Tässä tutkimuksessa oli useita epävarmuuden lähteitä. Yhtenä merkittävänä epävar-muuden lähteenä oli ajankäytön arvottaminen rahallisesti sekä ongelma yleistettäessä aika kustannukseksi. Kaikki liikunta ei ole aina tavoitehakuista vaan siihen liittyy paljon myös mielihyvää ja omaa halua ja terveyden kysyntä on hyvin erilaista kuin muiden hyödykkeiden kysyntä, kuten aiemmin käsitelty Grossman (1972) on todennut. Tässä tutkimuksessa oletettiin, että liikuntainterventio on terveysinvestointi, jonka avulla hen-kilöt pyrkivät saavuttamaan parempaa terveyttä. Monille liikunta voi kuitenkin olla jo-tain muuta kuin väline tavoitteeseen pääsyyn ja tällöin liikuntaan käytetty aika ei ole kustannus.
Kustannuksiin yleisesti liittyi paljon epävarmuutta, sillä tutkimuksessa jouduttiin käyt-tämään paljon kustannusten osalta olettamuksia, koska tarkkoja lukuja ei ollut saatavil-la. Hyvä esimerkki siitä oli muun muassa kuntosalin tilakustannus ja sen arvottaminen, koska hankkeessa ei tarvinnut siitä maksaa. Myös ajatus siitä, että onko mukaan huomi-oitu tarpeeksi kustannuseriä, tuo epävarmuutta. Mukana olisi voinut olla lisää kustan-nuksia kuten matkakustannukset tai mahdollisesti lääkärintarkastuksista ja näytteiden otosta aiheutuneet kustannukset. Kustannuserien muodostaminen oli minulle hankalaa, sillä hankkeen vaatimat resurssit eivät olleet aina minulle ihan selvillä. Taloudellisen arvioinnin yhteensovittaminen kliinisen kokeen kanssa olisi varmasti helpompaa, jos pystyisi osallistumaan enemmän hankkeen kulkuun. Yhtenä hankkeen epävarmuuden
lähteenä voi myös olla hankkeen opiskelijavetoisuus. Hankkeessa oli käytetty paljon opiskelijoita esimerkiksi liikunnanohjaajina ja on mahdollista, että se voi vaikuttaa tu-loksiin.
Yhtenä asiana voisi nostaa esille tässä tutkimuksessa käytetyn RAND-36 elämänlaatu-mittarin soveltuvuuden. RAND-36 ei ole kustannusvaikuttavuusanalyysin kannalta hyvä valinta, sillä se ei tuota yhtä indeksilukua, jonka avulla voitaisiin laskea kustannusvai-kuttavuutta. RAND-36 mittaria on yritetty muuntaa myös utiliteettimittariksi, mutta sen käytöstä sellaiseen tarkoitukseen ei ole paljoa kokemusta. Elämänlaadun mittarina se on hyvin käyttökelpoinen ja kattava kuvaus henkilön terveydentilasta ja laajimmin käytös-sä oleva HRQOL- mittari. Taloudellista arviointia suunniteltaessa hankkeessa tulisi ot-taa huomioon mittareiden valinot-taa tehdessä niiden sopivuus siihen, mitä haluot-taan tutkia.
