Tutkimusmenetelmäksi valittiin määrällinen kyselytutkimus, jonka aineiston-keruussa käytettiin verkkokyselyä. Verkkokyselyn valinta aineistonkeruumene-telmäksi oli perusteltua, koska tavoitteena oli saada vastauksia mahdollisim-man suurelta joukolta keskisuomalaisia yritysjohtajia ja kyetä kuvailemaan sekä vertailemaan keskisuomalaisten yritysten suhtautumista ilmastonmuutokseen, toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sekä saada tietoa niiden halukkuu-desta osallistua ilmastokasvatusprojekteihin.
Hirsjärvi ym. (2009) ja Valli (2015) muistuttavat kyselyn tarkan suunnitte-lun ja muotoisuunnitte-lun vaikuttavan tutkimuksen onnistumiseen, joten suunnitteluun paneutuminen ja asiantuntijoiden hyödyntäminen olivatkin tärkeä osa kyselyn rakentamista. Samalla tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista yritysten toimin-taan lisääntyi. Kyselyllä kerätyssä aineistossa korostuu hyvä ennakkosuunnitte-lu, sillä vastauksia ei voi tarkentaa jälkikäteen, ja kysymysten sekä mahdollisten vastausvaihtoehtojen on oltava molemmin puolin samoin ymmärrettäviä (Valli 2010, Räsänen & Sarpila 2013). Sekä Hirsjärvi ym. (2009) että Bethlehem ja Bif-fignandi (2012) suosittelevat kyselylomakkeen testaamista ja pilottitutkimusta siihen käytettävänä menetelmänä. Keväällä 2017 toteutettu kandidaatin tut-kielmani pilotoi tässä tutkimuksessa käytettyä kyselyä.
Kyselyn suunnittelussa hyödynnettiin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tekemää Bisnes ja ilmastonmuutos -yrityskyselyä (Huovinen 2015), jonka ai-neisto oli kerätty osana laajempaa pk-yritysten toimintaympäristökyselyä. Jo toteutetun kyselyn arvioiminen osoittautui hyväksi lähtökohdaksi uutta kyse-lyä laadittaessa. Yhteistyö Suomen ilmastopaneeliin kuuluvan tutkielman oh-jaajan kanssa oli tärkeässä osassa kysymyksiä laadittaessa. Vain osa EK:n ky-symyksistä säilyi vastaavana tai riittävän samankaltaisena, jotta joitain tuloksia päästäisiin vertaamaan myös keskenään. Joidenkin kysymyksen kohdalla teh-tiin pieniä muotoiluja tai tarpeellisiksi nähtyjä vastausvaihtoehtojen tarkennuk-sia kysyttävän atarkennuk-sian selkeyden lisäämiseksi. Tässä tutkimuksessa seuraavat ky-symykset säilyivät vastaavina EK:n kysymyksiin nähden:
- yritysten suhtautuminen ilmastonmuutokseen
- ilmastonmuutoksen huomioiminen yrityksen strategiassa
- ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yrityksissä tehdyt toimenpiteet - yrityksen tarjoamat ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi - ilmastovastuullisen yritystoiminnan merkitys yrityksen eri
toimin-noissa
- ilmastonmuutosta edistävät tai estävät asiakokonaisuudet yritysten toimintaympäristössä
Hirsjärven ym. (2009) mielestä kyselytutkimuksen heikkouksia ovat epäselvyys kysymysten onnistumisesta ja vastaajien tietämys aiheesta. Koska yritysjohtajan arvoilla on merkittävä vaikutus yksittäisen yrityksen toimintaan (Hood 2003), haluttiin tietää sekä vastauksia antavan yritysjohtajan, että hänen edustamansa yrityksen suhtautumista ilmastonmuutokseen. Kysymyksiin tarkennettiin taho, jonka näkemyksistä ollaan kulloinkin kiinnostuneita: vastaajan (yrittäjän tai yrityksen johtajan) vai yrityksen. Näin ollen EK:n kysymys ilmastonmuutokses-ta ilmiönä pilkottiin kahdeksi erilliseksi kysymykseksi. Kysymysten jako on esitelty taulukossa 1.
