6 TULOKSET
7.6 Loppusanat
Haluamme kiittää kaikkia tutkimukseemme osallistuneita opinto-ohjaajia hei-dän ajastaan sekä kokemustensa ja ajatustensa jakamisesta. Yhdessä tutkimus-haastattelujen yhteydessä käydyt keskustelut olivat antoisia sekä tutkimukselli-sesti että ammatillitutkimukselli-sesti meille pian valmistuville ohjaajille. Oli myös mahtavaa kuulla, kuinka tutkimukseen osallistuneet opinto-ohjaajat kokivat tutkimushaas-tattelut mielenkiintoisiksi paikoiksi jäsentää omia käsityksiä voimaantumisen teemasta. Samalla etenkin ryhmähaastatteluin haastatellut opinto-ohjaajat pääsi-vät kuulemaan toisten, eri oppilaitoskonteksteissa työskentelevien opinto-ohjaa-jien ajatuksia, kokemuksia ja käsityksiä voimaantumiseen liittyen. Toivomme, että yhteiset keskustelut tutkimushaastatteluiden yhteydessä herättivät myös uusia ajatuksia voimaantumisen tukemisesta ja sen kehittämisestä edelleen.
Lisäksi haluamme kiittää suuresti opinnäytetyömme ohjaaja Jaana Ket-tusta, joka on pitkäjänteisesti, lempeästi ja ammattitaitoisesti ohjannut meitä läpi tutkimusprosessimme. Saimme häneltä kullanarvoisia neuvoja sekä aiheen rajaa-miseen, tutkimusmenetelmän valintaan, aineiston analyysiin, että kirjoittami-seen liittyen. Vaikka fenomenografia ei ollutkaan kummallekaan meistä entuu-destaan tuttu tutkimuksellinen lähestymistapa, pääsimme hyvin eteenpäin saa-miemme selkeiden neuvojen ansiosta.
Tutkimuksen teon aikana olemme päässeet myös hyödyntämään molem-pien henkilökohtaisia vahvuuksia. Uskomme, että kahdesta tutkijasta on ollut paljon hyötyä tutkimuksen teossa, jonka lisäksi koemme useamman tutkijan ri-kastuttaneen tutkimuksemme sisältöä ja lisänneen sen luotettavuutta. Haasta-vina hetkinä oivallusten, valintojen ja päätöksenteon tueksi on aina voinut kysyä neuvoa ja mielipidettä toiselta tutkijalta. Tutkimuksen tekeminen parityönä on ollut opettavainen, mielenkiintoinen ja antoisa prosessi.
LÄHTEET
Abdulganiy, O. (2012). The relevance of guidance and counselling in entrepre-neurial empowerment. Sokoto Journal of Social Sciences, 2(2), 65–78.
Adams, R. (2008). Empowerment, participation and social work. 4. painos. Basings-toke: Palgrave Macmillan.
Airola, R., Mattila, R., & Nieminen, S. (2008). Aikuisopiskelijan voimaantumi-nen. Teoksessa M. Haapasilta & L. Siikaniemi (toim.), Näkökulmia aikuis-opiskelijoiden ohjaukseen ammattikorkeakoulussa (s. 61–74). Tampere: Tam-pereen yliopistopaino.
Bandura, A. (1977). Self-efficacy: Toward a unifying theory of behavioral
change. Psychological review 84(2), 191–215. doi:10.1037/0033-295X.84.2.191 Bandura, A. (1991). Social cognitive theory of self-regulation. Organizational
Be-havior and Human Decision Processes 50(2), 248–287. doi:10.1016/0749-5978(91)90022-L
Barnes, S-A., Bimrose, J., Brown, A. Kettunen, J. & Vuorinen, R. (2020). Lifelong guidance policy and practice in the EU: Trends, challenges and opportunities. Fi-nal report. Luxemburg: Euroopan komissio.