Tässä tutkimuksessa eroja ryhmien välille ei saatu eli vaikuttavuutta ei ollut. Taloudelli-sen arvioinnin tekemiTaloudelli-sen pohjana on osoitettu vaikuttavuus ja siksi tämän tutkimukTaloudelli-sen kustannusvaikuttavuustulokset eivät ole selviä. Tuloksiin voi vaikuttaa jo aiemmin mai-nittu otoskoon pienuus tai seuranta-ajan lyhyys. Pidempi seuranta-aika voisi paljastaa vaikuttavuutta ja silloin voisi käyttää vaikuttavuuden mittarina muita kuin välivaiheen mittareita. Vaikuttavuusmittarina voisi olla esimerkiksi vältetyt tautitapaukset, joka mo-nissa ennaltaehkäisyprojekteissa on tavoitteena. Hankkeessa käytetty satunnaistettu koeasetelma on hyvä perusta luotettavalle tutkimukselle, mutta havaintojen määrä saat-toi olla liian vähäinen. Vaikuttavuuden mittaaminen voi olla myös ongelmallista, sillä itse mitattaviin voi vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi elämänlaatuun vaikuttavat kaiken-laiset tapahtumat elämässä, ei pelkästään liikunnan harrastaminen. Tulosten yleistettä-vyydessä voi myös olla epävarmuutta, sillä tutkimukseen osallistui vain 40-65-vuotiaita miehiä ja voi olla, että iällä ja sukupuolella on omat vaikutuksensa.
Hankkeella itsellään voi myös olla vaikutusta mitattaviin. Vuosikustannuksissa ei löy-detty eroja ja ilmeni, että verrokit harrastivat eniten liikuntaa. Liikuntainterventio ei siis lisännyt merkittävästi liikunnan harrastamista interventioryhmissä ja pelkästään hank-keeseen osallistuminen voi vaikuttaa myös verrokkiryhmään liikunnan harrastamisen osalta. Liikunnan edistämiseksi tehdyt toimet ovat tärkeitä ja olisi tärkeää keskittyä löy-tämään keinoja, joilla saataisiin yhä enemmän ihmisiä mukaan liikkumaan ja nautti-maan liikunnan tuomista hyödyistä ja harrastanautti-maan liikuntaa pysyvästi. Vuonna 2002
julkistettu liikuntaresepti voi olla yksi keino, sillä sen on nähty tuovan tuloksia. (DEH-KO 2003-2010).
Tuloksiin voi vaikuttaa myös henkilöiden pitämä ruokapäiväkirja. Henkilöt ovat voineet muuttaa ruokatottumuksiaan ja emme tämän tutkimuksen perusteella voi sanoa, onko sillä ollut vaikutusta. Monissa tässäkin työssä aiemmin esitellyissä tutkimuksissa (esim.
Orozco ym. 2008) on ollut mukana myös dieetti liikunnan ohella ja siten on saatu hyviä tuloksia diabeteksen esiintyvyyden vähentämiseksi.
Tämän tutkimuksen perusteella aerobisella liikunnalla tai voimaharjoittelulla ei ollut vaikutusta veren glukoosipitoisuuteen tai elämänlaatuun henkilöillä, joilla oli korkea riski sairastua tyypin 2 diabetekseen verrattuna henkilöihin, jotka eivät osallistuneet liikuntainterventioon. Aerobisella liikunnalla oli ainoastaan merkittävä kolesterolia alentava vaikutus. Tämän tutkimuksen perusteella ei siis voida tehdä johtopäätöksiä liikuntaintervention vaikuttavuudesta tai kustannusvaikuttavuudesta tyypin 2 diabetek-sen ennaltaehkäisyssä ja etenkin kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan lisää luotettavaa tutkimusta. Jatkossa olisi mielenkiintoista myös pureutua motivaation maailmaan ja etsiä vastausta kysymykseen: onko liikunta kustannus vai ei?
LÄHTEET
Aalto Anna-Mari, Aro Arja, Teperi Juha 1999. Rand-36 Terveyteen liittyvän elämän-laadun mittarina- Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. STAKES. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tutkimuksia 101. Saatavissa:
http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/muut/Tu101.pdf (Luettu 6.10.2010)
Bassuk Shari S & Manson JoAnn E 2005. Epidemiological evidence for the role of physical activity in reducing risk of type 2 diabetes and cardiovascular disease. Journal of Applied Physiology 99(3):1193-1204.
Bize Raphaël, Johnston Jeffrey A, Plotnikoff Ronald C 2007. Physical activity level and health- related quality of life in the general adult population: A systematic review. Pre-ventive Medicine 45:401-415.
