Adamsson, V., Reumark, A., Fredriksson, I-B., Hammarström, E., Vessby, B., Jo-hansson, G. & Riserus, U. 2010. Effects of a healthy Nordic diet on car-diovascular risk factors in hypercholesterolaemic subjects: a randomized controlled trial (NORDIET). Journal of Internal Medicine.
http://onlinelibrary.wiley.com/store/10.1111/j.1365-
2796.2010.02290.x/asset/j.1365-2796.2010.02290.x.pdf?v=1&t=i3bkb7it&s=633f66262def16fa55c93e30dc98 eb44938c07d9 (Luettu 5.12.2014)
Ahonen, S. 1994. Fenomenografinen tutkimus. Teoksessa Syrjälä, L., Ahonen, S., Syrjäläinen, E. & Saari, S. Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Rauma: Kirja-paino Westpoint Oy. Kirjayhtymä Oy.
Aro, A. 2013. Välimeren ruokavalio. Terveyskirjasto. Duode-cim.http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr0005 0 (Luettu 9.3.2015)
Contento, I. 2011. Nutrition education - linking research, theory and practice. Se-cond Edition. Jones and Bartlett Publishers.
Diabetesliitto. Itämeren ruokakolmio ja lautasmalli.
http://www.diabetes.fi/ruokakolmio (Luettu 4.4.2015)
Duodecim. 2015. Välimeren ruokavalio voi ehkäistä aivoinfarkteja.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_artikkeli=uut 18029 (Luettu 25.4.2015)
Enstruch, M., Ros, E., Salas-Salvado, J. etc. 2013.Primary Prevention of Car-diovascular Disease with a Mediterranean Diet. New England Journal of Me-
dici-ne.http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1200303?query=featured_h ome&#t=article (Luettu 15.3.2015)
Everi, T. 2011. Brandi yrityskaupassa. WSOYpro Oy.
Haglund, B., Huupponen, T., Ventola, A-L. & Hakala_Laitinen, P. 2009. Ihmisen ravitsemus. Helsinki: WSOYpro Oy.
Henttonen, E. 2008. Usein kysyttyjä kysymyksiä laadullisesta tutkimuksesta.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&ved
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita. Jyväskylä: Gumme-rus Kirjapaino Oy.
Huusko, M. & Paloniemi, S. 2006. Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauk-sena kasvatustieteissä. Kasvatus 37(2), 162-173.
http://elektra.helsinki.fi.ezproxy.uef.fi:2048/se/k/0022-927-x/37/2/fenomeno.pdf (Luettu 21.3.2015)
Hyvä terveys. 3/2015. Voitto Pohjolan dieetille.
Ihanainen, M., Lehto, M., Lehtovaara, A., Toponen, T. 2004. Ravitsemustieto osak-si ammattitaitoa. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Isotalo, M. 1999. Pitopöydässä ja nuotiolla – Suomalaisen ruoka- ja juomakulttuu-rin opinto-opas. Vantaa: Tummavuoren Kirjapaino Oy.
Jyväskylän yliopisto. 2015. Tutkimuksen toteuttaminen. Koppa.
https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/tutkimusprosessi/tutkimu ksen-toteuttaminen#tutkimustulosten-luotettavuus (Luettu 14.4.2015)
Kanerva, N. 2014. The Healthy Nordic Diet, obesity and obesity-related metabolic risk factors. Academic dissertation. National institute for health and welfare.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/120376/URN_ISBN_978-952-302-327-7.pdf?sequence=1 (Luettu 16.4.2015)
Kehittyvä elintarvike. 2014 Uuden pohjoismaisen ruokavalion peruspilarit esiin.
Elintarviketieteiden seura ry. http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/uuden-pohjoismaisen-ruokavalion-peruspilarit-esiin (Luettu 6.4.2015)
Lorgeril, M., Salen, P. 2006. The Mediterranean-style diet for the prevention of cardiovascular diseases. Public Health Nutrition.
http://journals.cambridge.org/download.php?file=%2FPHN%2FPHN9_1a%2 FS1368980006000267a.pdf&code=1935a0e7681a37f7e051a6bcc1b17fc3 (Luettu 25.4.2015)
Malmelin, N. & Hakala, J. 2007. Radikaali Brändi. Helsinki: Talentum Media Oy.
Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväsky-lä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Metsämuuronen, J. 2008. Laadullisen tutkimuksen perusteet. Metodologia- sarja 4.
Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
Nummenmaa, A. & Nummenmaa, N. 2002. Toisen asteen näkökulma. Teoksessa:
Julkunen, M-L. (toim.) 2002. Opetus, oppiminen, vuorovaikutus. Vantaa:
WSOY. s. 66-67.
Nupponen, R. 2001. Ravitsemuskasvatus terveyden edistämisessä. Teoksessa: Fo-gelholm, M. (toim.) 2001. Ratkaisuja ravitsemukseen – ravitsemuskasvatus ja elämänkaari. Tampere: Tammer-Paino Oy.
Nyt. 2015. Syö kuin viikinki - Suomen ja pohjoismaiden ruokavaliota hehkuttaa nyt Voguekin. http://nyt.fi/a1305918993426 (Luettu 5.4.2015)
Opetushallitus. 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.
http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf (Luettu 27.11.2014) Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
2014.http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelm an_perusteet_2014.pdf
Opetushallitus. 2014. Ruoka- ja ravitsemuskasvatus oppimisjatkumona.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/hyvinvointi_ja_turvallis uus/kouluruokailu/kotivaki/ruoka_ja_ravitsemuskasvatus_oppimisjatkumona (Luettu 1.12.2014)
Pihlainen, A. 2000. Hyvä, ihanteellisuus, epäitsekkyys, arvo - ja arvostuskäsityksi-nä terveydenhuollon koulutuksissa ja työelämässä. Tampereen yliopisto.
Hoi-totieteenlaitos. Akateeminen väitöskirja.
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66988/951-44-4763-8.pdf?sequence=1 (Luettu 20.3.2015)
Poulsen, S., Due, A., Jordy, A., Kiens, B., Stark, K., Stender, S., Holst, C., Astrup, A. & Larsen, T. 2013. Health effect of the New Nordic Diet in adults with increased waist circumference: a 6-mo randomized controlled trial. The
Ame-rican Journal of Clinical Nutrition.
http://ajcn.nutrition.org/content/99/1/35.long (Luettu 15.4.2015)
Puusa, A. & Juuti, P. 2011a. Laadullisen lähestymistavan yleistyminen kulttuu-rinäkökulman myötä. (s. 31- 46) Teoksessa: Puusa, A. & Juuti, P. (toim.) 2011. Menetelmäviidakon raivaajat – Perusteita laadullisen tutkimuslähesty-mistavan valintaan. Vantaa: Hansaprint Oy.
Puusa, A. & Juuti, P. 2011b. Mitä laadullinen tutkimus on? (s. 47-57) Teoksessa:
Puusa, A. & Juuti, P. (toim.) 2011. Menetelmäviidakon raivaajat – Perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Vantaa: Hansaprint Oy.
Rauma, A-L. 2003. Kotitaloustiede on nuori ihmistiede.
http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/tutkivaope/rauma.htm (Luettu 20.4.2015) Rissanen, R. 2006. Fenomenografia. Luku 5.1. kokonaisuudesta
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
<http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. (Luettu 20.03.2015)
Rope, T. & Mether, J. 2001. Tavoitteena menestysbrandi - onnistu mielikuvamark-kinoilla. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Ruokatieto. 2011. Kehitteillä oleva uusi pohjoismainen ruokavalio haastaa välime-ren ruokavalion.http://www.ruokatieto.fi/sv/uutiset/kehitteilla-oleva-uusi-pohjoismainen-ruokavalio-haastaa-valimeren-ruokavalion (Luettu 25.4.2015) Savon sanomat. 2015. Kympillä puurolle. (22.3.2015)
Sofi, F., Cesari, F., Abbate, R., Gensini, G., Casini, A. 2008. Adherence to Mediter-ranean Diet and health status: meta-analysis. British Medical Journal.
http://dx.doi.org/10.1136/bmj.a1344 (Luettu 25.4.2015)
Soisalo, S. & Voutilainen, E. 2010. Mustikka, ruis ja rypsi. Voimaruokaa Suomes-ta. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
SRE. 2011b. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma – loppuraportti.
http://www.sre.fi/ruoka.fi/www/fi/liitetiedostot/sre_loppuraportti.pdf (Luettu 5.12.2014)
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma. 2011a. Ruokakulttuuriohjelma.
http://www.sre.fi/ruoka.fi/www/fi/liitetiedostot/Microsoft_Word_-_ruokakulttuuriohjelma_paeiv.pdf (Luettu 3.5.2015)
Suomen sydänliitto ry. 2015. Itämeren ruokakolmio suosii lähellä tuotettua ruokaa.