Borodkina, O., Törrönen, M., & Samoylova, V. (2013). Empowerment as a cur-rent trend of social work in Russia. Teoksessa M. Törrönen, O. Borodkina, V. Samoylova & E. Heino (toim.), Empowering Social Work: Research & Prac-tice (s. 19–37). Kotka: Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kotkan yk-sikkö.
Eduskunta (2021). Asian käsittelytiedot HE 173/2020 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Ha-ettu osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kasittelytiedot-Valtiopaivaasia/Sivut/HE_173+2020.aspx
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 27.4.2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EU). Annettu 27.4.2016. Haettu
osoitteesta
https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/3e485e15-11bd-11e6-ba9a-01aa75ed71a1/language-fi
ELGPN [European Lifelong Guidance Policy Network]. (2014). Lifelong guidance policy development: Glossary. (ELGPN Tools No. 2) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Eskola, J., & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vas-tapaino.
Feste, C., & Anderson, R. M. (1995). Empowering: From philosophy to practice.
Patient Education and Counseling, 26(1-3), 139–144. doi:10.1016/0738-3991(95)00730-n
Gingerich, W. J., & Peterson, L. T. (2013). Effectiveness of solution-focused brief therapy: A systematic qualitative review of controlled outcome studies.
Research on Social Work Practice, 23(3), 266–283.
doi:10.1177/1049731512470859
Goman, J., Rumpu, N., Kiesi, J., Hietala, R., Hilpinen, M., Kankkonen, H., . . . Vuorinen, R. (2020). Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja – Arviointi nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa. Kan-sallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 6:2020.
Halvorsen, K., Dihle, A., Hansen, C., Nordhaug, M., Jerpseth, H., Tveiten, S., . . . Knutsen, I. R. (2020). Empowerment in healthcare: A thematic synthesis and critical discussion of concept analyses of empowerment. Patient Educa-tion and Counseling 103(7), 1263–1271. doi:10.1016/j.pec.2020.02.017
HE 15.10.2020/173. Hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Helander, J. (2000). Oppiminen ratkaisusuuntautuneessa terapiassa ja ohjauksessa (Väitöskirja, Helsingin yliopisto).
Hirsjärvi, S., & Hurme, H. (2001). Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. (1997). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hongisto, V. (2005). Ohjat oppijan käsiin: Ammatillinen opetus ja voimaannuttavan ohjauksen malli. Saarijärvi: Hämeen ammattikorkeakoulu.
Hokkanen, L. (2009). Empowerment valtaistumisen ja voimaantumisen dialo-gina. Teoksessa M. Mäntysaari, A. Pohjola & T. Pösö (toim.), Sosiaalityö ja teoria (s. 315–337). Jyväskylä: PS-kustannus.
Huusko, M. & Paloniemi, S. (2006). Fenomenografia laadullisena tutkimussuun-tauksena kasvatustieteissä. Kasvatus, 37(2), 162–173.
Häkkinen, K. (1996). Fenomenografisen tutkimuksen juuria etsimässä: Teoreettinen katsaus fenomenografisen tutkimuksen lähtökohtiin. Jyväskylä: Jyväskylän yli-opisto.
Jouttimäki, P. (2011). Voimavaraistavaa sosiaalityötä ryhmässä. Teoksessa P.
Jouttimäki, S. Kangas & E. Saurama (toim.), Uudistuva ja voimaannuttava ai-kuissosiaalityö: Visio vahvasta aikuissosiaalityöstä -hankkeen loppuraportti (s.
93–143). Helsinki: Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskes-kus.
Kanninen, K., & Uusitalo-Arola, L. (2015). Lyhytterapeuttinen työote. Jyväskylä:
PS-kustannus.