Boulé Normand G, Haddad Elizabeth, Kenny Glen P, Wells George A, Sigal Ronald J 2001. Effects of exercise on glycemic control and body mass in type 2 diabetes melli-tus- a meta-analysis of controlled clinical trials (Review). JAMA Vol 286: No. 10.
Briggs Andrew H, Gray AM 1999: Handling uncertainty when performing economic evaluation of healthcare interventions. Health Technology Asessment Vol 3: No 2.
Calvert MJ, Freemantle N 2003: Use of health-related quality of life in prescribing re-search. Part 1: why evaluate health-related quality of life? Journal of Clinical Pharmacy and Therapeutics 28, 513-521
Cleemput Irina, Neyt Mattias, Thiry Nancy, De Laet Chris, Leys Mark 2008. Threshold values for cost-effectiveness in health care. Health Technology Assessment (HTA).
Brussels: Belgian Health Care Knowledge Centre (KCE). KCE reports 100C (D/2008/10.273/96). Saatavissa: www.kce.fgov.be/Download.aspx?ID=1405 (Luettu 27.9.2011).
Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO 2003-2010). Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Suomen Diabetesliitto ry. [Verkkodokumentti] Saatavissa:
http://www.diabetes.fi/files/282/Tyypin_2_diabeteksen_ehkaisyohjelma_2003_2010_to imenpideohjelmakirja_pdf_1_4_Mt.pdf (Luettu 8.9.2010).
Drummond Michael F, Sculpher Mark J, Torrance George W, O´Brien Bernard J, Stoddart Greg L. 2005. Methods for the economic evaluation of health care pro-grammes. Third Edition. Oxford University Press.
Drummond Michael F, Jefferson T 1996. Guidelines for authors and peer reviewers of economic submissions to the BMJ. British Medical Journal 313:275-83.
Eriksson Margareta K, Hagberg Lars, Lindholm Lars, Malmgren-Olsson Eva-Britt, Österlind Jonas, Eliasson Mats 2010. Quality of life and cost-effectiveness of a 3-year trial of lifestyle intervention in primary health care. Archives of Internal Medicine 170(16):1470-1479.
Fogelholm Mikael, Paronen Olavi, Miettinen Mari 2007. Liikunta- hyvinvointipoliitti-nen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittymihyvinvointipoliitti-nen 2006. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:1. Helsinki, Sosiaali- ja terveysministeriö,
UKK-Instituutti. Saatavissa:
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3824.pdf&title=Liikunta___hyvinvointipoliittinen_mahdollisuus_fi.pdf (Luettu 28.9.2011).
Folland Sherman, Goodman Allen C, Stano Miron 2001. The economics of health and healthcare. Third Edition. Prentice Hall.
Fryback Dennis 2010. Measuring health related quality of life. Workshop on advancing social science theory: The importance of common metrics. The National Academies, Division of Behavioral and Social Sciences and Education Washington, D.C. Saatavis-sa:
http://www7.nationalacademies.org/dbasse/Common%20Metrics_Measuring_Health.pd f (Luettu 24.10.2011).
Grossman Michael 1972. On the concept of health capital and the demand for health.
The Journal of Political Economy 80(2):223-55.
Gram Bibi, Christensen Robin, Christiansen Christian, Gram Jeppe 2010. Effects of nordic walking and exercise in type 2 diabetes mellitus: A randomized controlled trial.
Clinical Journal of Sport Medicine 20:355-361.
Green Andrew J, Fox Kathleen M, Grandy Susan 2011. Impact of regular exercise and attempted weight loss on quality of life among adults with and without type 2 diabetes mellitus. Journal of Obesity Vol 2011.
Hagberg Lars 2007. Cost-effectiveness of the promotion of physical activity in health care. Väitöskirja. Epidemiology and Public Health Sciences,Department of Public Health and Clinical Medicine,Umeå University. Saatavissa:
http://www.friskinaturen.org/media/lars_hagberg.pdf (Luettu 28.11.2011).
