Tarkastelussa havaittiin, että hydrologisten olosuhteiden muutokset vaikuttavat vesivoimantuottajien tuotannolleen asettamaan hintaan merkittävästi. Kutakin tuotantotehoa vastaavan vesiarvon, eli hinnan, jolla hinnan mukaan säätyvää vesivoimatuotantoa tarjotaan spot-markkinoille, havaittiin vaihtelevan hydrologisen tilanteen muuttuessa ja tuulivoimatuotannon kasvaessa. Mallinnuksessa verrattiin vesiarvoja hinta-alueella, jolla on vain vähän tuulivoimatuotantoa, ja alueella, jonne on vertailtavien jaksojen välillä rakennettu runsaasti tuulivoimatuotantoa. Havaittiin vesiarvojen nousevan hydrologisen tilanteen
heikentyessä ja alenevan sen vahvistuessa. Tuulivoimatuotannon kasvun todettiin todennäköisesti alentavan vesiarvoja.
Havaittiin, että säätyvää vesivoimaa tarjotaan markkinoille kivihiililauhdesähkön tuotantokustannusta korkeammalla vesiarvolla vain korkeilla tuotantotehoilla ja hydrologisen tilanteen ollessa normaalia heikompi. Tuulivoimatuotanto toimii kuten säätymätön vesivoimatuotanto, ja voimakkaan tuulivoimatuotannon jaksoina vesivoimaa tuotetaan vähemmän. Näillä jaksoilla varastoon jäänyt vesi kuitenkin tuotetaan sähköksi tuulivoimatuotannon ollessa vähäistä, mistä syystä tällöin on vähemmän tarvetta polttoainekustannuksiltaan kalliimman lauhdetuotannon käyttöön. Näin ollen tuulivoimatuotannon kasvu syrjäyttää kalliimpaa tuotantoa markkinoilta.
6.3 Jatkotutkimuskohteita
Suoritettu tarkastelu jättää mahdollisuuden jatkotutkimuksille. Sähkönsiirtorajoitukset hinta-alueiden välillä ja Nord Pool -alueen ja muiden markkina-hinta-alueiden välillä tai muun kuin vesi- tai tuulivoimatuotantokapasiteetin käyttörajoitukset voivat aiheuttaa tilapäisiä hintatason vaihteluja. Myös hintariippumattoman vesivoimatuotannon ja virtaamien riippuvuutta toisistaan voisi olla mahdollista tarkastella syvemmin.
Tuulivoimatuotannon todettiin syrjäyttävän tuotantokustannuksiltaan kalliimpaa tuotantoa markkinoilta, mikäli sähkön kulutus ei merkittävästi kasva. Myös vesivoimatuotantoa voi tulevaisuudessa olla markkinoilla nykyistä enemmän. Näistä syistä sähkön hintatason normaalina vesivoimantuotantovuonna Nord Pool -alueella voi määrittää tulevina vuosina jokin muu sähköntuotantomuoto kun kivihiililauhdetuotanto. Siksi kivihiililauhdesähkön tuotantokustannus ei ehkä ole tulevaisuudessa enää se vaihtoehtoiskustannus, jonka perusteella vesivoimantuottajat tuotantopäätöksensä tekevät.
Toisaalta tuulivoimatuotannon nopean vaihtelun ajan funktiona vuoksi on mahdollista, että tulevaisuudessa nykyistä suurempi osa vesivoimasta tarjotaan spot-markkinoiden sijasta säätösähkömarkkinoille, joilla kantaverkkoyhtiöt käyvät kauppaa lyhytaikaisten tuotannon ja kulutuksen epätasapainotilojen korjaamiseksi. Tämä voi johtaa nykyistä pienemmän osuuden vesivoimatuotannosta päätymiseen spot-markkinoille.
LÄHTEET
(Anttonen 2014) Anttonen, Karoliina. Luento Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa aiheesta The EU Emissions Trading Scheme: Lessons Learned and Future Prospects. Työ- ja elinkeinoministeriö 2014.
(Breyer 2015) Breyer, Christian. Kurssin Energy Resources luentomateriaali.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2015.
