Lifestyle-blogit ja bloggauskulttuuri

Sosiaalinen media on tuonut uutta väriä perinteisten joukkotiedotusvälineiden, kuten sanomalehtien, television ja radion viestintäkanavien kirjoon. Se on oleellinen ja välttämätön osa tuhansien miljoonien ihmisten elämää nykypäivänä (Kent & Li, 2019, s. 1). Sosiaalinen media on mikä tahansa interaktiivinen viestintäkanava, joka mahdollistaa verkostomaisen vuorovaikutuksen ihmisten välillä (Kent, 2010, s. 645, Kent & Li, 2019, s. 3 mukaan).

Sosiaalisessa mediassa ihmiset toimivat sisällöntuottajina ilmaisten itseään, ajatuksiaan ja kokemuksiaan verkossa (Akehurst, 2008, s. 54).

Blogit ovat ensimmäisiä sosiaalisen median alustoja (Kent & Li, 2019, s. 3). Blogit tulivat osaksi sosiaalista mediaa ja internetiä 1990-luvun puolivälissä (Akehurst, 2008, s. 52;

Hookway, 2008, s. 106; Hänninen, 2015, s. 54). Vasta kuitenkin 2000-luvun alussa blogien suosio kasvoi merkittävästi (Akehurst, 2008, s. 52; Hsu & Lin, 2008, s. 65; Hänninen, 2015, s. 55). Sittemmin blogimaailmasta on muotoutunut nopeasti oma kulttuurinsa (blogosphere) (Hänninen, 2015, s. 55), jossa jaetaan tietoa ja ollaan vuorovaikutuksessa uudella tavalla (Hsu & Lin, 2008, s. 65). Bloggauskulttuuri rakentaa yhteiskunnallista kulttuuria ja on kulttuurin rakentama (Sinanan, Graham & Jie, 2014, s. 201). Bloggauskulttuuriin kuuluu erilainen viestinnän tapa kuin toisiin sosiaalisen median kanaviin kuten Facebook, Instagram, Twitter, WhatsApp tai SnapChat. Näissä viestintä on lyhyempää, aikajänteisesti tiiviimpää (Akehurst, 2008, s. 55) ja tykkäyksien jakamiseen perustuvaa. Blogien päiväkirjamaisuus, persoonallisuus ja yhteisöllisyys kiehtovat internetkäyttäjiä. Erityisesti lifestyle-blogit ovat nykyajan suosittuja vaikutuskanavia (Hänninen, 2015).

Lifestyle-blogit

Blogit ovat verkkosivumaisia alustoja, joihin julkaistaan säännöllisiä, yleensä melko lyhyitä julkaisuja. Julkaisut on aseteltu käänteiseen aikajärjestykseen, jolloin uusin julkaisu näkyy sivulla ensimmäisenä. (Nardi, Chiano, Gumbrecht & Swartz, 2004, s. 43; Schmidt, 2007, s.

1409.) Blogeissa jaetaan visuaalista materiaalia, pääasiassa tekstiä, mutta myös kuvia, videoita ja ääntä (Akehurst, 2008, s. 54; Kent & Li, 2019, s. 1; Schmidt, 2007, s. 1409, Sinanan ym., 2014, s. 202). Blogeissa muun muassa ilmaistaan tunteita ja ajatuksia, muodostetaan yhteisöjä, haetaan inspiraatiota, dokumentoidaan omaa elämää, kommentoidaan ajankohtaisia tapahtumia sekä viestitään kuulumisia perheelle ja läheisille (Nardi ym., 2004). Näiden toimintojen kautta blogit yhdistävät viestinnässään visuaalisia ja kulttuurisia resursseja (Sinanan ym., 2014, s. 201).

Blogit käsittelevät sisällöltään monipuolisesti erilaisia teemoja keskittyen usein yhteen valittuun teemaan, kuten esimerkiksi matkailuun, sisustamiseen, muotiin tai ruokaan.

