8 Puuston järeys ja
Kuva 7. Läpimittaluokkien osuudet puuston tilavuudesta Etelä- ja Pohjois-Suomessa puulajiryhmittäin ja a) päätyypeittäin b) ojitustilanteen mukaan
Tilavuuden läpimittajakauma on soilla selvästi eri-lainen kuin kivennäismailla (kuva 7). Kivennäis-mailla puuston tilavuusjakauma on laajempi kuin soilla ja painottunut keskimäärin 20–29 cm läpimit-taluokkiin kun soilla jakauman huippu on 10–19 cm:n läpimittaluokassa (liitetaulukko 11). Soilla puuston tilavuudesta valtaosa koostuu läpimitaltaan alle 25 cm:n puista, vain 17 % tätä suuremmista puista. Korvet ja rämeet poikkeavat selvästi toisis-taan puuston järeyden suhteen: korpisoilla 58 % puuston tilavuudesta on alle 20 cm:n läpimittaluokis-sa, kun taas rämeillä samaa läpimittarajaa pienempi-en puidpienempi-en tilavuusosuus on peräti 78 % puuston tila-vuudesta. Korpien kasvupaikoilla myös lehtipuusto on järeämpää kuin rämeillä. Rämeillä lehtipuuston tilavuudesta yli 15 % koostuu alle 5 cm:n läpimit-taisista puista. Ojitetuilla soilla lehtipuuston tilavuu-desta on hieman suurempi osuus järeissä läpimitta-luokissa kuin ojittamattomilla.
Etelä-Suomen ojitetuilla soilla puuston tilavuu-desta suurin osa on läpimittaluokissa 15–19 ja 20–24 cm, Pohjois-Suomessa taas luokissa 10–14 ja 15–19 cm. Pohjois-Suomen ojitetuilla rämeillä luo-kan 10–14 cm osuus puuston kokonaistilavuudesta on yli kolmannes (liitetaulukko 11).
Keskitilavuuden läpimittajakaumissa näkyy eri-tyisesti korpien kivennäismaita suurempi lehtipuun osuus sekä se, että ojitetuilla soilla lehtipuuta on enemmän kuin ojittamattomilla (kuva 8).
Verrattuna edellisen inventoinnin aikaiseen tilan-teeseen suurimpien läpimittaluokkien osuus suo-puuston koko tilavuudesta on hienoisesti kasvanut niin Etelä- kuin Pohjois-Suomessa (taulukko 7).
Soiden ja kivennäismaiden yhteisjakaumat ovat VMI7:ssa ja VMI8:ssa lähes samanlaiset.
8.2 Puuston puutavaralajijakaumat kehitys-luokittain
Taimikkovaiheen metsät ovat metsämaan soilla kes-kimäärin hieman puustoisempia kuin kivennäismail-la, mutta kasvatusmetsät ja uudistuskypsät metsät ovat kivennäismailla selvästi puustoisempia kuin soilla (liitetaulukko 10). Korvet ovat selvästi puus-toisempia kuin rämeet jokaisessa kehitysluokassa.
Metsämaan korpien puuston kokonaistilavuudesta merkittävä osa on varttuneissa kasvatusmetsissä (44
%), rämeiden puuston kokonaistilavuudesta taas enin osa (60 %) on nuorissa kasvatusmetsissä.
Koko maassa metsämaan soiden puuston koko-naistilavuudesta (349,0 milj. m3) on tukkipuuta 21
%, kun taas kivennäismaiden metsissä tukkipuu-osuus on 40 % (liitetaulukko 10). Ojittamattomien soiden puuston kokonaistilavuudesta tukkipuuta on 24 %. Ojitettujen ja ojittamattomien soiden hukka-puuosuudet (14 % ja 13 %) ovat soilla lähes kak-sinkertaisia verrattuna kivennäismaiden hukkapuu-Taulukko 7. Läpimittaluokkien osuudet puuston tilavuudesta metsämaan soilla ja metsämaalla yhteensä VMI7:n ja VMI8:n mukaan.
Kuva 8b. Havu- ja lehtipuuston keskitilavuudet läpimittaluokittain Pohjois-Suomessa.
Kuva 8a. Havu- ja lehtipuuston keskitilavuudet läpimittaluokittain Etelä-Suomessa.
osuuteen (7,2 %). Kuitupuuosuus on ymmärrettä-västi suurempi soilla kuin kivennäismailla. Kuitu-puutilavuus on ojitetuilla soilla 187,6 milj. m3 ja ojittamattomilla soilla 43,3 milj. m3. Suometsien tukkitilavuudesta (71,5 milj. m3) on Etelä-Suomessa 85 % (60,8 milj. m3), valtaosaltaan ojitetuilla soilla (48,9 milj. m3, 80 %). Koko maan ojitusalueiden tukkitilavuudesta korpisoilla on 38,7 milj. m3 ja rä-meillä 16,8 milj. m3.
Kehitysluokittainen tarkastelu (liitetaulukko 10) osoittaa, että tukkiosuus kasvaa varttuneempiin ke-hitysluokkiin siirryttäessä, mutta soilla se kuiten-kin jää kivennäismaita pienemmäksi kaikissa kehi-tysluokissa. Tukkipuuta on myös taimikoissa, mut-ta tukkia on kivennäismaiden mut-taimikoissa enem-män kuin suotaimikoissa. Vastaavasti hukkapuu-osuus on soilla jokaisessa kehitysluokassa suurempi kuin kivennäismailla.