http://www.sydanliitto.fi/uutinen/-/view/30896#.VTNbe0u7zdo (Luettu 19.4.2015)
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2014. Itämeren ruokavaliota noudattavilla
ka-peampi vyötärö ja matalammat tulehdusarvot.
http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/ajankohtaista/itameren_ruokavaliota_nou dattavilla_kapeampi_vyotaro_ja_matalammat_tulehdusarvot.7238.news (Lu-ettu 5.4.2015)
Trichopoulou, A., Bamia, C., Trichopoulos, D. 2009. Anatomy of health effects of Mediterranean diet: Greek EPIC prospective cohort study. British Medical Journal. http://dx.doi.org/10.1136/bmj.b2337 (Luettu 25.4.2015)
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväsky-lä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Työelämäsanasto. 2014. Brändi. http://www.tyoelamasanasto.fi/b/brandi/ (Luettu 9.3.2015)
Uusitupa, M. et al. 2013. Effects of an isocaloric healthy Nordic diet on insulin sen-sitivity, lipid profile and inflammation markers in metabolic syndrome – a randomized study (SYSDIET). Journal of Internal Medicine. 274; 52–66 Uusitupa, M. & Schwab, U. 2011. Millainen on sydämelle terveellinen ruokavalio?
Duodecim 127:521-4.
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99436.pdf (Luettu 5.12.2014) Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2015. Ravitsemussuositukset kuvaavat
väestö-jen ja ihmisryhmien energian ja ravintoaineiden tarvetta ja suositeltavaa saan-tia. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset (Luettu 13.3.2015)
LIITE 1. Tutkimuspyyntö.
Hyvä opettaja,
Olemme kotitaloustieteen opiskelijoita Itä-Suomen yliopistosta. Teemme pro gradu –tutkimusta, joka käsittelee pohjoismaisen ruokavalion näkyvyyttä koulumaailmas-sa. Keräämme tutkimusaineistoa haastattelemalla opettajia. Pyrimme haastattelujen avulla selvittämään sitä, millainen tietämys opettajilla on pohjoismaisesta ru-okavaliosta. Lisäksi haluamme haastatteluin saada selville onko pohjoismaisella ruokavaliolla sijaa koulumaailmassa. Kartoitamme siis opettajien kokemuksia ja mielipiteitä.
Teitä, opettajia, haluaisimme haastatella mahdollisuuksien mukaan ryhmissä, jol-loin kollektiivinen ajatustenvaihto olisi mahdollista. Haastattelu on mahdollista toteuttaa myös pari- tai yksilöhaastatteluna. Haastattelut toteutettaisiin mahdolli-simman pian Teidän aikataulujanne kunnioittaen. Tutkimuksemme onnistumisen kannalta osallistumisenne olisi äärimmäisen tärkeää!
Tutkijoina sitoudumme noudattamaan voimassa olevia tutkimusaineiston säilyt-tämiseen ja tietosuoja-lainsäädäntöön (mm. salassapitosäädökset) liittyviä ohjeita.
Lupaamme käsitellä ja säilyttää aineistoa huolellisesti. Lupaamme huolehtia kunkin tutkittavan anonymiteetistä. Tutkimus perustuu vapaaehtoisuuteen ja ehdottomaan luottamuksellisuuteen. Emme käytä tutkimusaineistosta ilmeneviä tutkittavien, heidän läheistensä tai muiden yksittäisten henkilöiden tietoja heidän vahingokseen.
Tutkimuksemme tuottaa tietoa pohjoismaisen ruokavalion tunnettavuudesta ja antaa mahdollisesti ratkaisuja siihen miten se saataisiin paremmin huomioitua opetuksessa. Pro gradu –työmme ohjaajana toimii kotitaloustieteen professori Irja Haapala-Biggs.
Jos Teillä on kysyttävää tutkimuksestamme, kerromme mielellämme lisää.
Toivoisimme Teidän ottavan yhteyttä mahdollisimman pian, jotta voimme sopia sopivasta haastatteluajankohdasta.
Yhteistyöterveisin,
Raila Mark ja Heidi Raiskinmäki
Kotitaloustieteen opiskelijat / Itä-Suomen yliopisto
raila.mark@fressi.fi tai 0443415911/ heidi.raiskinmaki@---.fi tai 0504147556
LIITE 2.