Kettunen, J., & Makela, J. P. (2019). Practitioners´ conceptions of ethical practice in social networking in career services. International Journal for Educational and Vocational Guidance, 19(3), 345–362. doi:10.1007/s10775-018-9383-4 Kettunen, J., & Tynjälä, P. (2018). Applying phenomenography in guidance and
counselling research. British Journal of Guidance & Counselling, 46, 1–11.
doi:10.1080/03069885.2017.1285006
Khan, Md.S. H., Abdou, B. O., Kettunen, J., & Gregory, S. (2019). A phenomeno-graphic research study of students’ conceptions of mobile learning: An ex-ample from higher education. Sage Open, 9(3).
doi:10.1177/2158244019861457
Kiviniemi, K. (2015). Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa R. Valli (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tut-kimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin (s. 74–88). Jyväskylä:
PS-Kustannus.
Kuula, A. (2011). Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. 2. uudis-tettu painos. Tampere: Vastapaino.
Lahti, J. (2020). Kohtaava asiakastyö ohjauksellisena lähestymistapana ja käytännön työotteena. Kouvola: Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
Lairio, M., & Puukari, S. (1999). Ohjauksen käsitteellinen tarkastelu. Teoksessa M. Lairio & S. Puukari (toim.), Opinto-ohjaajan toimenkuva muuttuvassa yh-teiskunnassa (s. 15–18). Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.
Lairio, M., Puukari, S., & Varis, E. (1999). Opinto-ohjaajan toimenkuva. Teok-sessa M. Lairio & S. Puukari (toim.), Opinto-ohjaajan toimenkuva muuttu-vassa yhteiskunnassa (s. 21–41). Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.
Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531.
Lipponen, K. (2014). Positiivinen psykologia ja ratkaisukeskeisyys psykoterapi-assa. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.), Positiivisen psykologian voima (s. 200–223). Jyväskylä: PS-Kustannus.
Lukiolaki 10.8.2018/714.
Lundmark, S. (2016). Designing for online youth counselling: Empowerment through design and participation (Väitöskirja, Uppsalan yliopisto).
Marton, F. (1981). Phenomenography – Describing conceptions of the world around us. Instructional Science 10, 177–200. doi:10.1007/BF00132516 Marton, F., & Booth, S. (1997). Learning and awareness. New Jersey: Lawrence
Erlbaum Associates.
Marton, F., & Trigwell, K. (2000). Variatio est Mmter studiorum. Higher Educa-tion Research and Development 19(3), 381–395.
doi:10.1080/07294360020021455
McLeod, J., & McLeod, J. (2011). Counselling skills: A practical guide for counsellors and helping professionals. 2. painos. Maidenhead: Open University Press.
McLeod, J. (2013). An introduction to counselling. 5. painos. New York: McGraw-Hill Education.
Metsämuuronen, J. (2006). Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki: Internatio-nal Methelp.
Niikko, A. (2003). Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 85.
Ojala, H., Palmu, T., & Saarinen, J. (2009). Paikalla pysyvää ja liikkeessä olevaa:
Feministisiä avauksia toimijuuteen ja sukupuoleen. Teoksessa H. Ojala, T.
Palmu & J. Saarinen (toim.), Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa (s. 13–38).
Tampere: Vastapaino.
Onnismaa, J. (2007). Ohjaus- ja neuvontatyö: Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Hel-sinki: Gaudeamus.
Opetushallitus (2014a). Hyvän ohjauksen kriteerit. Hyvän ohjauksen kriteerit perus-opetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Haettu osoit-teesta: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/hyvan-oh-jauksen-kriteerit
Opetushallitus (2014b). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Mää-räykset ja ohjeet 2014:96. 4. painos. Helsinki: Next Print Oy.
Opetushallitus (2017). Tutkinnon perusteet. Liiketoiminnan perustutkinto. Ha-ettu osoitteesta
https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-ser-vice/api/dokumentit/6364028
Opetushallitus (2019a). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Määräykset ja ohjeet 2019:2a. Helsinki: PunaMusta Oy.
