Liikenne 21

EcoGradin ensimmäisenä tavoitteena liikenteen osalta on minimoida liikkumisen tarve, ja toisaalta minimoitu liikkumisen tarve pyritään täyttämään mahdollisimman energiatehokkaasti.

Tämä tarkoittaa liikenneratkaisua, joka perustuu pääosin julkiseen ja kevyeen liikenteeseen.

Alueella tulee olla tehokas, houkutteleva ja helppokäyttöinen julkinen liikenneratkaisu, joka voi perustua busseihin, metroon ja busseille tarkoitettuihin ajokaistoihin. Liikennesuunnittelu on tehtävä julkisen liikenteen tarjoajan ja kaupunkisuunnittelijoiden yhteistyönä, jonka tavoit-teena on vähentää yksityisautojen ja moottoripyörien käytön tarvetta. Tätä voidaan edesauttaa kolmella tavalla: keskitetyillä pysäköintiratkaisuilla (sijaitsevat asuinalueen reunoilla), pysä-köintimahdollisuuksilla rautateiden ja bussipysäkkien yhteydessä sekä suosimalla kevyttä liikennettä. Lisäksi on tärkeää tarjota turvalliset olosuhteet pyöräilylle ja kävelemiselle. Tämä onnistuu muun muassa erillisillä pyöräilyyn tarkoitetuilla ajoväylillä (erillään jalankulkijoista) ja tarjoamalla riittävästi turvallista pysäköintitilaa polkupyörille rautatieasemilla.

Liikenneratkaisuun voidaan yhdistää ICT-teknologiaa, jonka avulla matkustajille tarjotaan reaaliaikaista tietoa matkasta, esimerkiksi matkaohjeita, sopivat bussivuorot ja kuinka paljon aikaa niiden pysäkiltä lähtöön on.

Liikenneratkaisuihin vaikuttaa siirtymätalousmaissa kaupunkirakenteen ja maanomistuksen kehitys. Liikenneväylät ja muu infrastruktuuri on sekä ekologisten että taloudellisten syiden vuoksi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa suurilla volyymeilla ja lähinnä julkisin investoinnein.

Tällöin pelkät markkinaperusteiset ratkaisut eivät ole toimivia. Ratkaisevaa tässä on kaupun-kitilan käyttö. Monissa maissa kiinteistörakenne on päässyt hallitsemattomasti leviämään, jolloin väyläratkaisuissa joudutaan maanalaisiin tai maan yläpuolisiin ratkaisuihin tai radikaa-leihin hallintotoimiin, kuten lunastuksiin ja pakko-ottoihin. EcoGrad-konseptissa on tärkeää, että vanhoissa suunnitelmissa olevia laajoja vapaa-alueita hyödynnetään liikenneratkaisuissa ja toisaalta huolehditaan pienomistajien edun turvaamisesta sekä rakennus- että käyttövai-heessa. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että niissä suurissa projekteissa, joissa ei ole huomioitu alueen nykykäyttöä ja nykyisiä asukkaita, on aiheutunut muun muassa merkittäviä imagotappiota ja paljon viivästyksiä. Kansainvälisen rahoituksen kannalta on entistä tärkeäm-pää varmistaa hankkeiden peruslähtökohdat ja selvittää omistusolosuhteet huolellisesti.

Asukaskyselyssä selvitettiin myös liikenteeseen liittyviä käytäntöjä ja asenteita Venäjällä.

Yli puolet vastaajista (56 %) omistaa auton, koska he arvostavat mukavuutta. Lopuilla vastaa-jista ei ole autoa, joko taloudellisista syistä, koska he eivät sitä tarvitse, tai he (4 %) pelkäävät autolla ajamista. Auton omistajat käyttävät autoaan yleensä päivittäisissä matkoissaan, koska se on kätevämpää kuin julkisen liikenteen käyttäminen. Kuitenkin kolme neljästä vastaajasta asuu talossa, jonka vierestä kulkee julkinen liikenneyhteys. Suurin osa vastaajista pitää julkista liikennettä kalliina. Arviot julkisen liikenteen kustannuksista vaihtelevat hyvin paljon (12 €, 80 €, 30 €, 24 €, 13 €, 60–70 €, jne.). Vain muutamat vastaajat käyttävät polkupyörää, koska suurin osa vastaajista asuu liian kaukana yliopistolta tai työpaikasta. Yleensä venäläiset liik-kuvat omilla autoillaan tai julkisella liikenteellä.

Ekologisia liikenneratkaisuja on käsitelty tarkemmin Pöyryn pilotissa kohdassa 3.3.6.

