Lopuksi

Arvionnin uudistaminen muuttaa opetuksen sisältöjä. Myös opetuksen järjestämiseen liittyvät raken-teet vaativat uudistamista. Arvioinnin kehittäminen vaatii siis koko työyhteisön ja sen arvomaailman ja toimintakulttuurin kehittämistä. Pelkkä arviointiohjeistus tai sen laatiminen ei riitä kokonaisvaltai-sesti arvioinnin uudistamiseen. Arvioinnin uudistaminen ja arviointikohteiden abstraktimpi ajattelu johtaa oppilaitoksen ja opettajien uudistumiseen, oppivaan organisaatioon. Lisäksi opettajankoulutus ja sitä järjestävät tahot ovat pakotettuja uudistamaan opetustaan, jotta arviointiuudistuksen asiat tulevat käsittelyyn jo kouluttautumisvaiheessa.

Seuraava vaihe opinnäytetyöni julkaisun jälkeen tulee olemaan työni esittely, tiedon jakaminen ja uusien käytäntöjen käyttöönotto. Käytäntöjen uudistaminen tulee vaatimaan ohjausta, sillä esittä-mäni asiat ja opetussuunitelmauudistuksen tuomat uudistukset ovat epäilemättä osalle opettajista vieraita. Pelkkä käytäntöjen uudistaminen ei riitä, se on vain alku uudelle ajattelu- ja arviointimallille, joita tulee kehittää oppilaitoksittain, alueittain ja valtakunnallisesti. Kyseessä ei ole kilpa, vaan kan-sallinen musiikkioppilaitosten yhteisöllinen muutos. Jotta muutos saadaan yhtenevästi toteutettua, tulisi sillä olla toteuttaja. Muutoksen vaikutuksista voisi tehdä seuraavan, laajemman tutkimuksen.

Suurimpia uudistuksen tuomia haasteita ovat jatkuvan arvioinnin käytäntö, kirjallinen arviointi, van-han opintopolun ja uuden opetuksen väliset ristiriidat sekä tavoitteiden asettaminen oppilaskeskei-sesti. Portfolion koostaminen, kirjallisen ilmaisun harjoitteleminen, vanhojen käytänteiden itsepintai-nen suosimiitsepintai-nen sekä tasosuoritusvaatimuksista luopumiitsepintai-nen tuottavat varmasti opetushenkilökun-nalle päänvaivaa. Voiko oppilas valita vanhan ja uuden tavan kesken? Voiko opetuksessa keskittyä vahvuuksiin, vaikka opetussuunnitelma vaatii etenemään eri suuntaan? Yksilöllisyyden arvo mahdol-listaa oppilaskeskeisesti opetuksen henkilökohtaistamisen. Opetussuunnitelma on vielä muutoksessa, joten on aiheellista järjestää useampiakin henkilökunnan kokouksia ja palavereita siitä, mitä opetus-suunnitelmaan halutaan kirjata, tai mitä siitä halutaan poistaa.

Musiikinopiskelun ydin on loppujen lopuksi pitkäjänteisen työskentelyn opettamista ja oppimista, sekä siihen liittyvien oppimisprosessien huomaamista oppimaan oppimisen edellytykseksi. Tämä on

myös oppilaskeskeisen opetuksen lähtökohta: kasvattaa yksilöstä kriittisesti ja luovasti ajatteleva, oma-aloitteisuuteen ja omaehtoisuuteen, sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen pyrkivä oppija, joka kykenee itsenäiseen ja yhteisölliseen työskentelyyn. Päämääränä ei ole kasvattaa kaikista muusi-koita, vaan ihmisiä, jotka pärjäävät elämissään. Arvioinnin tulisi pohtia ja selvittää tehokkaimmat keinot opetuksen ja oppimisen suhteen, jotta oppijan on mahdollista saavuttaa edellä mainitut omi-naisuudet.

Työni loppuvaiheessa keväällä 2019 tulee muistaa, että opetussuunnitelmauudistuksen ja arviointi-uudistuksen vaatima työ on kesken. Opetussuunnitelmat kehittyvät kokemusten kautta. Siksi kehi-tyskohteita ja arvioinnin kriteeristöä tulee tarkastella avoimesti työyhteisössä ja uudistuksesta tulee keskustella aktiivisesti. Yksi suurimpia arviointiuudistukseen liittyviä kysymyksiä on ollut voiko oppi-misen arviointia olla ilman soivan lopputuloksen arviointia? Arviointiuudistuksen sisältö ja tarkoitus tuottavat vastauksen kyllä. Arviointi keskittyy oppimiseen ja siihen, mitä oppimisen prosesseissa, oppijan omalla matkalla tapahtuu. Ohjaus, tuki, itsearviointitaidot, vertaisarviointi, palaute, oppimi-seen kannustaminen ja palautteella ohjaaminen ovat merkityksellisiä arvioinnin sisältöjä. Perimmäi-nen asia, mikä mielestäni tulee muistaa musiikin ja taiteen opetuksessa ja oppimisessa, on taiteen ja kulttuurin merkitys yksilölle ja yhteisölle.

LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT

AHONEN, Kari 2004. Johdatus musiikin oppimiseen. Tampere: Tammer-Paino Oy.

ANTTILA, Mikko ja JUVONEN, Antti 2002. Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta. Saari-järvi: Gummerus.

