Pirkkalan kunnan ja koulutoimen hallinnossa uudistushegemonian ja sivistyksen sekä tehokkuuden ja demokratian jännitteet näkyivät voimakkaasti. Hallinnossa ja päätöksenteossa oli havaittavissa sekä desentralisaation että deregulaation vaikutuksia, mutta myös vaatimuksia markkinaehtoisesta kehittämisestä sekä lii-ketoiminnasta omaksuttujen toimintojen lisäämisestä kunnan toiminnan kehittä-miseksi. Toisaalta myös kunnallisia palveluja puolustettiin hyvin hanakasti.
Desentralisaatio ja deregulaatio suuntausten lisäksi viimeisten tarkasteluvuosien aikana kunnan hallinnossa käynnistyi kiinnostavalla tavalla myös pienimuotoinen sentralisaatiokehitys.
Desentralisaatio näkyi ensinnäkin kunnan budjettiuudistuksessa, jossa hal-lintokunnat saivat enemmän harkintavaltaa rahoituksen kohdistamisessa eri toi-mintoihin. Lisäksi hallintoa hajautettiin alemmille hallinnontasoille, kun koulujen johtokunnat lakkautettiin. Tämän muutoksen myötä koulunjohtajat saivat merkit-tävästi lisää tehtäviä. Toisaalta johtokuntien lakkauttamisen myötä tehtäviä siirtyi myös virkamiesjohdolle, kunnanhallitukselle sekä lautakunnille vahvistaen näin keskushallintoa.
Deregulaatiota esiintyi desentralisaatiota hieman voimakkaammin. Edellä desentralisaatiokehitykseksi luokiteltu koulujen johtokuntien karsiminen voidaan tulkita myös deregulaatiokehitykseksi, jossa säänneltyä hallintoa karsittiin ja ti-lalle muodostettiin informaalimmat neuvottelukunnat. Tämän lisäksi Pirkkalan hallinnon deregulaatiokehitystä edisti kunnan luottamushenkilöorganisaatiota vahvasti koskettanut lautakuntien vähentäminen sekä virkamiesorganisaatiossa tapahtunut osastojen yhdistyminen ja uudelleenjärjestely. Nämä muutokset teh-tiin osin kunnallislakien ja kuntakokeilujen vaikutuksesta, mutta toisaalta Pirkka-lan kunnan omasta päätöksestä. Tämä kehitys johti siihen, että kunnasta
vähennettiin demokraattisia ja tarkemmin säänneltyjä toimielimiä hallinnon tehos-tamisen kustannuksella. Väliportaan hallinnon eli lautakuntien ja johtokuntien li-säksi tilapäistoimikuntien alasajo ja merkityksen hiipuminen olivat osa tätä kehitystä. Näiden muutosten myötä luottamushenkilöiden määrä kunnassa laski merkittävästi, joten tässä mielessä osallistuvan demokratian voidaan nähdä hei-kentyneen. Toisaalta hallinnon ja komentoketjujen suoraviivaistaminen selkeytti hieman päätöksentekoa ja luottamushenkilöiden ja virkamiesten työskentelyä ai-nakin rakenteiden tasolla.
Deregulaation voidaan nähdä edistäneen kunnassa myös hienoista sentra-lisaatiokehitystä. Koulutoimessa johtokuntien ja lautakuntien karsiminen keskitti päätöksentekovaltaa harvemmille lautakunnille ja pienemmälle luottamushenki-lökunnalle ja siten kunnanhallituksen sekä johtavien viranhaltijoiden rooli kasvoi.
Vuoden 1996 hallintokokeilun valmistelussa jatkettiin samaa kehitystä, jossa suunnitteilla oli korvata yhtä lautakuntaa lukuun ottamatta muut koulutoimen lau-takunnat epämuodollisimmilla johtokunnilla. Uudistuksen tavoitteena oli käyttäjä-demokratian vähentäminen, mutta muutokset karsivat varmasti ainakin edustuksellista demokratiaa lautakuntapaikkojen vähetessä. Tämän uudistuksen laajemmat vaikutukset jäävät kuitenkin tulevien tutkimusten kartoitettavaksi.
Sentralisaatiokehitys vahvisti siis kunnassa kunnanhallituksen sekä virkamiehis-tön roolia luottamushenkilöorganisaation ja alatason hallinnon kustannuksella.