Tukkipuuston keskitilavuus ojitetuilla metsämaan soilla on 14,3 m3/ha ja ojittamattomilla 17,6 m3/ ha (liitetaulukko 10). Ojitetuilla soilla tukkipuuston keskitilavuus Pohjois-Suomessa on huomattavasti pienempi (4,3 m3/ha) kuin Etelä-Suomessa (20,9 m3/ha). Koko maan korpisoilla on keskimäärin sel-västi enemmän tukkipuustoa (26,4 m3/ha) kuin rä-meillä (6,9 m3/ha). Koko maan rämeiden ja Poh-jois-Suomen korpien varttuneiden kasvatusmetsien ja uudistuskypsien metsien kehitysluokissa tukki-puuston keskitilavuus on selvästi suurempi ojitetuil-la kuin ojittamattomilojitetuil-la soilojitetuil-la.
Uudistuskypsissä metsissä (kehitysluokka 6) tuk-kiosuus on suurin, soilla 42 % ja kivennäismailla 52 % (liitetaulukko 10). Ojitetuilla soilla kehitys-luokassa 6 tukkiosuus on selvästi suurempi (46 %) kuin ojittamattomilla (35 %). Uudistuskypsissä suo-metsissä on tukkipuuta koko Suomessa 21,3 milj.
m3 (ojittamattomilla soilla 7,0 milj. m3 ja ojitetuilla 14,3 milj. m3), josta Etelä-Suomessa 17,6 milj. m3. Valtaosa tästä on ojitetuilla soilla (74 %, 13,1 milj.
m3), ja siitä taas valtaosa korpikasvupaikoilla (10,6 milj. m3). Etelä-Suomessa uudistuskypsien ojitettu-jen korpien puuston kokonaistilavuudesta noin 49
% on tukkia, ja rämepuustojen tilavuudesta noin 45
%. Pohjoisessa vastaavat osuudet ovat 28 % ja 36
%. Etelä-Suomen kivennäismailla tukkiosuus on 61
% ja Pohjois-Suomessa 34 %.
Etelä-Suomessa ojitettujen korpien uudistuskyp-sien metuudistuskyp-sien tukkitilavuus (10,6 milj. m3) on yli
nelinkertainen rämeiden tukkitilavuuteen verrattu-na (2,5 milj. m3). Uudistuskypsien metsien tukki-tilavuus Pohjois-Suomen ojitetuilla soilla jää niiden pienen pinta-alan vuoksi (vrt. kuva 5) varsin vähäi-seksi sekä rämeillä että korvissa (0,4 milj. m3 ja 0,8 milj. m3). Pohjois-Suomessa uudistuskypsien suo-metsien kokonaistilavuudesta ja tukkitilavuudesta selvästi suurimmat osuudet (73 % ja 68 %) ovatkin ojittamattomilla soilla.
Uudistuskypsissä suometsissä hehtaarikohtainen tukkitilavuus on ojittamattomilla soilla 39,3 m3/ha ja ojitetuilla 77,7 m3/ha. Uudistuskypsistä metsis-tä suurin tukkiosuus on Etelä-Suomen ojittamatto-missa korvissa (52 %, 102,7 m3/ha), ja pienin Poh-jois-Suomen ojittamattomilla rämeillä (22 %, 15,7 m3/ha). Tukkia on suhteellisen vähän myös pohjoi-sen ojitettujen korpien uudistuskypsissä metsiköis-sä (35,2 m3/ha, eli 28 % kokonaispuustosta). Etelä-Suomen ojitettujen korpien suojuspuumetsiköissä tukkipuiden osuus keskitilavuudesta on suhteellises-ti suurin, 65 %.
8.3 Tukkirunkojen osuus runkoluvusta
Tukkipuiden osuus läpimittaluokan runkoluvusta kuvaa puun laatua. Vaikka puu mittojensa puolesta olisikin tukin kokoa, voi se mahdollisten vikojen vuoksi olla laadultaan tukiksi kelpaamaton. Tukki-puuksi VMI:ssa luettavan rungon minimilaatuvaati-mukset on kuvattu maastotyöohjeessa (Valtakunnan metsien… 1986). Koko maan metsä- ja kitumaan suometsissä tukkirunkojen osuus koko runkoluvusta on 1,3 %, mikä on selvästi alhaisempi kuin kiven-näismaiden tukkirunkojen osuus 4,2 % (liitetauluk-ko 12). Korpisoilla osuus on suurempi kuin rämeil-lä (1,9 % ja 0,9 %). Keskimäärin osuus on sama ojitetuilla ja ojittamattomilla soilla, mutta läpimit-taluokittain tarkasteltuna ovat osuudet selvästi suu-remmat ojitetuilla soilla. Varsinkin Pohjois-Suomen rämeillä ero ojitettujen ja ojittamattomien soiden välillä on luokittain tarkasteltaessa erittäin selvä.
Erityisesti havupuuston tukkipuuosuus on ojitetuilla soilla suurempi kuin ojittamattomilla. Ojitetuilla rä-meillä myös tukkirunkojen kokonaismäärä hehtaa-rilla on suurempi kuin ojittamattomilla soilla. Ojite-tuilla ja ojittamattomilla korpisoilla tukin kokoisista rungoista suurempi osa on tukkipuita kuin rämeillä
(liitetaulukko 12). Koko maassa keskimäärin suu-rimmat läpimittaluokittaiset tukkirunkojen osuudet sekä tukkirunkojen kokonaismäärät ovat ojittamat-tomilla kankailla.