Hays Ron, Morales Leo S 2001. The RAND-36 measure of health-related quality of life. Annals of Medicine 33:350-357.
Heitjan Daniel F 2000. Fieller’s method and net health benefits. Health Economics 9:327-35.
Higginson Irene J, Carr Alison J 2001. Using quality of life measures in the clinical setting. BMJ 322(7297):1297–1300.
Häkkinen Arja, Kukka Anna, Onatsu Tanja, Järvenpää Salme, Heinonen Ari, Kyröläi-nen Heikki, Tomas-Carus Pablo, KalliKyröläi-nen Mauri 2009. Health- related quality of life and physical activity in persons at high risk for type 2 diabetes. Disability and Rehabili-tation 31(10):799-805.
Jacobs- van der Bruggen Monique, Van Baal Pieter H, Hoogenveen Rudolf T, Feenstra Talitha L, Briggs Andrew H, Lawson Kenny, Feskens Edith J, Baan Caroline A 2009.
Cost- effectiveness of lifestyle modification in diabetic patients. Diabetes Care 32:1453-1458.
Jeon Christie Y, Lokken R Peter, Hu Frank B, van Dam Rob M 2007. Physical activity of moderate intensity and risk of type 2 diabetes. Systematic review. Diabetes Care 30:744–752.
Johnston K, Buxton Martin J, Jones David R, Fitzpatrick Ray 1999. Assessing the costs of healthcare technologies in clinical trials. Health Technology Assessment 3 Num.6.
Kangas Tero 2001. Diabeetikoiden ja verrokkien terveyspalvelujen käyttö ja kustannuk-set Helsingissä. Suomen Lääkärilehti 13 vsk 56.
Kiiskinen Urpo, Vehko Tuulikki, Matikainen Kristiina, Natunen Sanna, Aromaa Arpo 2008. Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1. Saatavissa:
http://pre20090115.stm.fi/pr1202902258197/passthru.pdf (Luettu 17.10.2010)
Klok Rogier M, Arents Nicolaas LA, de Vries Robin, Thijs Jacob C, Brouwers Jacobus RBJ, Kleibeuker Jan H, Postma Maarten J 2005. Economic evaluation of a randomized trial comparing helicobacter pylori test-and-treat and prompt endoscopy strategies for managing dyspepsia in a primary-care setting. Clinical Therapeutics 27(10):1647-57.
Knowler William C, Barrett-Connor Elizabeth, Fowler Sara E, Hamman Richard F, Lachin John M, Walker Elizabeth A, Nathan David M 2002. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. The New England Journal of Medicine 346:393-403.
Konu Anne, Rissanen Pekka, Ihantola Mervi, Sund Reijo 2009. ”Effectiveness” in Fin-nish healthcare studies. Scandinavian Journal of Public Health 37:64-74.
Käypä hoito: Diabetes. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkä-reiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Suomalainen
Lääkäriseura Duodecim, 2009. Saatavissa:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50056 (Luettu 6.10.2010).
Käypä hoito: Liikunta. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Lääkäriseura Duodecim, 2011. Saatavissa:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50075 (Luettu 28.9.2011).
Laaksonen David E, Lindström Jaana, Lakka Timo A, Eriksson Johan G, Niskanen Leo, Wikström Katja, Aunola Sirkka, Keinänen-Kiukaanniemi Sirkka, Laakso Mauri, Valle Timo T, Ilanne-Parikka Pirjo, Louheranta Anne, Hämäläinen Helena, Rastas Merja, Salminen Virpi, Cepaitis Zygimantas, Hakumäki Martti, Kaikkonen Hannu, Härkönen Pirjo, Sundvall Jouko, Tuomilehto Jaakko ja Uusitupa Matti 2005. Physical activity in the prevention of type 2 diabetes: the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetes 54(1):158–65.
Lindström Jaana & Tuomilehto Jaakko 2003. The diabetes risk score: a practical tool to predict type 2 diabetes risk. Diabetes Care 26:725–31.