Puolueiden välinen vastakkainasettelu näkyi myös uudistushegemonian ja sivistyksen sekä tehokkuuden ja demokratian jännitteissä, vaikkei tosin yhtä voi-makkaasti kuin talouteen ja säästötoimenpiteisiin liittyvissä kiistakysymyksissä.
Keskustaoikeistopuolueet olivat mielellään uudelleenjärjestelemässä hallintoa sekä uudistamassa henkilöstön tehtävänkuvia. Etenkin vasemmistoliitto ja vih-reät suhtautuivat uudistuksiin epäillen, vaikka tosin olivat myös hyväksymässä niiden voimaantuloa. Ainakin retoriikan tasolla osaa uudistuksista pidettiin puolu-eissa kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksien ja hyvinvointipalvelujen kehit-tymisen kannalta haitallisina. Sosialidemokraatit asettuivat puoluekentällä keskustaoikeiston sekä vasemmistoliiton ja vihreiden väliin, sillä puolue suhtautui hallinnonuudistuksiin varovaisen suopeasti.
Pirkkalan hallinnonuudistukset osoittivat mielenkiintoisen huomion siitä, että koulutoimi oli järjestäen edelläkävijä uudistusten toteuttamisessa. Aineiston pe-rusteella tähän ei löytynyt selvää syytä, mutta epäilen, että syy löytyy koulutoimen
koosta ja hallinnon rakenteiden muodosta. Pirkkalassa koulutoimi oli koko tarkas-telujakson ajan rahoituksessa mitattuna kunnan suurin hallintokunta ja siten po-tentiaalinen kehittämisen ja kokeilujen kohde. Hallinto oli myös sopivan monitasoinen ja levittäytynyt, jotta siihen oli mielekästä tehdä muutoksia. Herää kuitenkin kysymys, että miksi kokeiluja ei tehty esimerkiksi sosiaali- ja terveystoi-messa sivistystoimen sijaan. Koulutuksen koekaniinin asema uudistuksissa onkin potentiaalinen jatkotutkimusaihe.
Muita jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi teknologinen kehityksen tarkastelu suhteessa kuntien hallinnon ja talouden uudistuksissa sekä uuden jul-kisjohtamisen ajattelun vaikutuksissa. Olisi mielenkiintoista tarkastella, oliko tek-nologinen kehitys syy vai seuraus hallinnon uudistushegemonian kasvulle kulki yhteydessä uudistuksiin taloudessa ja hallinnossa. Toisaalta voisi myös syventää tätä tutkimusta ja tutkia tarkemmin, miten laman ja uuden julkisjohtamisen vaiku-tukset näkyivät konkreettisesti koulujen arjessa, opetuksen laadussa ja muissa koulutoiminnoissa.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
I ARKISTOLÄHTEET
Pirkkalan kunnan keskusarkisto
Kunnanvaltuuston pöytäkirjat liitteineen 1990–1996 1990, arkistovastuualue Ca: 29–32
1991, arkistovastuualue Ca: 33–34 1992, arkistovastuualue Ca: 35–37 1993, arkistovastuualue Cb: 38–40 1994, arkistovastuualue Ca: 41–43 1995, arkistovastuualue Ca: 44–46 1996, arkistovastuualue Cc: 1–4 Kunnalliskertomukset 1990–1996
1990–1991, arkistovastuualue Df: 2 1992–1995, arkistovastuualue Df: 3 1996, arkistovastuualue Dd: 1
II PAINETUT LÄHTEET
Ahokas, Jussi. (2016) John Maynard Keynesin talouspolitiikka ja suomalaiset keynesiläisen talouspolitiikan määritelmät. Poliittinen talous Vol 4: Nro 1, http://www.poliittinentalous.fi/ojs/index.php/poltal/article/view/50/43. Luettu 10.3.2020.
Ahokas, Jussi & Holappa, Lauri. (2009) Vain huonoa taloustiedettä vastustetaan. Tieteissä tapahtuu 27(2), p.1.
Ahokas, Jussi & Holappa, Lauri. (2014) Miksi Keynes ei palannutkaan? Tutkijaliitto: Helsinki.
Ahonen, Sirkka. (2012) Yleissivistävä koulutus hyvinvointiyhteiskunnassa.
Teoksessa Kettunen, Pauli & Simola, Hannu (toim.), Tiedon ja osaamisen
Suomi: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. S uomalaisen kirjallisuuden seura: Helsinki.
