Lohkoketjuteknologian nousu

35

EKOLOGINEN KESTÄVYYS

• energian ja raaka-aineiden kulutus pla-netaaristen rajojen mukaista

• toimintojen aiheuttamat ympäristö-kuormat mahdollisimman pienet

• tuotteet ja palvelut kestävän kehityk-sen vaatimusten mukaisia

INHIMILLINEN KESTÄVYYS

• terveelliset ja turvalliset työympäristöt

• työkuormitukset kohtuullisia

• työn sisältö mielekäs ja kiinnostava

• säällinen toimeentulo

• työ ja elämä tasapainossa

• työkyky säilyy läpi työuran TALOUDELLINEN KESTÄVYYS

• organisaation rahoituspohja kunnossa

• toiminta kilpailukykyistä

• toiminta kannattavaa

• uusiutumiskyky riittävä myös tulevai-suutta ajatellen

SOSIAALINEN KESTÄVYYS

• toimivat työyhteisöt

• vaaditut uhraukset ja saadut palkinnot jakautuvat oikeudenmukaisesti

• toiminnot kaikin puolin sosiaalisesti hy-väksyttäviä

• myös heikommilla resursseilla varuste-tuilla mahdollisuus tuottavaan osallis-tumiseen

Taulukko 3 Kestävän työnteon järjestelmä (Kasvio 2014, 124)

Ajatukseen keikkatalouden kestävän työn mallista liittyy jakamistalouden tutkimus- ja ke-hittämisverkossa kehitelty ajatus jakamistalouden pohjoismaisesta mallista (ks. Mäenpää ja Faehnle 2017).

Suomi ja pohjoismaat nousivat viime vuosisadalla länsimaisen työelämän modernisaa-tiokehityksen kiistattomiksi edelläkävijöiksi. Kaikissa pohjoismaissa on kiinnitetty poik-keuksellisen paljon huomiota työolojen ja työelämän laadun kehittämiseen. (Kasvio 2014) Suomessa on siis paljon tietämystä työolojen ja työelämän laadun kehittämisessä. Ei ole mi-tään syytä miksi Suomi ei voisi ottaa edelläkävijän roolin myös keikkatyön osalta. Olen tässä luvussa yrittänyt nostaa esiin keskeisiä kipukohtia. Paljon kyse on myös uuden ilmiön tuo-masta epätietoisuudesta. Tarvitaan säädösympäristön selkeyttämistä. Monissa yhteyksissä perustuloa on esitetty vastauksena keikkatalouden haasteisiin. Perustuloon liittyy kuiten-kin vielä paljon avoimia kysymyksiä, eikä kaikkia vastauksia ilmeisesti saada myöskään me-neillään olevassa kokeilussakaan.

Jakamistalouden tutkijoiden ja toimijoiden piirissä ehkä eniten kiinnostusta, myös työolo-jen kehityksen kannalta, on herättänyt uusi tekniikka nimeltä lohkoketju.

36

Nykyisin jakamistaloutena ymmärretty organisoitumismuoto perustuu kuitenkin pitkälti perinteisille omistussuhteille. Näin ollen, ja toisin kuin on väitetty, nykyisellään toimiva ja-kamistalous ei ratkaise omistamiseen liittyvää oikeudenmukaisuuden ongelmaa. Niin kimppakyydit kuin Uber-kuljetuksetkin perustuvat siihen, että kuljettajat ajavat omistamil-laan autoilomistamil-laan. Sama koskee ehkä vieläkin enemmän majoituksen tarjoamista Airbnb:n kautta. Asunnon lyhytaikaisen vuokraaminen Airbnb:n kautta on huomattavasti helpompi keino saada ansioita kuin työn tekeminen välitysalustojen kautta (Harmaala ym. 2017, 99).

Erityisen merkittävä kysymys vallitsevan jakamistalouden organisoitumismallin osalta on välitysalustojen omistaminen. Jakamistalouden olemusta analysoitaessa oleellista onkin kiinnittää huomiota seuraaviin alustaa koskeviin kysymyksiin: kuka omistaa palveluja vä-littävän alustan, kuinka alustan tuotto jaetaan sekä siihen, kuka päättää alustan toiminnasta ja kehittämisestä.

Uber ja moni muu kaupallinen jakamistalouden alusta on osa perinteistä taloutta ja niiden omistajuus, tuotonjako, päätösvalta ja kehittäminen on järjestetty kuten missä tahansa suuryrityksessä. Jakaminen on palvelu, jota nämä yritykset myyvät.

On arvioitu, että lohkoketjuteknologian hyödyntäminen sekä hajautuneiden alustojen ke-hittäminen saattavat muuttaa jakamistaloutta suuntaan, jossa Uberin tai Airbnb:n tapaisten välittäjäyritysten rooli vähenisi merkittäväsi, ja esimerkiksi kyytipalveluiden työntekijät pystyisivät hallinnoimaan itse alustoja ja saamaan samalla huomattavasti suuremman osan tuotoista itselleen. Välittäjien osuuksien minimoituminen voisi tarkoittaa myös käyttökus-tannusten laskua.

Lohkoketjuille leimallista on juuri välittäjän puuttuminen. Kolmatta osapuolta ei tarvita, vaan kaikki jakaminen tai kaupankäynti tapahtuu algoritmien välityksellä ostajan ja myyjän välillä. Alustan tai protokollan tekninen toiminta vaatii toki kehitys- ja ylläpitotyötä sekä päätöksenteko-orgaanin.

Lohkoketjuteknologia on levittäytymässä jakamistalouden piiriin osittain samoille toimi-aloille, joilla suuret kaupalliset jakamistalouden yritykset toimivat. Esimerkkinä tällaisista voidaan pitää Arcade City -kyytipalvelualustaa (vastaavia ovat LaZooz ja Chasyr), joka toi-mii ainakin Yhdysvalloissa ja Australiassa. Arcaden alustalla kuljettajat päättävät itse hin-tansa ja lisäpalvelut, joita he mahdollisesti tarjoavat. Myös Airbnb:n haastajia on ilmaantu-nut. Atlant-niminen yritys haluaa tehostaa kiinteistöalaa ja jakamistaloutta lohkoketjun avulla, ja se on arvostellut Airbnb:tä kalliiksi ja tehottamaksi järjestelmäksi. Muita vastaavia kehitteillä olevia lohkoketjupohjaisia ja hajautetusti toimivia alustoja ovat Cryptobnb (ma-joitus), CryptoCribs (ma(ma-joitus), Acomobase (ma(ma-joitus), Snagride (pitkän matkan kyytipal-velu) ja Helbiz (kyytipalvelu ja kulkuneuvovälitys).

Lohkoketjuteknologian esiinmarssi ei kuitenkaan merkitse ainoastaan pyrkimystä ole-massa olevien eli keskitettyjen (kuten Über tai Airbnb) jakamistalousalustojen korvaami-seen. Uusi teknologia tarjoaa uudentyyppisiä sovelluksia ja alustoja erilaisten kohtaamisten luomiseksi ja mahdollistamiseksi. Asumisen ja liikkumisen alueella ollaan kehittämässä alustoja kuten Averspace (asuntokauppa ja -vuokraus), RentBerry (asunnon vuokraus) ja Gitto project (auton vuokraus).

37

Hajautetut järjestelmät tekevät tuloaan lohkoketjuteknologian kehittyessä tuloaan myös käyttäjien väliseen tavarakauppaan. Perinteinen eBay ja sen alueelliset vastineet ovat saa-massa haastajia lohkoketjupohjaisista markkinapaikoista, kuten Listia ja OpenBazaar.

Kauppapaikkoja suunnitellaan myös spesifimmille tuotteille ja palveluille, kuten pääsyli-puille (Avantus). Lohkoketjuteknologian sovellukset verkkokaupan alueella antavat olet-taa, että tulevaisuudessa kuka tahansa voi perustaa helposti kaupan globaaleille markki-noille ja näin ollen vahvistaa jakamistaloutta. Tällainen alusta on esimerkiksi Storiqa. Käyt-täjien välistä kaupankäyntiä helpottamaan on kehitteillä myös maksamista helpottavia alustoja kuten CyperMiles.

Lohkoketjuteknologian soveltaminen datan jakamiseen ja kauppaan tullee tuomaan jaka-mistalouden myös datasektorille entistä voimakkaammin. Keskitettyjen eli yhden omista-jan käytössä olevien palveluiden on ennakoitu korvautuvan hajautetuilla palveluilla, joissa esim. datan käyttöoikeus voidaan tunnistaa lohkoketjusta. Esimerkkejä lohkoketjupohjai-sista datan jakamis- ja kauppasovelluklohkoketjupohjai-sista on lukuisia. Datum on alusta erilaisen henkilö-kohtaisen datan kaupalle. RepuX puolestaan toimii datan kauppapaikkana pk-yrityksille.

Databroker tarjoaa mahdollisuuden muuttaa IoT sensorien tuottamaa dataa kaupallistetta-vaksi ja myytäväksi, ja toimii myös itse kaupan alustana.

Datan jakaminen ulottuu yhä syvemmälle henkilökohtaisiin tietoihin ja myös mm. terveys-datasta on tulossa lohkoketjuteknologian myötä kauppatavaraa. EncrypGen on luomassa alustaa, jonne käyttäjä voi tallentaa DNA profiilinsa ja myydä dataa esim. lääkeyhtiöille. Pe-rinteisiin keskitettyihin alustoihin nähden EncrypGen on edelläkävijä, sillä se antaa käyttä-jälle mahdollisuuden hallinnoida heidän omaa dataansa. Vastaavan kaltainen genomitiedon tallennus- ja kauppa-alusta on Luna.

Erilaisia terveystietojen lohkoketjupohjaisia alustoja kehittää useampikin taho. Yksi tällai-nen on Health Nexus, joka alustana mahdollistaa terveystietojen jakamisen ja kaupan. Myös Nokialla ja OP ryhmällä on yhteinen terveystietojen jakamiseen ja hyödyntämiseen täh-täävä alustahanke.

Lohkoketju tekee kokeilujen kautta tuloa myös energiatuotantoon ja kaupan alueelle.

Vaikka kokeiluja on tehty vain muutaman vuoden ajan, energia-alan päättäjät uskovat vah-vasti lohkoketjuteknologiaan. Saksassa tehdyssä kyselyssä kaksi kolmasosaa vastanneista päättäjistä piti lohkoketjuteknologian leviämistä energiasektorilla todennäköisenä ja 21 prosenttia arvioi sen muuttavan koko energia-alaa. Merkittävä avaus on New Yorkin Brook-lynissä keväällä 2016 aloitettu naapurisähkökokeilu, jossa aurinkopaneelin omistajat myy-vät aurinkoenergiaa naapureille. Vastaavia energian tuotannon ja kaupan lohkoketjupoh-jaisia järjestelmiä ollaan kehittämässä myös mm. Saksassa, Alankomaissa ja Australiassa.

(Honkanen 2017a).

Alalla on lukuisia toimijoita, jotka kehittävät omia energian (myös pien-) tuottajien ja ku-luttajien kohtaamiseen tähtääviä alustoja. Tällaisia ovat esim. Conjoule, WePower, Gree-neum, Drift ja Electron. Lohkoketjuteknologian etuja ovat koko energiaketjun avoimuus ja läpinäkyvyys sekä mahdollisuus mikromaksamiseen. Nämä alentavat markkinoille tulon esteitä, mikä lisää kilpailua ja alentaa energian hintaa. Vaikutus voi olla myös energiantuo-tannon kestävyyden korostuminen.

38

Lohkoketju (eng. blockchain) on merkittävä teknologinen lupaus, jota on verrattu jopa in-ternetin syntyyn. Kuva 8 osoittaa että blockchain-hakutermin maailmanlaajuinen suosio on lähinnä räjähtänyt vuoden 2015 alusta, vaikkakin suosio näyttää laskeneen aivan viime ai-koina.

Kuva 7 Blockchain-termin hakumäärän kehitys 2015-2018.

Lohkoketjuteknologian hyödyntämismahdollisuudet jakamistaloudessa ovat vauhdittaneet alustakehitystä siten, että tiettyjen yksittäisten palvelujen (kuten majoitus) alustojen ohella ollaan kehittämässä yleisempiä alustoja erilaisten tuotteiden, palvelujen tai datan jakeluun ja kauppaan. Eräs mielenkiintoinen yleisalusta on Origin, jonka on kaavailtu mahdollistavan erilaisten jakamistalouden markkinapaikkojen rakentamisen alustalle. Voikin olla, että tä-mänkaltaiset markkinapaikat yleistyvät mahdollistaessaan erilaisten jakamistalouden ulot-tuvuuksien hyödyntämisen ikään kuin yhdestä paikasta.

Jakamistalous on luonnollisesti vain yksi alue, johon lohkoketju vaikuttaa. On arvioitu, että lohkoketjuteknologia ravistelee ensi kädessä maailman pankki- ja finanssitoimintaa. Fi-nanssisektori on tämän vuoksi panostanut lohkoketjuteknologiaan kaikkein eniten, ja siellä odotukset ovat myös suurimmat. Erään arvion mukaan maailman kymmenen suurinta in-vestointipankkia voivat lohkoketjun avulla säästää keskimäärin 30 prosenttia parantuneen datan, läpinäkyvyyden ja sisäisen kontrollin ansiosta. Lisäksi teknologia nopeuttaisi valti-oiden ja pankkikeskittymien rajat ylittäviä rahansiirtoja. Lohkoketjun avulla rahansiirtojen

39

nopeutta on ennakoitu voitavan laskea minuuteissa, kun tällä hetkellä siirrot maiden sisällä vievät kaksi päivää ja ylivaltiollisesti kahdesta kuuteen päivään. (Honkanen 2017a) Nopeuden ja säästöjen lisäksi lohkoketjuteknologialla voi kontrolloida ja vähentää myös hanpesua, jonka on kokonaisuudessaan arvioitu olevan noin viisi prosenttia globaalista ra-haliikenteestä. Erityisiä hyötyjä lohkoketjuteknologiasta on arvioitu koituvan sen käyttöön-otosta kehittyvissä maissa. Maapallolla on yli kaksi miljardia ihmistä, joilla ei ole pankkitiliä eikä minkäänlaista virallista henkilöllisyyttä. Näissä maissa ja näiden ihmisten välillä rahaa joudutaan siirtämään erilaisten välityspalveluiden kautta. On laskettu, että lohkoketjutek-nologian avulla rahansiirtojen välityshinta tulisi laskemaan nykyisestä jopa 15 prosentin välityspalkkiosta muutamaan prosenttiin. Tämä näkyisi suoraan vastaanottajalle siirtyvän rahasumman määrässä, ja se tullee lisäämään rahansiirtoja, koska kustannukset siirrosta pienenevät murto-osaan nykyisestä. Saattaa olla, että välityspalkkioiden poistuessa tai ai-nakin painuessa hyvin pieneksi taloudelliset aktiviteetit kaikkein köyhimmissäkin osissa maapalloa tulevat lisääntymään ja samalla lisäämään taloudellista hyvinvointia näillä alu-eilla. (Honkanen 2017a)

Myös finanssisektorilla ja vakuutustoiminnassa jakamistalous on tekemässä tuloaan. Loh-koketjuteknologia ja niin sanotut älykkäät sopimukset mahdollistavat uusia avauksia ja alustoja käyttäjienväliseen vakuuttamiseen. Sovelluksista tunnetuimpia ovat lentojen vii-västymisvakuutuksiin erikoistunut Etherisc ja matkatavaroiden vakuuttamiseen kehitetty Rega. Käytännössä näiden alustojen on tarkoitus toimia algoritmien ja älykkäiden sopimus-ten pohjalta niin, että matkustajat saavat vakuutuskorvauksensa automaattisesti tiettyjen ehtojen toteutuessa.

Teknisessä mielessä lohkoketjuteknologialla tarkoitetaan yleispiirteissään avointa, ha-jautettua, kryptografisesti ketjutettua ja useiden tietokoneiden verkkoon säilöttyä kirjanpi-toa. Tämän jaetun kirjanpidon sisältö on tarkistettavissa samanlaisena samanaikaisesti eri paikoista. Oleellista on, että lohkoketjulla ei ole minkäänlaista keskusta, vaan se toimii täy-sin hajautetusti tuhansien tietokoneiden muodostamassa vertaisverkossa. Hajautettu toi-minta onkin keskeinen ominaisuus, joka erottaa lohkoketjuteknologian perinteisistä data-rakenteista. Jälkimmäisissä lähtökohta on datan hallinta ja säilöminen keskuspalvelimen avulla ja järjestelmän hierarkkisuus tätä kautta. Hajautettu tietokanta vaatii kuitenkin jär-jestelmältä erityisesti luottamukseen liittyviä toimintoja, joita ei perinteisissä keskitetyissä tietokannoissa tarvita eikä niitä niissä myöskään ole.

Lohkoketjuteknologiassa tieto tallentuu samanaikaisesti kaikkiin verkon tietokoneisiin ja tiedonsiirrot aikaleimataan. Siirtojen aikaleima kertoo ajankohdan, jolloin esimerkiksi ta-varan tai tuotteen omistus tai käyttöoikeus on siirtynyt. Aikaleimasta voidaan jälkikäteen varmistaa jonkin asian tapahtuminen ja tapahtumahetki. Julkisissa lohkoketjuissa siirtojen logi on julkinen, eli tapahtumat näkyvät julkisessa tilikirjassa. Lohkoketjun suojaus on niin vahva, että tätä kryptausmekanismilla tuotettua suojaa ei käytännössä pystytä murtamaan nykyisellä teknologialla. Oleellista on myös se, että lohkoketjuun konsensuksen ja kryp-tauksen jälkeen säilöttyjä tietoja ei voi muuttaa. Näin ollen lohkoketjuun voidaan tallentaa erilaisia pysyviksi tarkoitettuja tietoja, joihin ei pääse käsiksi muu kuin itse käyttäjä tai sel-lainen henkilö tai taho, jolle käyttäjä on antanut oikeuden nähdä sisällön. Edes tietojen tal-lentaja eli käyttäjä ei kuitenkaan pysty poistamaan tai muuttamaan kerran säilöttyjä tietoja tai asiakirjoja. Näin lohkoketju on immuuni väärennöksille. (Honkanen 2017a)

40

Uusia lohkoketjuun perustuvia sovelluksia ja yrityksiä esitellään maailmalla harva se päivä.

Pyrkimykset hyödyntää lohkoketjuteknologiaa ulottuvat edellä käsitellyn ohella muun mu-assa tekijänoikeuskysymyksiin, erilaisiin älykkäisiin sopimuksiin, terveys-, koulutus-, maanomistus- ja tuotetietojen rekisteröimiseen, logistiikkaan sekä identiteetin varmenta-miseen. Ominaista sovelluksille on pyrkimys poistaa markkinoilta turhia välikäsiä ja luoda uudenlaisia verkostoja, joissa kuluttajat otetaan mukaan organisaation toimintaan rahoit-tajina, päätöksentekijöinä ja omistajina. (Honkanen 2017a)

Lohkoketjuteknologia avaa uusia mahdollisuuksia verkostomaiselle ja yhteisölliselle talou-delliselle ja poliittiselle toiminnalle, minkä vuoksi lohkoketjua voi luonnehtia jakamistalou-den teknologiaksi. Lohkoketjut mahdollistavat ihmisten välistä jakamista aikaisempaa suo-remmin ja tehokkaammin. Lohkoketjut muuttavat myös organisaatioita ja sitä kautta työ-elämää.

On puhuttu hajautettujen lohkoketjuihin perustuvien autonomisten organisaatioiden (De-centralized Autonomous Organizations, DAO) noususta. Rohkeimmissa arvioissa tällaiset verkostot voisivat jopa kokonaan syrjäyttää nykymuotoiset yritykset ja organisaatiot. Tut-kijoiden piirissä harva uskoo yritysten katoamiseen, sen sijaan lohkoketjut lisäävät toden-näköisesti organisaatioiden ulkopuolella tehtävän työn määrää (Mcafee ja Brynjolfsson 2017).

Kuluttajien tekemä työ on tuttua etenkin sosiaalisesta mediasta ja verkosta, jossa kuluttajat tuottavat tekemisen ilosta sisältöjä Facebookissa, YouTubessa ja myös Googlessa. Vain harva tienaa, eli työ tehdään pääasiassa ilmaiseksi. Samalla käyttäjät luovuttavat alustalle kaupallisesti arvokkaita tietoja yksityiselämästään, ihmissuhteistaan ja liikkumisestaan.

Kuluttajien ja käyttäjien tekemä työ lisääntynee lohkoketjun leviämisen myötä. Monet loh-koketjutyritykset ovat tuoneet esiin, että asiakkaiden tekemä ilmainen työ Facebookin ja Googlen kaltaisille suuryrityksille on merkittävä epäkohta. Lohkoketjuteknologian kunin-gasajatuksia onkin tällaisen mikrotyön palkitseminen digitaalisilla kolikoilla ja mikromak-suilla. Tämä on mahdollista, koska lohkoketjuteknologian avulla kaikenlainen arvon siirtä-minen on yhtä vaivatonta kuin nykyinen informaation siirtäsiirtä-minen verkossa (Tapscott ja Tapscott 2016).

Niin sanotussa datataloudessa kuluttajat siis ”työskentelevät” myös jättämällä toiminnas-taan digitaalisia jälkiä, dataa, jota yhtiöt käyttävät toimintansa kehittämiseen. Henkilökoh-taisen datan arvo on noussut ja yritykset ympäri maailmaa kartoittavat henkilökohHenkilökoh-taisen datan hyödyntämispotentiaalia (Eisenbeis 2016). Vaikka suurinta osaa ihmisistä ei vielä kiinnosta oman datansa arvo, keskustelu kuluttajien oikeuksien parantamisesta oman da-tan hallinnan ja hyödyntämisen suhteen on sekin jo alkanut.

Yritykset ja välittäjät eivät siis katoa kokonaan lohkoketjujen myötä, mutta ne menettävät asemiaan suhteessa voimistuvin verkostoihin. Yritykset saavat yhä useammin huomata, että tarvittava tieto tai osaaminen löytyy organisaation ulkopuolelta. Verkostot taas huo-maavat yhä useammin, että ne pärjäävät varsin mukavasti myös ilman yrityksiä. Jäljelle jää-vät vanhat yritykset ja uudet kasvuyritykset menestyjää-vät ennen kaikkea siksi, että he kyke-nevät toimimaan yhteistyössä verkostojen kanssa. (ks. McAfee ja Brynjolfsson 2017, 275-276).

41

Jos verkostot pärjäävät taloudellisestikin hyvin, niiden jäsenet saattavat huomata, että hei-dän ei oikeastaan tarvitse tehdä perinteistä työsuhteista palkkatyötä, aiemmin esitetyn kes-tävän työn tulevaisuuskuvan mukaisesti.

In document jakamistalous ja alustatyö (sivua 36-42)