Taulukko A.1. Yleisimmät ampumalajit ja niiden kuvaukset (Ympäristöministeriö 2012, muokattu).
Asetyyppi Ampumalaji Kuvaus
Kivääri Ilmakivääriammunta Ampumamatka 10 metriä, joko paikallaan olevaan tai liikkuvaan maaliin. Kaliiperi 4,5 mm
Urheilukivääri (naisten pienois-
kivääri) ja pienoiskivääri Ampumamatka tyypillisesti 50 metriä. Kaliiperi 22.
Ampumahiihto Ampumamatka 50 metriä. Kaliiperi 22. Maalit kaatuvia metallisia tauluja.
Siluettiammunta Ampumamatka 50–200 metriä. Kaliiperi 5,6–11 mm.
Siluettiammunnassa ammutaan aseilla kiskojen päälle asetettuja metallisia tauluja nurin.
Metsästysammunta Ampumamatkat 75–100 metriä. Kaliiperi 6–11 mm.
Metsästysammuntalajista riippuen ammutaan joko paikallaan olevaan tai liikkuvaan tauluun.
Riistamaali Ampumamatkat 75–100 metriä. Kaliiperi 6–11 mm.
Riistamaaliammunnassa ammutaan kivääriaseilla liikkuvaan maaliin. Maalitaulusta löytyy aina riistaeläimen kuva, jossa ns.
kuolettavimmalle alueelle on merkitty maalitaulu.
Kasa-ammunta Ampumamatka 100–600 metriä. Kaliiperi 6–10 mm. Määrätyiltä matkoilta ampuen pyritään saamaan osumat mahdollisimman lähelle toisiaan.
Vakio- ja vapaakivääriammunta Ampumamatka 300 metriä. Kaliiperi maksimissaan 8 mm.
Haulikko Skeet Puoliympyrän muotoisella radalla ammutaan haulikolla kahdesta tornista heitettyjä kiekkoja. Ampumapaikkoja on kahdeksan.
Kaliiperi 12 cal.
Trap Ammutaan haulikolla ampujan edestä poispäin lentäviä kiekkoja.
Ampumapaikkoja on viisi. Kaliiperi 12 cal
Metsästysammunta (=metsästyshaulikko tai metsästystrap) Ampumamatka 5–35 metriä, muistuttaa skeet ja trap ammuntaa. Kaliiperi 12 cal.
Sporting Ammunta tapahtuu maastoon rakennetulla radalla, jossa on useita ampumarasteja. Jokaisella rastilla on eri tavalla ammuttavia kiekkoja, jotka jäljittelevät erilaisia metsästystilanteita. Kaliiperi 12 cal.
Compak-sporting Samantapainen kuin varsinainen sportingammunta. Compak-sportingissa ampuja ei kuitenkaan kulje rastilta toiselle, vaan radan viisi ampumapaikkaa sijaitsevat suoralla linjalla noin 4 metriä toisistaan. Kaliiperi 12 cal.
Riistapolkuammunta Ammunta tapahtuu maastoon rakennetulla radalla, jonka varrella on useita ampumarasteja. Eroaa Sporting-ammunnasta siinä, että maaleina käytetään sekä kiekkoja että riistaeläimen muotoisia kuvia, jotka voivat esimerkiksi liikkua vaijerin varassa tai nousta näkyville. Kaliiperi 12 cal.
Pistooli Ilmapistooli Ampumamatka 10 metriä, kaliiperi 4,5 mm 25 m pistooli ja 50 m pistooli Ampumamatka 25 ja 50 metriä. Kaliiperi 22.
Isopistooli, vakiopistooli,
pienoispistooli Ampumamatka 25 metriä. Kaliiperi 5,6 - 10 mm.
Siluettiammunta Ampumamatkat tyypillisesti 50–200 m. Kaliiperi 6–11 mm.
Siluettiammunnassa ammutaan kiskojen päälle asetettuja metallisia tauluja nurin.
Kivääri, haulikko ja pistooli
Sovellettu reserviläisammunta
(SRA) SRA:ssa jokaista ampumasuoritusta vastaavaa rastia varten laaditaan ampumatehtävä, jonka ampuja suorittaa ennalta annetun tilannekuvauksen edellyttämällä tavalla.
Practical-ammunta Practicalissa pyritään saamaan paljon osumapisteitä suoritukseen käytettyyn aikaan nähden. Kilpailuissa tarkkuuden ja nopeuden arvostus suhteutetaan käyttämällä Comstock count -pistelaskua, jossa suorituksen aikana saadut osumapisteet jaetaan
suoritukseen käytetyllä ajalla.
