Liikunta psyykkisen hyvinvoinnin edistäjänä

Lukiolaistytölle liikunta voi olla merkittävä psyykkisen hyvinvoinnin edistäjä. Tässä tutkimuksen aineistossa liikunta psyykkisen hyvinvoinnin edistäjänä näyttäytyykin ehkä kaikkein merkityksellisimpänä ja moniulotteisimpana merkityskokonaisuutena. Tarkastelen liikuntaa lukiolaistytön psyykkisen hyvinvoinnin edistäjänä yhä edelleen kahdessa, hieman suuremmassa merkityskokonaisuudessa, jotka muodostuvat edelleen vielä yksityiskohtaisemmista merkityksistä. Nämä merkityskokonaisuudet ovat itsetunto ja mieliala sekä stressin ja pahan olon purkaminen.

Itsetunto ja mieliala

Kuvio 4. Liikunnan merkitys itsetunnolle ja mielialalle

Tytöille liikunnan merkitys itsetunnolle ja mielialalle korostuu tyttöjen kirjoitelmissa vahvasti.

Liikunnan koetaan vahvistavan itsetuntoa melko paljon. Liikunnassa itsetuntoa vahvistavia ja samalla myös hyvää mieltä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa onnistumiset, itsensä ylittäminen sekä kehittyminen. Itsetuntoa vahvistavat tekijät ja tilanteet voivat liittyä sekä omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen ja yksilöllisiin suorituksiin että kilpailutilanteisiin.

(--) jos punttitreeni on mennyt hyvin ja sen jälkeen tulee voittajaolo ja tuntuu kuinka lihakset kehittyy. Parasta on, kun huomaa kehityksen ja se lisää motivaatiota. (N5) (--) yhdet treenit, jotka onnistui todella hyvin, kaikki askelsarjat meni melkein täydellisesti ja oli muutenkin hyvä jää. Sen jälkeen oli tyytyväinen ja itsevarma olo. (N18)

(--) olin hiihtämässä kilpaa perinteisellä tyylillä, joka on edelleen minulle heikompi.

Sarjassani oli hiihtämässä 2 muuta tyttöä, enkä ollut koskaan ennen ollut nopein meistä kolmesta, kun hiihdimme perinteistä. Sillä kerralla ylitin itseni ja voitin nuo kaksi muuta tyttöä. Sen jälkeen uskoin itseeni ja kykyihini enemmän. (N23)

Itsensä ylittäminen onkin asia, mikä voi vahvistaa lukiolaistytön itsetuntoa ja tuo hyvää mieltä ja näin ollen vahvistaa lukiolaistytön psyykkistä hyvinvointia. Itsensä ylittäminen lisää nuoren hyvää oloa ja myös motivoi liikunnan harrastamiseen.

Edellisistä sitaateista nousee osittain esille myös kehittyminen ja sen tuoma hyvä mieli ja kohonnut itsetunto ja -varmuus. Kehittyminen voi olla joko suorituksiin tai ulkonäöllisiin tuloksiin perustuvaa tai yleistä kunnon kohotusta. Joka tapauksessa kehittyminen näyttäytyy lukiolaistytöille asiana, mikä lisää hyvää oloa sekä vahvistaa itsetuntoa.

Kun käy lenkillä ja huomaa, että kunto kasvaa, niin tulee hyvä mieli koska on edistynyt. (N17)

Liikunta tuo minulle paljon kaikkea myönteistä. Liikuntaa (pätee erityisesti jalkapalloon ja tennikseen) on kiva harrastaa, koska voi asettaa itselleen tavoitteita ja näkee miten kehittyy. Onnistumisen tunne on parasta. (N10)

Liikunnan merkityksen itsetunnolle voi huomata myös konkreettisesti silloin, kun liikunnan harrastaminen on jäänyt vähemmälle. Vähäisen liikunnan myötä huonontunut itsetunto voi myös olla vahvasti yhteydessä muuttuneeseen ulkonäköön. Eräs lukiolaistyttö kirjoittaa kirjoitelmassaan seuraavasti:

Itsetuntoni on huonontunut huomattavasti siitä, mitä se oli ennen kuin lopetin liikunnan. Kun katson itseäni peilistä huomaten vatsalihasten ja kehon huiman kiinteyden kadonneen tuntuu pahalta, ahdistaa ja tekee mieli palata ns. entiseen elämääni, jossa minäkuvani oli huomattavasti erilainen. (N30)

Edellisen sitaatin pohjalta voi todeta siis, että liikunta voi vaikuttaa itsetuntoon positiivisesti ja toisaalta liikkumattomuus negatiivisesti. Itsetunto voi olla voimakkaasti yhteydessä myös tytön ulkonäköön. Toisaalta liikunta tuo myös yleisesti hyvää mieltä, tai ainakin liikkumattomuus koetaan usein huonon mielen ja ahdistuksen tuojana verrattuna siihen, kun liikuntaa harrastettiin.

