20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)
Momentin nettomääräraha on noin 1,4 mrd. euroa, johon sisältyy parlamentaarisen työryhmän esityksen mukainen 300 milj. euron pysyvä tasokorotus. Hallitusohjelman mukaisesti tasokoro-tuksesta kohdennetaan 20 milj. euroa teiden talvikunnossapidon parantamiseen erityisesti alueil-la, joissa talvi asettaa suurimmat haasteet.
Resurssilisäyksestä huolimatta määräraha vähenee hieman kuluvan vuoden varsinaiseen talous-arvioon verrattuna, ja korjausvelan arvioidaan kääntyvän lievään kasvuun. Tämä johtuu siitä, että päällystysmäärien arvioidaan vähenevän ensi vuonna siten, että ne jäävät alle 3 000 kilometriin, kun päällystetyn tieverkon kunnon heikkenemisen (korjausvelan kasvun) estävä vuosittainen päällystysmäärä olisi noin 4 000 km. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puuttuvan 1 000 km:n päällystämisen kustannukset olisivat noin 50 milj. euroa.
Valiokunta painottaa toimia, jotka edistävät liikenneturvallisuutta sekä elinkeinoelämän kuljetus-ten kannalta keskeiskuljetus-ten väylien toimivuutta ja päivittäistä liikennöitävyyttä. Tiestön kunnolla on suuri merkitys myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, sillä tienpinnan epätasaisuus ja pääl-lystevauriot lisäävät polttoaineenkulutusta erityisesti raskaassa liikenteessä. Myös talvikunnossa-pidolla on suuri vaikutus polttoaineenkulutukseen ja päästöihin.
Valiokunta kiinnittää huomiota alemman asteisen tieverkon kuntoon, joka on monin osin heikko ja vaikeuttaa henkilöliikenteen ja kuljetusten turvallisuutta ja sujuvuutta. Myös huonokuntoiset sillat lisäävät kuljetusreittien pituutta ja kasvattavat näin elinkeinoelämän kustannuksia jaliiken-teen hiilidioksidipäästöjä. Ikääntyneiden siltojen rakenteellisten ongelmien korjaaminen on usein varsin kallista, ja niukkojen resurssien vuoksi niiden korjaaminen etenee hitaasti.
Valiokunta lisää momentille 17 350 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pie-nehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin.
Hankkeet ja niille valiokunnan osoittamat määrärahat ovat:
— Mt 1050, Fagervikintien kunnostus välillä Satamatie—Barösundintie, Raasepori, Inkoo:
700 000 euroa
— Kt 51, valaistuksen parantaminen välillä Inkoo—Karjaa: 500 000 euroa
— Kiireellisimmät kevyen liikenteen väylien päällystykset Espoossa, Helsingissä ja Vantaal-la: 1 000 000 euroa
— Mt 12227, Oinasjärventien parantaminen, Salo: 800 000 euroa
— Kiertoliittymän rakentaminen Kaaritien ja Alvar Aallon tien risteykseen, Paimio: 500 000 euroa
— Kt 43/Mt 12786/Mt 2174/Mt 12683/Mt 12678, valaistuksen rakentaminen, Eura: 350 000 euroa
— Mt 2613, Jämintie parantaminen, Jämijärvi: 400 000 euroa
— Mt 13857, Saloistentien kunnostus, Janakkala: 400 000 euroa
— Vt 2:n parantaminen välillä vt 9—mt 232, Humppila: 600 000 euroa
— Mt 14371, Äijännevantien kunnostus, Virrat: 400 000 euroa
