Paikka: eletty, kuviteltu, kerrottu, 218–231.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Grönroos, Tuuli-Maria 2011. Yleisöt musiikkifestivaalin toiminnassa. Kaustinen Folk Music Festivalin, Kuhmon Kamarimusiikin, Pori Jazzin ja Ruisrockin yleisöt, yleisöjen odotukset ja niihin vastaaminen festivaalijärjestäjien näkökulmasta. Julkaisematon musiikkitieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Musiikin laitos.
Haarni, Ilka & Hautamäki, Lotta 2008. Ikääntyvät juomatavat: elämänkokemus ja muuttuva suhde alkoholiin. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
Hako, Pekka 2007. Kulttuurin takapajulasta musiikin eturintamaan. – Silvanto, Satu (toim.), Festivaalien Helsinki: Urbaanin festivaalikulttuurin kehitys, tekijät ja kokijat, 50–57. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsingin kaupungin
kulttuuriasiainkeskus.
Hallikainen, Ville, Sievänen, Tuija, Tuulentie, Seija & Tyrväinen, Liisa 2014. Luonto kokemusten ja elämysten lähteenä. – Tyrväinen, Liisa, Kurttila, Mikko, Sievänen, Tuija
& Tuulentie, Seija (toim.), Hyvinvointia metsästä, 36–47. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Heikkilä, Matti 2002. Eettisiä ongelmia yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. – Karjalainen, Sakari, Launis, Veikko, Pelkonen, Risto & Pietarinen, Juhani (toim.), Tutkijan eettiset valinnat, 165–176. Helsinki: Gaudeamus.
Honkanen, Antti 2001. Kulttuurielämys matkailun kausiluontoisuuden tasaajana. – Aho, Seppo, Honkanen, Antti & Saarinen, Jarkko (toim.), Matkailuelämykset
tutkimuskohteina: suomalaisen matkailututkijaverkoston 10-vuotisjulkaisu, 108–125.
Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Hopia, Anu 2014. Näkyy, haisee, kuuluu, maistuu ja tuntuu – mikä se on? SE ON RUOAN MAKU. – Hopia, Anu & Ihanus, Susanna (toim.), Moniaistinen keittokirja – 5D Cookbook, 8–9. Turku: Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden
kehittämiskeskuksen hallinnoima KUMURU-hanke. Luettu 6.5.2015.
[URL: https://apps.utu.fi/media/nakoislehdet/5d-cookbook/desktop/index.html?article=1&page=1]
Hyry-Beihammer, Eeva Kaisa, Hiltunen, Mirja & Estola, Eila (toim.) 2014. Paikka ja kasvatus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
Hytönen, Elina 2009. Kuolleesta yleisöstä tukevaan ja arvostavaan yleisöön – yleisön merkitys ja rooli jazzissa. – Aho, Marko, Brusila, Johannes & Skaniakos, Terhi (toim.), Etnomusikologian vuosikirja vol. 21, 103‒122. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura.
Hytönen, Elina 2008. Jazzin paikat ja tilat – esiintymistilojen tarkastelua. – Musiikki 38:3–4, 84–100.
Hytönen, Elina 2010. Moments of Bliss and Transcendence in Jazz: Professional Jazz Musicians’ Reports of Flow Experience. Julkaisematon väitöskirja. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.
Hyvärinen, Reetta 2014. Paikan käsitykset paikkalähtöisen kasvatuksen tutkimuksessa. – Hyry-Beihammer, Eeva Kaisa, Hiltunen, Mirja & Estola, Eila (toim.), Paikka ja
kasvatus, 9–30. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
Hyvärinen, Matti & Löyttyniemi, Varpu 2005. Kerronnallinen haastattelu. – Ruusuvuori, Johanna & Liisa Tiittula (toim.), Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus, 189 – 222. Tampere: Vastapaino.
Johnson, Bruce 1995. Jazz and the Cultural Politics of Australian Music. – Journal of Music Research 10, 11–26.
Kainulainen, Kimmo 2005. Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintoja kulttuuripääoman ja festivaalien aluetaloudellisista vaikutuksista. Tampere. Tampere University Press.
Karjalainen, Pauli Tapani 2004. Ympäristö ulkoa ja sisältä. – Mäntysalo, Raine (toim.), Paikan heijastuksia: ihmisen ympäristösuhteen tutkimus ja representaation käsite, 49–
68. Jyväskylä: Atena; Oulu: Oulun yliopisto.
Kinnunen, Aarne 1990. Esteettisestä elämyksestä. Helsinki: Yliopistopaino.
Koivisto, Kaisa, Kukkola, Jani, Latomaa, Timo & Sandelin Pirkko (toim.) 2014.