Kuva A.1. Kivääri- ja pistooliradan rakenteita (Ympäristöministeriö 2012, muokattu).
Kuva A.2. Esimerkki pistooliradan ampumakatoksesta ja peitetystä edustasta (Keski-Suomen Ampujat, Laukaa). Kuva Jorma Riissanen
Ampumapaikka
Ampumarata-alueen rakenteita Ampumarata-alueen maaperä
Maalialue
Maalitaulut Välialue
Suojavalli
Taustavalli
Välialue
Välialueella tarkoitetaan rata-aluetta, joka on ampumapaikkojen ja maalitaulujen vä-lissä. Välialueen sivuilla voi olla suojavallit tai -kulissit. Ne estävät harhalaukauksia radan ulkopuolelle. Joillain radoilla on myös yläkulissit. Kulissit ovat luodin lento-radan yläpuolelle peräkkäin asetettuja levyjä, jotka estävät luotien ampumisen ulos ampumaradalta. Turvallisuuden lisäksi sivuvalleilla ja -kulisseilla on myös jonkin verran vaikutusta melun leviämiseen. Kulisseja käytetään erityisesti asutustaajaman lähellä olevilla ampumaradoilla.
Ampumaradoilla voi olla ampumapaikkoja myös radan välialueella, esimerkiksi 150 metrin etäisyydellä 300 metrin radalla. Välialueen ampumapaikat ovat tavallisesti tasaisia sora- tai betonialustoja eikä niitä yleensä ole katettu.
Kivääriratojen välialueilla voi olla välivalleja suojaamassa esimerkiksi lyhyempien etäisyyksien ampumapaikkoja. Välivallien tarkoitus on suojata rakenteita ja estää kimmokkeiden syntymistä. Välivallit on rakennettu maa-aineksesta. Siluettiradoilla maalitaulut ovat välialueella ja maalitaulujen takana ovat matalat välivallit (Kuva A.3).
Vedenkeräystä välialueella ei ole yleensä järjestetty, vaan sadevedet valuvat radan reunaojiin tai imeytyvät maaperään.
Kuva A.3. Siluettirata Sipoon ampumaradalla (Suomen Ampumaurheiluliitto 2014).
Maalialue
Maalialueella tarkoitetaan aluetta, jossa sijaitsee mahdollinen etuvalli, taululaitteet ja niiden takana oleva taustavalli. Etuvallilla tarkoitetaan maalitaulualueen edessä olevaa suojavallia, jonka tarkoituksena on suojata maalilaitteita ja mahdollista näyt-tösuojaa sekä estää kimmokkeiden syntymistä. Etuvalli on perinteisesti maavalli.
Joillain ampumaradoilla etuvalli on korvattu kimmokkeita vähentävällä pystysuo-ralla seinämällä.
Taululaitteet vaihtelevat vaneriin, rakennuslevyyn tms. kiinnitetyistä paperi- tai pahvitauluista elektronisiin taulujärjestelmiin kuminauhoineen tai metallisine tau-luineen. Liikkuvan maalin radoilla, kuten hirviradoilla, taustavallin etupuolella on taululaitteiden sijaan kisko tai vaijeri, jota pitkin silhuetit liikkuvat taulualueen poikki.
Ampumaradan tärkein suojavalli on maalitaulujen takana oleva taustavalli, jonka tarkoituksena on pysäyttää ammutut luodit. Taustavallin vähimmäismitat ja pintama-teriaali sekä muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät on määritetty mm. puolustusvoi-milla varomääräyksissä. Taustavallin korkeus riippuu radan pituudesta. Esimerkiksi 300 m radalla taustavalli on noin 6 m korkea. Liikkuvaan maaliin ampumista varten taustavalli voidaan rakentaa ampumasuuntaa vastaan kaarevaksi. Taustavallin on noustava kauttaaltaan vähintään 34° kulmassa luotien lentorataan nähden. Taustaval-lin pinnan on oltava hiekkaa tai soraa (raekoko alle kolmekymmentä viisi (35) mm) ja taustavalliin mahdollisesti jäävät kivet on peitettävä vähintään 30 cm syvyyteen.
Pinta voidaan vallin muodon säilyttämiseksi nurmettaa. Taustavalli voidaan kattaa, jolloin sadevedet eivät pääse huuhtomaan taustavallin maaperää.