(Bye & Hope 2005) Bye, Torstein; Hope, Einar. Deregulation of electricity markets – The Norwegian experience. Statistics Norway 2005. Viitattu 8.1.2015. Saatavissa: http://www.ssb.no/a/publikasjoner/pdf/DP/
dp433.pdf.
(Dueholm & Ravn 2004) Dueholm, Lea; Ravn, Hans F. Modelling of short term electricity prices, hydro inflow and water values in the Norwegian hydro system. 6th IAEE European Conference, 2004. Viitattu 29.1.2015.
Saatavissa: http://balmorel.com/Doc/ShortTermHydro2004.pdf.
(Ecologic 2014) Ecologic Institute; eclareon GmbH. Assessment of climate change policies in the context of the European Semester – Country Report:
Latvia. 2014. Viitattu 9.1.2015. Saatavissa: http://ec.europa.
eu/clima/policies/g-gas/progress/docs/lv_2014_en.pdf.
(EEA 2011) European Environment Agency. 2011. Renewable Energy Projections as Published in the National Renewable Energy Action Plans of the European Member States. Viitattu 7.1.2015.
Saatavissa: http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/figures/
national-renewable-energy-action-plan/nreap_draft_report_eea-ecn_20100830.pdf/at_download/file.
(EEA 2015) European Environment Agency. EEA future prices 2008-2012.
Viitattu 12.1.2015. Saatavissa: http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/figures/eua-future-prices-200820132012.
(EIA 2014) U.S. Energy Information Administration. Latvia. Viitattu 8.1.2015.
Saatavissa: http://www.eia.gov/countries/country-data.cfm?fips
=lg.
(Ekonomifakta 2015) Ekonomifakta. Prisutveckling elcertifikat. Viitattu 9.1.2015.
Saatavissa: http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Energi/
Styrmedel/Elcertifikat/.
(EMH 2013a) Energimyndigheten. Elcertifikat. Viitattu 9.1.2015. Saatavissa:
http://www.energimyndigheten.se/Foretag/Elcertifikat/.
(EMH 2013b) Energimyndigheten. Om elcertifikatsystemet. Viitattu 9.1.2015.
Saatavissa: http://www.energimyndigheten.se/Foretag/
Elcertifikat/Om-elcertifikatsystemet/.
(Energiateollisuus 2015) Energiateollisuus. Energiavuosi 2014 - Sähkö. Viitattu 27.4.2015.
Saatavissa: http://energia.fi/sites/default/files/energiavuosi_2014 .ppt.
(Energiavirasto 2014a) Energiavirasto. Syöttötariffin määräytyminen. 2014. Viitattu 9.1.2015. Saatavissa: http://www.energiavirasto.fi/documents/
10179/0/2014-Q3+Sy%C3%B6tt%C3%B6tariffin+m%C
3%A4%C3%A4r%C3%A4ytyminen+2014-10-01+FI.pdf/abf5fe72-9798-4e52-905f-2ce2dda1381f.
(Energiavirasto 2014b) Energiavirasto 4.12.2014. Voimalaitosrekisteri. Viitattu 27.1.2015.
Saatavissa http://www.energiavirasto.fi/voimalaitosrekisteri.
(ENTSO-E 2014) European Network of Transmission System Operators for Electricity. Statistical Factsheet 2013. Viitattu 7.1.2015.
Saatavissa: https://www.entsoe.eu/Documents/Publications/
(EUR-Lex 2015) EUR-Lex. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY
muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta. Viitattu 7.1.2015.
Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/
?uri=CELEX:32009L0028&from=EN.
(Fortum 2012) Fortum 2012. Meri-Porin voimalaitos. Viitattu 28.1.2015.
Saatavissa: https://www.fortum.fi/fi/energiantuotanto/lauhde laitokset/meri-pori-vl/pages/default.aspx.
(Gjerde 2002) Gjerde, Ole. The Deregulated Nordic Electricity Market – 10 Years of Experience. Statnett SF. Viitattu 8.1.2015. Saatavissa:
http://ieeexplore.ieee.org/xpl/login.jsp?tp=&arnumber=1177699&
url=http%3A%2F%2Fieeexplore.ieee.org%2Fiel5%2F8329%2F26 430%2F01177699.pdf%3Farnumber%3D1177699.
(IETA 2013) International Emissions Trading Association. The World’s Carbon Markets: A Case Study Guide to Emissions Trading – Norway.
Viitattu 12.1.2015. Saatavissa: http://www.ieta.org/
assets/Reports/EmissionsTradingAroundTheWorld/edf_ieta_norw ay_case_study_may_2013.pdf.
(Ilyukhin 2007) Ilyukhin, Sergey. Short-term Hydropower Planning System.
Master’s Thesis. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2007.
(Kost ym. 2013) Kost, Christoph; Mayer, Johannes N.; Thomsen, Jessica;
Hartmann, Niklas; Senkpiel, Charlotte; Philipps, Simon; Nold, Sebastian; Lude, Simon; Schlegl, Thomas. Stromgestehungskosten Erneuerbare Energien. Fraunhofer-Institut für Solare Energiesysteme ISE 2013. Viitattu 7.1.2015. Saatavissa:
http://www.ise.fraunhofer.de/de/veroeffentlichungen/veroeffentlic
hungen-pdf-dateien/studien-und-konzeptpapiere/studie-stromgestehungskosten-erneuerbare-energien.pdf.
(Leskelä 2008) Leskelä, J. 2008. Ilmastonmuutoksen torjunta ja päästökauppa. Esityskalvot Energiailtapäivä.
(Lähteenmäki 2013) Lähteenmäki, Annamari. Koneiden riskien arviointi Meri-Porin voimalaitoksella. Satakunnan ammattikorkeakoulu 2013. Viitattu 13.1.2015. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/
10024/55272/Koneiden%20riskien%20arviointi%20Meri-Porin%
20voimalaitoksella_Annamari%20Lahteenmaki.pdf?sequence=1.
(Mathworks 2015) MathWorks. Constrained Nonlinear Optimization Algorithms.
Viitattu 23.4.2015. Saatavissa: http://se.mathworks.com/help/
optim/ug/constrained-nonlinear-optimization-algorithms.html.
(MKM 2012) Majandus- ja Kommunikatsiooniministeerium. Uuest aastast väheneb taastuvenergia toetuste maht. Viitattu 9.1.2015.
Saatavissa: https://www.mkm.ee/et/uudised/uuest-aastast-vaheneb-taastuvenergia-toetuste-maht.
(Motiva 2010) Motiva Oy. Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat.
Motiva Oy 19.4.2010. Viitattu 28.1.2015. Saatavissa:
http://www.motiva.fi/files/3193/Polttoaineiden_lampoarvot_hyoty suhteet_ja_hiilidioksidin_ominaispaastokertoimet_seka_energianh innat_19042010.pdf.
(MPE 2012) Ministry of Petroleum and Energy. 2012. National Renewable Energy Action Plan under Directive 2009/28/EC. Viitattu 7.1.2015. Saatavissa: http://ec.europa.eu/energy/renewables/
transparency_platform/doc/dir_2009_0028_action_plan_norway__
nreap.pdf
(Mustonen ym. 1986) Mustonen, Seppo; Kuusisto, Esko; Leskelä, Heino; Vakkilainen, Pertti. Sovellettu hydrologia. Vesiyhdistys r.y. Mäntän kirjapaino 1986.
(Nelles 2001) Nelles, Oliver. Nonlinear System Identification. Springer Verlag Berlin Heidelberg New York. 2001. ISBN 3-540-67369-5.
(Nord Pool Spot 2014a) Nord Pool Spot. Bidding areas. Viitattu 16.12.2014. Saatavissa:
http://www.nordpoolspot.com/How-does-it-work/Bidding-areas/.
(Nord Pool Spot 2014b) Nord Pool Spot. Price formation in Nord Pool Spot. Viitattu 23.12.2014. Saatavissa: http://www.nordpoolspot.com/How-does- it-work/Day-ahead-market-Elspot-/Price-formation-in-Nord-Pool-Spot/.
(Nord Pool Spot 2014c) Nord Pool Spot. Day-ahead market. Viitattu 23.12.2014.
Saatavissa: http://www.nordpoolspot.com/How-does-it-work/Day-ahead-market-Elspot-/.
(Nord Pool Spot 2014d) Nord Pool Spot. Intraday market. Viitattu 25.12.2014. Saatavissa:
http://www.nordpoolspot.com/How-does-it-work/Intraday-market-Elbas/.
(Nord Pool Spot 2014e) Nord Pool Spot. Annual Report 2013. Viitattu 8.1.2015.
Saatavissa: http://www.nordpoolspot.com/globalassets/download-center/annual-report/annual-report_nord-pool-spot_2013.pdf.
(Nord Pool Spot 2015a) Nord Pool Spot. Transmission system operators. Viitattu 2.1.2015.
Saatavissa: http://www.nordpoolspot.com/How-does-it-work/
Transmission-system-operators-TSOs/.
(Nord Pool Spot 2015b) Nord Pool Spot. Producers. Viitattu 8.1.2015. Saatavissa:
http://nordpoolspot.com/How-does-it-work/The-market-members/Producers/.
(Nord Pool Spot 2015c) Nord Pool Spot. History. Viitattu 8.1.2015. Saatavissa:
http://www.nordpoolspot.com/About-us/History/.
(NordREG 2014) Nordic Energy Regulators. Nordic Market Report 2014. NordREG 2014. Viitattu 27.8.2015. Saatavissa: http://www.nordicenergy
regulators.org/wp-content/uploads/2014/06/Nordic-Market-Report-2014.pdf.
(NVE 2013) Norges vassdrags- og energidirektorat. Energy in Norway, 2013 edition. 2013. Viitattu 12.2.2015. Saatavissa: http://www.nve.no/
Global/Energi/Analyser/Energi%20i%20Norge%20folder/FOLDE 2013.pdf.
(NVE 2015) Norges vassdrags- og energidirektorat. NVE Vindkraftverk.
Viitattu 7.9.2015. Saatavissa: http://gis3.nve.no/link/?link=
vindkraftverk.
(Partanen ym. 2013) Partanen, Jarmo; Viljainen, Satu; Lassila, Jukka; Honkapuro, Samuli; Tahvanainen, Kaisa; Karjalainen, Risto; Annala, Salla;
Makkonen, Mari. Sähkömarkkinat – opetusmoniste.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2013.
(PVO 2008a) Pohjolan Voima 2008. Tahkoluodon voimalaitos. Viitattu 14.1.2015. Saatavissa: http://www.pohjolanvoima.fi/filebank/158-7143-Tahkoluodon_voimalaitos.pdf.
(PVO 2008b) Pohjolan Voima 2008. Kristiinan voimalaitos. Viitattu 28.1.2015.
Saatavissa: http://www.pohjolanvoima.fi/filebank/8139-Kristiinan _voimalaitos.pdf.
(Rep. of Latvia 2010) Republic of Latvia. Regulations Regarding the production of Electricity Using Renewable Energy Sources and the Procedures for the Determination of the Price. 2010. Viitattu 9.1.2015. inflow relationships in hydroelectric scheduling. Norwegian University of Science and Technology 2007. Viitattu 12.10.2015.
Saatavissa: http://www.iot.ntnu.no/users/fleten/students/tidligere_
veiledning/SeimThorsnes_H07.pdf.
(Spiegel 2006) Bethge, Philip; Knauer, Sebastian. Nuclear Scare: How Close Did Sweden Come to Disaster? Spiegel Online 2006. Viitattu 13.3.2015. Saatavissa: http://www.spiegel.de/international/spiegel/
nuclear-scare-how-close-did-sweden-come-to-disaster-a-430458.
html.
(Svensk Energi 2014) Svensk Energi AB. Elåret & Verksamheten 2013. 2014. Viitattu 16.2.2015. http://www.svenskenergi.se/Global/Statistik/El%C3%
A5ret/Sv%20Energi_el%C3%A5ret2013_versJUNI2014.pdf.
(Tallat-Kelpšaitė 2014) Tallat-Kelpšaitė, Jurga. Electricity – Promotion in Lithuania. RES Legal. Viitattu 9.1.2015. Saatavissa: www.res-legal.eu/en/search-by-country/lithuania/tools-list/c/lithuania/s/res-e/t/promotion/sum /160/lpid/159/page.pdf?out=pdf.
(Tilastokeskus 2014) Tilastokeskus 17.12.2014. Energian hinnat, 2014, 3. neljännes.
Viitattu 27.2.2015. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi/til/ehi/2014/
03/ehi_2014_03_2014-12-17_fi.pdf.
(Toivonen 2012) Toivonen, Antti. Voimalaitosten energiatehokkuuden valvonta.
Tampereen teknillinen yliopisto 2012. Viitattu 14.1.2015.
Saatavissa: https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/1234567 89/b21171/toivonen.pdf?sequence=3&isAllowed=y.
(Viljainen 2014) Viljainen, Satu. Kurssin Sähkökauppa luentomateriaali.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2014.
Kivihiililauhdesähkön tuotantokustannus
Kivihiililauhdesähkön tuotantokustannus koostuu kahdesta osasta: polttoaineen, eli kivihiilen, ja päästöoikeuksien hinnasta. Tuotantokustannukselle 𝐾hiililauhde voidaan kirjoittaa
𝐾hiililauhde =𝑃API 2𝐻∗𝐹𝑋EUR/USD -indeksi seuraa lämpöarvoltaan 6 000 kcal/kg olevan kivihiilen hintaa Rotterdamin satamaan toimitettuna (globalCOAL 2015). Tässä tarkastelussa kivihiilen ja päästöoikeuden hintoina käytetään seuraavan kalenterivuoden johdannaistuotteen hintoja. Kivihiilen lämpöarvo yksikössä MWh/t on
Arvioidaan tuotantokustannuksen laskennassa käytettävä hyötysuhde toiminnassa olevista voimalaitoksista saatavilla olevien tietojen perusteella. Fortumin Meri-Porin voimalaitoksen sähköntuotannon hyötysuhteeksi on vuonna 2005 esitetty 40-42 % (LSY 2005). Laitoksen keskimääräiseksi sähköntuotannon hyötysuhteeksi vuosina 1994-2010 on esitetty 40,9 % (Lähteenmäki 2013). Pohjolan Voiman Tahkoluodon voimalaitoksen kattilan nimellisteho on 560 MW (PVO 2008) ja laitoksen sähköntuotannon nettohyötysuhteelle on määritetty riippuvuus kattilatehosta 𝑃kattila (Toivonen 2012)
𝜂 = 0,0103 ∗ 𝑃kattila+ 33,56 (%). (L.2)
Kattilan nimellisteholla Tahkoluodon voimalaitoksen hyötysuhteeksi saadaan 39,3 %.
Oletetaan analyysissä kivihiililauhdesähköntuotannon hyötysuhteeksi Meri-Porin ja Tahkoluodon laitosten mitattujen hyötysuhteiden keskiarvo eli 40,1 %.
Määritellään päästökerroin 𝑁C hiilen palamisessa syntyvän hiilidioksidin ja palavan hiilen massan suhteena
𝑁C =𝑚𝑚CO2
C (L.3)
Ratkaistaan päästökerroin hiilen palamisen reaktioyhtälön avulla.
𝐶(𝑠) + 𝑂2(𝑔) → 𝐶𝑂2(𝑔) (L.4)
Reaktioyhtälön mukaan 1 mol hiiliatomeja ja 2 mol happiatomeja muodostaa 1 mol hiilidioksidia. Hiilen moolimassa 𝑀C = 12,01molg ja hapen moolimassa 𝑀O = 16,00molg . Yhtälön L.4 mukaan hiilidioksidin ainemäärä 𝑛CO2 = 𝑛C. Näin ollen
𝑚C Näin ollen alkuainehiilen päästökertoimeksi saadaan
𝑁C =𝑀𝑀CO2
Kivihiili ei kuitenkaan ole puhdasta alkuainehiiltä, mistä syystä sen polttamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt massayksikköä kohti ovat alkuainehiilen päästökerrointa pienemmät. API 2 -kivihiilen hiilipitoisuudelle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää, joten se on arvioitava.