— Mt 13087, Vesajärventien päällystäminen, Hämeenkyrö: 450 000 euroa
— Mt 14353, Uittosalmentien kunnostaminen, Mänttä-Vilppula: 280 000 euroa
— Mt 14290, Koskitie, kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä Romula—liikennease-ma, Juupajoki: 200 000 euroa
— Vt 12, valaistuksen parantaminen välillä Nokia—Sastamala: 300 000 euroa
— Mt 295, Mäntsäläntie, liittymän siirtäminen Koskinen Oy:n kohdalla, Kärkölä: 350 000 euroa
— Mt 3501 ja 14535, kevyen liikenteen väylän rakentaminen Purolan kohdalla, Pyhtää:
450 000 euroa
— Vt 15, kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Jokela—Valkealan kk, Kouvola:
300 000 euroa
— Mt 14821, kevyen liikenteen järjestelyt välillä Talpionmäentie—Latutie, Lappeenranta:
370 000 euroa
— Mt 15076, Koirakiventien kunnostus, Pertunmaa: 200 000 euroa
— Vt 14, kevyen liikenteen järjestelyt välillä Anttola—Kulennoisten liittymä, Savonlinna:
600 000 euroa
— Mt 5641, Pörsänmäentien kunnostus, Iisalmi: 500 000 euroa
— Mt 5071, Vuonislahdentien korjaus, Lieksa: 300 000 euroa
— Pt 15688, Suhmurantien parantaminen, Joensuu: 500 000 euroa
— Mt 58, päällysteen korjaus välillä Karstulan keskusta—Humppi, Karstula: 200 000 euroa
— Mt 6181, Leppälahdenväylän kunnostus, Toivakka: 50 000 euroa
— Mt 6304, kevyen liikenteen väylän rakentamisen loppuun saattaminen, Lannevesi, Saari-järvi: 300 000 euroa
— Äänekosken pankkisillan parantaminen: 200 000 euroa
— Vt 23, Kolhontien liittymän parantaminen, Keuruu: 350 000 euroa
— Pt 7071, Kätkäjoentien perusparannuksen loppuun saattaminen, Alavus: 300 000 euroa
— Mt 17479, Harjumäentien parantaminen, Ilmajoki: 450 000 euroa
— Vaasan satamatien suunnittelu: 500 000 euroa
— Mt 748, kevyen liikenteen väylän rakentaminen Lentokentäntielle, Kruunupyy: 500 000 euroa
— Vt 86, kevyen liikenteen väylän rakentaminen, Ylivieska: 450 000 euroa
— Vt 8, Tapiontuvan alikulkukäytävän rakentaminen, Kalajoki: 300 000 euroa
— Mt 18345, Hylkirannantien kunnostus, Reisjärvi: 150 000 euroa
— Mt 18649, Lehtoseläntien ja mt 18651 Laitilantien kunnostus, Muhos: 100 000 euroa
— Vt 22 ja Mustikkakankaantien liittymän parantaminen, Utajärvi: 400 000 euroa
— Mt 7980 ja Mt 18312, Lehtopään kevyen liikenteen väylän rakentaminen, Oulainen:
450 000 euroa
— Mt 19033, Vuoreslahdentien päällysteen uusiminen, Kajaani: 600 000 euroa
— Kt 900, Hyryntien siirto Kuhmo Oy:n sahalaitoksen kohdalla, Kuhmo: 700 000 euroa
— Vt 21:n parantaminen Vihreän pysäkin kohdalla, Pello: 175 000 euroa
— Vt 4, Kallinkankaan rampin ja vt 4 liittymäalueen parantaminen, Keminmaa: 225 000 eu-roa
— Tenniön sillan parantaminen, Kouskun kylä, Savukoski: 500 000 euroa
Valiokunta pitää välttämättömänä, että vuoden 2021 aikana huolehditaan Kauhajoella sijaitsevan Päntäne—Isojokitie hankkeen loppuun saattamisesta sekä Vesilahdella sijaitsevan mt 301 Keiho-nen—Suomela-välisen tielinjauksen parantamisesta.
