4 SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS
4.2 Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta
rahoitta-misesta
Tuen hakemista, myöntämistä ja maksa-mista koskeviin pykäliin ei esitetä merkittä-viä sisällöllisiä muutoksia. Lakiehdotuksen mukaan välittävien toimielinten eli rakenne-rahastovaroja myöntävien viranomaisten, ku-ten maakuntien liittojen on noudatettava niil-le varojen osoittamispäätöksessä asetettuja sellaisia ehtoja, jotka perustuvat asiaa koske-vaan Euroopan unionin sekä kansalliseen lainsäädäntöön. Ehdoilla on tarkoitus yhte-näistää ja tarkentaa asiaa koskevan lainsää-dännön soveltamiskäytäntöä. Niillä ei anneta
merkittäviä uudenlaisia velvoitteita. Ohjeiden antamisoikeutta koskevaa mainintaa ei laissa enää ole, koska perustuslakivaliokunnan va-kiintuneen käytännön mukaan ohjeiden an-tamista koskeva valtuus on tarpeeton (PeVL 30/2005, PeVL 14/2006,). Lain mukaiset, tukea myöntävät viranomaiset voivat antaa ohjeita teknisluonteisista asioista, kuten tieto-järjestelmän käyttöön liittyvistä asioista.
Perustuslain 80 §:n mukaan lailla on sää-dettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksi-en perusteista. Lakiehdotuksessa yksilön oi-keuksiin ja velvollisuuksiin vaikuttavat val-vontaa ja takaisinperintää koskevat säännök-set. Näistä tehtävistä tullaan nykyistä lakia vastaavasti säätämään tässä laissa. Tehtävien määrittelyssä on otettu huomioon perustus-lain 124 §:n vaatimat edellytykset, koskien perusoikeuksia, oikeusturvaa ja muita hyvän hallinnon takeita.
Edellä mainitun johdosta katsotaan, että lakiehdotukset voitaisiin hyväksyä tavallises-sa lainsäätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan edus-kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-tukset:
Lakiehdotukset
1.
Laki
alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku Yleiset säännökset
1 § Tavoite
Tämän lain tavoitteena on luoda vuorovai-kutukseen, eri toimijoiden työnjakoon ja yh-teisiin tavoityh-teisiin perustuva alueiden kehit-tämisen järjestelmä. Tavoitteena on lisäksi sovittaa yhteen kansallisen aluepolitiikan ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen toimivaksi kokonaisuudeksi.
Järjestelmä luo edellytykset aluelähtöiselle kestävään kehitykseen perustuvalle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille ja sosi-aaliselle eheydelle.
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan alueiden kehittämi-seen sekä alueiden kehittämistä koskevien kansallisten ja Euroopan unionin rakennera-hastoista rahoitettavien suunnitelmien ja oh-jelmien valmisteluun, hallinnointiin, arvioin-tiin, seurantaan ja yhteensovittamiseen.
3 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan:
1) alueella maakuntajakolain (1159/1997) mukaisia maakunnan alueita tai valtion alue-hallintoviranomaisten toimialueita sekä val-takunnallisessa toiminnassa Manner-Suomen aluetta;
2) rakennerahastoilla Euroopan aluekehi-tysrahastoa, jäljempänä aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahastoa, jäljempänä sosi-aalirahasto;
3) rakennerahasto-ohjelmalla Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -toimenpide-ohjelmaa;
4) alueellisilla suunnitelmilla aluelähtöi-sesti ja alueellisen organisaation johdolla teh-tävää ohjelmavalmistelua;
5) valtakunnallisilla teemoilla ohjelmassa olevia valtakunnallisia tavoitteita ja toimin-taa, jotka on valmisteltu ministeriöiden kes-ken niiden keskeisten strategioiden pohjalta;
6) rakennerahastovaroilla Euroopan ko-mission Euroopan unionin talousarvioista Suomeen myöntämiä rakennerahastojen va-roja;
7) välittävällä toimielimellä viranomaista, joka hoitaa hallinto- tai todentamisviran-omaisen puolesta tuen saajiin liittyviä tehtä-viä; ja
8) yleisasetuksella yhteiseen strategiake-hykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysra-hastoa, koheesioraaluekehitysra-hastoa, Euroopan maaseu-dun kehittämisen maatalousrahastoa ja Eu-roopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehi-tysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja ko-heesiorahastoa koskevista yleisistä säännök-sistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annettua Euroopan parlamen-tin ja neuvoston asetusta (EU) N:o /2013.
4 §
Alueiden kehittämisen tavoitteet Alueiden kehittämisen tavoitteena on:
1) vahvistaa alueiden tasapainoista kehit-tymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kil-pailukykyä;
2) vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä ta-valla alueiden elinkeinorakennetta sekä edis-tää taloudellista tasapainoa;
3) edistää kestävää työllisyyttä sekä väes-tön osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta;
4) vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä ke-hityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönot-toon kestävällä tavalla;
5) parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria;
6) parantaa elinympäristön laatua ja kestä-vää alue- ja yhdyskuntarakennetta.
5 §
Vastuu alueiden kehittämisestä Vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla sen mukaan kuin tässä laissa sää-detään.
Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta kussakin maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaise-na. Maakunnan liitto on kuntayhtymä, jossa alueen kuntien on oltava jäseninä.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla niille säädettyjä tai erikseen määrättyjä valti-onhallinnon toimeenpano- ja kehittämisteh-täviä toimialueellaan.
6 §
Alueiden kehittämisen suunnittelu Valtioneuvosto päättää hallituskaudella to-teutettavista valtakunnallisista alueiden ke-hittämisen painopisteistä ( aluekehittämispää-tös).
Alueiden kehittämisen kannalta keskeiset ministeriöt määrittelevät hallinnonalaansa varten alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet osana valtioneuvoston päätöstä.
Painopisteiden tarkentamiseksi ja toteuttami-seksi voidaan laatia useampia kuin yhtä hal-linnonalaa koskevia erityisohjelmia.
Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maan-käyttö- ja rakennuslain (132/1999) 25 §:ssä tarkoitettu maakuntasuunnitelma, muuta alu-eiden käytön suunnittelua ohjaava maakunta-kaava sekä maakunnan kehittämisen lähi-vuosien tavoitteet osoittava maakuntaohjel-ma. Maakuntakaavasta säädetään erikseen.
Lisäksi laaditaan Euroopan unionin raken-nerahasto-ohjelmia.
Edellä tarkoitettujen suunnitelmien ja oh-jelmien toteuttamista voidaan rahoittaa valti-on talousarvivalti-on rajoissa.
2 luku
Viranomaiset ja niiden tehtävät 7 §
Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävät Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa alueiden kehittämisestä ja siihen liittyvästä yhteenso-vittamisesta sekä aluekehittämispäätöksen ja kansallisten rakennerahasto-ohjelmien val-mistelusta yhteistyössä ministeriöiden, maa-kuntien liittojen ja muiden alueiden kehittä-misen tai ohjelmien toteuttakehittä-misen kannalta keskeisten tahojen kanssa.
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa rakenne-rahasto-ohjelman hallinnoinnista ja toimeen-panosta hallinto- ja todentamisviranomaise-na. Työ- ja elinkeinoministeriö voi siirtää osan hallinto- ja todentamisviranomaisen teh-tävistä välittäville toimielimille.
Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö vastaa maakuntaohjelmien ja muiden tämän lain mukaisten kansallisten ohjelmien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamisesta, seu-rannasta ja arvioinnista yhteistyössä ministe-riöiden, maakuntien liittojen, elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskusten ja muiden alu-eiden kehittämisen kannalta keskeisten taho-jen kanssa.
8 §
Rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomainen
Hallintoviranomainen vastaa yleisasetuk-sen 114 artiklan mukaisesti rakennerahasto-ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta noudattaen moitteettoman varainhoidon peri-aatteita ja hoitaen ne tehtävät, joista Euroo-pan unionin lainsäädännössä ja tässä laissa säädetään.
Hallintoviranomainen vastaa valtion talo-usarvioon pääluokkaansa otettujen rakenne-rahastovarojen ja vastaavien kansallisten va-rojen osoittamisesta välittävien toimielinten käytettäviksi. Varojen osoittamispäätöksessä se voi asettaa välittävän toimielimen nouda-tettavaksi asiaa koskevaan Euroopan unionin tai kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia ehtoja ohjelman hallinnoinnista, tuen myön-tämisestä, maksamisesta, seurannasta ja val-vonnasta.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hallintoviranomaisen tehtävistä.