Australian ympäristöministeriön mukaan tyyppiä ”bituminous” olevan kivihiilen lämpöarvo on välillä 24-26,5 MJ/kg eli 6,67-7,36 MWh/t, joten API 2 -indeksin hinnoitteleman kivihiilen voidaan olettaa olevan tätä tyyppiä. Alkuainehiilen osuuden tämäntyyppisen kivihiilen massasta on sama viranomainen ohjeistanut olevan 66,3 % (DoE 2014). Toisaalta australialainen viranomainen on todennäköisesti käyttänyt Newcastlen satamaan toimitetun kivihiilen energiasisältöä, jonka standardi on 6 300 kcal/kg (Platts 2007). Olettamalla kivihiilen energiasisältö suoraan riippuvaiseksi sen hiilipitoisuudesta voidaan laskea API 2 -kivihiilen hiilipitoisuus.
API 2 -kivihiilen päästökerroin saadaan alkuainehiilen päästökertoimen ja API 2 -hiilen hiilipitoisuuden tulona.
𝑁API 2 = 𝑥API 2∗ 𝑁C= 0,6314 ∗ 3,664 tCO2t
C ≈ 2,313tCO2t
C (L.9)
Sähköntuottajat eivät laske tuotantokustannustaan kivihiilen spot-hinnan vaan forward-hinnan perusteella. Tämä siksi, että ne tilaavat kivihiilitoimituksensa etukäteen ja suojaavat hankintahinnat forwardeilla, sen sijaan että käyttäisivät spot-hintaa ja ostaisivat kivihiiltä lisää sitä mukaa kuin sähköntuotannossa kuluttavat. Siksi yhtälössä L.1 esiintyvänä kivihiilen hintana käytetään mallinnuksessa 12 kk forward-hintaa, eli hintaa kivihiilelle toimitettuna 12 kk kuluttua.
Kivihiili hinnoitellaan maailmanmarkkinoilla yksikössä USD/t, mutta Nord Pool -alueella sähkö hinnoitellaan yksikössä EUR/MWh. Siksi yhtälössä L.1 tarvitaan USA:n dollarin ja euron välinen valuuttakurssi. Mutta koska kivihiilen käytöstä sähkön tuotannossa aiheutuva kustannus lasketaan hinnan perusteella, pitää myös valuuttakurssille käyttää forward-hintaa. Siksi esitellään tässä valuuttakurssien korkopariteetti, joka osoittaa kahden eri valuutan nykyisen ja tulevan muuntokurssin sekä valuutta-alueilla vallitsevien korkotasojen yhteyden. Käytettävän valuuttaforwardin ja korkotason maturiteettien tulee olla sama, eli käytettäessä 12 kk valuuttaforwardia tulee myös korkotasojen olla valuuttojen 12 kk korot.
Voidaan kirjoittaa (Coffey ym. 2009) 1 + 𝑖tD =𝑓𝑠t
t(1 + 𝑖tF), (L.10)
missä 𝑖tD on kotimaan valuutan korkotaso hetkellä t, 𝑓t on forward-valuuttakurssi hetkellä t, 𝑠t on spot-valuuttakurssi hetkellä t, ja 𝑖tF on ulkomaan valuutan korkotaso hetkellä t. Kotimaan valuutta on tässä tarkastelussa euro ja ulkomaan valuutta USA:n dollari. Yhtälöä L.10 muokkaamalla saadaan forward-valuuttakurssiksi
𝑓t = 1+𝑖1+𝑖tD
tF𝑠t = 𝐹𝑋EUR/USD. (L.11)
Euroalueen korkotasona käytetään 12 kk EURIBOR-korkoa ja USA:n dollarin korkotasona 12 kk USD LIBOR -korkoa. EURIBOR on referenssikorkotaso, joka lasketaan euroalueen pankkien toisilleen tarjoamien euromääräisten lainojen korkojen perusteella. USD LIBOR on referenssikorkotaso, joka lasketaan Lontoon rahamarkkinoilla toimivien pankkien toisilleen tarjoamien dollarimääräisten lainojen korkojen perusteella (Euribor-rates 2015).