Opetushallitus (2019b). Lukiokoulutus uudistuu vuonna 2021 – mikä muuttuu lukiossa? Haettu osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/do-cuments/lops-tietopaketti_0.p
df
Opetushallitus (n.d.). Opinto-ohjaus ammatillisessa koulutuksessa [verkko-sivu]. Haettu osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkin-not/opinto-ohjaus-ammatillisessa-koulutuksessa
Palojärvi, H. (2009). Vertaistuki voimaantumisen välineenä sosiaalityössä: Miten NO-VAT-ryhmä auttaa ja tukee, kun naisella on paha olo? (Lisensiaatintutkimus, Helsingin yliopisto).
Patton, M. Q. (2002). Qualitative research & evaluation methods. 3. painos. Thou-sand Oaks, CA: Sage Publications.
Peavy, R. V. (1999). Sosiodynaaminen ohjaus: Konstruktivistinen näkökulma 21. vuo-sisadan ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy.
Peavy, R. V. (2000). Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjaus postmoder-nina aikana (suom. P. Auvinen). Teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T.
Spangar (toim.), Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1: Ohjauksen lähestymista-vat ja ohjaustutkimus (s. 14–40). Jyväskylä: PS-kustannus.
Peavy, R. V. (2001). New visions for counselling in the 21st Century: Sociody-namic counselling. Australian Journal of Career Development, 10(2), 15–20.
doi:10.1177/103841620101000205
Pekkari, M. (2009). Tavoitteellinen ohjauskeskustelu. Helsinki: Tammi.
Perusopetuslaki 21.8.1998/628.
Ratner, H., George, E., & Iverson, C. (2012). Solution focused brief therapy: 100 Key points and techniques. New York: Routledge.
Rogers, C. R. (1961). On becoming a person: A therapist’s view of psychotherapy. Bos-ton, MA: Houghton Mifflin Company.
Ryynänen, S., & Nivala, E. (2017). Empowerment or emancipation? Interpreta-tions from Finland and beyond. Pedagogía Social 30, 33–46.
doi:10.7179/PSRI_2017.30.03
Räsänen, J. (2002). Voimaantumisen oikeus ja välttämättömyys: Ammatillisen voi-maantumisen edellytykset ja käytäntö. Järvenpää: Julkiviestintä.
Räsänen, J. (2006). Voimaantumisen mahdollistaminen ja ratkaisut: Yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön valtaistaminen. Järvenpää: Julkiviestintä.
Räsänen, J. (2020). Valitsen vahvuuden. Uuden koulun luonne, periaatteet ja mahdol-lisuudet: ulkoisesta hallinnasta opastavaan vahvuuspedagogiikkaan. Helsinki:
Lector Kustannus Oy.
Sadan, E. (2004). Empowerment and community planning: Theory and practise of peo-ple-focused social solutions. Tel Aviv: Hakibbutz Hameuchad Publishers.
Schiersmann, C., Ertelt, B–J., Katsarov, J., Mulvey, R., Reid, H., & Weber, P.
(toim.) (2012). NICE handbook for academic training of career guidance and counselling professionals. Heidelberg, Saksa: Heidelberg University.
Siitonen, J. (1999). Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua (Väitöskirja, Ou-lun yliopisto).
Sultana, R. G. (2013). Career management skills: Assessing for learning. Austral-ian Journal of Career Development, 22(2), 82–90.
doi:10.1177/1038416213496759
Timulák, L., & Lietaer, G. (2006). Moments of empowerment: A qualitative anal-ysis of positively experienced episodes in brief person‐centred counsel-ling. Counselling & Psychotherapy Research 1(1), 62–73.
doi:10.1080/14733140112331385268
Toikka, I., & Mustonen, H. (2011). Opinto-ohjaus ammatillisessa koulutuksessa.
Teoksessa H. Kasurinen, E. Merimaa & J. Pirttiniemi (toim.), OPO: Opinto-ohjaajan käsikirja (s. 138–150). Helsinki: Opetushallitus.
Toni, A. & Vuorinen, R. (2020). Lifelong guidance in Finland: Key policies and practices. Teoksessa E. Haug, T. Hooley, J. Kettunen & R. Thomsen (toim.), Career and career guidance in the Nordic countries. Career development Series 9. Leiden: Brill, 127–143. doi:10.1163/9789004428096_009
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2006). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa.