Kokemuksen tutkimus IV. Annan kokemukselle mahdollisuuden. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
Kostiainen, Auvo 2002. Historia matkailuelämyksenä. – Saarinen, Jarkko (toim.), Elämys: Teollisuutta, taloutta vai jotakin muuta?, 17–30. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Kramer, Lawrence 2012. Subjectivity Unbound: Music, Language, Culture. – Clayton, Martin, Herbert, Trevor & Middleton, Richard (eds.), Cultural Study of Music: A Critical Introduction, 395–406. New York: Routledge. Luettu 3.3.2015.
[URL: http://site.ebrary.com/lib/uef/detail.action?docID=10542250]
Kukkola, Jani 2014. Millaisin ehdoin kokemus voi olla tutkimuskohteena mahdollinen?
Mielenfilosofisia lähtökohtaehtoja kokemuksen tutkimukselle. – Koivisto, Kaisa, Kukkola, Jani, Latoomaa, Timo & Sandelin Pirkko (toim.), Kokemuksen tutkimus IV.
Annan kokemukselle mahdollisuuden, 31–56. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
Kukkonen, Tiina 2000. Festivaalit 1996-2000. Tilastotietoa kulttuuritapahtumien julkisesta tuesta, taloudesta ja yleisöistä. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta, tutkimusyksikkö.
Kvale, Steinar 1996. Interviews. An Introduction to Qualitative Research Interviewing.
Thousand Oaks (CA): Sage.
Laine, Timo 2007. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. – Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin II, 26–43.
Jyväskylä: PS-kustannus.
Lauren, Kirsi 2010. Kirjoitetun kokemuksen kiehtovuus. – Pöysä, Jyrki, Järviluoma, Helmi & Vakimo, Sinikka (toim.), Vaeltavat metodit, 426–449. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura.
Lehtonen, Turo-Kimmo 2008. Aineellinen yhteisö. Helsinki: Tutkijaliitto.
Leppänen, Taru 2002. Hiljaiset kohteet ja korvaton tutkija. Kuunteleminen
musiikkitieteellisesti orientoituneen musiikintutkijan metodina. ‒ Kärjä, Antti-Ville (toim.), Etnomusikologian vuosikirja vol. 14, 7‒20. Helsinki: Suomen
etnomusikologinen seura.
Linko, Maaria 1998. Aitojen elämysten kaipuu: yleisön kuvataiteelle, kirjallisuudelle ja museoille antamat merkitykset. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Linko, Maaria & Silvanto, Satu 2007. ”Ilman festivaaleja stadi ei olisi stadi”. Festivaalit pääkaupunkiseudun asukkaiden silmiin. – Silvanto, Satu (toim.), Festivaalien Helsinki:
Urbaanin festivaalikulttuurin kehitys, tekijät ja kokijat, 152–165. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus.
Linko, Maaria & Silvanto, Satu 2011. Infected by arts festivals: Festival policy and audience experiences in the Helsinki metropolitan area. – The Journal of arts management, law, and society, 41, 224–239.
Lüthje, Monika 2005. Se mukava maaseutu siellä jossain: maaseutumatkailu kokemusten, mielikuvien ja markkinoinnin kohteena. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Maijala, Pirre Pauliina 2003. Muusikon matka huipulle: soittamisen eksperttiys huippusoittajan itsensä kokemana. Helsinki: Sibelius-Akatemia.
Noro, Arto 1995. Gerhard Schulzen elämysyhteiskunta. – Rahkonen, Keijo (toim.), Sosiologisen teorian uusimmat virtaukset. 120–140. Helsinki: Gaudeamus.
Perttula, Juha 2002. Kiintopisteitä, ydinteemoja ja prototyyppejä: luonnos matkailun ja matkailuelämyksen psykologiaksi. – Saarinen, Jarkko (toim.), Elämys: Teollisuutta, taloutta vai jotakin muuta?, 31–53. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Perttula, Juha 2005. Kokemus ja kokemuksen tutkimus: fenomenologisen erityistieteen tieteenteoria. – Perttula, Juha & Litomaa, Timo (toim.), Kokemuksen tutkimus: merkitys, tulkinta, ymmärtäminen, 115–162. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
Pine, B. Joseph & Gilmore, James H. 1999. The Experience economy: work is theatre &
every business a stage: goods & services are no longer enough. Boston, MA: Harvard Business School Press.
Quinn, Bernadette 2005. Arts festivals and the city. – Urban studies 42:5/6, 927–943.
Rantanen, Saijaleena 2013. Laulu- ja soittojuhlat suomalaisen kansakunnan rakentajina 1800-luvun lopulla. – Musiikki 43:3–4, 61–84.