Aiempi tutkimustieto liikunnan vaikutuksista itsetuntoon (Mental Health Foundation 2013) tukevat tulosta siitä, että liikunnalla on merkitystä lukiolaistytön itsetunnolle. Liikunnan harrastamisella on huomattu olevan suuri vaikutus yksilön fyysiseen itsetuntoon sekä hieman pienempi, mutta silti merkittävä vaikutus ihmisen itsetuntoon kokonaisuudessaan.

Aiemmin on myös tutkittu, että liikuntaa harrastavilla ihmisillä on yleisesti ottaen parempi itsetunto kuin vähän liikuntaa harrastavilla. (Mental Health Foundation 2013, 19).

Lukiolaistyttöjen kirjoitelmista nouseekin esille liikunnan merkitys sekä fyysiseen, ulkonäölliseen, itsetuntoon että itsetuntoon ylipäänsä. Liikunnan merkitystä itsetunnolle on kuitenkin haastavaa tarkastella sellaisenaan, sillä kirjoitelmista voi huomata sen, että liikunnan merkitys itsetunnolle konkretisoituu muissa liikuntaan liittyvissä tekijöissä kuten

juuri itsensä voittamisessa, onnistumisessa ja kehittymisessä. Samanaikaisesti nämä asiat vaikuttavat myös lukiolaistytön mielialaan yleisesti.

Suurin osa lukiolaistytöistä kirjoittaakin, että liikunta tuo hyvää mieltä. Aina tätä seikkaa ei perustella sen kummemmin, mutta osalla tytöistä juuri liikunnassa koetut onnistumiset tuo hyvää mieltä, kuten jo aiemmin on käynyt ilmi. Moni tyttö tuo kirjoitelmassaan esille myös sen, että liikunnan tuoma hyvä omatunto tuo positiivisen mielen.

Liikunta tuo iloa ja hyvänolon-fiilistä elämään. (N10)

Liikunnan harjoittamisen jälkeen fiilis on paljon parempi (--) (N13)

Liikuntasuorituksen jälkeenkin tuntuu hyvältä, eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa siitä, että olisi jäänyt vaan sisälle katsomaan Netflixiä. (N4)

(--) nautin siitä tunteesta lenkin jälkeen kun tuntee että on tehnyt jotain ja selvinnyt vaikka välillä väsyttikin. (N27)

Usein lukiolaistytölle myös sillä, millaisessa ympäristössä ja säässä liikuntaa harrastetaan, on merkitystä liikunnan tuomaan hyvään mieleen. Näin ollen liikunta ei siis välttämättä ole aina itsessään hyvää mieltä tuova asia, vaan sää ja ympäristö nousevat merkittäviksi hyvän mielen tuojiksi, jolloin liikunta näyttäytyy suhteessa siihen ehkä jopa toissijaisena asiana.

Ulkona raittiissa ilmassa käveleminen yms., kuten luistelu, helpottaa usein oloani monella tapaa. Kärsin usein päänsärystä johon raitis ilma auttaa, samoin minulle tulee positiivinen ja reipas olo. (N9)

Aiemmat tutkimukset liikunnan mielialaa parantavasta vaikutuksesta tukevat jälleen tämän aineiston pohjalta nousevia tuloksia. Liikunnalla on siis todettu olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen mielialalle, jolloin myös arki koetaan usein miellyttävämmäksi.

Liikunnallisesti aktiiviset ihmiset kokevat aiemman tutkimuksen mukaan enemmän positiivisia tunteita kuin vähän liikkuvat. (Mental Health Foundation 2010, 15.) Tässä tutkimuksessa liikunnan mielialaa kohottavina tekijöitä korostuvat kuitenkin erityisesti muun muassa liikunnan tuomat onnistumiset, sää sekä yleinen hyvä olo.

Nyt, kun olen tarkastellut liikunnan merkitystä lukiolaistytön itsetunnolle ja mielialalle, voidaan huomata, että nämä merkitykset eivät tule kuvatuksi lukiolaistyttöjen kirjoitelmissa usein juuri sellaisenaan. Liikunnassa on monia erilaisia tekijöitä, jotka voivat yhdessä tai erikseen kohottaa tytön itsetuntoa ja/tai mielialaa ja nämä eri tekijät ovat usein jonkinlaisessa suhteessa keskenään. Näitä tekijöitä ovatkin edellä esille tulleet asiat:

onnistumiset, ulkonäkö, kehittyminen, itsensä ylittäminen, hyvä omatunto ja sää.

Seuraavassa sitaatissa ja kuviossa 4. tiivistyy hyvin ajatus siitä, että merkitykset ovat yhteydessä toisiinsa.

