3. TARPEIDEN- JA PILOTOINTIKOHTEIDEN KARTOITUS
3.3. Y ritysten tarjoamia valmiita ratkaisuja
3.3.2. Kännykkälukitus
Espoon Otaniemessä toimiva Mohinet Oy osallistui Aapinen-projektiin omalla matkapuhelimeen ja Blutooth-tekniikkaan perustuvalla lukituksen hallintajärjestelmällään. Mohinet Oy etsi uusia käyttökohteita lukitusjärjestelmälleen Aapinen-projektin kautta.
Järjestelmässä Bluetooth-lukituksessa avaimena toimii matkapuhelin, jossa on Bluetooth-, GPRS-yhteydet, tuki Java-ohjelmistoille sekä lukon avaamiseen tarkoitettu ohjelmisto Server Movi (Java Applet). Avausoikeuksia voidaan hallita kulunvalvontapalvelimella selainpohjaisen käyttöliittymän kautta.
3. TARPEIDEN. JA PILOTOINTIKOHTEIDEN KARTOITUS
Käyttöoikeuksien lisääminen ja poistaminen toimii reaaliajassa, jolloin puhelimen hävitessä voidaan käyttöoikeus mitätöidä hävinneeltä puhelimelta heti.
Kulunvalvontapalvelin myös kirjaa jokaisen avauskerran sekä avausyrityksen lokiin, josta voidaan tarkistaa, milloin ja kenen toimesta lukko on avattu tai avaamista on yritetty.
Lukko voidaan avata maksimissaan n. 10 metrin etäisyydeltä. Tiedonsiirtoyhteydet ovat salattuja, eikä lukitukseen pääse ilman Server Movi -ohjelmaa sekä avausoikeutta. Server Movi -ohjelma ei toimi, jos se kopioidaan puhelimesta toiseen, vaan se on aina asennettava alkuperäisellä asennusohjelmalla. Lukon avaaminen matkapuhelimella kestää 5 sekunnista ylöspäin riippuen käyttäjän kokemuksesta.
Toimintaperiaate
Lukko koostuu kahdesta osasta: sähkömekaanisesta lukosta sekä Bluetooth- lukonohjauspiiristä. Lukko avataan lukemalla matkapuhelimen avausohjelmistolla lukonohjauspiirin tiedot Bluetooth-yhteyden yli Kuva 9, kohdat 1. ja 2. Lukon tiedot ja avausoikeudet lukkoon varmistetaan lähettämällä ne GPRS-yhteyden 3. yli
kulunvalvontapalvelimelle 4.
Palvelin lähettää puhelimella avauskoodin 5., mikäli puhelimella on kyseiseen lukkoon avausoikeus. Tämän jälkeen puhelin lähettää saadun avauskoodin Bluetoothin yli lukonohjauspiirille 6., joka tämän jälkeen avaa lukon 7.
Z' Käyttöoikeuksien tarkistus Oven avaus
Bluetooth lukonohjauspiiri
<-1. 4 <-e.
x Bluetooth
GPRS
Kulunvalvc ntapalvelin
Server Movi ohjelmisto
Kuva 9. Mohinet-lukituksen toimintaperiaate
Lukonohjauspiiri toimii 6 - 24v jännitteellä. Ohjauspiiri kytkee virran kolmeksi sekunniksi avauksen yhteydessä.
3. TARPEIDEN- JA PILOTOINTIKOHTEIDEN KARTOITUS
Mohinet Oy:n lukitusjärjestelmää käytettiin kahdessa pilotissa Maunula 2 lähialueen tiimi 6:n: turvalääkekaapissa ja hoitajien lääkekaapissa.
3.4. Pilotointipäätösten tekeminen
Tekemässämme tarvekartoituksessa löytyi monta kohdetta, joihin olisimme voineet rakentaa apuvälineitä ja pilotoida. Usein kuitenkin esteeksi muodostui se, ettemme löytäneet markkinoilta riittävän valmiita tuotteita, joita olisimme voineet suoraan käyttää pilotoinnissa.
Työni aikana rakennettiin ja pilotoitiin tai koekäytettiin neljää laitetta:
matkapuhelimella toimivaa turvalääkekaappia ja hoitajien lääkekaappia, monitoimi- TV:tä sekä aktviivisuusvalpasta.