Martikainen Janne 2008. Terveystaloudellinen tutkimus osana hoitomenetelmien hoi-dollisen ja taloudellisen arvon arviointia. Therapia 2008 n:o 3.
Müller-Riemenschneider Falk, Reinhold Thomas, Willich Stefan N 2009. Cost-effectiveness of interventions promoting physical activity. British Journal of Sports Medicine 43(1):70-6.
Orozco Leonardo J, Buchleitner Ana Maria, Gimenez-Perez Gabriel, Roqué i Figuls Marta, Richter Bernd, Mauricio Didac 2008. Exercise or exercise and diet for prevent-ing type 2 diabetes mellitus (Review). The Cochrane Library; Issue 3.
Pekkonen Mika 2010. Terveyteen liittyvä elämänlaatu laitoskuntoutuksen vaikuttavuu-den arvioinnissa. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin Yliopisto 2010. Saatavissa:
http://www.doria.fi/handle/10024/63147 (Luettu 14.10.2011).
Peltonen Markku, Korpi-Hyövälti Eeva, Oksa Heikki, Puolijoki Hannu, Saltevo Juha, Vanhala Mauno, Saaristo Timo, Saarikoski Liisa, Sundvall Jouko, Tuomilehto Jaakko 2006. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiinty-vyys suomalaisessa aikuisväestössä Dehkon 2D-hanke (D2D). Suomen Lääkärilehti 61(3):163-170.
Peura Piia, Turunen Juha, Purmonen Timo, Happonen Pertti, Martikainen Janne 2011.
Mitä lääkehoitojen kustannusvaikuttavuus tarkoittaa? Sic! Lääketietoa Fimeasta 2/2011.
Reid RD, Tulloch HE, Sigal Ronald, Kenny Glen B, Fortier M, McDonnell L, Wells George A, Boulé Normand G, Phillips Penny, Coyle D 2009. Effects of aerobic exer-cise, resistance exercise or both, on patient-reported health status and well-being in type 2 diabetes mellitus: a randomised trial. Diabetologia 53:632–40.
Roine Eija, Roine Risto P, Räsänen Pirjo, Vuori Ilkka, Sintonen Harri, Saarto Tiina 2009. Cost-effectiveness of interventions based on physical exercise in the treatment of various diseases: a systematic literature review. International Journal of Technology Assessment in Health Care 25(4):427-54.
Saraheimo Markku, Kangas Tero 2006. Mitä diabetes on? Teoksessa Diabetes. Toim.
Ilanne-Parikka Pirjo, Kangas Tero, Kaprio Eero, Rönnemaa Tapani. Kustannus Oy Duodecim Helsinki. 7-24.
Snowling Neil J, Hopkins Will G 2006. Effects of different modes of exercise training on glucose control and risk factors for complications in type 2 diabetic patients: a meta-analysis. Diabetes Care 11:2518–27.
Sigal Ronald, Kenny Glen, Boulé Normand, Wells George, Prud´homme Denis, Fortier Michelle, Reid Robert, Tulloch Heather, Coyle Douglas, Phillips Penny, Jennings Ali-son, Jaffrey James 2007. Effects of aerobic training, resistance training, or both in gly-cemic control in type 2 diabetes. Annals of Internal Medicine 147:357-369.
Sintonen Harri 2007. Taloudellinen arviointi. Teoksessa Menetelmien arviointi tervey-denhuollossa. Toim. Mäkelä Marjukka, Kaila Minna, Lampe Kristian, Teikari Martti.
Kustannus Oy Duodecim Helsinki. 90-115.
Sintonen Harri, Pekurinen Markku 2006. Terveystaloustiede. WSOY, Helsinki.
Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010. Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
Työsuhteet ja työajat vuonna 2010. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavissa:
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2010/15/tyti_2010_15_2011-06-07_kat_003_fi.html (Luet-tu 2.11.2011).
Thomas Diana, Elliott Elizabeth J, Naughton Geraldine A 2009. Exercise for type 2 diabetes mellitus. The Cochrane Library Issue 1.