Lifestyle-blogit yhdistelevät näitä teemoja monipuolisesti niiden määrittyessä blogeiksi, jotka käsittelevät nimensä (lifestyle=elämäntapa) mukaisesti blogin kirjoittajan, siis

bloggaajan, elämää. Lifestyle-blogit ovat Suomessa luetuimpia ja trendikkäitä itseilmaisun ja viestinnän kanavia nykypäivänä (ks. Karas, 2015). Lifestyle-blogien englanninkielinen nimitys on vakiintunut suomen kieleen, ja sitä käytetään terminä tutkimuskirjallisuudessakin (ks. Noppari & Hautakangas, 2012, s. 18). Lifestyle-blogeissa kirjoitetaan laajasti nykyajan elintavoista ja kuluttamisesta esimerkiksi muodin, matkailun, ruoan, sisustamisen, perhe-elämän tai harrastusten teemojen kautta. Suomessa lifestyle-blogit ovat vallanneet alaa 2000-luvun puolivälistä lähtien (Hänninen, 2015, s. 55.) Lifestyle-bloggaus ja blogien lukeminen ovat nykyajan kuluttajuutta, kun blogialustoilla jaetaan esimerkiksi sisustus-, matkakohde-, tai tuotesuosituksia.

Bloggaajan persoona henkilökohtaisine ideoineen, ajatuksineen ja arkisine elämäntapahtumineen on lifestyle-blogien keskiössä (Hänninen, 2015, s. 55). Bloggaajat pitävät kuin julkista päiväkirjaa (Chittenden, 2010, s. 505; Schmidt, 2007, s. 1410) jakaen elämästään tekstin ja kuvien muodossa tarinoita, ajatuksia, mielipiteitä ja kokemuksia muille ihmisille, lukijoilleen (Hookway, 2008, s. 93; Schmidt, 2007, s. 1410). Blogien henkilökohtaisuus ja persoonallisuus selittävät olennaisesti blogien saamaa suosiota, koska lukijat pystyvät samaistumaan bloggaajiin esimerkiksi saman elämäntilanteen tai kiinnostuksenkohteiden kautta (Hänninen, 2015, s. 60). Itseilmaisun kautta bloggaajat voivat rakentaa ja ylläpitää omaa identiteettiään (Chittenden, 2010, s. 511; Sinanan ym., 2014). Nykyään suurin osa lifestyle-bloggaajista on naisia (Hänninen, 2015, s. 55; Schmidt, 2007, s. 1410).

Lifestyle-blogien persoonallisuus ja helppo saavutettavuus tekevät niistä suositun nykypäivän vaikutuskanavan. Bloggaajilla on vaikutusvaltaa lukijoihinsa, minkä vuoksi erityisen vaikutusvaltaisia bloggaajia voidaankin kutsua mielipidevaikuttajiksi (Hänninen, 2015, s. 60; Sinanan ym., 2014), tai suomalaisittain ”somevaikuttajiksi” (ks. esim.

Manifesto, 2019). Mielipidevaikuttajia pidetään uskottavina, luotettavina, kunnioitettuina ja pidettyinä, ollen ikään kuin lukijoidensa ystäviä tai tuttuja (Hänninen, 2015, s. 60; Kozinets, Valck, Wojnicki & Wilner, 2010, s. 72). Lifestyle-blogiensa kautta bloggaajilla on mahdollisuus muovata lukijoidensa ymmärrystä ja motivaatioita esittämiinsä puheenaiheisiin liittyen (Muldoon & Mair, 2016, s. 466) esimerkiksi viestimällä uusista trendeistä lukijoilleen (Hänninen, 2015, s. 55). Omalla viestinnällään ja puhetavoillaan bloggaajat ovat myös mukana luomassa uusia trendejä (Lin & Huang, 2006).

Parhaimmillaan blogi voi saada paljon huomiota ja vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan (Hsu & Lin, 2008, s. 65).

Mielipidevaikuttamisen kautta blogit kehittyvät julkisista päiväkirjoista nykyään yhä julkisempaan ja kaupallisempaan suuntaan yhä useampien bloggaajien tehdessä markkinointiyhteistyötä yritysten kanssa (Hänninen, 2015, s. 54–56; Kozinets ym., 2010, s.