Matkapuhelimella toimiva lääkekaappilukitus
Turvalääkekaapin tarve tuli esiin projektin alussa joulukuussa 2006 Helsingin pohjoisen piirin kotihoitajilta. Tähän tulikin toteutusidea nopeasti TAAS-Aapinen- projektikokouksessa; hankitaan tavallinen kassakaappi, josta pienin muutoksin voitaisiin tehdä vaatimuksiin sopiva ratkaisu. Asiakkaalle suunnattua turvalääkekaappia päätettiin pilotoida Maunula 2 lähialueen tiimi 6:n tiloissa, koska heillä oli kiinnostusta sekä heillä oli käytössä pilotointiin sopivat matkapuhelimet.
Turvalääkekaapin pilotoinnin loputtua päätettiin vielä rakentaa toinen kännykkälukitusjärjestelmä Maunulan kotihoidon yksikön varsinaiseen lääkekaappiin.
Näin tarjoutui mahdollisuus valvoa lääkekaapin käyttöä sekä hallinnoidan sen avausoikeuksia. Myöskään lukituksen käyttöä ei enää tarvinnut opastaa uudestaan.
Monitoimi-TV
Päätös monitoimi-TV laitteiston rakentamisesta muodostui pääasiallisesti kolmesta syystä: Aapinen-projektiin osallistui yritys, joka tarjosi valmista mediakeskuslaitteistoa videopuheluominaisuudella. Toiseksi laitteiston katsottiin täyttävän projektisuunnitelmassa lueteltuja tarpeita kuten sosiaalisten kontaktien vahvistaminen, yksinäisyyden torjunta sekä omatoimisuuden, aktiivisuuden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Kolmanneksi laitteiston pilotointiin löytyi kiinnostusta Kustaankartanon LAH 1 -potilaiden ja heidän omaishoitajiensa taholta.
1 LAH = lyhytaikaishoito
3. TARPEIDEN-JA PILOTOINTIKOHTEIDEN KARTOITUS
Aktiivisuusvalpas
Aktiivisuusvalpas oli määriteltynä projektin suunnitelmassa, mutta asukkaan liikkumisen ja liikkumattomuuden seuraamiseen tuli esille myös tarvekartoituksen aikana. Videokuvaaminen oli monien mielestä eettisesti arveluttavaa, koska pelättiin, että kuva päätyy esim. Internetiin tai videokuvaan pääsee käsiksi taho, jonka ei haluta kuvaa näkevän.
TKK:lla rakenteilla oleva aktiivisuusvalpas on liiketunnistimiin perustuva järjestelmä, jolla voidaan seurata ihmisten liikkumista huoneistossa. Liiketunnistimien dataa
analysoimalla voidaan mahdollisesti päätellä onko asunnossa kaikki hyvin
Pilotin alussa tiedettiin jo, ettei laitteistoa todennäköisesti saada pilotoitua loppukäyttäjillä kotona, koska järjestelmän rakentaminen oli vielä kesken. Projektin loppupuolella järjestelmä saatiin toimimaan sellaisella tasolla, että sitä päätettiin koekäyttää laboratorio-olosuhteissa. Näin saataisiin alustavia tuloksia järjestelmän toimivuudesta liikkumisen sekä aktiivisuuden seurannassa.
3.5. Pilottien SSUR-mallintammen
Jokaisesta pilotista tein SSUR-mallin (Liite B), joka on pelkistetty versio inno vaat io prototyp iso int ¡teorian SSUR-mallista. Pelkistys on tehty, koska missään pilotissa ei ole kyse suuren skaalan tuotekehitysprojektista, johon inno vaat ioprototypiso int i on varsinaisesti kehitetty. SSUR-malli kuitenkin antaa kuvan miten pilottien rakentaminen esitetään mallin avulla ja siitä voi hahmottaa suunnittelun kulun.
4. LUKITUS
4. LUKITUS
4.1. Nykytilanne
Nykypäivänä sähkölukitusta käytetään lähes kaikkialla muualla paitsi kotitalouksissa.
Sähkö lukitus koostuu sähkömekaanisesta lukosta ja lukonohjausyksiköstä sekä mahdollisesta korkeamman tason lukitusjärjestelmästä kuten kulunvalvontajärjestelmästä.
Lukituksessa käytettävät lukot voidaan jakaa kolmeen luokkaan: sähkömagneettiset, sähkömekaaniset ja mekaaniset lukot. Lukkovaihtoehtoja on paljon, joten valmiita tuotteita löytyy lähes jokaiseen käyttötarpeeseen ja -tilanteeseen. Erilaisia lukkoja ei tässä työssä yksityiskohtaisesti käsitellä, koska niiden toteutus ei sinällänsä ole oleellista työn kannalta.