Tilastokeskus 2009. Kokonaisansiot työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan. Saata-vissa: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html (Luettu 23.10.2011).
Tuomilehto Jaakko, Lindström Jaana, Eriksson Johan G, Valle Timo T, Hämäläinen Helena, Ilanne-Parikka Pirjo, Keinänen-Kiukaanniemi Sirkka, Laakso Mauri, Louheran-ta Anne, RasLouheran-tas Merja, Salminen Virpi, Uusitupa Matti 2001. Prevention of type 2 dia-betes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance.
The New England Journal of Medicine 344:1343-50.
UKK-Instituutti 2009. Liikuntapiirakka.
Saatavissa: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/61-uusi_liikuntapiirakka.pdf (Luettu 28.9.2011).
UKK-Instituutti 2010. Kävelyn portaat.
Saatavissa: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/271-KAVELYNPORTAAT.pdf (Luet-tu 28.9.2011).
U.S. Department of Health and Human Services 2008. Physical activity guidelines for americans. Saatavissa: http://www.health.gov/paguidelines/pdf/paguide.pdf (Luettu 28.9.2011).
Valtonen Hannu, Rissanen Pekka, Pekurinen Markku 1993. Liikunta, talous, kulttuuri.
Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 137. Helsinki.
World Health Organization 2009. Global health risks: mortality and burden of disease
attributable to selected major risks. Saatavissa:
http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/global_health_risks/en/index.htm l (Luettu 9.12.2010)
Wändell Per E 2005. Quality of life of patients with diabetes mellitus: An overview of research in primary health care in the Nordic countries. Scandinavian Journal of Prima-ry Health Care 23:68-74.
JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET
Venojärvi Mika 2010, 2011. Nowastep- hankkeen kuvaus. Sähköpostitiedoksianto.
LIITTEET
Liite 1 RAND-36 kyselylomake
1. Onko terveytenne yleisesti ottaen ...
(ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono
2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen ...
(ympyröikää yksi numero)
1 tällä hetkellä paljon parempi kuin vuosi sitten 2 tällä hetkellä jonkin verran parempi kuin vuosi sitten 3 suunnilleen samanlainen
4 tällä hetkellä jonkin verran huonompi kuin vuosi sitten 5 tällä hetkellä paljon huonompi kuin vuosi sitten
Seuraavassa luetellaan erilaisia päivittäisiä toimintoja. Rajoittaako terveydentilanne
nykyisin suoriutumistanne seuraavista päivittäisistä toiminnoista? Jos rajoittaa, kuinka paljon?
(ympyröikää yksi numero joka riviltä)
kyllä, kyllä, ei rajoita rajoittaa rajoittaa lainkaan paljon hiukan
3. huomattavia ponnistuksia vaativat toiminnat (esimerkiksi juokseminen, raskaiden tavaroiden
nostelu, rasittava urheilu) ... 1 ... 2 ... 3
4. kohtuullisia ponnistuksia vaativat toiminnat, kuten pöydän siirtäminen, imurointi, keilailu ... 1 ... 2 ... 3
5. ruokakassien nostaminen tai kantaminen ………... 1 ... 2 ... 3
6. nouseminen portaita useita kerroksia ... 1 ... 2 ... 3
7. nouseminen portaita yhden kerroksen ... 1 ... 2 ... 3
8. vartalon taivuttaminen, polvistuminen, kumartuminen ... 1 ... 2 ... 3
9. noin kahden kilometrin matkan kävely ... 1 ... 2 ... 3
10. noin puolen kilometrin matkan kävely ... 1 ... 2 ... 3
11. noin 100 metrin matkan kävely ... 1 ... 2 ... 3
12. kylpeminen tai pukeutuminen ... 1 ... 2 ... 3
Onko teillä viimeisen 4 viikon aikana ollut RUUMIILLISEN TERVEYDENTILANNE
TAKIA alla mainittuja ongelmia työssänne tai muissa tavanomaisissa päivittäisissä tehtävissänne?
