Tämän tutkimuksen perusteella laskentametodologia vaikuttaa merkittävästi biopolttoaineen laskennallisiin elinkaarenaikaisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Jos eläinrasvapohjaisen biopolt-toaineen päästöjä tarkastellaan kuitenkin vain suhteessa RES-direktiivin kestävyyskriteereihin, vaikutus ei ole merkittävä, koska päästövähenemävaatimus täyttyy silti. Eläinrasvan tapauk-sessa renderöintiprosessin lisäksi voisi olla syytä tarkastella kuljetukselle määriteltyjen oletus-päästöjen todenmukaisuutta. Biogracen (Excel tool version 4d) tämänhetkinen arvo jäteöljyn
kuljetukselle keräyspisteestä jalostamolle on 0 gCO2e/MJ. Erityisesti, jos eläinrasvaa tuodaan yhä kauempaa, esimerkiksi kaksoislaskentaedun vuoksi, on todennäköistä, että todelliset päästöt ovat merkittävästi suuremmat (DBFZ 2013). Muovijätepohjaisen biopolttoaineen tulevaisuus riippuu pitkälti lainsäädännön kehittymisestä, eli siitä, mitä raaka-aineita biopolttoainetuotan-toon halutaan käytettävän. Työssä tarkasteltujen päästöjen laskentamenetelmien perusteella muovijätteestä valmistettu kiertotalouspolttoaine ei täytä nykyistä 50 % päästövähenemävaati-musta.
Tällä hetkellä biopolttoaineiden elinkaariarviointi on piirteiltään haitanjaollisen lähestymista-van mukaista. Vaatimukset epäsuorien päästöjen huomioimisesta ovat kuitenkin seurausvaiku-tuksellisen lähestymistavan mukaista elinkaariarviointia. Sen lisäksi, että näiden kahden tavan yhdistämistä pidetään metodologisena virheenä, epäsuorien päästöjen sisällyttäminen heiken-täisi biopolttoaineen päästöarvon ja fossiiliseen vertailukohdan vertailukelpoisuutta, koska fos-siilisten polttoaineiden tuotannon epäsuoria päästöjä ole huomioitu vastaavasti. Systeemirajan laajentaminen allokoinnin välttämiseksi on tyypillistä seurausvaikutuksellisen lähestymistavan mukaisessa elinkaariarvioinnissa, mutta se on osoittautunut haastavaksi menetelmäksi keski-määräisen päästöarvon laskemiseksi yksittäiselle polttoaineketjulle laskennan vaatimien oletus-ten vuoksi. Seurausvaikutuksellinen elinkaariarviointi on sen sijaan soveltuva laajempaan toi-mintaympäristön tarkasteluun, kuten tarkasteluun raaka-aineen käytön vaikutuksista eri mark-kinoiden välillä.
Lainsäädäntö on osa politiikkaa ja muovautuu erinäisten sidosryhmien esittämien mielipiteiden sekä oikeaksi katsotun kehityssuunnan mukaisesti. LCA-standardien taas on määrä olla objek-tiivisia ja pohjautua luonnontieteisiin. Lainsäädännön mukainen KHK-päästöjen laskentameto-dologia ei tähtää samaan tavoitteeseen kuin standardit, eikä epäsuorien päästöjen mahdollisim-man laaja sisällyttäminen polttoaineketjun päästöarvoihin vaikuta siten soveliaalta. Epäsuorien päästöjen yksityiskohtainen määrittäminen voi lisätä taloudellisten toimijoiden taakkaa kohtuut-tomasti. Toisekseen arvioinnin toteuttamiseen on olemassa monia vaihtoehtoisia tapoja esimer-kiksi oletetusta vaihtoehtoisesta markkinasta riippuen. Tästä syystä laskennassa voidaan päätyä hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin, joiden joukosta edustavimman tuloksen tunnistaminen
yksit-täiselle polttoaineketjulle voi olla haastavaa. Jos päästölaskennan tarkoitus on osoittaa lainsää-dännössä asetettujen vaatimusten täyttyminen, laskennalle määrätyssä metodologiassa voidaan katsoa olevan tarpeen tehdä yksinkertaistuksia taloudellisen toimijan eduksi. Viljelykasvien käyttöön liitettyjen ILUC-päästöjen rajoittamiseksi Euroopassa on asetettu raja-arvo niiden osuudelle. Jos viranomainen katsoo myös eläinrasvan polttoainekäytöstä aiheutuvan merkittäviä epäsuoria päästöjä, vastaavan määrällisen rajoitteen asettaminen voisi olla toimijoiden kannalta kevyempi vaihtoehto kuin laskennan edellyttäminen.