Yhtälössä L.1 kivihiilen energiasisältö ja päästökerroin sekä voimalaitoksen hyötysuhde voidaan olettaa vakioiksi. Merkitsemällä
𝑎 =𝐻 1
API 2∗𝜂 ≈ 0,357 tc/MWh; 𝑏 =𝐻𝑁API 2
API 2∗𝜂≈ 0,827MWhtCO2 voidaan yhtälö L.1 kirjoittaa muodossa
𝐾hiililauhde = 𝑎 ∗ 𝐹𝑋EUR/USD∗ 𝑃API 2+ 𝑏 ∗ 𝑃𝐶𝑂2. (L.12) Polttoainekustannus ei kuitenkaan ole ainoa kivihiililaitoksen omistajan maksettavaksi tuleva kustannus. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset, laitoksen omistajan tuottovaatimus sekä muiden kustannusten lisä tuotantokustannukseen huomioidaan tässä yhteydessä lisäämällä yhtälöön L.12 polttoainekustannuksen yhtälöön katevaatimusta kuvaava termi 𝑃kate. Nyt kivihiililauhdesähkön tuotantokustannuksen lopullinen yhtälö on
𝑃hiililauhde = 𝑎 ∗ 𝐹𝑋EUR/USD∗ 𝑃API 2+ 𝑏 ∗ 𝑃𝐶𝑂2+ 𝑃kate. (L.13) Lähteet
(Coffey ym. 2009) Coffey, Niall; Hrung, Warren B.; Sarkar, Asani. Capital Constraints, Counterparty Risk, and Deviations from Covered Interest Rate Parity. Federal Reserve Bank of New York 2009.
Viitattu 15.1.2015. Saatavissa: http://www.newyorkfed.org/
research/staffreports/sr393.pdf.
(DoE 2014) Department of Environment. Technical Guidelines for the Estimation of Greenhouse Gas Emissions by Facilities in Australia. Commonwealth of Australia 2014. Viitattu 14.1.2015.
Saatavissa: http://www.environment.gov.au/system/files/resources/
da7bde5c-1be2-43f7-97d7-d7d85bb9ad6c/files/nger-technical-guidelines-2014.pdf.
(Euribor-rates 2015) Euribor-rates.eu. What is Euribor? Viitattu 15.1.2015. Saatavissa:
http://www.euribor-rates.eu/what-is-euribor.asp.
(globalCOAL 2015) globalCOAL. Coal Futures Contracts. Viitattu 13.1.2015.
Saatavissa: https://www.globalcoal.com/Brochureware/
coalFutures/contracts/.
(LSY 2005) Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Lupapäätös Nro 23/2005/2.
Viitattu 13.1.2015. Saatavissa: https://www.google.fi/url?
sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&
ved=0CB4QFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.ymparisto.fi%
2Fdownload %2Fnoname%2F%257B95A073AB-A144-4ECE -B49D-594269F53157%257D%2F84078&ei=9gy1VOCKH-L8ywO8hoCgDA&usg=AFQjCNFOXVFux3ylMvH9_ROVlfC jbC2_DQ&bvm=bv.83339334,d.bGQ.
(Lähteenmäki 2013) Lähteenmäki, Annamari. Koneiden riskien arviointi Meri-Porin voimalaitoksella. Satakunnan ammattikorkeakoulu 2013. Viitattu 13.1.2015. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/
10024/55272/Koneiden%20riskien%20arviointi%20Meri-Porin%
20voimalaitoksella_Annamari%20Lahteenmaki.pdf?sequence=1.
(Platts 2007) Platts. Methodology and Specifications Guide - Coal. The McGraw-Hill Companies 2007. Viitattu 14.1.2015. Saatavissa:
http://www.promithian.citymax.com/f/Platts_Coal_Pricing_Methd ology.pdf.
(PVO 2008) Pohjolan Voima 2008. Tahkoluodon voimalaitos. Viitattu 14.1.2015. Saatavissa: http://www.pohjolanvoima.fi/filebank/158-7143-Tahkoluodon_voimalaitos.pdf.
(Toivonen 2012) Toivonen, Antti. Voimalaitosten energiatehokkuuden valvonta.
Tampereen teknillinen yliopisto 2012. Viitattu 14.1.2015.
Saatavissa: https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/1234567 89/b21171/toivonen.pdf?sequence=3&isAllowed=y.