Toisaalta nautin kovin paljon myös yksin lenkkeilystä, koska silloin saa valita tahdin ja reitin oman kunnon mukaan. Voi kerätä ajatuksiaan ja kuunnella musiikkia samalla näkee mukavia maisemia ja saa raitista ilmaa. Minulle liikunta siis merkitsee paljon ja on tärkeä osa elämääni. Lisäksi kovan treenin jälkeinen olo ja onnistumisen fiilis ovat huikeita. (N26)

Stressin ja pahan olon purkaminen

Lukiolaistyttöjen kirjoitelmissa liikunnan merkittävänä psyykkistä hyvinvointia edistävänä tekijänä näyttäytyy myös liikunnan suoma mahdollisuus purkaa stressiä ja pahaa oloa.

Lenkin aikana voi unohtaa kaikki murheet (--) Liikunta auttaa minua myös unohtamaan huolia ja ikäviä asioita. (16)

Liikunnan avulla sain purettua päivittäisen stressaantumisen pois ja hetkeksi ajatukset muualle. (N30)

Liikunnassa on minulle keino purkaa paineita ja stressiä sekä terveellisesti purkaa vihaa. (N24)

Kuten tässäkin aineistossa nousee esille, suuri osa lukiolaisista – lähes puolet, kokevat viikoittaista stressiä. Fyysinen aktiivisuus voi tutkimusten mukaan toimia stressiä lieventävänä ja jopa sitä ehkäisevänä asiana. Näin ollen myös liikuntaa aktiivisesti harrastavat ovat keskimäärin vähemmän stressaantuneita kuin he, jotka eivät liiku aktiivisesti. (Mental Health Foundation 2013, 16; Suomen lukiolaisten liitto 2012, 28.) Moni lukiolaistytöistä on huomannut, että liikunta toimiikin hyvänä keinona purkaa pahaa oloa ja stressiä. Luonnollisesti se, että stressiä voi vähentää liikunnan avulla, edistää lukiolaistytön psyykkistä hyvinvointia, sillä etenkin pitkittyessään, stressi voi olla todellinen uhka ihmisen hyvinvoinnille ja voi johtaa jopa koulu-uupumukseen (Salmela-Aro & Näätänen 2005, 9-21).

Osa tytöistä kertoo myös, että liikunta on antanut heille stressin purkamisen lisäksi yleistä henkistä jaksamista. Henkinen jaksaminen näkyy lisääntyneenä virkeytenä, mikä vaikuttaa positiivisesti myös koulun käyntiin.

Olen itsevarmempi ja vahvempi sekä fyysisesti, että henkisesti. Kun aloitin säännöllisen liikunnan vuosi sitten, tuntuu, että olen sen jälkeen jaksanut paremmin ja ollut virkeämpi. (16)

Liikunta auttaa minua jaksamaan ja keskittymään paremmin opiskeluun (--) (N26) Saan energiaa lenkeistä, vaikka niiden jälkeen on fyysisesti väsynyt olo. (N25)

Näin ollen liikunta voi antaa myös lukiolaistytölle sellaista henkistä jaksamista, mikä näkyy lisääntyneenä virkeytenä ja energisyytenä. Tässä yhteydessä nousee myös liikunnan merkitys opiskelulle esiin. Koska liikunnan merkitystä opiskelulle ei itsessään nostettu kovinkaan suuressa määrin esiin, on tätä suhdetta mielekästä tarkastella juuri liikunnan ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Lukiolaistyttöjen opiskelussa liikunnan merkitys näyttäytyykin henkisen hyvinvoinnin lisääntymisen kautta tulevana virkeytenä.

Syväojan ym. vuonna 2012 laatimasta tilastokatsauksesta käy ilmi, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia ihmisen kognitiivisiin toimintoihin ja sen myötä opiskeluun.

Katsauksen pohjana on käytetty vuosien 2008–2011 välillä tiedelehdissä julkaistuja artikkeleita. Syväojan ym. mukaan liikunta vaikuttaa muun muassa tarkkaavaisuuteen, muistin toimintaan, ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Samankaltaisia havaintoja on tehnyt myös Thomas (1994) kumppaneineen. Myös heidän mukaansa liikunnalla on vaikutusta muistin toimintaan sekä tarkkaavaisuuteen. (Syväoja ym. 2012, 5,14; Thomas Landers, Salazar & Etnier 1994, 521–522.) Lukiolaistyttöjen kirjoitelmissa esimerkiksi tarkkaavaisuuteen viittaavia ajatuksia ei kuitenkaan ilmennyt, mutta esille noussut parempi keskittymiskyky on asia, minkä kanssa aiemmat tutkimustulokset ovat suhteellisen samassa linjassa.