Nykyiset lainsäädännöt EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa koskevat sekä niiden alueella val-mistettuja että alueelle tuotuja biopolttoaineita. Globaalien kasvihuonekaasupäästöjen rajoitta-miseksi biopolttoaineiden kestävyyskriteerien laajentaminen Euroopan Unionista koskemaan biopolttoaineliiketoimintaa myös muualla maailmassa vaikuttaa tarpeelliselta. Liikennesektori ei ole ainoa biomassan käyttäjä, minkä vuoksi kokonaisvaltaisemmin biomassan käyttöä sään-televien kestävyyskriteerien asettaminen olisi kilpailun kannalta tasapuolisempaa (EBTP 2016, 9). Vähähiilisten liikennepolttoaineiden käytön kannustaminen vaikuttaa potentiaaliselta kei-nolta vähentää liikennesektorin päästöjä lähitulevaisuudessa.
LÄHTEET
1069/2009. Parlamentin ja neuvoston asetus 21.10.2009 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitet-tujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettarkoitet-tujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus). Euroopan unionin virallinen lehti L 300, 14.11.2009.
2008/98/EY. Parlamentin ja neuvoston direktiivi 19.11.2008 jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta. Euroopan unionin virallinen lehti L 312, 22.11.2008.
2009/28/EY. Parlamentin ja neuvoston direktiivi 23.4.2009 uusiutuvista lähteistä peräisin ole-van energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta. Euroopan unionin virallinen lehti L 140, 5.6.2009.
2009/30/EY. Parlamentin ja neuvoston direktiivi 23.4.2009 direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn laatuvaatimusten osalta sekä kasvihuonekaasupäästöjen seu-rantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisen osalta, neuvoston direktii-vin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden laatuvaatimusten osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta. Euroopan unionin virallinen lehti L 140, 5.6.2009.
2015/1513. Parlamentin ja neuvoston direktiivi 9.9.2015 bensiinin ja dieselpolttoaineiden laa-dusta annetun direktiivin 98/70/EY ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta. Euroopan unionin virallinen lehti L 239, 15.9.2015.
2015/652. Parlamentin ja neuvoston direktiivi 20.4.2015, bensiinin ja dieselpolttoaineiden laa-dusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY mukaisista laskentame-netelmistä ja raportointivaatimuksista. Euroopan unionin virallinen lehti L107, 25.4.2015.
Aalto, Suvi (2010). Teurassivutuotteiden hyötykäytön tehostaminen, syötäväksi kelpaamatto-mat jakeet [opinnäytetyö]. Hämeen Amkelpaamatto-mattikorkeakoulu, Bio- ja elintarviketekniikan koulu-tusohjelma. Visamäki 14.5.2010.
ARA (2012). Australian Renderers Association benchmarking survey 2011/2012.
ARB (2009). Detailed California-Modified GREET Pathway for Co-Processed Renewable Die-sel Produced from Tallow (U.S. Sourced) [verkkodokumentti]. Version 2.0. September 23, 2009. California Environmental Protection Agency, Air Resource Board. [Viitattu 23.11.2016].
Saatavilla: https://www.arb.ca.gov/fuels/lcfs/092309lcfs_tallow_rd.pdf
ARB (2014). Low Carbon Fuel Standard Re-Adoption Concept Paper [verkkodokumentti]. Cal-ifornia Air Resource Board, Low Carbon Fuel Standard, 2014 LCFS Meetings. Päivitetty 13.1.2016. [Viitattu 11.1.2017]. Saatavilla: https://www.arb.ca.gov/fuels/lcfs/lcfs_mee-tings/030714lcfsconceptpaper.pdf
ARB (2015). Staff Report: Calculating Life Cycle Carbon Intensity Values of Transportation Fuels in California [verkkodokumentti]. California Environmental Protection Agency, Air Re-source Board. Industrial Strategies Division, Transportation Fuel Branch, Fuels Evaluation Sec-tion. March 2015. [Viitattu 6.10.2016]. Saatavilla: https://www.arb.ca.gov/fuels/lcfs/peerre-view/050515staffreport_ca-greet.pdf
ARB (2016a). Guidance Documents and FAQs [verkkosivu]. California Environmental Protec-tion Agency, Air Resource Board, Low Carbon Fuel Standard. Päivitetty 5.8.2016. [Viitattu 17.10.2016]. Saatavilla https://www.arb.ca.gov/fuels/lcfs/guidance/guidance.htm#faqs
ARB (2016b). LCFS Certified Carbon Intensities [verkkosivu]. California Environmental Pro-tection Agency, Air Resource Board, Low Carbon Fuel Standard, LCFS Fuel Pathways. Päivi-tetty 30.9.2016. [Viitattu 18.10.2016]. Saatavilla https://www.arb.ca.gov/fuels/lcfs/fuelpath-ways/pathwaytable.htm
ARB (2016c). Low Carbon Fuel Standard [verkkodokumentti]. California Environmental Pro-tection Agency, Air Resource Board, Low Carbon Fuel Standard, LCFS Basics. Päivitetty 10.5.2016. [Viitattu 4.1.2017]. Saatavilla https://www.arb.ca.gov/fuels/lcfs/background/basics-notes.pdf
ARB (2016d). CA-GREET 2.0 Model [verkkosivu]. California Environmental Protection Agency, Air Resource Board, Low Carbon Fuel Standard. Päivitetty 6.5.2016. [Viitattu 5.1.2017]. Saatavilla https://www.arb.ca.gov/fuels/lcfs/ca-greet/ca-greet.htm
Biograce (2012). Biograce calculation rules. 23.11.2012. Version 4c.
Biograce (2013). Assessment of Biograce GHG calculation tool. Version as submitted 19 Feb-ruary 2013.
Biograce (2016). Biograce [verkkosivusto]. [Viitattu 27.10.2016]. Saatavilla: http://www.bio-grace.net/home
Biograce Excel tool version 4d for Compliance. [Viitattu 18.11.2016]. Saatavilla:
http://www.biograce.net/home
Brander, Matthew et al. (2009). Methodology and Evidence Base on the Indirect Greenhouse Gas Effects of Using Wastes, Residues, and By-products for Biofuel and Bioenergy [verk-kodokumentti]. Report to the Renewable Fuels Agency and the Department for Energy and Cli-mate Change. Julkaistu 20.11.2009. [Viitattu 12.1.2017]. Saatavilla: http://www.bioener-gywiki.net/images/a/a5/Ecometrica_Methodology.pdf
Breitmeyer, R., Hamilton C. R. & Kirstein D. (2006). The Rendering Industry’s Biosecurity Contribution to Public and Animal Health. Teoksessa Meeker, David (toim.) Essential Render-ing, All about the Animal By-Products Industry [kirja]. National Renderers Association. ISBN:
0-9654660-3-5. [Viitattu 31.10.2016]. Saatavilla: http://assets.nationalrenderers.org/essen-tial_rendering_book.pdf
CA-GREET Software (2012). CA-GREET 2.0 Tier 1 [Excel-tiedosto]. [Viitattu 6.10.2016].
Saatavilla: https://www.arb.ca.gov/fuels/lcfs/ca-greet/ca-greet2.0-tier1.xlsm
Canada (2013). Renewable Fuels Regulations [verkkodokumentti]. SOR/2010-189. [Viitattu 12.1.2017]. Saatavilla: http://laws-lois.justice.gc.ca/PDF/SOR-2010-189.pdf
Castanheira, E. G. & Freire, F. (2013). Greenhouse gas assessment of soybean production: im-plications of land use change and different cultivation systems. Journal of Cleaner Production, 2013: 54, 49-60.
CEN/TS 16214-2 (2014). Sustainability criteria for the production of biofuels and bioliquids for energy applications. Principles, criteria, indicators and verifiers. Part 1: conformity assessment including chain of custody and mass balance. CEN technical specification. January 2014. 36 s.
Chudziak, Claire (2011). What do the EC calculations tell us about whether materials should be treated as co-products, wastes or residues? [esityskalvot]. 21.7.2011. E4tech Strategic thinking in sustainable way. [Viitattu 12.1.2017]. Saatavilla: http://webarchive.nation- alarchives.gov.uk/20120904033926/http:/assets.dft.gov.uk/publications/biofuels-events-calen-dar/what-do-ec-calculations-tell-us.pdf
DBFZ (2013). Biodiesel based on animal fats and used cooking oils – Proposal for revision of the GHG standard value. Final Report. Deutsches Biomasseforschungszentrum.