Rauhala, Lauri 1989. Ihmisen ykseys ja monimuotoisuus. Helsinki: Sairaanhoitajien koulutussäätiö.
Rauhala Lauri 1993. Filosofinen ihmiskäsitys empiirisen ihmistutkimuksen ja auttavan toiminnan perustana. – Hoitotiede 5:3, 98–109.
Riikonen, Taina 2005. Jälkiä itsessä: narratiivisia huilisti-identiteettejä Kaija Saariahon säveltämässä musiikissa. Turku: Turun yliopisto.
Ruuska, Petri 2006. Kosmopoliitin koti-ikävät. – Herkman, Juha, Hiidemnaa, Pirjo, Kivimäki, Sanna & Löytty, Olli (toim.), Tutkimusten maailma. Suomalaista
kulttuurintutkimusta kartoittamassa, 73–83. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Ruusuvuori, Johanna & Liisa Tiittula (toim.) 2005. Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.
Saarinen, Jarkko 2001. Matkailukokemuksista elämystuotantoon – matkailuelämys käsitteenä ja luontomatkailun mainonnassa. – Aho, Seppo, Honkanen, Antti & Saarinen, Jarkko (toim.), Matkailuelämykset tutkimuskohteina: suomalaisen
matkailututkijaverkoston 10-vuotisjulkaisu, 83–97. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Saarinen, Jarkko (toim.) 2002. Elämys: Teollisuutta, taloutta vai jotakin muuta?.
Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Sadeniemi, Matti (päätoim.) 1996. Nykysuomen sanakirja: lyhentämätön kansanpainos.
Porvoo: WSOY.
Saha, Hannu 2006. Finnish art festivals – everything, to everybody, everywhere. – Arsis 2, 1.
Saresma, Tuija 2002. Häivähdys kauneutta: taide suomalaisten arjessa. Helsinki:
Kansanvalistusseura.
Sarjala, Jukka 1997. Miten musiikki liikuttaa? Musiikin kuuntelemisen ja havaitsemisen tavoista. – Musiikki 27:3, 228–244.
Shepherd, John, Horn, David, Laing, Dave, Oliver, Paul & Wicke, Peter (ed.) 2003.
Continuum Encyclopedia of Popular Music of the World. Volume II, Performance and production. London; New York: Continuum.
Silvanto, Satu (toim.) 2007. Festivaalien Helsinki: Urbaanin festivaalikulttuurin kehitys, tekijät ja kokijat. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus.
Small, Christopher 1998. Musicking: The Meanings of Performing and Listening.
Hanover: University Press of New England.
Smith, Jonathan A., Flowers, Paul & Larkin, Michael 2009. Interpretative Phenomenological Analysis. Los Angeles: Sage Publications.
Storey, Lesley 2007. Doing interpretative phenomenological analysis. – Coyle, Adrian &
Lyons, Evanthia (eds.), Analysing Qualitative Data in Psychology, 51–64. Los Angeles:
Sage Publications.
Titon, Jeff Todd 2012. Textual Analysis or Thick Description? – Clayton, Martin, Herbert, Trevor & Middleton, Richard (eds.), Cultural Study of Music: A Critical Introduction, 75–85. New York: Routledge. Luettu 3.3.2015.
[URL: http://site.ebrary.com/lib/uef/detail.action?docID=10542250]
Toivanen, Mikko 2000. Jazz luonnollisena systeeminä: fenomenologis-semioottinen tutkielma modernin jazzin myytistä ja sen merkityksestä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Uimonen, Heikki 2014. Muistiinpanoja: äänimaisema ja ruokailukokemus. – Hopia, Anu
& Ihanus, Susanna (toim.), Moniaistinen keittokirja – 5D Cookbook, 23–24. Turku:
Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen hallinnoima KUMURU-hanke. Luettu 6.5.2015.
[URL: https://apps.utu.fi/media/nakoislehdet/5d-cookbook/desktop/index.html?article=1&page=1]
Waterman, Stanley 1998. Carnival for élites? The cultural politics of arts festivals. – Progress in Human Geography 22:1, 54–74.
Westerlund, Heidi 2003. John Blacking musiikkikasvatuksessa – musiikillisen kokemuksen uudelleenarviointia. – Kärjä, Antti-Ville (toim.), Etnomusikologian vuosikirja vol. 15, 7–19. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura.
Wilenius, Markku 2004. Luovaan talouteen: kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Helsinki: Edita.
Wilson, Thomas M. 2005. Drinking cultures: alcohol and identity. Oxford; New York:
Wilson, Thomas M. 2005. Drinking cultures: alcohol and identity. Oxford; New York: