• Ei tuloksia

Listautumisen ja siirtymisen motiivit sekä hyödyt liiketoimintaan

4.3 Keskeisimmät tulokset

4.3.1 Listautumisen ja siirtymisen motiivit sekä hyödyt liiketoimintaan

Tässä osassa käydään teoriassa esiintyneet listautumisen motiivit yksi kerrallaan läpi Ni-xun listautumisen näkökulmasta.

Pääomarakenne

Pääomarakenteen tasapainottaminen ei ollut Nixun listautumisessa tai päälistalle siirty-misessä merkittävä motivaatio. Listautumisen syyt eivät nousseet siitä, että yhtiö olisi liian velkaantunut tai että vieraan pääoman hinta olisi noussut liian korkeaksi. Siispä esi-merkiksi rahoituksen pecking order -teoria ei saa tukea Nixun tilanteessa. Päätökset syn-tyivät ennen näitä tapahtumia ja osaltaan listautumisella ehkäistiin tilannetta, jossa pää-omarakenne olisi ajautunut liian velkaiseksi. Pääpää-omarakenne ei myöskään noussut

haas-tatteluissa esille siinä merkityksessä kuin se on tutkielman teoriaosuudessa kuvattu. Haas-tateltavat näkivät pääomarakenteen vahvemmin rahoituksen näkökulmasta kuin optimaa-liseen velkarakenteeseen pääsemisestä tai muiden rahoitusmuotojen tyrehtymisestä.

Investointien rahoittaminen

Rahoitusnäkökulma sen sijaan oli vahva motiivi First North -listautumiselle ja se nähtiin yhtenä listautumisen alkuperäisistä syistä (H4). Yhtiö tarvitsi uusia rahoituslähteitä uuden kasvustrategiansa rahoittamiseksi. Listautumisen koettiin monipuolistavan sekä oman pääoman että vieraan pääoman lähteitä. Osakeantien tekeminen koettiin olevan listautu-neella yhtiöllä helpompaa, sillä osakkeen arvon nähtiin olevan helpommin määriteltävissä (H3). Vieraan pääoman osalta nähtiin, että oman pääoman kerääminen luo paremmat olo-suhteet myös vieraan pääoman nostamiselle, sillä usein pankkien lainaehdoissa kovenant-tina on omavaraisuusaste (H2). Velkarahoittajien nähtiin myös suhtautuvan suopeammin listattuihin yhtiöihin. Oman pääoman ehtoisen rahalähteen vahvistuttua yhtiön konkurs-siriski pienenee, minkä pitäisi näkyä vieraan pääoman hinnassa (H4).

Rahoituslähteiden monipuolistaminen, joo ilman muuta me on nähty se pitkin mat-kaa. Tai siis saamani käsitys on se, että pankki tai muut velkarahoittajat suhtautu-vat listayhtiöön suopeammin kuin listaamattomaan yhtiöön. En tiedä onko siinä hirveen iso ero, mutta ilman muuta osakeannilla saatavat rahat on listayhtiöllä, väitän, listayhtiöllä helpompaa kuin listaamattomalla ja nimenomaan osakkeen va-luaatio on helpompi määrittää. (H3)

Päälistalle siirtymisen yksi olennainen motiivi oli rahoituksen näkökulma. Yhtiön kasva-essa yhä suuremmaksi, myös rahoituksen ja pääomahuollon tarve laajentuivat. Päälistalla olevan yhtiön koettiin olevan helpompi toteuttaa suurempia osakeanteja, sillä yhtiön kiin-nostavuus institutionaalisten sijoittajien keskuudessa nähtiin kasvavan (H3; H6). Lisäksi päälistalle siirtyminen kasvatti sijoittajakuntaa, koska jotkut ulkomaiset rahastot eivät voi sijoittaa First North -listan yhtiöihin (H1; H2; H4). Myös velkarahoituksen hankkiminen pankkien ulkopuolelta joukkovelkakirjalainojen muodossa nähtiin helpompana toteuttaa päälistalla yhtiön raportoinnin laajennuttua ja tunnettuuden yhä kasvettua (H4). First

North -listautuminen monipuolisti rahoituslähteet, joten päälistalle siirtymistä ei nähty enää rahoituslähteiden monipuolistumisena, vaan olemassa olevien lähteiden vahvistumi-sena (H2).

Validi markkina-arvo ja osakkeen käyttö yrityskaupan valuuttana

First North -listautumisen motiiveissa osakkeen käyttö yrityskaupan valuuttana nousi yh-deksi tärkeäksi tekijäksi useimmissa haastatteluissa (H1; H3; H5; H6). Yhtiö osti First North -listalla olemisen aikaan neljä yhtiötä. Jokainen kauppa toteutettiin maksamalla kauppahinnasta osa käteisellä ja osa yrityksen osakkeilla toteuttamalla suunnattu osake-anti ostettavan yrityksen omistajille. Listaamatonkin yhtiö voi käyttää osakkeita yritys-kaupan valuuttana, mutta yhteisymmärrykseen pääseminen osakkeen arvostuksesta näh-dään siinä tilanteessa haasteellisena. Listatulla osakkeella on joka päivä pörssissä notee-raus, jonka oikeellisuudesta voidaan tietysti myös väitellä. Noteerausta voidaan kuitenkin käyttää referenssipisteenä, joka tuo ostajan ja myyjän lähemmäksi toisiaan. (H3.)

Osakkeen käyttäminen maksuvälineenä nähtiin myös Nixun strategian näkökulmasta hy-vin oleellisena. Yrityskaupoissa Nixu halusi ostettavan yhtiön liittyvän mukaan heidän tarinaansa ja matkaan kohti Pohjois-Euroopan johtavaa kyberturvakumppania. Ostetun yhtiön omistajien saaminen Nixun osakkeenomistajiksi nähdään sitouttavan heitä jatka-maan työtä osana Nixua. (H1; H2.) Vaikka osakkeen käyttö yrityskauppojen maksuväli-neenä nousee tärkeäksi tekijäksi, ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että ostettavan yrityk-sen omistajat haluavat osakkeita. Ei siis voida yleistää, että listatun yhtiön osakkeen käyt-täminen yrityskaupassa olisi aina itsestään selvää, mutta ainakin sen käyttö helpottuu huo-mattavasti ja varsinkin ulkomailla. (H3.)

Mahdollisuus käyttää osaketta yrityskaupan valuuttana. Joo meillä on kaikissa yri-tyskaupoissa ollut komponenttina osakeanti. Myyvät tahot, niin heille on myös anti tehty ja sillä osa kaupasta maksettu. Siinä on toki se rahoitusulottuvuus, että kätei-sen sijaan maksetaan osa yrityskaupasta osakkeilla, mutta myös se, että kun me ostetaan yhtiöitä, joiden omistajat jatkavat meillä mukana Nixun rakentamista, niin totta kai siinä on myös se sitouttamisnäkökulma. (H2)

Koska jo First North -listan myötä saatiin julkisesti noteerattu osake, sen käyttäminen yrityskaupoissa maksuvälineenä ei toiminut enää yhtä keskeisenä motivaationa päälis-talle siirryttäessä. Kuitenkin päälistayhtiön mahdollisen korkeamman tunnettuuden ja us-kottavuuden sekä osakkeen mahdollisesti paremman likviditeetin kautta nähtiin, että osa-ketta voisi käyttää helpommin yrityskaupan valuuttana. Tämä kuitenkin riippuu siitä, suh-tautuuko yrityksen myyjä päälistan osakkeeseen eri tavalla kuin First North -listan. Toi-nen mahdolliToi-nen tekijä on osakkeen hinnanmuodostus. Jos oletukset suuremmasta sijoit-tajakunnasta, osakkeen paremmasta likviditeetistä sekä markkinoiden käyttämästä riski-diskontosta päälistayhtiöitä kohtaan toteutuvat, sen pitäisi näkyä osakkeen hinnassa.

Osakkeen hinta olisi tällöin korkeampi päälistalla kuin First North -listalla, mikä mahdol-listaisi kattamaan yrityskaupan hinnan vähemmällä määrällä osakkeita. (H4; H6.) Tätä ei kuitenkaan pidetty päälistalle siirtymisen motiivina, sillä takeita paremmasta hinnanmuo-dostuksesta päälistalla ei ole.

Omistajien irtautuminen

Yksi tärkeä motiivi listautumiselle oli saada kaupankäyntipaikka yhtiön osakkeille. Ni-xulla oli jo ennen listautumista varsin hajautettu omistajakunta siitä syystä, että sen osak-keilla oli käyty kauppaa eQ:n ylläpitämällä ”listaamattomien listalla” vuosien ajan (H3).

Tämän markkinapaikan lakkauttaminen heikensi osakkeen likviditeettiä, minkä takia yh-tiössä oli tietynlainen paine palauttaa tilanne ennalleen (H4).

On kuitenkin tärkeää huomata, että teoriassa esitetty motiivi poikkeaa Nixun motiivista, vaikka ne on helppo kategorisoida samaan ryhmään. Teoriaosuudessa omistajien irtautu-minen kuvataan alkuperäisten suurien omistajien exit -strategiana tai divestoinnilla. First North -listautumisen aikaan Nixun suurin omistaja omisti noin 20 % yhtiöstä, joten yhti-össä ei ollut pientä alkuperäisten omistajien joukkoa, joka olisi ajanut listautumista sen vuoksi, että olisi päässyt irtautumaan yrityksestä (H4). Omistajien irtautumisen motiivi ei siis saa Nixun tapauksessa samaa merkitystä, sillä alkuperäiset omistajat olivat luoneet itselleen mahdollisuuden divestoida omistustaan jo aikaisemmin.

First North -listautumisen aikaan yhtiön hallitus oli jo siinä mielessä ulkopuolinen halli-tus, ettei sen jäsenillä ollut yhteensä yli puolta yhtiön päätösvaltaan oikeuttavista osak-keista. Tietty omistajajoukko ei siis ajanut listautumista hallituksesta käsin divestoinnin näkökulmasta (H4.) Markkinapaikan luominen osakkeille nosti esiin keskustelun listau-tumisesta jo vuonna 2007-2008, mutta myöhemmin Nixu Forever -strategian rahoitus-tarve muutti listautumisen oikeasti relevantiksi vaihtoehdoksi (H3). Vaikka osakkeelle oli tarve saada markkinapaikka, sitä ei pidetty listautumista ajavana voimana, vaan pikem-minkin hyvänä lisänä verrattuna muihin vaihtoehtoihin (H4). Motiivi voidaan siis Nixun tapauksessa esittää sopivammassa muodossa: ”Omistajien kyky käydä kauppaa osak-keilla”.

Päälistalle siirryttäessä tämä motiivi ei saa enää yhtä suurta merkitystä. Aiemmin todettu tarve saada osakkeille markkinapaikka tietysti oli olemassa, mutta se ei ollut enää motiivi päälistalle siirtymisen näkökulmasta. Päälistalle siirtyminen voi kuitenkin teoriassa edel-leen palvella omistajia, jos päälistan markkinat ovat tehokkaammat ja sisältävät vähem-män riskidiskonttoa, mikä nostaa osakkeen hintaa. Tätä on kuitenkin lähes mahdotonta mitata, eikä se ollut varsinainen syy päälistalle siirtymiselle (H4).

Meidän strategia on Nixu Forever. Nixua rakennetaan tästä eteenpäin. Nixua ei tehdä myyntiin, sitä ei ruveta pukemaan myyntikuntoon ja lähetä etsimään sille uutta kotia vaan lähettiin siitä, että Nixu on se aktiivinen toimija joka konsolidoi markkinat, kasvaa isoksi ja siinä kohtaa sitten pörssilistaus tuli oleelliseksi pää-omahuollon takia. Silloin todettiin, että jotta me voidaan toteuttaa sitä Nixu Fore-ver -strategiaa niin me tarvitaan rahoituksen lähteet. (H4)

Listautuminen yrityksen myymisen näkökulmasta ei saanut yhdeltäkään haastateltavalta tukea. Listautumisen tavoite on ollut tukea Nixu Forever -strategiaa, eikä listautumisella tavoiteltu yrityksen myymistä. Haastatteluissa todettiin myös, ettei listautuminen välttä-mättä kannata, jos haluaa myydä yrityksen. Listaamattomista yhtiöistä ajateltiin saatavan suurempia preemioita kuin listayhtiöistä. Yrityksestä maksettava preemio nähtiin hel-pommin perusteltavana kuin noteeratun yhtiön, jolla on olemassa markkinoilla määräy-tyvä arvo. (H3; H4.)

Näkyvyys, tunnettuus ja uskottavuus

Nixun listautumista ei alettu tekemään tunnettuuden ja uskottavuuden näkökulmasta. Lis-tautuminen ei ollut tietoista brändin rakentamista, eikä saatavaa hyötyä osattu edes ottaa huomioon. First North -listautuminen palveli jopa yllättävän hyvin yhtiön tunnettuutta ja huomiota alettiin saamaan täysin eri tavalla. Tunnettuuden lisäyksellä oli valtava merki-tys etenkin siinä kohderyhmässä, jota Nixu tavoitteli eli suuria yrityksiä. (H3; H4; H5.)

Lisätä yrityksen tunnettuutta kotimaassa, joo siis (First North) listautumisella oli valtava merkitys, että olen niin kun vitsaillut sitä, että se vuosikustannus kannattaa maksaa ihan niin kun markkinointimielessä. Et kyllähän Nixun tunnettuus asiakkai-den ja nimenomaan sen kohderyhmän mikä me haluttiin, eli suuremmat yritykset, niin niiden yritysten keskuudessa yhtiön tunnettuus lisääntyi ihan merkittävästi.

(H3)

Nixun kannalta uskottavuuden kasvu First North -listautumisen seurauksena oli olen-naista, vaikka sitä ei etukäteen osattu ottaa huomioon. Nixun liiketoiminta vaatii vahvaa asiakkaiden luottamusta. Asiakkaat ulkoistavat olennaisen liiketoimintaan vaikuttavan riskin Nixulle, joten luottamuksen täytyy olla aukotonta. Mahdollista luottamuspulaa ei pelasteta edes palvelusopimuksen sanktioilla. Haastatteluissa todettiin, että listautuminen vahvisti sitä mielikuvaa, että Nixu on tosissaan tarjoamassa näitä palveluita. Yrityksen näkökulmasta saatiin varmistusta myös governance -prosessien toimivuudesta, kun ulko-puoliset konsultit kävivät niitä läpi ja auttoivat rakentamaan sisäisen valvonnan kehikon.

(H3; H6.)

Suomessa First North -listalla oleminen nähtiin tunnettuuden osalta riittävänä, mutta pää-listalle siirtymisen koettiin parantavan tunnettuutta myös ulkomailla (H3). Pääpää-listalle siir-tymisestä saatavan hyödyn koettiin ulkomailla olevan myös se, että voidaan sanoa yhtiön olevan oikea pörssiyhtiö (H3; H4). Päälista-asemasta voi olla hyötyä yhtiöiden välisissä neuvotteluissa. Lisäksi päälistayhtiöiden koettiin saavan enemmän huomiota analyytikoi-den, talousmedian ja institutionaalisten sijoittajien keskuudessa (H6). Tunnettuuden

pa-raneminen nähtiin kuitenkin päälistalle siirtymisen oheistuotteena eikä varsinaisena mo-tiivina. Omalta osaltaan päälistalle siirtyminen tuo myös governance vaatimuksiin lisäyk-siä, jotka ovat pieniä ruuvinkiristyksiä lisäten yhtiön toimintavarmuutta ja uskottavuuden tasoa. (H4.) Vaikka regulaatioon suhtauduttiin osittain negatiivisesti, täytyy muistaa, että se on uskottavuuden parantumisen mahdollistaja. Taulukossa 5 on listattu teoriassa esite-tyt motiivit ja kuvattu aineistosta saatu tulos sekä First North –listan että päälistan osalta.

Taulukosta voidaan nähdä, että osakkeen käyttö yrityskaupan valuuttana ja omistajien kyky käydä kauppaa osakkeilla ei ole enää varsinaisia motiiveja siinä vaiheessa, kun on kyse päälistalle siirtymisestä. Vain investointien rahoittaminen esiintyi motiivina sekä First North -listautumisessa että päälistalle siirtymisessä.

Taulukko 5 Motiivit tiivistettynä

Motiivi First North Päälista

Pääomarakenne Neutraali Neutraali

Investointien rahoittaminen Vahva,

kasvun rahoittaminen