Momentin määrärahasta käytetään radanpitoon 473 milj. euroa, ja sen avulla rataverkon kunnon arvioidaan säilyvän ennallaan tai jopa hieman paranevan. Rataverkon päällysrakenteiden korja-ustarpeiden arvioidaan kuitenkin nousevan voimakkaasti vuosikymmenen loppua kohti. Valio-kunta pitää tärkeänä, että olemassa olevan rataverkon kunnosta, turvallisuudesta ja liikenteen su-juvuudesta huolehditaan ja että kasvava korjaustarve otetaan huomioon pidemmän aikavälin suunnittelussa.
Valiokunta pitää hyvänä, että viime vaalikaudella käynnistetty tasoristeysturvallisuuden paranta-misohjelma jatkuu ja että sille on ensi vuodelle varattu 10 milj. euron rahoitus. Tasoristeysten poistaminen on tärkeä yksittäinen toimenpide, jolla voidaan lisätä raideliikenteen sujuvuutta ja parantaa liikenneturvallisuutta.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että ratamaksun budjetoituun tuottoon (47 milj. eu-roa) liittyy epävarmuuksia, sillä koronatilanteen vuoksi kuluvan vuoden tuoton arvioidaan jää-vän 5 milj. euroa arvioitua pienemmäksi.
Valiokunta nostaa esille myös vesiväylänpidon tarpeet ja pitää sisävesiliikenteen ja -kuljetusten kehittämistä tärkeänä mm. ympäristön näkökulmasta. Kehittämishankkeena käynnistettävä Sai-maan kanavan sulkujen pidentäminen on tärkeä sisävesiliikennettä edistävä hanke, joka vaikut-taa koko Saimaan järvialueen ja laajemminkin Itä-Suomen teollisuuden ja elinkeinoelämän kul-jetuksiin. Kanavan kunnostaminen antaa mahdollisuudet myös matkailun kehittämiseen.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 382 654 000 euroa.
(2. ja 3. kappale kuten HE 146/2020 vp) Valtuus
(Kuten HE 146/2020 vp)
(Taulukko kuten HE 146/2020 vp)
30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)
Momentin määrärahaa (67,7 milj. euroa) käytetään jo käynnissä olevien joukkoliikennehankkei-den (mm. Länsimetron jatko Matinkylästä Kivenlahteen, Raide-Jokeri, Tampereen raitiotie) ra-kentamis- ja suunnitteluavustuksiin. Näiden lisäksi esitetään kahta uutta hanketta (Turun raitio-tie, Helsingin seudun lähijunaliikennettä palvelevat varikot), joiden suunnitteluvaltuus on yh-teensä 7,5 milj. euroa. Valtuuden määrä on yhyh-teensä enintään 30 prosenttia suunnittelukustan-nuksista, ja myöntöpäätökset edellyttävät alueen kuntien sitoutumista MAL-sopimuksen mukai-sesti.
Valiokunta pitää hankkeita kannatettavina ja toteaa, että ne vähentävät hyvin liikenteen päästöjä ja edistävät pitkäjänteisesti ilmastopoliittisia tavoitteita.
31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitystä täydentä-vässä esityksessä momentin määrärahaan on tehty 25 milj. euron korotus, jonka myötä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on käytettävissä yhteensä 28,5 milj. euroa. Määräraha antaa hyvät mah-dollisuudet toimeenpanna valtioneuvoston vuonna 2018 hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edis-tämisohjelmaa, jonka tavoitteena on kasvattaa jalankulun ja pyöräilyn määrää vuoteen 2030 men-nessä 30 prosentilla verrattuna vuoteen 2018.
Vuoden 2020 aikana (ml. vuoden 2020 varsinainen talousarvio ja neljäs lisätalousarvio) kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkei-siin on osoitettu yhteensä 42,9 milj. euroa käsiteltävältä momentilta ja momentilta 31.10.20. Näin on käynnistetty hankkeita, joilla on mm. parannettu pyöräteitä, pyöräreitteihin liittyvää viitoitus-ta sekä pyörien liityntäpysäköintiä. Vuoden 2020 aikana käynnistettiin myös pyörämatkailun edistämishanke ja toteutettiin koulujen ja päiväkotien liikenneympäristön ja koulureittien turval-lisuutta edistäviä toimia. Ensi vuonna näitä hankkeita jatketaan ja koostetaan mm. maakuntien ja muiden sidosryhmien kanssa ehdotus valtakunnallisesta pyöräilyverkosta.