9 §
Rakennerahasto-ohjelman todentamisviranomainen
Todentamisviranomainen hoitaa sille yleis-asetuksen 115 artiklan mukaan kuuluvat sekä tässä laissa ja alueiden kehittämisen ja
ra-kennerahastohankkeiden rahoittamisesta an-netussa laissa ( / ) säädetyt tehtävät.
Todentamisviranomainen voi yhteisym-märryksessä hallintoviranomaisen kanssa asettaa 8 §:n 2 momentin mukaiseen varojen osoittamispäätökseen välittävien toimielinten noudatettaviksi sellaisia ehtoja, jotka ovat välttämättömiä sen 1 momentin mukaisten tehtävien hoitamiseksi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä todentamisviranomai-sen tehtävistä.
10 §
Rakennerahasto-ohjelman tarkastusviranomainen
Yleisasetuksen 116 artiklan mukainen tar-kastusviranomainen toimii valtiovarainminis-teriössä valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä. Tarkastusviranomaisen on oltava hallinto- ja todentamisviranomaisesta toi-minnallisesti riippumaton.
Tarkastusviranomainen hoitaa sille Euroo-pan unionin lainsäädännössä sekä tässä laissa ja alueiden kehittämisen ja rakennerahasto-hankkeiden rahoittamisesta annetussa laissa säädetyt tehtävät, Se vastaa myös yleisase-tuksen 113a artiklan mukaisen riippumatto-man tarkastuselimen tehtävistä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarkastusviranomaisen tehtävistä.
11 § Välittävä toimielin
Välittävä toimielin vastaa tuen myöntämi-seen, maksamiseen ja seurantaan liittyvistä tehtävistä siten kuin niistä erikseen laissa säädetään.
Välittävällä toimielimellä tulee olla sekä Euroopan unionin että kansallisen lainsää-dännön mukaiset edellytykset tehtävän hoi-tamiseen.
Valtioneuvoston asetuksella nimetään vä-littävät toimielimet ja voidaan antaa tarkem-pia säännöksiä niille asetetuista edellytyksis-tä ja tehedellytyksis-tävisedellytyksis-tä.
12 §
Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa vähäva-raisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o /2013 ( vähä-varaisten rahasto) mukaisista jäsenvaltiolle kuuluvista tehtävistä.
Ohjelman tarkastusviranomainen toimii valtiovarainministeriön valtiovarain control-ler -toiminnon yhteydessä.
Valtioneuvoston asetuksella nimetään vä-hävaraisten rahastosta tuettavan toimenpide-ohjelman hallintoviranomainen ja todenta-misviranomainen, sekä voidaan antaa tar-kempia säännöksiä 2 momentissa tarkoitetun tarkastusviranomaisen ja asetuksella nimet-tävien hallinto- ja todentamisviranomaisten tehtävistä.
13 §
Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Alueiden kehittämistä koskevien suunni-telmien ja ohjelmien valmistelun ja toimeen-panon yhteensovittamista, ohjelmatyön ko-konaisuuden seurantaa ja tuloksellisuuden arviointia sekä ennakointia varten työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta, jonka tehtävänä on erityisesti:
1) sovittaa yhteen kansallisten alueiden ke-hittämistä koskevien päätösten, suunnitelmi-en ja ohjelmisuunnitelmi-en, kumppanuussopimukssuunnitelmi-en, rakennerahastojen, maaseuturahaston ja kala-talousrahaston ohjelmien valmistelua ja to-teuttamista;
2) seurata 1 kohdassa tarkoitettujen päätös-ten, suunnitelmien, ohjelmien sekä sopimus-ten kokonaisuuden tuloksellisuutta sekä arvi-oida niiden vaikuttavuutta ja
3) käsitellä 1 kohdassa tarkoitettuihin oh-jelmiin liittyviä lainsäädäntöehdotuksia ja muita ohjelmien toteuttamiseen liittyviä kes-keisiä asiakirjoja.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtä-vien lisäksi alue- ja rakennepolitiikan
neu-vottelukunta voi tehdä ehdotuksia yhteenso-vittamisen ja vaikuttavuuden parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriölle sekä hallintovi-ranomaisille ja rakennerahasto-ohjelman seu-rantakomitealle.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja teh-täviä hoitaviin neuvottelukunnan jäseniin so-velletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvas-tuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Neuvottelukunnan hallintome-nettelyyn sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003), viranomaisten toiminnan julki-suudesta annetussa laissa (621/1999) ja kieli-laissa (423/2003) säädetään.
Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan ja määrää sen puheenjohtajan. Työ- ja elinkei-noministeriö päättää neuvottelukunnan jäse-nistön muutoksista.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä neuvottelukunnan ko-koonpanosta, toimikaudesta ja tarkemmista tehtävistä.
14 § Seurantakomitea
Rakennerahasto-ohjelman täytäntöönpa-non, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden seu-rantaa varten on seurantakomitea. Seuranta-komitea hoitaa sille Euroopan unionin lain-säädännössä säädetyt tehtävät.
Valtioneuvosto asettaa seurantakomitean ja määrää sen puheenjohtajan. Työ- ja elinkei-noministeriö päättää muutoksista seuranta-komitean kokoonpanossa ja jäsenistössä.
Seurantakomitea voi kutsua asiantuntijoita.
Seurantakomitean kokoonpanoon ja jäseniin sovelletaan, mitä niistä Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään. Seurantakomitea laatii itselleen työjärjestyksen.
Seurantakomitean jäseneen sovelletaan ri-kosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta sää-detään vahingonkorvauslaissa. Seurantako-mitean hallintomenettelyyn sovelletaan, mitä hallintolaissa, viranomaisten toiminnan julki-suudesta annetussa laissa ja kielilaissa sääde-tään. Seurantakomitean on pyrittävä
päätök-senteossaan yksimielisyyteen. Jos päätöstä ei voida tehdä yksimielisesti, päätökseksi tulee kanta, jota kaksi kolmannesta äänestäneistä on kannattanut.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seurantakomitean toi-mikaudesta, kokoonpanosta, jäsenistä ja teh-tävistä.
15 §
Seurantakomitean sihteeristö
Seurantakomitealla on sihteeristö, jonka seurantakomitea nimeää ja määrää sille teh-tävät. Sihteeristössä ovat edustettuina tasa-puolisesti seurantakomitean jäsenistössä ole-vat viranomaiset.
Sihteeristön tehtävänä on hoitaa seuranta-komitean asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä.
16 § Yhteistyöryhmät
Tässä laissa tarkoitettujen erityisohjelmien tai muiden aluepoliittisesti merkittävien ko-konaisuuksien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamista sekä ennakointia, seuran-taa ja arviointia varten voidaan asetseuran-taa yh-teistyöryhmiä. Yhteistyöryhmissä ovat edus-tettuina jäsenet sellaisista ministeriöistä ja muista tahoista, joilla on keskeinen merkitys asian toteuttamisen kannalta. Yhteistyöryh-mät asetetaan erityisohjelman toteuttamis-ajaksi, muut yhteistyöryhmät asetetaan halli-tuskaudeksi.
Valtioneuvosto asettaa yhteistyöryhmät ja määrää niiden puheenjohtajat. Työ- ja elin-keinoministeriö päättää yhteistyöryhmien jä-senistön muutoksista.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteistyöryhmien ko-koonpanosta, toimikaudesta, työskentelyta-voista ja tehtävistä.
17 §
Maakunnan liiton tehtävät
Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtä-vässä:
1) vastaa maakunnan yleisestä kehittämi-sestä ja toimii tällöin yhteistyössä valtion vi-ranomaisten, alueen keskuskaupunkien ja muiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulu-jen sekä muiden alueiden kehittämiseen osal-listuvien tahojen kanssa sekä Lapin maakun-nassa saamelaiskäräjien kanssa; yhteistyöstä voidaan laatia yhteistyösopimuksia;
2) kehittää alueensa elinkeinoelämän toi-mintaedellytyksiä ottaen huomioon kuntien erilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet ja vahvuudet;
3) osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehal-lintovirastojen strategisten ohjausasiakirjojen laatimiseen sekä osallistuu elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskusten tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin alueen kehittämis-tavoitteiden huomioon ottamiseksi;
4) vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yh-teensovittamisesta ja alueellisten koulutusta-voitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua;
5) vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmi-en ja kehittämistoimsuunnitelmi-enpiteidsuunnitelmi-en yhtesuunnitelmi-ensovit- yhteensovit-tamisesta osana maakuntaohjelman toteutta-mista;
6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmä-suunnitelman suunnitteluprosessin käynnis-tämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johta-misesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovit-tamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa muualla kuin Helsingin seudulla;
7) vastaa alueellisten laaja-alaisten luon-nonvaroja ja ympäristöä koskevien suunni-telmien osalta suunnitteluprosessin käynnis-tämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johta-misesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovit-tamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa;
8) laatii kuntien ja muiden koulutuksen jär-jestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjes-tyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan ra-hoitussuunnitelmaan, lukuun ottamatta lii-kunnan koulutuskeskusten hankkeita;
9) asettaa alueelliset liikuntaneuvostot;
10) edistää julkisen hallinnon yhteispalve-lusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan;
11) vastaa ennakoinnin yhteensovittamises-ta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoimin-nan vaikuttavuutta;
12) edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä, hoitaa tehtäviinsä liittyviä kan-sainvälisiä asioita ja yhteyksiä sekä
13) hoitaa muut tässä laissa säädetyt tehtä-vänsä.
18 §
Maakuntien liittojen yhteistoiminta-alueet Maakuntien liittojen yhteistoiminnan jär-jestämiseksi maa jaetaan maakuntien yhteis-toiminta-alueisiin. Maakunnan liitto voi kuu-lua 19 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitami-seksi vain yhteen yhteistoiminta-alueeseen.
Maakuntien liittojen yhteistoiminta-alueen on muodostettava toiminnallisesti ja taloudel-lisesti tarkoituksenmukainen kokonaisuus yhteistoiminnan kohteena olevien tehtävien hoitamiseksi. Yhteistoiminta-aluejako tulee ottaa huomioon muodostettaessa sellaisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueita, joissa hoidetaan kaikkia kes-kuksen toimialaan kuuluvia tehtäviä.
19 §
Yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät Maakuntien liittojen yhteistoiminnan pii-riin kuuluu sellaisten 17 §:ssä tarkoitettujen tehtävien käsittely ja niitä koskeva päätök-senteko, jotka:
1) ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä;
2) sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin aluei-den kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin
suunnitelmiin, kuten liikennettä koskeviin suunnitelmiin;sekä
3) koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta.
Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien maa-kuntien liittojen jäsenkunnat voivat yhtäpitä-vin päätöksin tai perussopimuksessa antaa muitakin alueiden kehittämiseen tai maakun-nan suunnitteluun liittyviä tehtäviä yhteis-toiminnassa käsiteltäviksi ja päätettäviksi.
20 §
Yhteistoiminta-alueen päätöksenteon järjestäminen
Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien maa-kuntien liittojen jäsenmaa-kuntien on sovittava yhteistoiminnan piiriin kuuluvien asioiden käsittelyn ja päätöksenteon järjestämisestä joko siten, että päätösvaltaa käyttää maakun-tien liittojen yhteinen toimielin, tai siten, että päätösvaltaa käyttävät maakuntien liitot yh-täpitävin päätöksin.
Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien maa-kuntien liittojen on sovittava yhteistoimin-nassa käsiteltävien ja päätettävien asioiden valmistelusta ja sitä koskevista vastuista.
21 §
Maakuntien liittojen yhteinen toimielin ja sen valitseminen
Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien maa-kuntien liittojen valtuustot asettavat yhteisen toimielimen ja valitsevat siihen jäsenet, jos 3 momentissa tarkoitetussa yhteistoimintaso-pimuksessa niin määrätään. Muussa tapauk-sessa yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat maakunnan liiton jäsenkunnat asettavat yh-teisen toimielimen ja valitsevat siihen jäsenet samassa yhteydessä ja samaa menettelyä käyttäen kuin ne valitsevat edustajansa maa-kuntien liittojen valtuustoon. Toimielimessä edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuus-toissa edustettuina olevien eri ryhmien kun-nallisvaaleissa saamaa ääniosuutta yhteistoi-minta-alueeseen kuuluvien maakuntien liitto-jen jäsenkuntien alueella vaalilaissa
(714/1998) säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Jos 1 momentissa tarkoitettu yhteinen toi-mielin päätetään valita kesken kunnallisvaa-lien mukaan määräytyvän toimikauden, yh-teistoiminta-alueeseen kuuluvien maakuntien liittojen valtuustot valitsevat sen jäsenet en-simmäisen kerran.