1.3.6 Ekologiset vesiratkaisut

Nykyään keskiverto venäläinen kuluttaa keskimäärin 250 litraa vettä päivässä. Vodokanal hoitaa veden jakelun Pietarissa, jossa on viisi vedenjakelulaitosta. Vesi otetaan enimmäkseen Neva-joesta. Veden laatu ei vastaa venäläisiä tai Eurooppalaisia määräyksiä joka hetki, vain noin 75 % talousvedestä täyttää juomaveden laatustandardit. Putkiston ikääntyminen on yksi suurimmista ongelmista. [GES]

Vesijärjestelmä voidaan toteuttaa tehokkaammin ja ekologisemmin hajautetuilla ratkaisuil-la, kuten ekologista sanitaatiota hyödyntäen. ICT-ratkaisut, kuten viisaat verkostot ja mittarit, sekä vettä säästävät laitteet auttavat pienentämään veden kulutusta. Tavoitteena on vähentää vedenkulutusta noin 120 litraan päivässä asukasta kohti, jolloin saadaan myös säästettyä muun muassa veden lämmitykseen kuluvaa energiaa. Samalla tavoitteena on pienentää Suo-menlahteen joutuvien ravinnepäästöjen määrää. [GES]

EcoGrad-alueelle johdettava talousvesi ostetaan paikalliselta veden toimittajalta (eli Pieta-rissa Vodokanalilta), ja sen puhtaus varmistetaan esimerkiksi aktiivihiilisuodattimella ja des-infioinnilla, jotta voidaan varmistua veden juomakelpoisuudesta ja turvallisuudesta. Vesijär-jestelmässä kannattaa hyödyntää älykkäitä vesiverkostoja, joissa on vuotojen tunnistus sekä älykkäät vesimittarit. Lisäksi kotitalouksien veden kulutusta tulee pienentää vettä säästävillä laitteistoille sekä alipaineisilla vessoilla. Toisaalta kannattaa hyödyntää myös vihreän sanitaa-tion järjestelmiä, joissa mustat ja harmaat vedet on erotettu toisistaan. Harmaat ja mustat ve-det voi käsitellä paikallisesti ja hajautetusti biologisen puhdistuksen avulla. Lopuksi on myös huomioitava hulevesien hallinta, joka on suoritettava kestävän urbaanin hydrologian periaat-teiden mukaisesti. Tähän kuuluvat tarkempi suodatus ja hulevesien hyödyntäminen kastelussa, sekä ylimääräisten hulevesien kerääminen niiden käsittelyä varten. [GES]

Vesihuoltojärjestelmän (mukaan lukien sekä puhtaan veden että harmaavedet) tulee vastata käyttäjien tarpeita. Veden käyttöön on kiinnitettävä huomioita. Tässä auttavat muun muassa vettä säästävät kodin laitteistot ja vesihanat. Jokaisen talouden vedenkäyttöä on mitattava ja vedestä on laskuttava käytön mukaan. Jätevesien lietteistä sekä muusta biohajoavasta jätteestä voidaan tuottaa mädättämällä biokaasua. Biokaasu puolestaan voidaan hyödyntää energian-tuotannossa.

Katuinfrastruktuurin suunnittelussa puolestaan on huomioitava sade- ja hulevesien hallinta, joka auttaa estämään tulvia ja tekee kaupunkiympäristöstä houkuttelevamman ja ekologisesti monipuolisemman. EcoGrad-alueella tulee ottaa käyttöön sade- ja sulamisvesien hallintarat-kaisu. Se on rakennettava samanaikaisesti alueen muun infrastruktuurin rakentamisen yhtey-dessä. Pohjoisilla alueilla on otettava huomioon jo aiemmin todettu riittävän huolellinen tontti- ja korttelisuunnittelu sekä omistuksen ja hallinnan järjestelyt. Tämä on tärkeää varsinkin tal-viaikana, kun tiiviillä alueella nykyisissä sääoloissa vuoroin on sateista ja vuoroin maa jäätyy.

Samoin tontti- ja korttelitason topografia on otettava huomioon, koska liian suuret paikalliset korkeuserot aiheuttavat jo nyt vesitaloudellisia ongelmia ja ovat Suomessa yksi suurimmista naapuririitojen aiheista kaupunkialueilla.

Sadevesipuisto (storm water park) luo keskeisen alueen viihtyisälle vapaa-ajan vietolle.

Samanaikaisesti se puhdistaa sadevesiä, jotka sitten voidaan hyödyntää esimerkiksi siirtola-puutarhoissa tai esimerkiksi Pöyryn pilottikohteessa läheisellä golf-kentällä. Hulevesien hal-linta auttaa myös säilyttämään ekologisen tasapainon lähiympäristön vesisysteemissä.