Lait määräävät ylimmällä tasolla jakeluverkon kunnossapitotoiminnasta ja sen velvollisuuk-sista. Ne toimivat ohjenuorana kaikelle sähköverkkotoiminnalle ja siihen tehdylle säännös-telylle.
2.1.1 Sähköturvallisuuslaki
Voimassa oleva sähköturvallisuuslaki 1135/2016 määrittelee sähkölaitteiden ja -laitteisto-jen, tämän työn tapauksessa Carunan sähköverkon, turvallisuuden vaatimukset ja määräyk-set yleisellä tasolla. Sähköturvallisuuslaki vaatii, että sähkölaitteistot suunnitellaan, raken-netaan, valmistetaan ja korjataan niin, ettei niistä aiheudu vaaraa kenenkään hengelle, ter-veydelle tai omaisuudelle. Lain mukaan sähkölaitteisto ei saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä sähköisesti tai sähkömagneettisesti, eikä laitteistojen toiminta saa häiriintyä helposti säh-köisesti tai sähkömagneettisesti.
Sähkölaitteiston on täytettävä lain määräämät olennaiset turvallisuusvaatimukset, joihin kuuluu suojaus sähköiskuilta, tulipaloilta ja kuumuudelta. Turvallisuusvaatimuksiin kuulu-vat myös erityisolosuhteiden huomiointi, suojaus muilta mahdollisilta haittavaikutuksilta, yhteensovitusvaatimukset, Suomessa käytetyt asennustavat sekä muut olennaiset rakenne-vaatimukset. Sähkölaitteiston käytön muuttuvat olosuhteet on otettava huomioon ja niiden muuttuessa ratkaisevasti on tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdyttävä. Turvallisuusvaatimuk-sista erilaisten sähkölaitteistojen käytössä säädetään tarkemmin sähköturvallisuusviran-omaisen julkaiseman standardiluettelon julkaisuissa.
Verkonhaltijan jakelu- ja siirtoverkot määritellään Suomen laissa luokan 3 sähkölaitteis-toiksi, joka tarkoittaa, että laitteiston haltijan, tässä tapauksessa jakeluverkkoyhtiön, vas-tuulla on huolehtia laitteiston turvallisuudesta, laitteiston kunnossapidosta ja siitä, että se täyttää lain vaatimukset. Lisäksi laitteiston haltijan on huolehdittava, että laitteiston kuntoa ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti.
Laitteiston kuntoa valvotaan myös varmennustarkastuksella, joissa valtuutettu tarkastaja tai laitos tarkastaa ennen käyttöönottoa tai tietyn ajan kuluessa käyttöönotosta, että lait-teisto täyttää sähköturvallisuudelle ja sähkömagneettiselle yhteensopivuudelle asetetut sää-dökset, ja että varsinainen käyttöönottotarkastus on tehty.
Sähkölaitteiston haltija on vastuussa laitteiden turvallisuudesta, ylläpidosta ja siitä, että laitteisto täyttää lain vaatimukset turvallisuutensa osalta. Laki vaatii luokan 3 sähkölaitteis-ton haltijan laativan laitteistolleen kunnossapito-ohjelman, jolla ylläpidetään sähköturvalli-suutta. Haltija vastaa ohjelman toteutumisesta ja sen noudattamisesta. Lain mukaan kun-nossapito-ohjelmassa tulee ottaa huomioon myös laitteiston käyttöympäristö ja siitä aiheu-tuvat tarpeet.
Kunnossapito-ohjelman tavoitteiden toteutumista ja sähköverkon turvallisuutta valvo-taan ulkopuolisen suorittamilla määräaikaistarkastuksilla. Määräaikaistarkastukset
suoritetaan sähkönjakeluverkon tapauksessa pistokokein, joilla valtuutettu tarkastaja var-mistaa lain vaatimusten täyttymisen kyseisessä verkossa.
Määräaikaistarkastuksessa tulee varmistua riittävässä laajuudessa siitä, että sähkölait-teiston käyttö on turvallista, verkonhaltijan laatimaa kunnossapito-ohjelmaa on noudatettu ja että kunnossapito-ohjelma sekä sen toteutus ovat riittäviä laitteiston turvallisuuden yllä-pitämiseksi. Määräaikaistarkastuksella varmistetaan myös, että laitteiston käytön välineet, piirustukset, kaaviot ja ohjeet ovat saatavilla ja käytettävissä tarvittaessa. Myös mahdolliset uudet asennukset tarkastetaan, ja niistä tehtyjen tarkastuspöytäkirjojen asianmukaisuus varmistetaan.