4.1.1. Lukitus vaihtoehtoja
Projektin aikana mietittiin lukkojen ohjaus- ja operoint¡tapoja. Osa kirjaamistamme vaihtoehdoista oli jo markkinoilla. Osa on sellaisia, joista emme markkinoilta löytäneet valmiita tuotteita, mutta joiden rakentamista komponenteista suunnittelimme projektin aikana.
Avain
Yksi vanhimmista on perinteinen mekaaninen avainlukko. Se on suhteellisen käyttöturvallinen ja edullinen. Lukkoja on lähes jokaiseen tarpeeseen, sen käyttö ei vaadi uuden opettelua eikä se ole riippuvainen sähkön saannista. Mekaanisen avain lukon huonoutena on hankala avaintenhallinta, avainten häviäminen, kulunvalvontatiedon puuttuminen sekä avainten helpohko väärentäminen ja monistaminen.
Numerosarjalukot
Numerosarjalleko on varsin yleisesti käytetty lukitusmuoto kulunvalvonnan, erilaisten säilytyslokeroiden ja kassakaappien yhteydessä. Numero lukko voi toimia rinnakkaisena järjestelmänä varsinaiselle lukitukselle. Numerokoodilla toimivia lukkoja on saatavilla moneen sovellukseen, kuten (kassa)kaappeihin, oviin, polkupyöriin, matkalaukkuihin jne. Numerokoodilukot ovat yleensä varsin edullisia.
4. LUKITUS
Numerokoodin käyttöturvallisuus on kohtalainen, mikäli avauskoodi on tarpeeksi pitkä. Numerokoodien käyttöturvaongelmat ovat pikemminkin sosiaalisia kuin teknisiä. 8-numeroisen koodin arvaaminen on lähdes mahdotonta, mutta sen urkkiminen koodia näppäiltäessä on varsin helppoa. Usein avauskoodi on kirjoitettuna lapulle jossain lukon läheisyydessä, jolloin sen turvataso on varsin alhainen.
RFID
RFID on yleisnimitys radiotaajuuksilla toimivalle etätunnistusteknologialle (RFID = Radio Frequency Identification). RFID-järjestelmässä RFID-lukija lukee ja kirjoittaa RFID-tunnisteiden tiedot radioaaltojen tai magneettikentän avulla. RFlD:n etuna ovat erittäin halvat tunnisteet ja sen Vikasietoisuus likaisissa ja huonoissa ympäristöissä sekä sen tietoturvallisuus.
RFID-tyyppejä on kolmenlaisia low (LF), high (HF) ja ultra high frequency (UHF) - taajuuksilla toimivia. LF-taajuudella lukuetäisyys on lyhyt ja tätä käytetään yleensä ainoastaan kulunvalvonnassa ja esim. bussin matkakorteissa. HF:n lukuetäisyys on pidempi n. 0,05 m - 1, 5 m riippuen olosuhteista ja laitteistosta. Tätä käytetään monesti teollisuusympäristöissä. UHF-taajuuksilla toimivat laitteet toimivat hieman eri tavalla kuin LF- ja HF-laitteet. UHF-laitteet kommunikoivat radioteitse ja niissä molemmat sekä lukija että luettava kohde lähettävät signaalia. LF- ja HF-laitteissa tiedon lukeminen tunnisteesta perustuu induktiiviseen kytkentään, jossa tunniste reagoi lukijan luomaan oskilloivaan magneettikenttään.
RFID-laitteet jaetaan kahteen luokkaan aktiiviset ja passiiviset. Aktiivisessa järjestelmässä luettavat tunnisteet lähettävät signaalia tai vahvistavat niihin lähetettyä lukusignaalia, kun taas passiiviset vain muuttavat lukijan lähettämää magneettikenttää, josta tunnisteen sisältö ”päätellään”. [18]
Lukituksessa RFID-tekniikan käyttö on liitetty yleensä kulunvalvontajärjestelmään.
Pilotin aikana suunniteltiin lääkekaappeihin liitettäväksi RFID-lukija ja avaimena toimisi tunniste eli kulkukortti tai vastaava. Tätä ei kuitenkaan toteutettu sen korkeiden rakennuskustannuksien takia.
Biometriset tunnisteet
Ääni-, iiris- ja sormenjälkitunnistus on jo arkipäivää monessa kohteessa. Valmiita sovellutuksia löytyy monelta eri toimittajalta. Ne perustuvat yleensä sormenjälkitunnistukseen. Sormenjälkitunnistusta käytetään tänä päivänä mm.
kulunvalvonnan yhteydessä ovien avaamiseen, kannettavissa tietokoneissa kirjautumiseen, muist¡tikkujen suojauksessa.