(ympyröikää yksi numero joka riviltä)
Kyllä ei
13. Vähensitte työhön tai muihin tehtäviin käyttämäänne aikaa ...1 ... 2
14. Saitte aikaiseksi vähemmän kuin halusitte ...1 ... 2
15. Terveydentilanne asetti teille rajoituksia joissakin
työ- tai muissa tehtävissä ...1 ... 2
16. Töistänne tai tehtävistänne suoriutuminen tuotti vaikeuksia (olette joutunut esim. ponnistelemaan
tavallista enemmän) ...1 ... 2
Onko teillä viimeisen 4 viikon aikana ollut TUNNE-ELÄMÄÄN LIITTYVIEN
vaikeuksien (esim. masentuneisuus tai ahdistuneisuus) takia alla mainittuja ongelmia työssänne tai muissa tavanomaisissa päivittäisissä tehtävissänne?
(ympyröikää yksi numero joka riviltä)
Kyllä ei
17. Vähensitte työhön tai muihin tehtäviin käyttämäänne
aikaa ... 1 ... 2
18. Saitte aikaiseksi vähemmän kuin halusitte ... 1 ... 2
19. Ette suorittanut töitänne tai muita tehtäviänne yhtä
huolellisesti kuin tavallisesti ... 1 ... 2
20. MISSÄ MÄÄRIN ruumiillinen terveydentilanne tai tunne-elämän vaikeudet ovat viimeisen 4 viikon aikana häirinneet tavanomaista (sosiaalista) toimintaanne perheen, ystävien, naapureiden tai mui-den ihmisten parissa?
(ympyröikää yksi numero ) 1 ei lainkaan 2 hieman 3 kohtalaisesti 4 melko paljon 5 erittäin paljon
21. Kuinka voimakkaita ruumiillisia kipuja teillä on ollut viimeisen 4 viikon aikana?
(ympyröikää yksi numero) 1 ei lainkaan 2 hyvin lieviä 3 lieviä 4 kohtalaisia 5 voimakkaita 6 erittäin voimakkaita
22. Kuinka paljon kipu on häirinnyt tavanomaista työtänne (kotona tai kodin ulkopuolella) viimeisen 4 viikon aikana?
(ympyröikää yksi numero) 1 ei lainkaan 2 hieman 3 kohtalaisesti 4 melko paljon 5 erittäin paljon
Seuraavat kysymykset koskevat sitä, miltä teistä on tuntunut viimeisen 4 viikon aikana. Merkitkää kunkin kysymyksen kohdalla se numero, joka parhaiten kuvaa tuntemuksianne.
(ympyröikää yksi numero joka riviltä)
koko suurim- huomat- jonkin vähän en ajan man tavan aikaa aikaa lain- Kuinka suuren osan ajasta olette osan osan kaan viimeisen 4 viikon aikana ... aikaa aikaa
23. tuntenut olevanne täynnä
elinvoimaa ... 1 ... 2 ... 3 ... 4 ... 5 ... 6
24. ollut hyvin hermostunut ... 1 ... 2 ... 3 ... 4 ... 5 ... 6
25. tuntenut mielialanne niin matalaksi,
ettei mikään ole voinut teitä piristää …………... 1 ... 2 ... 3 ... 4 ... 5 ... 6
26. tuntenut itsenne tyyneksi
ja rauhalliseksi ... 1 ... 2 ... 3 ... 4 ... 5 ... 6
27. ollut täynnä tarmoa ... 1 ... 2 ... 3 ... 4 ... 5 ... 6
28. tuntenut itsenne alakuloiseksi
ja apeaksi ... 1 ... 2 ... 3 ... 4 ... 5 ... 6
29. tuntenut itsenne “loppuun-
kuluneeksi”... 1 ... 2 ... 3 ... 4 ... 5 ... 6
30. ollut onnellinen ... 1 ... 2 ... 3 ... 4 ... 5 ... 6
31. tuntenut itsenne väsyneeksi ... 1 ... 2 ... 3 ... 4 ... 5 ... 6
32. Kuinka suuren osan ajasta ruumiillinen terveydentilanne tai tunne-elämän vaikeudet ovat viimei-sen 4 viikon aikana häirinneet tavanomaista sosiaalista toimintaanne (ystävien, sukulaisten, muiden ihmisten tapaaminen)?