Yhteisen toimielimen jäsenten lukumääräs-tä ja äänivallan perusteista, toimielimen muista kuin laissa säädetyistä tehtävistä sekä muista yhteistoiminnan järjestämiseksi vält-tämättömistä asioista sovitaan yhteistoimin-ta-alueeseen kuuluvien maakuntien yhteis-toimintasopimuksessa. Sopimuksen hyväk-symiseen sovelletaan muutoin, mitä kunta-lain (365/1995) 79 §:n 1 momentissa sääde-tään kuntayhtymän perussopimuksesta.
22 §
Yhteistoimintaan velvoittaminen Valtioneuvosto voi velvoittaa yhteistoimin-ta-alueen maakuntien liitot ja niiden jäsen-kunnat aloittamaan yhteistoimintaa koskevat neuvottelut ja samalla määrätä yhteistoimin-nan käynnistämiseksi välttämättömistä asi-oista. Valtioneuvoston määräys on voimassa siihen asti, kunnes yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien maakuntien liittojen jäsenkunnat pääsevät sopimukseen yhteistoiminnasta.
Jos 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuja yhtä-pitäviä päätöksiä ei saada maakuntien liitois-sa tehtyä ja siitä on merkittävää haittaa valti-on ja kuntien väliselle yhteistyölle alueiden kehittämisessä, valtioneuvosto voi velvoittaa jäsenkunnat edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetun yhteisen toimielimen perustami-seen.
23 §
Maakuntien liittojen muu yhteistyö Maakuntien liitot voivat sopia yhteistyöstä muita kuin 19 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä koskevissa asioissa, jos se on 17 §:n mukais-ten tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta tarpeellista.
24 §
Maakunnan yhteistyöryhmä
Maakunnassa on alueen kehittämiseen vai-kuttavien suunnitelmien ja sopimusten sekä kansallisten ja Euroopan unionin osarahoit-tamien ohjelmien toimeenpanon yhteensovit-tamista varten maakunnan yhteistyöryhmä.
Maakunnan yhteistyöryhmä toimii yleis-asetuksen 5 artiklan mukaisena kump-panuuselimenä maakunnassa.
Yhteistyöryhmän asettaa maakunnan liiton hallitus. Yhteistyöryhmän jäsenet asetetaan kunnanvaltuuston toimikaudeksi ja saame-laiskäräjien osalta saamesaame-laiskäräjien toimi-kaudeksi.
Yhteistyöryhmässä on oltava kattavasti edustettuina maakunnan alueen kehittämisen kannalta seuraavat keskeiset tahot:
1) alueen kunnat ja maakunnan liitto sekä Lapin maakunnassa lisäksi saamelaiskäräjät;
2) ohjelmia rahoittavat valtion viranomai-set ja muut yhteistyöryhmän tehtävien kan-nalta merkittävät valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot;
3) alueen kehittämisen kannalta keskeisiä tahoja kuten työmarkkina- ja elinkeinojärjes-töjä sekä kansalaisyhteiskuntaa kuten ympä-ristöjärjestöjä ja tasa-arvon ja syrjimättö-myyden edistämisestä vastaavia järjestöjä.
Maakunnan liiton hallitus nimeää yhteis-työryhmälle puheenjohtajan, jonka tulee olla kuntalaissa tarkoitettu luottamushenkilö, sekä 4 momentissa tarkoitettujen tahojen ehdotuk-sesta kolme varapuheenjohtajaa, joiden tulee olla yhteistyöryhmän jäseniä.
Yhteistyöryhmä voi asettaa jaostoja yh-teistyöryhmässä käsiteltävien muiden kuin 27 §:n 4 momentin mukaisten asioiden val-mistelua varten sekä kutsua asiantuntijoita.
25 §
Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenten asema
Maakunnan yhteistyöryhmän ja sen aset-taman jaoston jäseneen sovelletaan rikosoi-keudellista virkavastuuta koskevia säännök-siä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään
va-hingonkorvauslaissa. Jäsenistä on voimassa, mitä kuntalain 32b ja 33 §:ssä, 34 §:n 1 mo-mentin 1 kohdassa, 36–41 §:ssä ja 43 §:ssä säädetään luottamushenkilöistä. Maakunnan liittoon pysyväisluonteisessa palvelussuh-teessa oleva henkilö voidaan kuitenkin valita yhteistyöryhmän jäseneksi.