Biometristen lukitusjärjestelmien parhaana puolena voi pitää sen avainjärjestelmää.
Jokaisella käyttäjällä on aina biologinen avain eli tunniste mukanaan. Biometrisen
4. LUKITUS
suhteellisen nopeaa nykyisillä laitteilla. Biometrisen tunnisteen sitominen ihmisen ääneen, sormenjälkeen tai iirikseen on sekä vahvuus että heikkous. Mikäli biometrinen tunnistetieto joutuu vääriin käsiin, on biometrisen tunnisteen, kuten sormenjäljen tai silmän iiriksen, muuttaminen liki mahdotonta.
Tällaiset tunnistusjärjestelmät ovat vielä tänä päivänä kalliita kulunvalvontajärjestelmissä sekä erillisissä sähköisissä lukkomekanismeissa, mutta kannettavissa laitteissa ne ovat varsin halpoja. Hintaero syntyy näiden laitteiden tunnistustarkkuuden eroista.
Radiolla toimiva lukitus
Radiolla toimivat lukitusjärjestelmät ovat tuttuja autojen keskuslukituksesta. Nykyään myös radiokaukosäätimellä toimivia ovien lukitusjärjestelmiä on saatavissa.
Yksittäisten lukkojen hinnat ovat korkeita.
Radiokaukosäätimellä toimivat järjestelmät ovat nopeita ja helppokäyttöisiä. Niillä on useiden metrien toimintasäde, eikä suoraa näköyhteyttä tarvita lukijaan.
Käyttöturvallisuus on yleensä hyvä riippuen toteutuksesta. Huonona puolena on varsin kallis hinta sekä avaimen hävitessä riski väärinkäytöksiin.
Pilotissa suunniteltiin radiolla toimivaa keskuslukitusta useamman kaapin samanaikaiseen lukitsemiseen. Lukitusjärjestelmän pohjana suunniteltiin käytettävän auton keskuslukituksen tarvikesarjaa, jossa lukkoina toimivat sarjan mukana toimitetut motoroidut avausvivut. Järjestelmää ei kuitenkaan rakentaa.
Bluetooth-lukitus
Lukituksessa Bluetooth-tekniikalla toimivat lukot ovat vielä varsin harvinaisia.
Niiden toteutus ja ominaisuudet vaihtelevat hieman toisistaan riippuen valmistajasta sekä halutuista ominaisuuksista.
Itse lukkoon asennetaan Bluetooth-lukonohjain, jota voidaan operoida Bluetooth- yhteyden läpi matkapuhelimella. Matkapuhelimella luetaan lukon tiedot ja sille voidaan lähettää avauskäsky matkapuhelimella.
Käytimme Bluetooth-tekniikkaan perustuvaa järjestelmää lääkakaappi- ja turvalääkekaapp ipiloteissa.
Infrapunaohjaus
Infrapunaohjausta käytetään mm. viihde-elektroniikan sovelluksissa, kuten kaukosäätimissä sekä viihde-elektroniikan laitteiden välisessä tiedonsiirrossa.
Infrapuna-tekniikalla ohjattavia lukkoja on markkinoilla erityisesti autoteollisuuden sovelluksissa kuten keskuslukitus.
4. LUKITUS
Halpoja valmiita infrapunalla toimivia y le islukitu sratkaisuja on vähän jos ollenkaan.
Koska valmiit komponentit ovat halpoja, eikä lukonohjauspiirin rakenne ole monimutkainen kannattaa lukitus rakentaa itse.
Helpon signaalin voi nauhoittaa oppivalla yleiskaukosäätimellä. Monimutkaisen signaalin tuottaminen taas muuttaa ohjauspiirin rakenteen monimutkaiseksi ja nostaa lukituksen hintaa.
IrDA
IrDA (Infrared data association) on infrapunalla toimiva sarjamuotoinen tiedonsiirtomuoto. IrDA:ta käytetään tietokoneissa ja matkapuhelimissa tiedon siirtämiseen laitteiden välillä. IrDA-teknologiaan perustuviin markkinoilla oleviin lukkoihin en työni teon aikana törmännyt. Sellaisen rakentamista itse suunnittelimme, mutta resurssien ja ajan puutteen takia tätä ei lähdetty yksityiskohtaisesti selvittämään eikä toteuttamaan.
IrDA-teknologialla toimiva lukko olisi voitu toteuttaa esim. rakentamalla oma lukonohjauspiiri sekä tehdä ohjelmisto matkapuhelimeen, jolla voidaan IrDA-portin välityksellä operoida lukkoa.