Airaksinen, Jenni, Haveri, Arto & Nyholm Inga. (2016) Julkisen hallinnon uudistamista säätelevät toimintaympäristömuutokset ja
kehittämisimpulssit. Teoksessa Nyholm, Inga, Stenvall, Jari, Airaksinen, Jenni, Pekkola, Elias, Haveri, Arto, Ursin, Klaus, & Tiihonen, Seppo (toim.), Julkinen hallinto Suomessa . Helsinki: Tietosanoma.
Airaksinen, Jenni, Haveri, Arto, Pekkola, Elias, Nyholm Inga & Stenvall Jari.
(2016) Julisen kehittämisen trendit ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
Teoksessa Nyholm, Inga, Stenvall, Jari, Airaksinen, Jenni, Pekkola, Elias, Haveri, Arto, Ursin, Klaus, & Tiihonen, Seppo (toim.), Julkinen hallinto Suomessa. Helsinki: Tietosanoma.
Allardt, Erik. (1976) Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY.
Alonso, José, Clifton, Judith, & Díaz-Fuentes, Daniel. (2011) Did New Public Management Matter? An Empirical Analysis of The Outsourcing and Decentralization Effects on Public Sector Size. IDEAS Working Paper Series from RePEc. http://search.proquest.com/docview/1699255607/.
Luettu 18.04.2020.
Antikainen, Aki & Rinne, Risto. (2012) Ylikansalliset paineet, pohjoismainen malli ja suomalainen koulutus. Teoksessa Kettunen, Pauli & Simola, Hannu (toim.), Tiedon ja osaamisen Suomi: Kasvatus ja koulutus
Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura:
Helsinki.
Anttila, Antti & Burman, Janne. (1995) Kunnan talouden yhteys peruskoulun säästötoimenpiteisiin. Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen Yliopisto:
Tampere.
Anttiroiko, Ari-Veikko. (2011) Itsehallinto 2.0: Tieto ja viestintäteknologian vaikutukset kuntien itsehallintoon. Teoksessa Haveri, Arto, Stenvall, Jari,
& Majoinen, Kaija (toim.), Kunnallisen itsehallinnon peruskivet . Helsinki:
Suomen kuntaliitto.
Anttiroiko, Ari-Veikko, Haveri, Arto., Karhu, Veli, Ryynänen, Aimo, & Siitonen, Pentti. (2003) Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet. Tampere:
Tampere University Press.
Berndtson, Erkki. (2008) Politiikka tieteenä: johdatus valtio-opilliseen ajatteluun (11. p.). Helsinki: Edita.
Birch, Anthony H. (2002) Concepts & Theories of Modern Democracy. Toinen painos. London. Routledge.
Blomberg, Helena, Hannikainen, Matti & Kettunen, Pauli. (2002) Lamakirja.
Näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin.
Kirja-Aurora: Turku.
Comenius, Johan Amos & Campagnac, Ernest Trafford. (1938) The way of light. Liverpool: University Press.
De Jong, Karijn, Loquai, Cristiane & Soiri, Iina. (1999) Decentralization and Poverty Reduction. Exploring the Linkages. Helsinki: Hakapaino.
Esping-Andersen, Gøsta. (1990) The Three Worlds of Welfare Capitalism.
Cambridge: Polity Press.
Fellman, Susanna. (2019) Miten Suomi muuttui? Laine, Jaana, Fellman,
Susanna, Hannikainen, Matti, & Ojala, Jari (toim.), Vaurastumisen vuodet:
Suomen taloushistoria teollistumisen jälkeen. Gaudeamus: Helsinki.
Fornaciari, Aleksi & Harni, Esko. (2017) Antonio Gramscin hegemonian
käsitteen relevanssi kasvatustieteelliselle tutkimukselle. Kasvatus ja aika, 11(2), 39–51.
http://www.kasvatus-ja-aika.fi/dokumentit/a3_2206171253.pdf. Luettu 27.04.2020.
Forsberg, Tuomas & Raunio, Tapio (toim.). (2013) Politiikan muutos. Tampere:
Vastapaino.
Gramsci, Antonio. (1977) Quaderni del Carcere. Volume primo, quaderni 1-5.
Edizione critica dell’Istituto Gramsci. A cura di Valentino Gerratana.
Torino: Einaudi.