1. Dia
Pohjoismainen ruokavalio Itä- Suomen yliopisto
Raila Mark ja Heidi Raiskinmäki 2. Dia
Pohjoismaiselle ruokavaliolle tyypillistä Terveys
Ympäristövastuu Maku
Pohjoismainen identiteetti 3. Dia
Itämeren ruokakolmio 4. Dia
Pohjoismaiseen ruokavalioon sisältyy
Paikalliset kausihedelmät, kasvikset, marjat, juurekset, palkokasvit ja kaalit Rypsiöljy ja kasvisöljypohjaiset levitteet
Rasvattomat ja vähärasvaiset maitotuotteet Täysjyväviljatuotteet
Kalaa 2-3 kertaa viikossa sekä riista ja siipikarja Punaista lihaa ja makkaraa vain kohtuudella
Sokeroitujen juomien välttäminen, korkeintaan yksi lasi päivässä 5. Dia
Matti Uusituvan tutkimusryhmän SYSDIET- ruokavaliotutkimus Tutkimuksessa mukana oli Suomi, Ruotsi, Islanti ja Tanska
Osallistujia oli 200, josta tutkimuksen loppuun asti oli 166 Kesti 18-24 viikkoa
Kontrolliryhmä ja pohjoismaista ruokavaliota noudattava ryhmä
Tutkimuksen aikana oli tärkeää, ettei tutkittavien paino juurikaan muuttunut, sillä tutkimuksen tavoitteena oli saada selville ruuan laadun vaikutuksia
Kolesteroliarvot paranivat
Pienentynyt sepelvaltimotaudin riski
Pienensi metaboliseen oireyhtymään liittyvän tulehdustekijän määrää
6. Dia
Opettajien teemahaastattelu –runko Taustatiedot:
Opettajakokemus vuosina, muu koulutustausta I Pohjoismainen ruokavalio yleisesti Mikä se on?
II Pohjoismainen ruokavalio käytännössä Kotitalousopetuksessa?
III Keinoja näkyvyyden lisäämiseen Mitä näkyvyyden lisääminen vaatii?
LIITE 3. Haastattelurunko
HAASTATTELU RUNKO Taustatiedot:
• Opettajakokemus vuosina, muu koulutustausta
I Pohjoismainen ruokavalio yleisesti Mikä se on?
• Millaiseksi ymmärsit pohjoismaisen ruokavalion ennen esimateriaaliin tutustumista? Oliko esimateriaalin tieto tuttua vai uutta asiaa?
• Oliko sinulla ennen esimateriaaliin tutustumista omasta mielestäsi sel-keää kuvaa mitä pohjoismaisella ruokavaliolla tarkoitetaan?
Miten ymmärretään?
• Onko ollut helppo ymmärtää mikä pohjoismainen ruokavalio on? vai onko se esimerkiksi jäänyt muiden ruokavalioiden varjoon?
• Muuttuiko oma ymmärryksesi esimateriaaliin tutustumisen myötä vai pysyikö se samana?
• Mitkä tekijät sinusta pohjoismaisessa ruokavaliossa on tärkeitä?
Koetko että esimateriaali vaikutti näkemyksiisi?
• Mitä asioita itse korostaisit pohjoismaisen ruokavalion puolesta?
Miten näkyy koulumaailmassa?
• Onko pohjoismainen ruokavalio ollut esillä koulussa ja millä tavoilla?
• Onko ollut jotain julisteita tai muuta materiaalia?
• Onko asiasta puhuttu oppilaiden kanssa? Omana aiheena tai muun ai-heen yhteydessä? Teemaviikot?
• Onko aihe näkynyt jollakin tavoin esimerkiksi kouluruokailussa?
Mitä sisältää?
• Pääraaka-aineet?
• Olivatko pohjoismaisen ruokavalion pääraaka-aineet entuu-destaan tuttuja? Mitkä niistä oli tuttuja ja mitkä vieraampia?
• Yhdistyvätkö pääraaka-aineet luontevasti pohjoismaiseen ruokavalioon vai onko joukossa jokin raaka-aine joka tuntuu vieraammalta ja vaikeammin omaksuttavalta?
• Puuttuuko pääaineista sinusta jokin keskeinen raaka-aine minkä yhdistäisit vahvasti pohjoismaiseen ruokavali-oon?
• Käytätkö itse vastaavanlaisia raaka-aineita ruoanvalmistuk-sessa? Miksi käytät tai miksi et käytä?
• Päivittäiset saantimäärät?
• Ovatko raaka-aineiden päivittäiset saantimäärät entuudestaan tuttuja vai tarkentuivatko ne esimateriaalin myötä?
• Ovatko päivittäiset käyttömäärät realistia, esimerkiksi 200g marjoja päivässä tai kalaa 2-3 krt/vk?