Kulunvalvontajärjestelmät
Kulunvalvontajärjestelmät ovat osa yleistä turvallisuus- tai kiinteistönvalvontajärjestelmää. Kulunvalvonta on ns. ylemmäntason ratkaisu, jolla ohjataan koko kiinteistön valvonta- sekä lukituslaitteita. Kiinteistön valvontaan voidaan yhdistää mm. murtohälyttimet, lämpömittarit, palovaroittimet ja sammutusjärjestelmä, ilmastoinnin ohjaukset, työaikaseuranta ja työpäikkaruokailun leimaukset. Lukituslaitteina käytetään sähkölukkoa, jota ohjataan jo edellä mainituilla RFID-lukijoilla, biometrisillä tunnistuslaitteilla, näppäinkoodipäätteillä tai näiden yhdistelmillä.
Kaikki talossa olevat tapahtumat kirjataan kulunvalvontajärjestelmään. Järjestelmällä myös määritellään kulkuoikeudet kiinteistöön asennettuihin lukkoihin, jotka nykyään ovat lähes poikkeuksetta RFID-pohjaisia ja toimivat jonkinlaisella RFID-kortilla.
Kulunvalvontajärjestelmät ovat kalliita ja isoja, eikä niitä asenneta muutaman lukon kohteisiin. Niiden tietoturva on korkea, jopa silloin kun avain häviää, koska sen käyttöoikeudet voidaan poistaa järjestelmästä nopeasti.
4. LUKITUS
4.2. Rakentaminen
4.2.1. Turvalääkekaappi
Turvalääkekaappi oli ensimmäinen työssäni rakentamani apuväline. Alussa lähdin selvittämään millainen kaappi soveltuisi tarkoitukseen, jossa vaatimuksena oli turvallisuus, murtovarmuus, lukitus, joka ei pohjaudu numeroyhdistelmään sekä vaatimus siitä, että kaappi voitaisiin asentaa asukkaan kotiin niin, ettei sen sisältöön pääsisi käsiksi muut kuin lääkkeitä jakavat sairaanhoitajat.
Vaatimusten perusteella tuli ensimmäiseksi mieleeni rakentaa turvalääkekaappi kassakaappiin. Lähdin selvittämään minkälaisia kassakaappeja markkinoilla on ja millaisia lukkoja niissä yleisesti käytetään.
Kassakaappeja löytyi kiitettävän paljon valmiina. Niiden valmistajia ovat esim. Kaso, Safelock ja Secure-Line. Lähes kaikkiin edellä mainittujen valmistajien kassakaappeihin sai erilaisia lukko vaihtoehtoja, kuten avain-, numero- ja magneettikorttilukkoja.
Koska tarkoitus oli rakentaa proto turvalääkekaapista, olivat hinta ja lukitusvaihtoehto ensimmäisinä kriteereinä.
Selvittelyn jälkeen päädyin edullisimpaan löytämääni Clas Ohlsonin myymään Secure-Line B25E Secure Safe -kassakaappiin, jossa oli numerokoodilla toimiva sähkölukko. Sähkölukko oli välttämätön, koska tarkoituksena oli rakentaa turvalääkekaappiin lisälukitus, jota voitaisiin ohjata erillisellä lukonohjauspiirillä tai esim. RFID-lukijalla.
Ensimmäisenä suunnitelmana oli lisätä kassakaappiin RFID-lukija ja liittää se johonkin olemassa olevaan kulunvalvontajärjestelmään. Tämä kuitenkin osoittautui
liian kalliiksi toteuttaa ja päädyin miettimään muita ratkaisuja.
Päätimme rakentaa ensimmäisen protoversion lukon, joka koostui olemassa olevasta näppäinlukosta sekä magneettikontaktorista. Magneettikontaktori päästi virran näppäinlukolle, kun sen päälle asetettiin vahva magneetti. Magneettikontaktorilukko oli toimiva, mutta sen tietoturvaominaisuudet sekä vahvamagneettiavain havaittiin ongelmalliseksi. Vahva magneetti esim. taskussa voi rikkoa luottokortin. Lukon käyttöturva ei ollut hyvä, koska lukko aukesi millä tahansa vahvalla magneetilla, kunhan tiesi mihin kohtaan magneetti pitää asettaa.