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpano tukee mm. liikenteen päästöjen vähentä-mistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta. Laadukas kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri on myös keskeinen tapa lisätä kävelyn ja pyöräliikenteen suosiota ja edistää väestön fyysistä ak-tiivisuutta, hyvinvointia ja kansanterveyttä. Tämä tukee myös hallitusohjelman tavoitetta nostaa liikunnallista kokonaisaktiivisuutta kaikissa väestöryhmissä. Kestävien liikkumistapamuotojen edistämiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että vuoden 2020 tapaan myös ensi vuoden työllisyys- ja elvytysperusteisessa lisärahoituksessa otetaan huomioon kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tar-vittavat avustukset. Avustuksille on kova kysyntä, sillä vuonna 2020 investointiohjelman mukai-sia valtionavustukmukai-sia haettiin noin 66,5 milj. euroa, kun käytettävissä oli 31,5 milj. euroa.
Valiokunta korostaa myös pyöräpysäköinnin kehittämistä, jolla voidaan tutkimusten mukaan kasvattaa pyöräilyn suosiota. Pyörällä liikkumisen suosio on kasvanut merkittävästi pandemia-ai-kana, mutta samalla pyörävarkaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Tämä aiheutuu osaltaan heikkolaatuisista pyöräpysäköintitelineistä, joista pyörä on helppo irrottaa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuspäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon mm. pitkään toteut-tamista odottaneiden kevyen liikenteen väylien avustaminen. Tällaisia ovat esimerkiksi Jyväsky-län Ukonniementielle (Lohikoskentie—TyyppäJyväsky-läntie) ja Peurunkaan (kt 637) suunnitellut kevy-en liikkevy-entekevy-en hankkeet, kevykevy-en liikkevy-entekevy-en väylikevy-en kunnostukset Sotkamon Vuokatissa, kevykevy-en liikenteen väylät Parkanossa (mt 13332) ja Siuntiossa (mt 115) sekä kevyen liikenteen turvalli-suuden ja käytettävyyden parantaminen mt 140 (Vanha Lahdentie) Kerava—Sipoo—Vantaa ja mt 11695 Kaskelantie.
Valiokunta lisää pyöräilyn edistämiseen ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin 600 000 euroa, josta 300 000 euroa osoitetaan pyöräpysäköinnin kehittämiseen. Lisäksi valiokunta lisää
momen-tille 150 000 euroa ja kiinnittää huomiota Iin kunnassa sijaitsevan Jakkukylän kevyen liikenteen siltahankkeen viivästymisestä aiheutuviin lisärahoitustarpeisiin.
Yksityistieavustus. Varsinaisessa talousarvioesityksessä yksityisteiden avustuksiin ehdotettiin 13 milj. euron määrärahaa, mutta talousarviota täydentävässä esityksessä avustusmääräraha nousee 30 milj. euroon.
Valiokunta on tyytyväinen määrärahakorotukseen, sillä yksityistieverkolla on suuri merkitys koko liikennejärjestelmälle. Merkittävä osa elinkeinoelämän kuljetuksista käyttää yksityisteitä, jolloin esim. painorajoitetut sillat voivat aiheuttaa suuria kustannuksia esimerkiksi metsäteolli-suuden tai elintarviketeollimetsäteolli-suuden kuljetuksille.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään 60 150 000 euroa.