(ympyröikää yksi numero) 1 koko ajan
2 suurimman osan aikaa 3 jonkin aikaa
4 vähän aikaa 5 ei lainkaan
Kuinka hyvin seuraavat väittämät pitävät paikkansa teidän kohdallanne?
(ympyröikää yksi numero joka riviltä)
pitää pitää en enimmäk- ehdotto- ehdotto- enimmäk- osaa seen ei masti ei masti seen sanoa pidä pidä paikkansa paikkansa paikkansa
33. Minusta tuntuu, että sairastun jonkin verran helpommin kuin
muut ihmiset ... 1 ...2 ...3 ...4 ... 5
34. Olen vähintään yhtä terve kuin kaikki muutkin
tuntemani ihmiset ... 1 ...2 ...3 ...4 ... 5 35. Uskon, että terveyteni
tulee heikkenemään ... 1 ...2 ...3 ...4 ... 5
36. Terveyteni on erinomainen ... 1 ...2 ...3 ...4 ... 5
Liite 2 Tupakoinnin ja alkoholinkäytön frekvenssit ja erojen tilastollinen merkit-sevyys
Crosstab
Ryhmä
Total Verrokki Sauvakävely Kuntosali
Tupakointi Ei Count 17 20 15 52
% within Ryhmä 42.5% 51.3% 41.7% 45.2%
Lopettanut Count 15 12 11 38
% within Ryhmä 37.5% 30.8% 30.6% 33.0%
Satunnaisesti Count 5 2 3 10
% within Ryhmä 12.5% 5.1% 8.3% 8.7%
Säännöllisesti Count 3 5 7 15
% within Ryhmä 7.5% 12.8% 19.4% 13.0%
Total Count 40 39 36 115
% within Ryhmä 100.0% 100.0% 100.0% 100.0%
Chi-Square Tests
Value df
Asymp. Sig. (2-sided)
Pearson Chi-Square 4.169a 6 .654
Likelihood Ratio 4.194 6 .650
Linear-by-Linear Associati-on
.716 1 .398
N of Valid Cases 115
a. 4 cells (33.3%) have expected count less than 5. The minimum ex-pected count is 3.13.
Crosstab
Ryhmä
Total Verrokki Sauvakävely Kuntosali
Alkoholinkäyttö Ei
lain-kaan/satunnaisesti
Count 8 8 5 21
% within Ryh-mä
20.0% 20.5% 13.9% 18.3%
1-7 annosta viikossa Count 18 22 18 58
% within Ryh-mä
45.0% 56.4% 50.0% 50.4%
8-14 annosta viikossa Count 10 8 9 27
% within Ryh-mä
25.0% 20.5% 25.0% 23.5%
>14 annosta viikossa Count 4 1 4 9
% within Ryh-mä
10.0% 2.6% 11.1% 7.8%
Total Count 40 39 36 115
% within Ryh-mä
100.0% 100.0% 100.0% 100.0%
Chi-Square Tests
Value df
Asymp. Sig. (2-sided)
Pearson Chi-Square 3.402a 6 .757
Likelihood Ratio 3.849 6 .697
Linear-by-Linear Associati-on
.153 1 .696
N of Valid Cases 115
a. 3 cells (25.0%) have expected count less than 5. The minimum ex-pected count is 2.82.
Liite 3 RAND-36 ulottuvuuksien arvot ryhmittäin sekä erojen tilastollinen merkit-sevyys
Verrokki Sauvakävely Kuntosali V vs. SK p-arvo
6kk (15,56)