4. LUKITUS
Kuva 10 Turvalääkekaappi Mohinet Oy:n lukitusjärjestelmällä
Viimeisenä vaihtoehtona päätin kokeilla Mohinet Oy:n tarjoaman matkapuhelinlukituksen käyttöä kassakaapissa. Lukko asennettiin Mohinet Oy:n toimesta ja se toimi erinomaisen hyvin. Lopullisessa versiossa oli kaksi lukitusta:
näppäinsarjalukko sekä matkapuhelimella toimiva lukko. Näppäinsarjalukko päätettiin jättää rinnalle varajärjestelmäksi, mikäli matkapuhelinlukitus esim.
sähkökatkoksen aikana ei toimisi tai avaamiseen oikeutettua matkapuhelinta ei olisi hätätilanteessa käytössä.
Turvalääkekaapin lukkorakenne
Kassakaapin lukitussolenoidin johdotuksen rinnalle liitettiin Mohinet Oy:n lukonohjauspiiri. Piiristä vedettiin oma virtalähdejohdotus kassakaapin takaosaan, josta se kytketään verkkovirtaan. Virtalähteenä käytettiin Nokian matkapuhelinlaturia.
Virtalähteeksi käy 6 - 24 v tasajännitelähde.
4. LUKITUS
Kuva 11 Turvalääkekaappi sisältä. Patterikotelosta on tehty erillinen johdotus lukonohjauspiirin virtalähteelle
Turvalääkekaapin numerolukon virtalähteenä toimii 4 AA-paristoa, eikä se tarvitse muuta virtalähdettä. Kassakaapin tekniset tiedot ovat liitteenä. (Liite A)
4.2.2.Turvalääkekaapin kehittämisen kulku
Turvalääkekaappipilotti aloitettiin Helsingin pohjoisen kotihoitoyksikön Maunula 2 lähialueen tiimi 6:n tiloissa. Tavoitteena oli saada lääkekaappi kotihoitajien koekäyttöjakson jälkeen pidempään pilotointikäyttöön varsinaisille kotihoidon asiakkaille.
Lääkekaapin Bluetooth-lukko asetti joukon vaatimuksia sairaanhoitoyksikön matkapuhelimille. Aluksi piti selvittää onko Maunulan kotihoitoyksiköllä lääkekaapin Bluetooth-lukon kanssa yhteensopivia matkapuhelimia, jotka sisältävät tarvittavan Java-ohjelmistotuen, Bluetooth- ja GPRS-yhteyden sekä liittymän, joissa on tarvittavat palvelut tiedonsiirto (GPRS-yhteys) kytkettynä. Onnekkaasti yksikkö oli saanut juuri käyttöönsä uudet Nokia 6021 puhelimet, jotka täyttivät vaadittavat tekniset vaatimukset.
Teknisten esteiden raivaamisen jälkeen siirryttiin ohjelmiston asentamiseen puhelimiin sekä käyttäjien opastamiseen. Opastus pidettiin yhteisenä tilaisuutena, jossa koekäyttöön osallistuvat hoitajat itse asensivat puhelimiinsa lukonavaamiseen tarvittavan ohjelmiston. Tämän jälkeen kukin hoitaja avasi turvalääkekaapin käyttäen matkapuhelintaan.
Hoitajia pyydettiin kirjaamaan käyttökokemuksiaan lääkekaapin viereen asetettuun palautevihkoon.
Koekäyttöjakso kesti tammikuusta maaliskuuhun. Maaliskuussa setvisi, että kaikissa Helsingin sairaanhoitopiireissä oli siirrytään lääkkeiden pussijakeluun. Tämän jälkeen
4. LUKITUS
turvalääkekaappia ei enää katsottu tarpeelliseksi, eikä turvalääkekaapin pilotointia kodinhoidon asiakkaiden kotona aloitettu.
4.2.3. Maunulan kotihoidon lääkekaappi
Maunulan kotihoidon yksikön tiloihin tulleen lääkekaapin suunnittelu oli helppoa, koska minulla oli jo kokemusta lukonohjauspiiristä. Ongelmaksi muodostui sopivan sähkö lukon löytäminen kaapin oveen. Vaatimuksena olivat sähkö lukko, 6-24 v jännite, myös avaimella toimiva, kaapin ovea ei tarvitsisi rikkoa sekä edullinen hinta.
Kartoitin erilaisia markkinoilla olevia lukkoja, mutta en onnistunut löytämään sopivaa, kaikkia haluttuja ominaisuuksia täyttävää mallia.
Päätin rakentaa lukon itse. Tein lukon, joka voitiin avata avaimella sekä Mohinet Oy:n valmistamalla piirillä. Lukon toiminta matkapuhelimella oli täysin samanlainen kuin turvalääkekaapin koekäytössä.
Rakennettu lukko asennettiin kaapin oveen, jonka jälkeen lukitusjärjestelmä annettiin pilotoitavaksi päivittäiseen käyttöön kotihoitoyksikössä.