Granheim, Marit, Kogan, Maurice, & Lundgren, Ulf (toim.). (1990) Evaluation as policymaking : introducing evaluation into a national decentralised
educational system. Lontoo: Kingsley.
Haimi, Olavi. (2000) Yhteiskuntasuunnittelun pitkä marssi: Suomalaisen sosiaalipoliittisen suunnittelun kehitys: tapaus kuntien
valtionosuusuudistus. Helsingin yliopisto: Helsinki.
Hall, Peter. (1993) Policy paradigms, social learning, and the state: the case of economic policy making in Britain. Comparative politics, 25(3), 275–296.
https://doi.org/10.2307/422246
Hannikainen, Matti & Eloranta, Jari. (2019) Palveluiden ja tulonsiirtojen yhteiskunta. Teoksessa Laine, Jaana, Fellman, Susanna, Hannikainen, Matti, & Ojala, Jari (toim.), Vaurastumisen vuodet: Suomen taloushistoria teollistumisen jälkeen. Gaudeamus: Helsinki.
Haveri, Arto. (2000) Kunnallishallinnon uudistukset ja niiden arviointi. Helsinki:
Suomen kuntaliitto.
Haveri, Arto, Stenvall, Jari, & Majoinen, Kaija (toim.). (2011) Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Helsinki: Suomen kuntaliitto.
Happonen, Timo. (1986) Desentralisointi hierarkkisissa järjestelmissä.
Tampereen Yliopisto: Tampere.
Harisalo, Risto, Aarrevaara, Timo, Stenvall Jari & Virtanen, Petri. (2007)
Julkinen toiminta - julkinen politiikka Tampere: Tampere University Press.
Harisalo, Risto. (2008) Organisaatioteoriat. Tampere: Tampere University Press.
HE 214/1991 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle kuntien valtionosuuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi.
Heikkinen, Riitta-Liisa & Laine, Timo. (1997) Hoitava kohtaaminen. Kirjayhtymä:
Helsinki.
Heikkinen, Sakari. (2019) Julkinen talous, valtiontalous ja finanssipolitiikka.
Teoksessa Laine, Jaana, Fellman, Susanna, Hannikainen, Matti, & Ojala, Jari (toim.), Vaurastumisen vuodet: Suomen taloushistoria teollistumisen jälkeen. Helsinki: Gaudeamus.
Heinonen, Jari. (1999) Hyvinvointimalli murroksessa. Aikamme sosiaalinen kysymys ja sen ratkaisuvaihtoehdot. Helsinki 2009, Kustannusyhtiö TA-tieto.
Heinonen, Jari. (2009) Hyvinvointivaltion kriisi. Teoksessa Hakanen, Yrjö (toim.), Nykyinen kriisi ja Marx, Helsinki 2009: Kustannusyhtiö TA-tieto.
Helin, Heikki. (2002) Kunnallistalouden rytmihäiriö: KuntaSuomi 2004 -talousanalyysi 2002. Suomen kuntaliitto: Helsinki
Helin, Heikki. (2005) Jatkuva kriisin pelko: Kunnallistalouden myötä- ja
vastamäkeä 1990-2003: KuntaSuomi 2004 -talousanalyysi 2004. Suomen kuntaliitto - Helsingin kaupungin tietokeskus: Helsinki.
Heuru, Kauko. (2001) Itsehallinnon aika. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Holopainen, Tapio, Lukkarinen, Esko, Rautama, Pauli & Simola, Hannu. (2002) Paluu kansalliseen koulutuspolitiikkaan: Kirjoituksia suomalaisesta
koulutuksesta ja koulutuspolitiikasta. Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV: Helsinki.
Honkapohja, Seppo & Koskela, Erkki. (2001) The economic crisis of the 1990’s in Finland. Teoksessa Down from the heavens, up from the ashes. VATT-julkaisuja 27:6: Helsinki.
Huikari, Jyrki. (1989) Hallinnon hajauttaminen: Kunnan kouluhallinnon desentralisointi. Tampereen yliopisto: Tampere.
Häkkinen, Iida & Moisio, Antti. (2000) Perusopetuksen valtionosuusjärjestelmä ja kuntien olosuhdetekijät. Sisäasiainministeriö: Helsinki.
Ilmonen, Kaj. (2000) Sosiaalinen pääoma ja luottamus.
Jalava, Marja, Simola, Hannu, & Varjo, Janne. (2012) Hallinnosta hallintaan:
koulutuksen hallinnon muutos 1960-luvulta 2000-luvulle.