Edellä 24 §:n 4 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tahoja edustaville yhteistyöryh-män jäsenille maksettaviin palkkioihin ja an-sionmenetyskorvauksiin sekä matkakustan-nusten ja muiden heille tehtävän hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen sovelletaan, mitä kuntalain 42 §:ssä sääde-tään luottamushenkilöistä. Mainitun momen-tin 2 kohdassa tarkoitettujen tahojen edusta-jille maksettavista palkkioista ja korvauksista vastaa taho, jota jäsen edustaa.
26 §
Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmällä on rakenne-rahastovaroja ja muuta tukea myöntävien vi-ranomaisten edustajista koostuva sihteeristö.
Maakunnan yhteistyöryhmä päättää sihteeris-tön kokoonpanosta siten, että tukea myöntä-vät viranomaiset tulevat tasapuolisesti edus-tetuiksi.
Sihteeristön tehtävänä on hoitaa yhteistyö-ryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täy-täntöönpanotehtäviä.
Sihteeristön tehtävänä on sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, seurata ja sovittaa yhteen maakunnan alueella valmisteltavia kansallisten sekä rakennerahasto-ohjelmien, maaseuturahaston ja meri- ja kalatalousrahas-ton hankkeita ja raportoida niistä yhteistyö-ryhmälle.
27 §
Maakunnan yhteistyöryhmän päätöksenteko ja hallintomenettely
Jollei jäljempänä toisin säädetä, päätöksen-teosta ja hallintomenettelystä maakunnan yh-teistyöryhmässä on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain 50, 54 ja 55 sekä 57−62 §:ssä
säädetään. Muilta osin yhteistyöryhmän hal-lintomenettelyyn sovelletaan hallintolakia.
Maakunnan liitto vahvistaa maakunnan yh-teistyöryhmän työjärjestyksen, jossa määrä-tään asian valmistelusta, esittelystä ja päätök-senteosta yhteistyöryhmässä, käsiteltävien hankkeiden koosta ja sisällöstä, jaostojen pe-rustamisesta, niiden kokoonpanosta sekä tar-kemmista tehtävistä. Muutoin työjärjestyk-seen sovelletaan, mitä kuntalaissa säädetään johtosäännöstä.
Yhteistyöryhmän on pyrittävä päätöksente-ossaan yksimielisyyteen. Jos päätöstä ei voi-da tehdä yksimielisesti, päätökseksi tulee mielipide, jota kaksi kolmannesta äänestä-neistä on kannattanut.
Rahoittava viranomainen ei voi myöntää maakunnan kehittämisen kannalta merkittä-välle tai kokonaiskustannusarvioltaan suurel-le alueelliseen suunnitelmaan perustuvalsuurel-le hankkeelle rakennerahaston tukea, jos yhteis-työryhmä ei ole hanketta puoltanut. Rahoit-tava viranomainen voi poiketa yhteistyöryh-män rahoittamista koskevasta puoltavasta lausunnosta, jos tuen myöntäminen olisi vas-toin Euroopan unionin tai kansallista lainsää-däntöä taikka jos hanke ei olisi ohjelmanmu-kainen. Jos rahoittajataho aikoo yhteistyö-ryhmän puoltavasta lausunnosta huolimatta tehdä siitä poikkeavan rahoituspäätöksen, sen tulee antaa yhteistyöryhmälle asiasta tieto sekä edellä mainittuihin syihin liittyvät pe-rustelut. Yhteistyöryhmän lausuntoa koske-viin päätöksiin ei saa hakea erikseen muutos-ta valitmuutos-tamalla. Yhteistyöryhmä saa valmuutos-ta- valta-kunnallisiin teemoihin sisältyvistä hankkeista tiedot asianomaisilta ministeriöiltä.
Liike- ja ammattisalaisuuden piiriin kuulu-via yksittäisiä yrityshanke-esityksiä ei voida käsitellä yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmä saa ennen päätöksentekoa yhteenvetotiedot saapuneista yritystukihakemuksista.