• Toteutuvatko ne omassa ruokavaliossasi?
• Muuttaisitko saantimääriä jotenkin?
Mihin pohjoismainen ruokavalio perustuu?
• Pohjoismaiset ravitsemussuositukset?
• Olitko kuullut aikaisemmin pohjoismaisista ravitsemussuosi-tuksista ja mitä kautta olit asiasta kuullut?
• Suomalaiset ravitsemussuositukset?
• Miten hyvin koet, että pohjoismainen ruokavalio käy yh-teen suomalaisten ravitsemussuosituksien kanssa?
• Itämeren ruokakolmio
• Oliko Itämeren ruokakolmio tuttu?
• Jos oli, niin missä olet siihen törmännyt?
• Olisiko Itämeren ruokavalio terminä helpompi yhdistää poh-joismaiseen ruokavalioon?
• Onko se hämäävää, että samasta asiasta käytetään kahta eri termiä?
II Pohjoismainen ruokavalio käytännössä Kotitalousopetuksessa?
• Raaka-aineiden hyödyntäminen?
• Mitä pohjoismaisen ruokavalion raaka-aineita kotitalousopetuksessa hyödynnetään?
• Miksi juuri näitä raaka-aineita käytetään?
• Onko joitakin raaka-aineita joita käytetään tosi harvoin tai ei ollenkaan? Miksi?
Kouluruokailussa?
• Koetko, että pohjoismainen ruokavalio olisi jollakin tavoin huo-mioitu kouluruokailussa? Millä tavoin? tai Miksi ei ole huomioi-tu?
• Toteutuuko pohjoismaisen ruokavalion saantisuositukset? Millä osa-alueella?
• Ateriasuunnittelu?
• Onko oppilaiden mahdollista koostaan pohjoismaisen ruoka-valion mukainen ateria?
Muussa opetuksessa?
• Terveystieto? Maantiede?
• Koetteko, että pohjoismainen ruokavalio välittyisi muihin oppiaineisiin?
• Puhutaanko siitä esimerkiksi terveystiedossa tai maantiedon opetuksen yhteydessä?
Oppilaiden/ kollegoiden noudattamana?
• Ruokavaliot, dieetit
• Ovatko oppilaat/kollegat nostaneet puheenaiheeksi pohjois-maista ruokavaliota?
• Jos asiasta on keskusteltu yhdessä oppilaiden/kollegoiden kanssa niin mikä heidän vastaanotto asiaa kohtaan on ollut?
• Oletko kuullut, että joku olisi kiinnostunut noudattamaan tai noudattaa tällä hetkellä pohjoismaista ruokavaliota?
III Keinoja näkyvyyden lisäämiseen
Mitä näkyvyyden lisääminen vaatii?
• Millä keinoin lähtisit lisäämään pohjoismaisen ruokavalion nä-kyvyyttä?
◦ Raha?
Mikä näkyvyyden lisäämisessä vaatisi eniten rahaa?
Mihin suuntaisit rahan käytön, jotta ihmiset saataisiin mah-dollisimman tietoisiksi pohjoismaisen ruokavalion eduista?
◦ Materiaalit?
Millaiset materiaalit olisivat hyödyllisiä pohjoismaisen ruo-kavalion omaksumiseen? Ilmaismateriaali? Kirjat? Media?
Opetusmetodit?
• Millaiset opetusmetodit kokisit mielekkääksi asian opettami-seen?
• Minkä yhteydessä pohjoismaista ruokavaliota voisi opettaa? Ko-etko, että sitä olisi mielekästä tai tärkeää opettaa?
• Millä tavoin opetuksen toteuttaisit, esimerkkioppitunti?
Mainostaminen?
◦ Brändäys
Millä tavoin markkinoisit pohjoismaista ruokavaliota?
Mitä asioita haluaisit ruokavaliosta korostaa?
Mikä olisi tärkein viesti kuluttajalle, miksi pohjoismaista ruokavaliota pitäisi kokeilla?
Mitä markkina kanavia hyödyntäisit eniten, että asian omak-suisi mahdollisimman moni?
◦ Suosion lisääminen?
Miten koet, että Pohjoismaisen ruokavalion suosiota saisi li-sättyä?
Auttaisiko brändäys tietotulvan keskellä?
Tietoisuuden lisääminen
• Onko tietoisuuden lisääminen tärkeää?
• Mitä kautta uusi tieto opitaan parhaiten?
• Pitäisikö pohjoismainen ruokavalio huomioida entistä paremmin koulumaailmassa?