Jakeluverkonhaltija velvoitetaan pitämään rekisteriä oman jakelualueensa liittymien sähkölaitteistoista. Näiden tietojen avulla pystytään valvomaan sähköturvallisuutta ja mah-dollistetaan potentiaalisten vaurioiden selvitys vahinkotilanteessa.
2.1.2 Sähkömarkkinalaki
Sähkömarkkinalaki 588/2013 pyrkii varmistamaan suomalaisten ja Euroopan unionin si-säisten sähkömarkkinoiden tehokkuutta, varmuutta ja kestävää kehitystä. Lailla pyritään varmistamaan sähkön loppukäyttäjille hyvä toimitusvarmuus, hyvät palveluperiaatteet ja kohtuullinen sähkön hinta. Sähkömarkkinalailla pyritään turvaamaan tervettä kilpailua sähkön tuotannossa ja toimituksessa. Tavoitteena on myös varmistaa, että sähköverkkotoi-minnassa säilyvät kohtuulliset ja tasapuoliset palveluperiaatteet.
Sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköalan yritykset huolehtimaan verkkonsa käyttäjien sähkönhankinnan palveluista ja edistää toiminnassaan sähkön tehokasta käyttöä ja sähkön säästämistä.
Sähköverkonhaltija saa harjoittaa sähköverkkotoimintaa Suomessa sijaitsevassa sähkö-verkossa Energiaviraston myöntämällä luvalla, sähköverkkoluvalla. Sähköverkkolupa myönnetään, jos sitä hakenut organisaatio täyttää laissa määritellyt tekniset, taloudelliset ja organisatoriset vaatimukset. Näihin kuuluu muun muassa toimintaan vaadittavan pääoman hallinta, pätevä henkilöstö sekä riittävät selvitykset toiminnasta.
Energiavirasto määrää jakeluverkonhaltijan maantieteellisen vastuualueen jakeluverkon osalta. Vastuualuetta voidaan muuttaa painavasta syystä luvan myöntämisen jälkeen Ener-giaviraston aloitteesta, tai sähköverkkoluvan haltijat voivat sopia vastuualueiden muutok-sesta. Tässä tapauksessa muutoksesta on ilmoitettava alueen jakeluverkkoon liittyneille asi-akkaille ja Energiavirastolle.
Sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverk-koa vastuualueellaan, muodostaen alueelle jakeluverkon luonnollisen monopolin. Muut toi-mijat saavat rakentaa jakeluverkonhaltijan alueelle jakeluverkkoa, jos verkolla liitetään säh-könkäyttöpaikka tai voimalaitos jakeluverkonhaltijan tai muun verkonhaltijan (usein kan-taverkkoyhtiö) sähköverkkoon. Kiinteistöjen sisäiset verkot eivät kuulu jakeluverkonhalti-jan määräysvaltaan. Edellä mainituista poikkeavissa tapauksissa verkon rakentamiselle vaa-ditaan alueen jakeluverkonhaltijan suostumus.
Verkonhaltijalla on useita lain asettamia velvollisuuksia verkkonsa kehittämisessä, käy-tössä ja ylläpidossa. Verkon tulee täyttää verkkotoiminnan laatuvaatimukset ja siirto- ja ja-kelutoiminnan teknisen laadun tulee olla hyvä, verkon ja verkkopalvelujen tulee toimia
luo-sähköntuotantoa että -kulutusta, jakeluverkon tapauksessa voimalaitoksista pientuotan-toon ja sähkönkäyttöpaikkoihin pien- ja keskijänniteverkossa. Verkonhaltijan velvollisuus on tarjota sähköverkkopalveluita markkinaosapuolille tasapuolisesti.
Jakeluverkonhaltijan velvollisuudeksi on laissa kirjattu myös liittämisvelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että verkonhaltijan täytyy pyynnöstä liittää verkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttöpaikat ja -tuotantolaitokset kohtuullista korvausta vastaan silloin, kun ne sijaitsevat haltijalle määrätyllä toiminta-alueella. Liittymisprosessin tulee olla tasa-puolinen ja syrjimätön.