TAULUKKO 1. Kysymys ilmastonmuutoksesta ilmiönä EK:n kyselyssä sekä tässä tutki-muksessa kahdeksi erilliseksi kysymykseksi jaettuna
EK: Bisnes ja ilmastonmuutos -yrityskysely Yritykset ilmastokasvattajina Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa
par-haiten yrityksenne suhtautumista ilmaston-muutokseen?
Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten suhtautumistanne ilmastonmuu-tokseen?
- Erittäin suuri ympäristöuhka, joka edellyttää meiltä välittömiä toimenpi-teitä
- Erittäin suuri mahdollisuus liiketoi-minnallemme
- Ilmiö, jonka hillitseminen aiheuttaa suuria uhkia liiketoiminnalle
- Ilmiö, jolla ei juurikaan merkitystä lii-ketoiminnallemme
- Ilmiö, johon emme voi juurikaan vai-kuttaa
- Ilmastonmuutos on erittäin vakava uhka maapallolle ja edellyttää kan-sainvälisesti välittömiä toimenpi-teitä kaikilla toiminnan tasoilla - Ilmasto muuttuu
maailmanlaajui-sesti ja muutoksiin on varaudutta-va
- Ilmastonmuutosta ihmisen toimin-nan aiheuttamana ilmiönä ei ole olemassa, ilmaston muuttuminen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymi-nen ovat luonnon normaalia vaih-telua
Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne suhtautumista il-mastonmuutokseen?
- Ilmastonmuutoksen torjunta tarjo-aa erittäin suuria mahdollisuuksia liiketoiminnallemme
- Ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuttaa suuria uhkia yrityksem-me toiminnalle
- Ilmastonmuutoksella ei ole vaiku-tuksia yrityksemme toimintaan
Samoin EK:n kysymys ilmastonmuutoksen huomioimisesta yritysten strategi-assa pilkottiin kahdeksi erilliseksi kysymykseksi, joiden sisällöt selviävät taulu-kosta 2. Tämä siksi, ettei yksi kysymys pitäisi sisällään kahta erilaista asiaa. Yri-tysten varautuminen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin, että mah-dollisuuksiin nähtiin pitävän sisällään kahdenlaista toimia. Pelkkien ”Kyllä” ja
”Ei” -vaihtoehtojen lisäksi haluttiin tarjota vaihtoehdoksi ”Joiltakin osin”, joka vastauksena osoittaisi yritysten huomioineen ilmastonmuutoksen toiminnas-saan ainakin jollakin tasolla.
TAULUKKO 2. Kysymys ilmastonmuutoksen huomioimisesta yrityksen strategiassa EK:n kyselyssä sekä tässä tutkimuksessa kahdeksi erilliseksi kysymykseksi jaet-tuna
EK: Bisnes ja ilmastonmuutos -yrityskysely Yritykset ilmastokasvattajina Onko yrityksenne strategiassa huomioitu
ilmastonmuutos ja siihen liittyvät liiketoi-mintamahdollisuudet tai -haasteet?
Onko yrityksenne strategiassa huomioitu ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat uhat?
- Kyllä
Onko yrityksenne strategiassa huomioitu ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat mahdol-lisuudet?
- Kyllä
- Joiltakin osin - Ei
- En osaa sanoa
Jo pilottikyselyä rakentaessa esiin nousi haaste yhden kyselyn rakentamisesta kaikille eri toimialojen ja eri kokoluokkien yrityksille. Toisaalta työ ilmaston-muutoksen hillitsemiseksi koskee kaikkea missä tarvitaan energiaa – sähköä, lämpöä ja liikkumista, jotka yhdistävät kaikkien yritysten toimintaa tuotannon laadusta tai tasosta riippumatta. Pilottikyselyyn vastanneet yritykset jakautui-vat oivasti eri toimialoille, joten pienikin aineisto antoi mahdollisuuden arvioi-da hyvin erilaisten yritysten vastauksia.