Joillakin radoilla on käytössä luotiloukut luotien keräämistä varten. Luotilouk-kuja voidaan käyttää taustavallin lisänä tai joissain tapauksissa korvata taustavalli kokonaan. Osassa loukuista käytetään materiaalia, johon osuessaan luoti menettää energiansa ja pysähtyy. Osassa luodin liike-energiaa vähennetään ohjaamalla sitä esimerkiksi metallilevyjen avulla keräysastiaan. Tavoitteena on koota luodit mah-dollisimman puhtaana materiaalina jatkokäsittelyyn.
Nykyisillä ampumaradoilla vedenkeräystä maalitaulualueella ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestetty. Usein veden johdetaan alueen reunaojiin tai ne imeytyvät maaperään.
A.2.2 Haulikkoradat
Haulikkolajeissa ammutaan lentäviä kiekkoja. Kiekot lähetetään heittimistä, jotka haulikkolajista riippuen on sijoitettu joko torneihin tai maan pinnan tasoon. Heitti-missä voidaan muuttaa kiekkojen lentorataa (korkeutta ja kulmaa). Ampujat vaihtavat suorituksen aikana ampumapaikkaa esimerkiksi Skeet-radalla paikkoja on kahdeksan ja Trap-radalla viisi.
Radat voidaan ratarakenteiden puolesta jakaa kahteen alueeseen; ampumapaikat heittimineen ja torneineen sekä maalialue, johon kiekot ja haulit kertyvät. (Kuva A.4).
Haulikkoradoilla ei yleensä ole taustarakenteita, jotka pysäyttäisivät kiekot ja haulit, vaan ne leviävät ympäröivään maastoon laajalle alueelle. Rata-alueen pintamaa, jo-hon ammunnasta syntyvät jätteet kertyvät on ratarakennetta (Ympäristöministeriö 2012).
A.3 Ampumaratojen ympäristövaikutukset
Ampumaratatoiminnan merkittävät ympäristövaikutukset liittyvät ympäristön pi-laantumiseen haitallisilla aineilla, meluun ja jätteisiin. Vaikutukset arvioidaan ta-pauskohtaisesti ottamalla huomioon kohteen erityispiirteet. Vaikutukset vaihtelevat mm. ampumaradan sijainnin ja ympäristön, käyttöajan, käyttöasteen ja käyttöiän, olemassa olevien ratarakenteiden sekä ampumalajien perusteella.
Ampumaratojen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltava vaikutusalue on varsinaista rata-aluetta suurempi. Ammusten sisältämät haitta-aineet voivat levitä rata-alueen ulkopuolelle pinta- ja pohjavesien tai pölyn mukana. Haitta-aineiden leviämiseen liittyvät ympäristövaikutukset ilmenevät yleensä pitkän ajan kuluessa.
Ammunnan melu leviää usein laajalle alueelle radan ympäristöön, mutta sille altis-tuminen tapahtuu vain ammunnan aikana ja on siten lyhytaikaista. Kuvassa A.5 on esitetty yksinkertaistetusti ampumaratojen päästöihin vaikuttavia tekijöitä, päästöjen leviämisreittejä ja mahdollisia vaikutuksia.
Ampumatoiminnan päästöjä ja mahdollisia vaikutuksia on kuvattu tarkemmin osissa II ja III sekä liitteessä H.
Kuva A.4. Haulikkoradan rata-alueen pintamaa, johon ammunnasta syntyvät jätteet kertyvät, on ratarakennetta (Ympä-ristöministeriö 2012, muokattu).
Ampumarata-alueen rakenteita Ampumarata-alueen maaperä
Ampumapaikka Haulien putoamisalue
Ampumapaikka
Haulien putoamisalue
Kuva A.5. Ampumaratojen päästöjä ja niiden vaikutuksia.
Sijainti Laukausmäärä Ikä Ratarakenteet
Ympäristö-olosuhteet Ampumalajit Ympäristövaikutusten
suuruuteen ja laajuuteen vaikuttavat tekijät
Melu Haitta-aineet
Vaikutusten aiheuttajat
Maaperä
Pohjavesi Pintavesi
Vaikutusaika Pitkäkestoinen
Kymmeniä – satoja vuosia
Vedenottamot Kaivot Vesistöt Sedimentti Uimarannat
Altistuskohteet
Altistujat Ihminen
Terveysvaikutus Eliöt ja ekosysteemin
toiminta Ekologinen vaikutus
Ihminen Vaikutus viihtyisyyteen
Asutus Virkistysalueet Melulle herkät kohteet Lyhytkestoinen, ampumatapahtuma
Minuutteja – tunteja Käyttöaika
Ilma