71, 73). Tätä kutsutaan vertaismarkkinoinniksi (word of mouth), jossa bloggaajat suosittelemalla yrityksen tuotteita ja palveluja toisilleen samalla markkinoivat niitä (Kozinets ym., 2010, s. 71, 73). Kaupalliset lifestyle-blogit keskittyvät kuluttamiseen esittelemällä tuotteita ja palveluja markkinoivan tekstin lisäksi eri keinoin, kuten korkealaatuisin valokuvin, videoin tai sivun muotoilulla (Sinanan ym., 2014, s. 202, 209).

Markkinointiyhteistyön kautta bloggaajat voivat jopa työllistyä ja toimia yrittäjinä (Hänninen, 2015, s. 54; Karabacac & Genc, 2019, s. 869; Manifesto, 2019; Sinanan ym., 2014). Vertaismarkkinointia voidaan harjoittaa avoimen markkinointiyhteistyön lisäksi piilomarkkinointina, jolloin julkaisun kaupallisia tavoitteita ei kerrota lukijalle. Tämä on tuottanut paljon kritiikkiä bloggauskulttuurin eettisyydestä ja nakertanut bloggaajien uskottavuutta. (Hänninen, 2015, s. 57.)

Erityisesti matkailumarkkinoinnissa vertaismarkkinointi on tärkeää. Matkailukokemusten sisältäessä yleensä aineettomien palvelujen kulutusta, muiden ihmisten kokemukset ja suosittelut saavat suurempaa painoarvoa matkakohdevalintoja tehtäessä (Karabacak &

Genc, 2019, s. 869; Schmalleger & Carson, 2007, s. 100). Siten monet majoituspalveluyritykset ovat alkaneet yhteistyöhön bloggaajien kanssa päästäkseen vertaismarkkinoinnilla lähemmäs kuluttajia. Hännisen (2015) mukaan kaupallinen yhteistyö on kehittynyt blogien yhteisöllisen luonteen pohjalta (Hänninen, 2015, s. 56). Läheinen vuorovaikutus blogeissa bloggaajien ja seuraajien kesken siten edistää markkinoinnin tehokkuutta.

Lifestyle-blogien yhteisöllisyys rakentuu, kun sekä vakiintuneet seuraajat että satunnaiset lukijat jakavat yhdessä bloggaajien kanssa sisältöä tekstin ja kuvien muodossa. Lukijoilla on mahdollisuus osallistua interaktiivisesti bloggauskulttuurin rakentamiseen kommentoimalla blogijulkaisuja (Hookway, 2008, s. 92: 96, Schmidt, 2007, s. 1409) ja olemalla näin vuorovaikutuksessa bloggaajan ja muiden lukijoiden kanssa (Nardi ym., 2004, s. 45).

Blogeissa keskustellaan ja väitellään lukijoidenkin kesken blogijulkaisuun liittyvistä aiheista

(Hänninen, 2015, s. 62). Myös bloggaajat itse seuraavat toisia bloggaajia ja kommentoivat heidän blogejaan (Chittenden, 2010, s. 515). Bloggaajilla voi olla hyvin läheinenkin suhde lukijoihinsa (Hänninen, 2015, s. 54), mikä voi luoda ystävyyssuhteitakin. Vuorovaikutuksen luoma yhteisöllisyys luo bloggauskulttuurissa yhteenkuuluvuuden tunnetta (Hsu & Lin, 2008, s. 74).

Tutkimusintressinä olevan staycation-ilmiön osalta on kiinnostavaa, kuinka lifestyle-bloggauksen kautta bloggaajat luovat ja rakentavat staycationia blogijulkaisuissaan kielellisesti tietynlaiseksi ja esittävät sen haluamallaan tavalla. Bloggaajien rooli mielipidevaikuttajina (Hänninen, 2015, s. 60; Sinanan ym., 2014) ja viestijöinä osaltaan vaikuttaa siihen, miten lukijat tulkitsevat nämä esitykset ja inspiroituvatko he mahdollisesti kokeilemaan staycationia (ks. Muldoon & Mair, 2016, s. 466). Blogeissa staycationin kaltaiset sosiaaliset ilmiöt rakentuvat kielenkäytössä diskursiivisesti määritellen vahvasti kielenkäyttöämme ja sosiaalista toimintaamme.