4. LUKITUS
Kuva 12 Lääkekaappi ennen sähkölukon asentamista
Lääkekaapin lukko
Lukon suunnittelu ja rakentaminen osoittautui luultua vaikeammaksi useammasta syystä. Näistä ehdottomasti vaikein oli toteuttaa lukon avaus myös avaimella esim.
sähkökatkoksien aikana.
Lukon rakenne on yksinkertainen. Se on rakennettu poikkisahatusta pulttilukosta sekä 6 voltin solenoidista. Lukon mekanismi on kevyt, mutta sen virrankulutus on hetkellisesti solenoidin takia varsin suuri n. 1,5A. Suuren virrankulutuksen takia tarvitaan suurikokoinen ulkoinen virtalähde, mikä ei ole kovin käytännöllinen tällaisessa sovelluksessa.
Lukko perustuu solenoidin toimintaan; kun solenoidiin kytketään virta, vetää se lukitusmekanismin auki ja kun virta kytketään pois, lukkiutuu lukko jousen vetovoimasta. Jos lukkoa halutaan käyttää avaimella, asennetaan solenoidi-lukko avainlukon pesän päälle. Tällöin lukkopesän päässä oleva kääntyvä läppä avaa solenoidi-lukon. Kuva 13:sta lukkoa ei ole asennettu avainlukon pesän päälle.
Lukkopesän paikka näkyy kuvassa jousen alla.
4. LUKITUS
Kuva 13 Solenoidi-lukkoja Mohinet Oy:n lukonohjauspiiri (kuvassa lukon alla )
4.2.4. Lääkekaapin pilotointi
Turvalääkekaapin pilotoinnin peruunnuttua ryhdyttiin miettimään uusia kohteita matkapuhelinlukituksen pilotointiin. Tällainen kohde pyrittiin etsimään Maunulan kotihoidon yksiköstä, koska heillä oli jo kokemusta ja taitoa matkapuhelinlukituksen käytössä.
Uusi kohde löydettiin Maunulan kotihoidon henkilökunnan tiloista, joissa sijaitsee tilapäisvarasto asiakkaiden lääkkeille. Kohde katsottiin erityisen hyväksi aikaisemmin esiintyneiden lääkekatoamisten takia.
Kuva 14 Kotihoidon lääkekaappi ja asennettu sähkölukko
4. LUKITUS
Pilotointi aloitettiin elokuun alussa. Lääkekaapin oveen asennettiin rakennettu sähkö lukko Mohinet Oy: n valmistamalla Bluetooth-lukituksenohjauspiirillä. Pilotin tulokset kirjattiin reilun kuukauden pilotointijakson perusteella.
4.3. Tulokset
Tulokset on kerätty turvalääkekaappipitotin alussa tehdyllä kyselylomakkeella (Liite F) sekä loppuhaastattelulla (Liite G). Turvalääkekaapin pilotointijakso oli 22.1.2007 - 7.3.2007 ja lääkekaapin pilotointijakso kesti 6.6. 2007 - 12.9. 2007.
Alkukyselyn tulokset
Kysely tehtiin Maunulan kotihoito 6:n tiimille, joka koekäytti turva lääkekaappia.
Kyselyyn osallistui kuusi henkilöä. Vastaajista olivat kaikki naisia ja n. 35 - 55- vuotiaita.
Käyttäjiltä kysyttiin, kuinka hyvin he tuntevat osaavansa käyttää matkapuhelinta ja sen ominaisuuksia. Yhtä henkilöä lukuun ottamatta tähän vastattiin, että melko hyvin.
Asteikkona oli huonosti, melko huonosti, melko hyvin ja hyvin.
Käytän puhelintani:
(1 vähän - 4 paljon)
Puhumiseen Tekstiviestien kirjoittamiseen Internet / wap -selaukseen Musiikin kuunteluun Pelaamiseen
12 3 4
Kuva 15. Puhelimen käyttökohteet
Puhelinta hoitajat käyttivät perinteisesti puhumiseen sekä tekstiviestin kirjoittamiseen ja hieman Internetin tai wap-selaukseen Kuva 15.
4. LUKITUS
Kysyin kuinka hyvinä käyttäjät näkevät eri avaustavat pilotin jälkeen. Vastaukset ovat koottuna alla kuvassa 16.