EBTP (2016). European Biofuels Technology Platform: Strategic Research and Innovation Agenda 2016, Innovation driving sustainable biofuels, June 2016 [verkkojulkaisu]. [Viitattu 13.9.2016]. Saatavilla: http://www.biofuelstp.eu/srasdd/EBTP-SRIA-2016.pdf
EBTP-SABS (2016). European Biofuels Technology Platform, Support for Advanced Biofuels Stakeholders [verkkosivusto]. [Viitattu 21.9.2016]. Saatavilla: http://biofuelstp.eu/
Ecofys (2016). Indirect emissions from rendered animal fats used for biodiesel. Final report Task 4a of ENER/C1/2013-412. 20 June 2016. Confidential.
EFPRA (a). The Facts About Rendering [verkkodokumentti]. [Viitattu 21.11.2016]. Saatavilla http://www.efpra.eu/Objects/3/Files/Factsaboutrenderingv08WebPDF.pdf
EFPRA (b). Rendering in numbers [verkkodokumentti]. [Viitattu 14.2.2017]. Saatavilla:
http://efpra.eu/wp-content/uploads/2016/11/Rendering-in-numbers-Infographic.pdf
EIA (2017). U.S. Inputs to biodiesel production [verkkodokumentti]. [Viitattu 14.2.2017]. Saa-tavilla: http://www.eia.gov/biofuels/biodiesel/production/table3.pdf
EN 16214-1 (2012). Sustainability criteria for the production of biofuels and bioliquids for En-ergy applications. Principles, criteria, indicators and verifiers. Part 1: Terminology. European standard. August 2012.
EN 16214-3 (2012). Sustainability criteria for the production of biofuels and bioliquids for En-ergy applications. Principles, criteria, indicators and verifiers. Part 3: Biodiversity and environ-mental aspects related to nature protection purposes. European standard. August 2012.
EN 16214-4 (2013). Sustainability criteria for the production of biofuels and bioliquids for En-ergy applications. Principles, criteria, indicators and verifiers. Part 4: Calculation methods of the greenhouse gas emission balance using a life cycle analysis approach. European standard.
January 2013.
EPA (2016a). Program Overview for Renewable Fuel Standard Program. Renewable Fuel Stan-dard Program [verkkosivusto]. Päivitetty 16.8.2016. [Viitattu 3.10.2016]. Saatavilla:
https://www.epa.gov/renewable-fuel-standard-program/program-overview-renewable-fuel-standard-program
EPA (2016b). Lifecycle Analysis of Greenhouse Gas Emissions under the Renewable Fuel Standard. Renewable Fuel Standard Program [verkkosivusto]. Päivitetty 16.8.2016. [Viitattu 3.10.2016]. Saatavilla: https://www.epa.gov/renewable-fuel-standard-program/lifecycle-ana-lysis-greenhouse-gas-emissions-under-renewable-fuel
European Commission (2015). Report from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions.
Renewable energy progress report. Brussels, 15.6.2015. SWD 2015, 117 final.