Julkunen, Raija. (2001) Suunnanmuutos: 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Vastapaino: Tampere.
Julkunen, Raija. (2017) Muuttuvat hyvinvointivaltiot: Eurooppalaiset hyvinvointivaltiot reformoitavina. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Juntunen, Kati-Elina. (1995) Opetustoimen valtionosuusuudistus kunnan koulutoimessa: - empiirinen tutkimus Hämeen läänin kuntien koulutoimen hallinnonalalla. Tampere.
Kalland, Mirjam. (1996) Hyvin leikattu - huonosti ommeltu: Erityisryhmien palveluihin kohdistuneet säästöt valtionosuusuudistuksen jälkeen. Edita:
Helsinki.
Kangas, Olli. (2002) Muutos ja pysyvyys. Teoksessa Blomberg, Helena,
Hannikainen, Matti & Kettunen, Pauli (toim.), Lamakirja: Näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin. Kirja-Aurora: Turku.
Kantasalmi, Kari. (2013) Sivistysyliopisto organisaatiossa ja tutkijakoulureformismissa. Tieteessä tapahtuu, 31(2), 33-39.
Kantola, Anu. (2002) Markkinakuri ja managerivalta. Poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä. Helsingin yliopisto: Helsinki.
Karhu, Veli, Rentola, Pasi & Soronen, Matti. (1999) Kunnat puun ja kuoren välissä: Tutkimus kuntien valtionosuusjärjestelmän muutosten
kohdentumisesta ja niihin sopeutumisesta 1993-1996. Tampereen yliopisto: Tampere.
Karhu, Veli, Rentola, Pasi & Viitasaari, Aki. (2000) Valtionosuuskriteerit ja palvelutuotannon kustannustekijät: Tutkimus opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta. Tampereen yliopisto: Tampere.
Kettunen, Pauli. (2002) Suunnitelmataloudesta kansalliseen
innovaatiojärjestelmään. Teoksessa Blomberg, Helena, Hannikainen, Matti
& Kettunen, Pauli (toim.), Lamakirja: Näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin. Kirja-Aurora: Turku.
Kettunen, Pauli, Jalava, Marja, Simola, Hannu & Varjo, Janne. (2012) Tasa-arvon ihanteesta erinomaisuuden eetokseen. Teoksessa Kettunen, Pauli
& Simola, Hannu (toim.), Tiedon ja osaamisen Suomi: Kasvatus ja
koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura: Helsinki.
Kettunen, Pauli & Simola Hannu (toim.). (2012) Tiedon ja osaamisen Suomi:
Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura: Helsinki.
Keynes, John Maynard. (1936) The General Theory of Employment Interest and Money. London.
Keynes, John Maynard. (1980) The collected writings of John Maynard Keynes:
27, Activities 1940–1946: shaping the post-war world: employment and commodities. London.
Kiander, Jaakko. (2002) 1930-luvun pulakausi ja 1990-luvun talouskriisi.
Teoksessa Blomberg, Helena, Hannikainen, Matti & Kettunen, Pauli
(toim.), Lamakirja: Näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin. Kirja-Aurora: Turku.
Kiander, Jaakko & Vartia, Pentti. (1998) Suuri lama: Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu. Taloustieto: Helsinki.
KM 1993:33. Kuntalaki. Kunnalliskomitean mietintö.
Korkman, Sixten. (2016) Väärää talouspolitiikkaa: Talouden kriisit ja opilliset kiistat. Otava: Helsinki.
Koski, Heikki. (1996) Valtion ja kuntien tehtävienjako ja valtionosuusjärjestelmä.
Sisäasiainministeriö: Helsinki.
Kuntalaki 365/1995. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950365. Luettu 22.04.2020.
Kuntalaki 410/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410. Luettu 22.04.2020.
Kunnallislaki 953/1976. https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1976/19760953. Luettu 20.04.2020.
Kuntien valtionosuuslaki 688/1992.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920688. Luettu 20.04.2020.
Laamanen, Ritva. (1994) Kuntien toimintastrategiat ja päätöksenteko: Tutkimus kuntien strategisesta käyttäytymisestä valtionosuusuudistuksen jälkeen.
Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki.