28 §
Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on alueen maakuntaohjelmassa määriteltyjen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi ja eri
ohjelmien ja rahoitusvälineiden yhteensovit-tamiseksi:
1) hyväksyä ja tarvittaessa tarkistaa maa-kuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jol-la suunnataan maakuntaan osoitettua raken-nerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoi-tusta sekä muuta alueen kehittämiseen vai-kuttavaa rahoitusta;
2) käsitellä elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskuksen ja tarvittavilta osin aluehallin-toviraston esityksettulossopimuksiksi;
3) antaa tarvittaessa lausuntoja sen toimi-alueelle kohdistuvista rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisista teemoista sekä maaseuturahaston tai muista aluekehityksen kannalta merkittävistä hankesuunnitelmista sekä asettaa tärkeysjärjestykseen alueen osal-listumisen niihin; lausunto ei ole rahoittajaa velvoittava;
4) antaa 27 § 4 momentin mukainen sitova lausunto alueelliseen suunnitelmaan sisälty-västä hankehakemuksesta;
5) edesauttaa laajojen, aluekehittämisen kannalta merkittävien hankekokonaisuuksien valmistelua ja edistää niiden toteuttamista eri rahoitusvälineillä;
6) tehdä tarvittaessa rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean hyväksymiä va-lintakriteerejä tarkentavia alueellisia valinta-kriteerejä ja ilmoittaa niistä hallintoviran-omaiselle sekä huolehtia tarvittavista menet-telytavoista niiden soveltamiseksi alueella;
7) määritellä tarvittavat alueelliset menette-lyt, joilla varmistetaan rahoitettaviksi hyväk-syttävien hankkeiden mahdollisten ympäris-tövaikutusten selvittäminen ennen rahoitus-päätösten tekoa;
8) raportoida rakennerahasohjelman to-teutumisesta hallintoviranomaiselle ja tarvit-taessa esittää sille rakennerahasto-ohjelmaa koskevia muutostarpeita;
9) tiedottaa rakennerahasto-ohjelman toi-meenpanosta;
10) hoitaa tarvittaessa myös muita tehtä-viinsä liittyviä ja rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoon liittyviä tehtäviä, joista tar-vittaessa määrätään tarkemmin työjärjestyk-sessä.
Maakunnan yhteistyöryhmän tulee tehtävi-ensä hoitamista varten saada ennakkoon
tar-vittavat tiedot rakennerahastojen valtakun-nallisista teemoista ja niiden rahoituksesta.
3 luku Ohjelmatyö
29 §
Valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet
Valtioneuvosto päättää hallituskaudeksi valtakunnallisista alueiden kehittämisen pai-nopisteistä. Valtioneuvoston aluekehittämis-päätös ohjaa eri hallinnonalojen ja maakunti-en alueidmaakunti-en kehittämistä ja niidmaakunti-en toimmaakunti-enpi- toimenpi-teiden yhteensovittamista. Alueiden kehittä-misen kannalta keskeiset ministeriöt määrit-televät osana aluekehittämispäätöstä hallin-nonalaansa varten aluekehittämisen tavoitteet ja keskeiset toimenpiteensä. Lisäksi alueke-hittämispäätöksessä voidaan päättää paino-pisteitä toteuttavien erityisohjelmien käyn-nistämisestä.
Viranomaisten ja maakuntien liittojen tulee ottaa huomioon aluekehittämispäätös sekä edistää sen toteuttamista. Ministeriöiden tu-lee pyytää työ- ja elinkeinoministeriöltä lau-sunto, jos ne tai hallinnonalansa keskushal-lintoviranomaiset ja liikelaitokset valmistele-vat alueelliseen kehitykseen merkittävästi vaikuttavia toimenpiteitä, jotka eivät sisälly aluekehittämispäätökseen tai ne eivät tule kä-siteltyä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa muussa yhteisessä valmistelussa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä aluekehittämispäätök-sen sisällöstä ja seurannasta sekä ministeriöi-den tavoitteiministeriöi-den ja toimenpiteiministeriöi-den määritte-lyn sisällöstä sekä 1 momentissa noudatetta-vista menettelyistä.
30 § Erityisohjelmat
Aluekehittämispäätöksen toteuttamiseksi valtioneuvosto voi käynnistää pääasiassa useampaa kuin yhtä hallinnonalaa koskevia