European Commission (2016a). Proposal for directive of the European Parliament and of the council on the promotion of the use of energy from renewable sources (recast) [verkkodoku-mentti]. Brussels 30.11.2016. 2016/0382. [Viitattu 5.12.2016]. Saatavilla: https://ec.eu-ropa.eu/energy/sites/ener/files/documents/1_en_act_part1_v7_1.pdf
European Commission (2016b). ANNEXES to the Proposal for directive of the European Par-liament and of the council on the promotion of the use of energy from renewable sources (recast) [verkkodokumentti]. Brussels 30.11.2016. ANNEXES 1 to 12. [Viitattu 22.12.2016]. Saatavilla:
http://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/1_en_annexe_proposi-tion_part1_v6_0.pdf
European Commission (2016c). Data requirements and principles for calculating the life cycle GHG intensity of novel transport fuels and invitation to submit data [verkkodokumentti]. Jul-kaistu 27.9.2016. [Viitattu 23.12.2016]. Saatavilla: https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/fi-les/transport/fuel/docs/novel_transport_fuels_default_values_en.pdf
European Commission (2016d). Voluntary Schemes [verkkosivu]. Päivitetty 23.12.2016. [Vii-tattu 23.12.2016]. Saatavilla: http://ec.europa.eu/energy/en/topics/renewable-energy/bio-fuels/voluntary-schemes
European Commission (2016e). Environmental Footprint Pilot Guidance document, Guidance for the implementation of the EU Product Environmental Footprint (PEF) during the Environ-mental Footprint (EF) pilot phase, version 5.2, February 2016. [Viitattu 29.1.2017]. Saatavilla:
http://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/pdf/Guidance_products.pdf
Government of Canada (2016). Renewable Fuels Regulations [verkkosivu]. Päivitetty 11.7.2016. [Viitattu 12.1.2017]. Saatavilla: http://www.ec.gc.ca/energie-energy/de-fault.asp?lang=En&n=0AA71ED2-1
Han, Jeongwoo, Elgowainy, Amgad & Wang, Michael (2013). Development of Tallow-based Biodiesel Pathway in GREET [verkkodokumentti]. Systems Assessment Group, Energy Sys-tems Division, Argonne National Laboratory. October 2013. [Viitattu 19.1.2017]. Saatavilla:
https://greet.es.anl.gov/files/tallow-13
Holttinen, Jyrki (2011). Utilization of Meat and Bone Meal for Energy Production [diplomityö].
Lappeenranta University of Technology, Faculty of Technology, Bioenergy Technology.
ICF International (2015). Waste, Residue and By-Product Definitions for the California Low Carbon Fuel Standard [verkkodokumentti]. Final Report. December 2015. [Viitattu 14.11.2016]. Saatavilla: http://www.theicct.org/waste-residue-byproduct-defs-calif-lcfs
IFEU (2014). Analysis of allocation approaches of animal by-product treatment in the context of life cycle assessments [verkkodokumentti]. Institut für Energie- und Umweltforschung Hei-delberg GmbH, on behalf of EFPRA – European Fat Processors and Renderers Association.
Heidelberg, 11 October 2014. [Viitattu 21.11.2016]. Saatavilla: http://www.efpra.eu/Ob-jects/3/Files/October2014.pdf
IPCC (2014). Climate Change 2014. Synthesis Report. Intergovernmental panel on climate change [verkkodokumentti]. [Viitattu 1.12.2016]. Saatavilla: http://www.ipcc.ch/report/ar5/syr/
ISCC (2016a). Assessment of International Sustainability & Carbon Certification system (ISCC). Voluntary Scheme. Submitted 23 June 2016.
ISCC (2016b). ISCC 201-1 Waste and Residues. Version 3.0. ISCC System GmbH.
ISO 13065 (2015). Sustainability criteria for bioenergy. International Organization for Stand-ardization. 57 s.
ISO 14040 (2006). Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Periaatteet ja pääpiirteet. 2.
painos. Helsinki: Suomen Standardoimisliitto SFS. 48 s.
ISO 14044 (2006). Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Vaatimukset ja suuntavii-voja. Helsinki: Suomen Standardoimisliitto SFS. 96 s.
ISO/TR 14049 (2012). Environmental Management. Life cycle assessment. Illustrative exam-ples on how to apply ISO 14044 to goal and scope definition and inventory analysis. Interna-tional Organization for Standardization. 48 s.
JRC (2015). Definition of input data to assess GHG default emissions from biofuels in EU leg-islation. Version 1a, December 2015. Report EUR 26853 EN. European Union 2016. ISBN 978-92-79-41253-0. [Viitattu 24.10.2016]. Saatavilla:
https://bookshop.europa.eu/en/definition-of- input-data-to-assess-ghg-default-emissions-from-biofuels-in-eu-legislation-
pbLDNA26853/;pgid=GSPefJMEtXBSR0dT6jbGakZD0000uc- hXn70S;sid=WS2DAq2jEv2DDPWXTyYdpc-GXv6F0Q9gJX0=?CatalogCatego-ryID=Lp8KABstymMAAAEjY5EY4e5L
Laki biopolttoaineista ja bionesteistä, 7. kesäkuuta 2013/393.
LCFS (2015). Low Carbon Fuel Standard 2015, Current Regulation [verkkodokumentti]. Cali-fornia Air Resource Board. [Viitattu 4.10.2016]. Saatavilla: https://www.arb.ca.gov/re-gact/2015/lcfs2015/lcfsfinalregorder.pdf
Malins et al. (2014). A Guide for the Perplexed to the Indirect Effects of Biofuel Production [verkkodokumentti]. The International Council on Cleaner Transportation. Julkaistu 4.9.2014.