Laine, Jaana, Fellman, Susanna, Hannikainen, Matti & Ojala, Jari. (2019) Vaurastumisen vuodet : Suomen taloushistoria teollistumisen jälkeen.
Helsinki: Gaudeamus.
Laitila, Tuomo. (1999) Siirtoja koulutuksen ohjauskentällä: Suomen
yleissivistävän koulutuksen ohjaus 1980- ja 1990-luvuilla. Turku: Turun yliopisto.
Laki kuntien kantokykyluokituksesta 649/1985.
https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1985/19850649. Luettu 25.04.2020.
Laki kunnallislain 67 ja 71 §:n muuttamisesta.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920689. Luettu 26.04.2020.
Laki kunnallislain muuttamisesta 979/1992.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920979. Luettu 26.04.2020.
Lampinen, Osmo. (2003) Suomen koulutusjärjestelmän kehitys (3.p.). Helsinki:
Gaudeamus.
Laurikainen, Kirsi. (1994) Vuoden 1993 valtionosuusuudistus desentralisoinnin näkökulmasta. Tampereen Yliopisto: Tampere.
Laurila, Paula. (1997) Vapaakuntakokeilu: Analyysi Suomen vapaakuntakokeilua selvittäneistä tutkimuksista. Kuopio.
Lehtinen, Päivi. (2005) Kuntien välinen laskutus koulutuspalveluissa, esimerkkinä Tampereen kaupungin perusopetus. Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta, Tampereen Yliopisto: Tampere.
Lehtonen, Reino & Sipilä, Leea-Mari. (1989) Taloustiedon taloussanasto.
Taloustieto Oy: Helsinki.
Lehväsvirta, Leena. (1999) Kuntien hallinto muuttuvassa toimintaympäristössä.
Suomen Kuntaliitto: Helsinki.
Lind, Jouni. (1995) Valtionosuusuudistus poliittis-hallinnollisena päätöksentekoprosessina. Helsingin yliopisto: Helsinki.
Linnarinne, Janne. (1998) Valtionapujärjestelmän kehittyminen Suomessa.
Tampere.
Lundgren, Ulf. (1990) Educational policy-making, decentralization and evulation.
Teoksessa Granheim, Marit, Kogan, Maurice, & Lundgren, Ulf (toim.).
Evaluation as policymaking: introducing evaluation into a national decentralised educational system. Lontoo: Kingsley.
Löytynoja, Eila. (1993) Valtionosuusuudistus ja säästötoimet peruskoulussa vuonna 1993. Kunnallistutkinnon tutkielma, Tampereen Yliopisto:
Tampere.
Manni, Salla. (2014) Kuntien peruspalvelujen järjestämiskustannukset ja verorahoitus. Johtamiskorkeakoulu, Tampereen Yliopisto: Tampere.
Mäkeläinen, Ulla. (2004) Hajauttaminen ja uusi julkisjohtaminen: Kokemuksia eräistä hajauttamishankkeista neljässä maassa. Tampereen yliopisto:
Tampere.
Mälkiä, Matti. (1995) Hallintohistoria, hallintotiede, julkishallintotiede: näkökohtia hallintotieteen, julkishallintotieteen ja hallintohistorian sisältöön sekä
hallintohistoriallisen tutkimuksen asemaan julkishallintotieteen kentällä.
Tampere: Tampereen yliopisto, hallintotieteen laitos.
Mälkiä, Matti & Stenvall Jari. (1994) Virkamiesroolit uudistuvassa julkisessa hallinnossa. Teoksessa Tutkimaton uudistus. Helsinki.
Möttönen, Sakari. (1997) Tulosjohtaminen ja valta poliittisten
päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden välisessä suhteessa: kunnallisen tulosjohtamisen poliittisten päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden välistä tehtäväjakoa koskevat tavoitteet, niiden merkitys osapuolten väliseen valtasuhteeseen sekä tavoitteiden toteutuminen ja
toteuttamismahdollisuudet valtasuhteen näkökulmasta. Helsinki: Suomen kuntaliitto.
Möttönen, Sakari. (2011) Kunnallisen itsehallinnon merkitys ja uudistuminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Teoksessa Haveri, Arto, Stenvall, Jari,
& Majoinen, Kaija (toim.), Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Helsinki:
Suomen kuntaliitto.
Möttönen, Sakari & Niemelä, Jorma. (2005) Kunta ja kolmas sektori: yhteistyön uudet muodot. Jyväskylä: PS-kustannus.