(2. ja 3. kappale kuten HE 146/2020 vp) Käyttösuunnitelma (euroa)
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Vuonna 2021 käynnistetään kuusi uutta kehittämishanketta, joista ratahankkeita on kolme (Tu-run ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku-kaksoisraiteen rakentaminen, Tampere—Jyväs-kylä-radan parantamisen 1. vaihe sekä Oulu—Kemi-rataosan välityskyvyn parantaminen). Lisäk-si käynnistetään ykLisäk-si tiehanke (Vt 4 Äänekoski—Viitasaari-tieosuuden kehittäminen) ja kakLisäk-si ve-siväylähanketta (Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen ja Kemin Ajoksen meriväylän syven-täminen).
Uusien hankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä runsaat 205 milj. euroa. Kemin Ajoksen meri-väylän syventämistä ja Oulu—Kemi-rataosan välityskyvyn parantamista koskevia rakentamistöi-tä ei kuitenkaan aloiteta, ennen kuin Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan rakentamisesta on pää-tetty. Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku-kaksoisraiteen rakentaminen edellyttä-vät puolestaan Turun seudun kuntien sitoutumista MAL-sopimuksen velvoitteisiin.
Lisäksi vuoden 2021 aikana jatketaan lukuisten jo aiemmin alkaneiden väyläinvestointien toteut-tamista. Kaiken kaikkiaan ensi vuonna on käynnissä yhteensä 35 väylähanketta, joiden toteutta-misvaltuudet ovat yli 2 mrd. euroa. Valiokunta on erityisen tyytyväinen siihen, että vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioon sisältyi mittava määrä uusia hankkeita, jotka parantavat väyläver-kon toimivuutta ja joilla on myös merkittävää elvyttävää vaikutusta. Näitä ovat mm. Helsinki—
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 29 250 000 Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 900 000 Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 30 000 000
Yhteensä 60 150 000
Riihimäki-rataosuutta koskeva kehittämishanke, Espoon kaupunkiradan rakentaminen sekä rata-yhteyden parantaminen välillä Luumäki—Imatra—Venäjän raja.
Valiokunta toteaa, että kaikki vuonna 2021 aloitettavat uudet hankkeet tukevat hyvin elinkeino-elämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä ja ne kohentavat merkittävällä tavalla olemassa ole-van infrastruktuurin tehokkuutta ja toimivuutta. Samalla hankkeet edistävät ilmastotavoitteita ja niillä on myös työllisyyttä ja aluetaloutta tukevia vaikutuksia. Kehittämishankkeissa on voima-kas ratapainotteisuus, mikä on perusteltua mm. työssäkäyntialueiden laajentamisen ja hiilineut-raalisuustavoitteen edistämisen vuoksi.
Valiokunta nostaa esille myös junien kulunvalvontajärjestelmän kehittämistarpeet, sillä nykyi-nen järjestelmä tulee elinkaarensa päähän 2020-luvun lopussa ja päätökset korvaavasta järjestel-mästä on tehtävä pian. Tilalle on ehdotettu digitaalista kulunvalvontajärjestelmää, joka antaisi mahdollisuuden ratakapasiteetin kasvattamiseen, täsmällisyyden parantamiseen sekä junien ja matkustajien määrän lisäämiseen nykyisellä rataverkolla (LVM:n julkaisuja 2020:6).
Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi-rata-hankeyhtiön ja Turun tunnin juna -hankeyhtiön perus-taminen ja toiminnan käynnistäminen etenevät ja että hankkeisiin liittyvät selvitystyöt pääsevät käyntiin. Hankkeiden toimeenpano edellyttää myös uusien rahoitusmallien ja -ratkaisujen löytä-mistä. Lisäksi on selvitetty itäisen suunnan raideyhteyksiä ja neuvotteluja on päätetty jatkaa Lentorata—Porvoo—Kouvola-linjauksen pohjalta.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tavaraliikenteen kuljetukset käyttävät edelleen pääosin maanteitä. On siksi tärkeää, että valmisteilla olevassa 12-vuotisessa liikennejärjestelmä-suunnitelmassa otetaan huomioon myös maantieverkon kehittämistarpeet.