EK:n käyttämistä kysymyksistä karsittiin päästökauppaa, yrityksen ener-giakustannuksien osuutta sekä Suomen vertailua muihin valtioihin koskevat kysymykset. Ilmastonmuutokseen suhtautumisen lisäksi haluttiin tietää yritys-ten nykyisistä toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kiinnostuksesta puh-taampiin ratkaisuihin sekä halusta osallistua ilmastokasvatusprojekteihin. Li-säksi mukaan haluttiin kysymys puhtaan teknologian ratkaisuiden kiinnosta-vuudesta (cleantech) yrityksissä.
Kyselyä kehitettiin myös Suomen ilmastopaneelin Osallistaminen ilmas-topolitiikassa -hankkeen kokouksessa, johon osallistuneiden kokemus niin ym-päristö-, kasvatus- kuin yhteiskuntatieteiden sekä erilaisten
tutkimusmenetel-mien osalta antoi paljon hyödyllistä ohjausta kysymysten muotoilusta myös vastausten analyysit huomioiden. Pilottikyselyn kysymys ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinoista kansalaisten kannalta pudotettiin kokonaan pois, koska yritysjohtajilla ei nähty olevan riittävää osaamista arvioida kansalaisiin vaikut-tamista.
Koska käytössä ei ollut valmista yritystietokantaa, laadittiin tulosten ana-lysoinnin kannalta tarvittavat taustakysymykset erilaisten yritysten erottelemi-seksi hyödyntäen Tilastokeskuksen käyttämiä kriteerejä. Kyselylomake laadit-tiin Google Forms -palvelussa jakamalla kysymykset kolmeen osioon:
- vastaajan ja yrityksen taustakysymyksiin
- kysymyksiin yrityksen ilmastovastuullisuudesta
- kysymyksiin yrityksen keinoista vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja osallistumisesta ilmastokasvatukseen.
Yhteensä kyselylomakkeessa oli kysymyksiä 24 kappaletta (liite 1). Taustaky-symyksissä kysyttiin vastaajan asemaa, koulutusta, ikää sekä sukupuolta. Yri-tyksen taustatietoihin sisältyivät yriYri-tyksen toimiala, Tilastokeskuksen toimiala-luokitukseen pääluokkiin perustuen (Tilastokeskus 2008), yrityksen koko hen-kilömääränä (1–9 henkilöä, 10–20 henkilöä, 21–99 henkilöä ja yli 100 henkilöä), päätoimipaikan sijaintikunta ja sisältääkö yrityksen liikevaihto kansainvälistä myyntiä. Kysymyksissä yrityksen ilmastovastuullisuudesta selvitettiin yrityk-sen suhtautumista ilmastonmuutokseen, yritykyrityk-sen ilmastoa kuormittavia toi-mia, ilmastovastuullisten toimien merkitystä sekä yrityksen jo tekemiä toimia ilmastonmuutokseen liittyen. Viimeisessä osassa kysyttiin yrityksen kiinnostus-ta ilmastoystävällisiin ratkaisuihin, ilmastovastuullisia tekoja edistäviä kiinnostus-tai hi-dastavia asioita sekä kiinnostusta ilmastokasvatusprojekteihin.
Monivalintakysymyksissä vastaajalla oli valittavanaan valmiita strukturoi-tuja kysymyksiä, joissa vastaajan mielipidettä kysyttiin Likertin viisiportaisella asteikolla. Kyselylomakkeen täyttämiseen kuluvaa aikaa selvitettiin pilottivai-heessa kahdella ulkopuolisella testihenkilöllä. Hirsjärven ym. (2009) mukaan kyselylomakkeen täyttäminen saisi kestää korkeintaan 15 minuuttia. Tässä
tut-kimuksessa kyselyn täyttämisen haluttiin kestävän korkeintaan kymmenen mi-nuuttia, jotta kyselyyn käytettävä aika ei muodostuisi vastaamisen esteeksi.