Niemi, Eero. (1997) Valtionosuusjärjestelmän perusteet sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Opetushallitus: Helsinki.
Nurmi, Timo. (2004) Nykysuomen keskeinen sanasto (2. p.). Helsinki:
Gummerus.
Nyholm, Inga, Haveri Arto, Tiihonen Seppo & Stenvall Jari. (2016) Julkisen hallinnon rakenne ja hallinnon tasot. Teoksessa Nyholm, Inga, Stenvall, Jari, Airaksinen, Jenni, Pekkola, Elias, Haveri, Arto, Ursin, Klaus, &
Tiihonen, Seppo (toim.), Julkinen hallinto Suomessa. Helsinki:
Tietosanoma.
Nyholm, Inga, Stenvall, Jari, Airaksinen, Jenni, Pekkola, Elias, Haveri, Arto, Ursin, Klaus, & Tiihonen, Seppo (toim.) (2016) Julkinen hallinto
Suomessa. Helsinki: Tietosanoma.
Okko, Paavo. (2015) Tiedettä vai ideologiaa. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 111. vsk, 4/2015.
Orrman, Eljas. (1995) Hallintohistoria Skyllan ja Kharybdin välissä. Teoksessa Stenvall, Jari & Tiihonen, Seppo (toim.), Julkinen hallinto menneisyyden puristuksessa. Tampereen yliopisto: Tampere.
Oulasvirta, Lasse. (1996) Kuntien valtionapujärjestelmä: Vertaileva
arviointitutkimus kahdesta valtionapujärjestelmästä. Tampereen yliopisto:
Tampere.
Paahtama, Soile. (2016) Hyvinvoinnin edistämisen käsite ja sisältö. Arttu2-tutkimusohjelman julkaisusarja nro 7/16. Kuntaliitto: Helsinki.
Palosuo, Hannele ym. (2013) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2013.
Pekkarinen, Jukka. (2001) Kuntien peruspalvelujen rahoitus. Helsinki:
Sisäasiainministeriö.
Peng, Wen-shien. (2008) A critique of Fred W. Riggs’ ecology of public
administration. International Public Management Review, Volume 9 Issue 1. International Public Management Network.
http://journals.sfu.ca/ipmr/index.php/ipmr/article/view/51/51. Luettu 20.4.2020.
Peruskoululaki 476/1983. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1983/19830476.
Luettu 25.04.2020.
Pierson, Paul. (1996) Dismantling the welfare state?: Reagan, Thatcher, and the politics of retrenchment (Repr.). Cambridge: Cambridge University Press.
Pohjola, Matti, Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka. (2006) Taloustiede. WSOY Oppimateriaalit: Helsinki; Porvoo.
Rannisto, Pasi-Heikki. (2011) Kenen kunnallinen itsehallinto? Teoksessa Haveri, Arto, Stenvall, Jari, & Majoinen, Kaija (toim.), Kunnallisen itsehallinnon peruskivet . Helsinki: Suomen kuntaliitto.
Rautama, Pauli. (2012). Koulutuksen aluehallinto muutoksessa 1997–2012:
syitä ja seurauksia. Teoksessa Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuuri-vaikuttajana: Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vuosi-kirja 2012. Helsinki: Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura.
Rentola, Pasi. (2000) Valtionosuusuudistukset ja peruspalveluiden rahoitus.
Kunnallistieteiden laitos, Tampereen Yliopisto: Tampere.
Riggs, Fred W. (1973) Prismatic society revisited. Morristown, N.J.: General Learning Press.
Rinne, Risto & Vuorio-Lehti, Minna. (1996) Toivoton unelma?: Koulutuksellista tasa-arvoa koskevat toiveet ja epäilyt peruskoulun synnystä 1990-luvulle.
Opetushallitus: Helsinki.
Ruostetsaari, Ilkka. (2013) Suomen poliittinen järjestelmä: Valtasuhteiden muutokset 1990-luvun alun jälkeen. Teoksessa Forsberg, Tuomas, &
Raunio, Tapio (toim.), Politiikan muutos. Tampere: Vastapaino.
Ruostetsaari, Ilkka & Holttinen, Jari. (2001) Luottamushenkilö ja valta:
edustuksellisen kunnallisdemokratian mahdollisuudet. Helsinki:
Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Sahlberg, Pasi & Korpela, Salla. (2015) Suomalaisen koulun menestystarina: ja mitä muut voivat siitä oppia. Helsinki: Into Kustannus.