[Viitattu 5.12.2016]. Saatavilla: http://www.theicct.org/guide-perplexed-indirect-effects-biofu-els-production
Meeker, D. & Hamilton, C. R. (2006). An Overview of the Rendering Indstry. Teoksessa Meeker, David (toim.) Essential Rendering, All about the Animal By-Products Industry [kirja].
National Renderers Association. ISBN: 0-9654660-3-5. [Viitattu 31.10.2016]. Saatavilla:
http://assets.nationalrenderers.org/essential_rendering_book.pdf
Mondou, M. & Skogstad, G. (2012). The Regulation of Biofuels in the United States, European Union and Canada. University of Toronto, CAIRN (Canadian Agricultural Innovation Research Network). [Viitattu 30.9.2016]. Saatavilla: http://www.ag-innovation.usask.ca/Mon-dou%20&%20Skogstad-CAIRN%20report-30%20March.pdf
Neste Oil (2013). HVO renewable diesel scheme for verification of compliance with the RED sustainability criteria for biofuels. Voluntary Scheme. 14 August 2013. Appendix (1), 2, 3, 4.
Neste Oil Singapore (2013). Method 2B Application of Australian Tallow to Renewable Diesel (NExBTL) Produced in Singapore (ARB Pathway Code: RNWD004) [verkkodokumentti]. Pos-ted date March 19, 2013. [Viitattu 18.10.2016]. Saatavilla:
https://www.arb.ca.gov/fuels/lcfs/2a2b/apps/neste-aus-031513.pdf
Neste Oil Singapore (2014a). Method 2B Application of North American Tallow to Renewable Diesel (NExBTL) Produced in Singapore (ARB Pathway Code: RNWD005) [verkkodoku-mentti]. Posted date January 28, 2014. [Viitattu 12.10.2016]. Saatavilla:
https://www.arb.ca.gov/fuels/lcfs/2a2b/apps/nes-na-tallow-011414.pdf
Neste Oil Singapore (2014b). Method 2B Application of New Zealand Tallow to Renewable Diesel (NExBTL) Produced in Singapore (ARB Pathway Code: RNWD007) [verkkodoku-mentti]. Posted date February 20, 2014. [Viitattu 17.10.2016]. Saatavilla:
https://www.arb.ca.gov/fuels/lcfs/2a2b/apps/nes-nz-tallow-022014.pdf
Nikander, Sami (2008). Greenhouse Gas and Energy Intensity of Product Chain: Case Transport Biofuel [Diplomityö]. Helsinki University of Technology, Faculty of Engineering and Archi-tecture.
Ocean Recovery Alliance (2015). 2015 Plastics-to-Fuel Project Developer’s Guide [verk-kodokumentti]. Prepared for The American Chemical Council. June. 2015. [Viitattu 26.1.2017].
Saatavilla: https://plastics.americanchemistry.com/Education-Resources/Publications/2015-Plastics-to-Fuel-Developers-Guide.pdf
Punkkinen, Henna et al. (2011). Pyrolyysin potentiaali jätemuovin käsittelymenetelmänä, ym-päristökuormitukset ja kustannusvaikutukset [verkkojulkaisu]. VTT Working Papers 176. ISBN 978-951-38-7518-3. Saatavilla: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp
RTFO (2016a). RTFO Guidance Part One Process Guidance [verkkodokumentti]. RTFO Year 9, 15 April 2016 to 14 April 2017. Department of Transport. Version 9.0, April 2016. [Viitattu 3.1.2017]. Saatavilla: https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/at-tachment_data/file/508278/rtfo-guidance-part-1-process-guidance-year-9.pdf
RTFO (2016b). RTFO Guidance – Wastes and Residues [verkkodokumentti]. Valid from 15 April 2016 – RTFO Year 9, Version 9.0. [Viitattu 15.11.2016] Saatavilla:
https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/508291/list-of-wastes-residues-year-9.pdf
Tilastokeskus (2016). Polttoaineluokitus 2016 [XSL-dokumentti]. Päivitetty 2.5.2016. [Viitattu 17.1.2016]. Saatavilla: http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/khkaasut_polttoai-neluokitus_2016.xlsx