Testihenkilöt täyttivät kyselyn 6–9 minuutissa.
Pilottikyselyn perusteella kysymyksiin vastaaminen ei ollut tuottanut haasteita, sillä ainoana poikkeuksena oli yhden vastaajan yksi väliin jättämä kysymys, mikä vaikutti johtuneen uuden osion aloittamisen huolimattomuu-desta. Lisäksi vastaaja oli aiemmissa kysymyksissä suhtautunut myönteisesti väliin jääneen kysymyksen sisällön aiheisiin. Kyselylomaketta rakentaessa vas-taaminen oli mahdollista asettaa pakolliseksi kysymyskohtaisesti. Mikäli pakol-linen kysymys jäi vastaamatta, lomake ei siirtynyt seuraavaan osioon ja vas-taamatta jäänyt kysymys värjäytyi punaiseksi.
Tarkoituksella suurta osaa kysymyksistä ei asetettu pakollisiksi, jotta yk-sittäisen kysymyksen vastaamattomuus ei olisi ongelma. Mikäli kaikki kysy-mykset olisivat pakollisia, voisi vastaamisen työläyden kokemus aiheuttaa vas-taamisen keskeyttämistä (Valli & Perkkilä 2015). Pilottitutkimuksen myötä riit-tävän vastausmäärän saaminen ennakoitiin haastavaksi, joten pakollisilla ky-symyksillä ei haluttu nostaa kynnystä vastata kysely loppuun asti. Kyselyn taustakysymykset oli asetettu pakollisiksi, jotta vastaajien ryhmittely olisi mah-dollista.
Tässä tutkimuksessa eri kysymyksiin vastaamattomuutta arvioitiin Räsä-sen ja Sarpilan (2013) mukaan. Heidän mukaansa kyselytutkimusten vastauska-to on jaettu perinteisesti kahteen luokkaan: yksikkökavastauska-toon (unit non-response) ja eräkatoon (item non-response). Yksikkökadossa kaikki vastaajan tiedot puut-tuvat, kun taas eräkadossa vastaaja on jättänyt vastaamatta osaan kysymyksis-tä. Räsäsen ja Sarpilan (2013) mukaan vastausten mahdollista puuttuneisuutta on tarkasteltava niiden satunnaisuuden tai systemaattisuuden perusteella.
Google Forms -ohjelman heikkoudeksi havaittiin monivalintakysymysten yhdeksi vaihtoehdoksi haluttu vapaan tekstin vaihtoehto. Monivalintavaih-toehdoksi oli mahdollista asettaa myös kohta ”Muu”, jonka avoimeen kenttään vastaajan oli mahdollista kirjata tarkennuksensa. Tällöin kysymyksen tai myön-teisen vastausvaihtoehdon perässä oli suluissa ohjeena esimerkiksi: ”tarkenna
arvioitu prosenttiosuus kohtaan Muu”. Mikäli kysymyksessä oli ohjeistettu va-litsemaan 1–3 sopivinta vaihtoehtoa, toimi vaihtoehto ”Muu” ja avoin kenttä yhtenä vaihtoehdoista. Vapaan tekstin kenttään vastaamisen helppous sekä sen tarjoaminen useampiin kysymyksiin olisi voinut antaa mielenkiintoista lisätie-toa ja vähentää väärään ruutuun vastaamisen riskiä. Tutkimusaineiston määrä ja käsiteltävyys olisivat kuitenkin saattaneet aiheuttaa haasteita, sillä monivalin-takysymykset mahdollistavat tulosten käsiteltävyyden ja tilastollisen ana-lysoinnin avoimia kysymyksiä paremmin (Hirsjärvi ym. 2009).
Pilottikysely osoitti tarpeellisuutensa kyselyä kehitettäessä. Pilottikyselyn avulla lopullisesta kyselystä saatiin selkeämpi, paremmin oikeisiin asioihin vas-taava ja tilastollisen käsittelyn mahdollistava.