JUNTUNEN, Marja-Leena ja WESTERLUND, Heidi 2013. Laadukas arviointi osana oppimista ja ope-tusta. Julkaisussa JUNTUNEN, Marja-Leena, NIKKANEN, Hanna M. ja WESTERLUND, Heidi (toim.).

Musiikkikasvattaja. Kohti reflektiivistä käytäntöä. Jyväskylä: PS-kustannus.

KAINUUN MUSIIKKIOPISTO 2018. Musiikin opetussuunnitelma. Tiivistelmä oppilaille ja huoltajille 1.8.2018. [Viitattu 2018-11-7.] Saatavissa: http://www.kajaani.fi/sites/default/files/kainuunmusiik-kiopistoops2018.pdf

KANANEN, Jorma 2017. Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.

KAUPPILA, Reijo A. 2000. Opi ja opeta tehokkaasti. Psyykkinen valmennus oppimisen tukena. Jyväs-kylä: PS-kustannus.

KOPPINEN, Marja-Leena, KORPINEN, Eira ja POLLARI, Jorma 1994. Arviointi oppimisen tukena.

Juva: WSOY.

LÄHTEENMÄKI, Jyrki 11. Arvioinnin uudet polut ja sudenkuopat. Rondo Classic. [Viitattu 2018-11-7.] Saatavissa: https://rondolehti.fi/rondo-lehti/encore/arvioinnin-uudet-polut-ja-sudenkuopat/

OPETUSHALLITUS 2018. Taiteen perusopetus. [Viitattu 2018-11-7.] Saatavissa:

https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/taiteen_perusopetus

OPETUSHALLITUS 2017 a. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perus-teet 2017. [Viitattu 2018-11-7.] Saatavissa: http://www.oph.fi/download/186920_Taiteen_perus-opetuksen_laajan_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017.pdf

OPETUSHALLITUS 2017 b. Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet. [Viitattu 2018-11-15.] Saatavissa:

https://www.edu.fi/taiteen_perusopetus/musiikki/arvioinnin_tehtavat_ja_tavoitteet

OPETUSHALLITUS 2017 c. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perus-teet 2017. [Viitattu 2018-3-28] Saatavissa: https://www.oph.fi/download/186919_Taiteen_perus-opetuksen_yleisen_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017.pdf

OPETUSHALLITUS 2009 a. Arvioinnin taustaa – kontrollista kehittämiseen, mittauksesta ohjaukseen.

[Viitattu 2018-11-12.] Saatavissa: https://www.edu.fi/taiteen_perusopetus/musiikki/arvioinnin_taus-taa

OPETUSHALLITUS 2009 b. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. [Viitattu 2019-3-26.] Saatavissa:

https://edu.fi/taiteen_perusopetus/musiikki/arvioinnin_kohteet_ja_arviointikriteerit

OPETUSHALLITUS 2009 c. Musiikin perustaso. Arvioinnin kohteet. [Viitattu 2019-3-26.] Saatavissa:

https://edu.fi/taiteen_perusopetus/musiikki/arvioinnin_kohteet_ja_arviointikriteerit/musiikin_perus-taso

OPETUSHALLITUS 2009 d. Musiikkiopistotaso. Arvioinnin kohteet. [Viitattu 2019-3-26.] Saatavissa:

https://edu.fi/taiteen_perusopetus/musiikki/arvioinnin_kohteet_ja_arviointikriteerit/musiikkiopisto-taso

OUAKRIM-SOIVIO, Najat 2015. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

PARTTI, Heidi, WESTERLUND, Heidi ja BJÖRK, Cecilia 2013. Oppimiskäsitykset reflektiivisen musiik-kikasvattajan toiminnan ohjaajina. Julkaisussa JUNTUNEN, Marja-Leena, NIKKANEN, Hanna M. ja WESTERLUND, Heidi (toim.). Musiikkikasvattaja. Kohti reflektiivistä käytäntöä. Jyväskylä: PS-kustan-nus.

REBER, Arthur S. 1989. Implicit Learning and Tacit Knowledge. Journal of Experimental Psychology:

General 1989, Vol. 118, No. 3, 219-235. [Viitattu 2018-11-22.] Saatavissa: http://www.wjh.har-vard.edu/~pal/pdfs/pdfs/reber89.pdf

TAUBE, Karin 1998. Portfolio. Oppimisen suunnittelu ja arviointi. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.

VÄNTTINEN, Matti 2017. Oppilaiden arviointi osana oppilaitoksen toimintakulttuuria. Toimintakult-tuurin käsite. Julkaisussa: ANTIKAINEN, Mikko, GEMERT, Rody van, GUSTAVSSON, Åsa, HUNTUS, Sanna, IGNATIUS, Antti, IIVONEN, Ilari, KAUPPINEN, Kristian, LASSFOLK, Hellevi, SMULTER, Patrik ja VÄNTTINEN, Matti. Julkaisussa Askelia oppilaiden arvioinnin uudistamiseen taiteen perusopetuk-sessa. Kuinka sen teimme RAPA - KOBE -hankkeessa. Musiikkiopisto Avonian, Musiikkiopisto Ju-venalian ja Musikinstitutet Kungsvägenin yhteishanke RAkentava PAlaute – Konstruktiv BEdöming.

[Viitattu 2018-11-15.] Saatavissa: http://www.avonia.fi/files/2017-02/ASKELIA%20OPPILAI-DEN%20ARVIOINNIN%20UUDISTAMISEEN.compressed.pdf