Verkonhaltijan siirtovelvollisuus tarkoittaa, että jakeluverkonhaltijan on myytävä sähkön jakelupalveluja kohtuullista korvausta vastaan oman verkkonsa siirtokyvyn rajoissa. Ver-konhaltijan on järjestettävä verkossaan sähköntoimituksen mittauspalvelut, kuten mittaus-tietojen rekisteröinti ja näiden mittaus-tietojen jakaminen sähkömarkkinoiden osapuolille.
Verkonhaltijan on hankittava oman verkkonsa häviösähköenergia ja verkon käyttöön vaadittu varavoima avoimella menettelyllä.
Sähkönjakeluyhtiöiden verkkopalvelujen hintojen ja niiden perusteiden on oltava tasa-puolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille. Hintojen tulee lain mukaan olla koh-tuullisia, eikä hinnoittelussa saa olla perusteettomia tai kilpailua rajoittavia ehtoja ja esi-merkiksi säätösähkön tarjoamista ei saa rajoittaa.
Verkonhaltija saa korottaa sähkönjakelun maksujaan enintään 15 prosenttia verrattuna edellisen 12 kuukauden aikana kerättyihin sähkönjakelun maksuihin. Verkonhaltijan on jul-kaistava toimintansa tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja. Sähkö-verkon kehittämisestä ja sähkömarkkinoiden toiminnasta tulee viestiä kattavasti.
Sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkkoyhtiöt varautumaan verkkoon kohdistuviin normaaliolojen häiriötilanteisiin, sähkönsaannin häiriöihin ja niiden aiheuttamiin säännös-telyihin sekä valmiuslain poikkeusoloihin. Sähkönsaannin vaarantuessa jakeluverkkoyhtiön tulee olla varautunut sähkönjakelun sääntelyyn. Verkonhaltijoiden on laadittava varautu-missuunnitelmat, sekä osallistuttava valmiussuunnitteluun huoltovarmuuden turvaa-miseksi. Sähkönjakelijat osallistuvat varautumissuunnitteluun takaamalla sähkönsaannin yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin myös poikkeusoloissa.
Häiriötilanteissa verkonhaltijan velvollisuus on toimia häiriöiden poistamiseksi ja niiden haittavaikutusten minimoimiseksi yhteistyössä muiden sähköverkkoyhtiöiden ja alueensa viranomaisten kanssa. Verkonhaltijan on huolehdittava käyttämiensä viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien riskien hallinnasta.
Sähkön myynti- ja verkkotoiminnan tulee olla eriytettynä, vaikka yhtiöt toimisivatkin sa-man konsernin alla. Jakeluverkkoyhtiö saa kuitenkin hankkia ja toimittaa sähköä, jos tar-koituksena on verkon häviöenergian hankinta, varavoimakoneen käyttö rakentamis- tai kunnossapitotöiden yhteydessä, omakäyttösähkön hankinta, järjestelmävastuun tehtävien hoito, siirtorajoitusten hallinta tai sähköntoimitus loppukäyttäjälle, kun sähkönmyyjän toi-mitus on estynyt.
Sähkömarkkinalakiin kirjattiin vuonna 2013 toimitusvarmuusvaatimus, jonka mukaan vuoden 2028 loppuun mennessä jakeluverkossa ei saa esiintyä asemakaava-alueella yli kuu-den tunnin sähkökatkoja. Asemakaava-alueen ulkopuolella yli 36 tunnin sähkönjakelun kes-keytyksiä ei saisi syntyä. Lakiin kirjattiin myös vaatimus näiden ehtojen täyttämisestä 50 prosentilla käyttöpaikoista, pois lukien vapaa-ajan asunnot, vuoden 2019 loppuun men-nessä ja 75 prosentilla käyttöpaikoista vuoden 2023 loppuun menmen-nessä. Säädös on johtanut sähköverkkoalalla suuriin uudistuksiin verkon säävarmuuden parantamiseksi ja näiden
uu-Sähkön loppukäyttäjä on tällä hetkellä oikeus korvauksiin verkkoyhtiöltään, kun yhtäjak-soisen sähkökatkon kesto on ylittänyt 12 tuntia. Korvauksen suuruus riippuu katkon kes-tosta.
Sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkonhaltijalla on oikeus raivata verkkoaan uhkaavia puita, jos se on tarpeen verkon vian poistamiseksi tai ennaltaehkäisee niitä. Jakeluverkon-haltijan on kuitenkin kiireettömissä tapauksissa annettava kiinteistön omistajalle tai halti-jalle mahdollisuus suorittaa tarvittavat toimenpiteet itse.