Salminen, Ari. (1993) Hallintotiede. Organisaatioiden hallinnolliset perusteet.
Valtionhallinnon kehittämiskeskus: Helsinki.
Salo, Sinikka. (2001) Euroopan rahaliitto ja Suomi. Suomen Pankki: Helsinki.
Savolainen, Raimo. (2009) Oma hallinto: kansakuntaa rakentamassa 1809–
2009. Helsinki: Edita.
Setälä, Maija. (2003) Demokratian arvo: teoriat, käytännöt ja mahdollisuudet.
Helsinki: Gaudeamus.
Sinisalo, Arto & Ulvinen, Jyri. (1991) Hallinnon hajautuksen tuomia muutoksia kouluhallintoon Hämeenlinnan vapaakuntakokeilussa kouluviraston, ala-asteiden johtajien ja koulutuslautakunnan arvioimina. Tampereen yliopisto:
Hämeenlinna.
Stenvall, Jari. (1995) Valtionhallinnon kehitysvaiheet ja vertaileva historiallis-geneettinen tutkimus. Teoksessa Stenvall, Jari & Tiihonen, Seppo (toim.), Julkinen hallinto menneisyyden puristuksessa. Tampereen yliopisto:
Tampere.
Stenvall, Jari & Tiihonen, Seppo (toim.) (1995) Julkinen hallinto menneisyyden puristuksessa. Tampereen yliopisto: Tampere.
Stenvall, Jari, Ursin, Klaus, Nyholm, Inga & Airaksinen, Jenni. (2016) Julkisen hallinnon kehitys Suomessa. Teoksessa Nyholm, Inga, Stenvall, Jari, Airaksinen, Jenni, Pekkola, Elias, Haveri, Arto, Ursin, Klaus, & Tiihonen, Seppo (toim.), Julkinen hallinto Suomessa. Helsinki: Tietosanoma.
Stenvall, Jari & Syväjärvi, Antti. (2006) Onks tietoo?: valtion informaatio-ohjaus kuntien hyvinvointitehtävissä. Helsinki: Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto.
Suomen teollisuustuotannon kasvun vuodet. (2007) Tilastokeskus: Helsinki.
http://www.stat.fi/tup/suomi90/toukokuu.html Luettu 6.3.2020.
Syrjäläinen, Eija. (2002) Eikö opettaja saisi jo opettaa?: koulun kehittämisen paradoksi ja opettajan työuupumus. Tampere: Tampereen yliopisto.
Syväluoma, Mervi. (2008) Säästöt ja valtionosuusjärjestelmä 1990-luvulla.
Tutkimus kunta – valtio –suhteen muutoksesta ja ongelmista laman kourissa. Tampereen Yliopisto: Tampere.
Temmes, Markku. (1994) Eurooppalaiset esikuvamme. Uudistuvan hallintoajattelun lähteillä. Helsinki.
Temmes, Markku & Kiviniemi, Markku. (1997) Suomen hallinnon muuttuminen 1987–1995. Helsinki: Edita.
Tiihonen, Seppo. (1987) Byrokratia hallintohistorian ongelmana ja
tutkimuskohteena. Julkishallinnon julkaisusarja B. N:o 3/1987. Tampereen Yliopisto: Tampere.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli. (2018) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uudistettu laitos.) Kustannusosakeyhtiö Tammi: Helsinki.
Työpoliittinen aikakauskirja 41(4). (1998). Helsinki: Työministeriö.
Vartola, Juha (1995) Joitakin näkökohtia hallinnon menneisyyden tutkimiseen.
Teoksessa Stenvall, Jari & Tiihonen, Seppo (toim.), Julkinen hallinto menneisyyden puristuksessa. Tampereen yliopisto: Tampere.
Viitasaari, Aki. (2001) Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistukset puntarissa.
Tampere.
Vuorela, Terho. (1986) Desentralisointi debyrokratisoinnin keinona: Tutkimus mahdollisuuksista edistää debyrokratisointia desentralisoinnin avulla.
Tampereen yliopisto: Tampere.
Vuorela, Terho. (1984) Byrokratisoitumisen syyt, mekanismit ja kehityspiirteet:
esitutkimus tutkimukseen “Debyrokratisoinnin keinot ja edellytykset”.
Tampere: Tampereen yliopisto.