Kuinka hyvänä pidän seuraavia avaustapoja: (1 huono - 4 hyvä)
Kuva 16. Eri avaustapojen hyvyys
Kuva 16 Eri avaustapojen hyvyys -kysymyksessä yllättävää oli, että jo ennen pilotoinnin alkamista hoitajat pitivät matkapuhelimella avaamista hyvän, jopa parempana kuin perinteisten avain käyttämistä. Vastauksissa numeroyhdistelmän saama suosio oli hieman yllättävä, koska uuteen lukitusjärjestelmään sitä ei haluttu.
Kysymykseen kuinka hyvänä tapana pidätätte matkapuhelimen käyttöä ”avaimena”
turvalääkekaapin käyttämisessä, vastattiin odotetustikin samalla tavalla kuin Kuva 15.
esitettyyn kysymykseen erilaisista avausta voista.
4.3.1. Turvalääkekaappi
Laitteisto
Kassakaappi, jota käytettiin turvalääkekaapin pohjana, oli haastattelun perusteella hyvä, mutta liian pieni, jos lääkkeitä olisi paljon tai pakkaukset olisivat vähänkin isommat. Lääkekaapin rakenne ja lukitussysteemi olivat käyttäjien mielestä hyvät.
4. LUKITUS
Käytön opastus
Käytön opastaminen toteutettiin yhdellä kahden tunnin opetusjaksolla, jolla asensimme matkapuhelimeen tarvittavat ohjelmistot sekä harjoittelimme avaamista matkapuhelimella. Jatkossa tiiminvetäjä suoritti avausohjelmiston asentamisen uusiin matkapuhelimiin. Katsottiin, että ei ole syytä opettaa kaikille käyttäjille turhaan avausohjelmiston asennusta. Kun asennukset tekee aina tiiminvetäjä, pysyy hänellä kontrolli kenen puhelimiin avausohjelmisto on asennettu. Hoitajat katsoivat, että yksi opetusjakso oli riittävä, koska järjestelmän käyttö on varsin yksinkertaista.
Käyttö ko kem u ks 1 a
Käyttö oli helppoa, mutta koska turvalääkekaapilla ei ollut mitään muuta varsinaista funktiota kuin lukitusjärjestelmän opetteleminen ja kokeilu, jäi käyttö pilotointijakson aikana vähäiseksi. Vastaajat arvioivat avanneensa kaapin keskimäärin neljä kertaa matkapuhelimellaan koko pilotin aikana. Lokitietojen pohjalta kertoja oli kuitenkin noin yhdeksän per käyttäjää, yhteensä 51 avauskertaa. Avaamiseen vastattiin kuluneen keskimäärin 55 sekuntia kertaa kohti. Näppäinyhdistelmällä turvalääkekaappia ei avattu yhtään kertaa.
Lääkekaapille ei nähty enää käyttöä, kun Helsingin kaupunki oli ilmoittanut toukokuussa alkavasta pussijakelusta, jossa lääkkeitä ei enää tarvitse viedä asiakkaalle kotiin säilytettäväksi.
Yhteenveto turvalääkekaapin tuloksista
Turvalääkekaapin avaaminen matkapuhelimella koettiin hyväksi tavaksi. Avaamista pidettiin helppona ja suhteellisen nopeana. Turvalääkekaapille olisi pitänyt saada oikeanlainen tarve, koska pelkkänä harjoituskohteena sen käyttö ei ole kovin suurta.
Opetuksen katsottiin olevan riittävää.
4.3.2. Lääkekaappi
Laitteisto
Lääkekaappipilotissa käytetty kaappi oli hoitajien mielestä huono, koska sen rakenne oli liian hento ja kiikkerä. Katsottiin, että mikäli kaapista haluaisi varastaa lääkkeitä, onnistuisi se varsin vähällä voimalla.
Itse tehty lukko todettiin hankalaksi, koska sen mekaniikka toimi huonosti. Kaapin ovea joutui painamaan sisäänpäin avattaessa, jotta lukon mekaniikka avautuisi.
Sulkiessa lukon kieli ei aina liikkunut kunnolla sisään, jolloin kaappia ei pystynyt painamaan kiinni, vaan lukko piti avata matkapuhelimella, jolloin lukon kieli oli sisässä ja kaappi voitiin sulkea.
4. LUKITUS
Lukon rakentamisella koetettiin hakea halpaa ja yksinkertaista ratkaisua, joka täyttäisi annetut kriteerit. Käytännössä kriteerit saatiin täytettyä, mutta lukon rakenteesta ei
Lukon rakentamisella koetettiin hakea halpaa ja yksinkertaista ratkaisua, joka täyttäisi annetut kriteerit. Käytännössä kriteerit saatiin täytettyä, mutta lukon rakenteesta ei