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. Haettu osoitteesta
https://tenk.fi/sites/default/files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_en-nakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf
Törrönen, M., Borodkina, O., Samoylova, V., & Heino, E. (2013). Introduction.
Teoksessa M. Törrönen, O. Borodkina, V. Samoylova & E. Heino (toim.), Empowering Social Work: Research & Practice (s. 1–3). Kotka: Koulutus- ja ke-hittämiskeskus Palmenia.
Uljens, M. (1989). Fenomenografi – forskning om uppfattningar. Lund: Studentlitte-ratur.
Uusitalo-Malmivaara, L., & Vuorinen, K. (2016). Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. Jyväskylä: PS-kustannus.
Valtioneuvosto (2020). Elinikäisen ohjauksen strategia 2020–2023: ELO-foorumi.
Valtioneuvoston julkaisuja 2020:34. Haettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-536-8
Vehviläinen, S. (2001). Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus.
Vehviläinen, S. (2014). Ohjaustyön opas: Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki:
Gaudeamus.
Vuorinen, J. (2000). Opinto-ohjaus – ohjausta koulunuorison keskuudessa. Te-oksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (toim.), Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2: Ohjauksen toimintakentät (s. 70–88). Jyväskylä: PS-Kustannus.
Väyrynen, M. (2011). Opinto-ohjaajan koulun tason tehtävät ja työn organisointi perusopetuksessa ja lukiossa. Teoksessa H. Kasurinen, E. Merimaa & J.
Pirttiniemi (toim.), OPO: Opinto-ohjaajan käsikirja (s. 117–129). Helsinki:
Opetushallitus.
Zimmerman, M., Israel, B. A., Schulz, A., & Checkoway, B. (1992). Further ex-plorations in empowerment theory: An empirical analysis of psychological empowerment. American Journal of Community Psychology, 20(6), 707–727.
doi:10.1007/BF01312604
Åkerlind, G. S. (2005). Variation and commonality in phenomenographic re-search methods. Higher Education Rere-search & Development, 24(4), 321–334.
doi:10.1080/07294360500284672
Åkerlind, G. S. (2018). What future for phenomenographic research? On conti-nuity and development in the phenomenography and variation theory re-search tradition. Scandinavian Journal of Educational Rere-search, 62(6), 949–958.
doi:10.1080/00313831.2017.1324899
LIITTEET
Liite 1. Suostumus tieteelliseen tutkimukseen
Liite 2. Teemahaastattelurunko
Ikä:
Sukupuoli (nainen/mies/muu/en halua sanoa):
Koulutustausta:
Kauanko toiminut ohjaustehtävissä:
Millä asteella toimii tällä hetkellä:
Voimaantumisen käsite
● Mieti itsenäisesti noin 2 minuutin ajan voimaantumista. Mitä voimaantu-minen mielestäsi on?
● Millaiseksi kuvailisit opiskelijaa, joka on voimaantunut?
Voimaantumisen tukeminen
● Miten voimaantumista voi mielestänne tukea opinto-ohjauksessa?
Mitkä asiat siihen vaikuttavat?
● Näkyykö voimaantumisen tukeminen työssäsi? Millaisin eri keinoin tue-taan opiskelijoiden voimaantumista?
● Mitä mahdollisuuksia tai haasteita mielestäsi voimaantumisen tukemi-seen liittyy opinto-ohjauksessa? Mitkä asiat siihen vaikuttavat?
Voimaantumisen merkitys
● Mitä sinulle tulee mieleen, kun puhutaan opinto-ohjaajan merkityksestä opiskelijan voimaantumisessa?
● Minkälainen ohjaaja on sellainen, joka pystyy voimaannuttamaan?
Tuleeko mieleen jotain muuta, mitä haluat sanoa voimaantumisesta ja/tai sen merkityksestä opinto-ohjauksessa?