KYRÖNJOEN NEUVOTTELUKUNTA JA SEN ALAISET RYHMÄT 1. Neuvottelukunta

Kyrönjoen neuvottelukunnassa on edustettuna yhteensä 50 tahoa (kuntia, maakuntaliittoja, viran-omaisia, järjestöjä). Neuvottelukunnan kokouksissa vesienhoidon suunnittelua on käsitelty taulukko 40 mukaisesti.

Taulukko 40. Vesienhoidon suunnittelun käsittelyä Kyrönjoen neuvottelukunnassa.

Päivämäärä Osallistujien määrä Käsiteltyjä aiheita

20.5.2005 28 Kyrönjoen vesienhoidon tavoitteet vuoteen 2015

19.5.2006 27 Kyrönjoen vesienhoito-ohjelma

8.6.2007 24 Kyrönjoen toimenpideohjelman luonnos

23.10.2008 20 Ehdotus vesienhoitosuunnitemaksi ja Kyrönjoen toimenpideohjelmaksi 19.11.2009 35 Viimeistelty vesienhoitosuunnitelma ja Kyrönjoen toimenpideohjelma

8.3.2. Kyrönjoki- työryhmä

Kyrönjoki- työryhmä toteuttaa neuvottelukunnan hyväksymää toimintaohjelmaa ja valmistelee ve-sistöalueen neuvottelukunnan kokoukset. Työryhmä koostuu eri intressitahojen edustajista ja neu-vottelukunta ja työryhmä voivat perustaa hankekohtaisia tilapäisiä työryhmiä. Työryhmässä on 18 edustajaa. Taulukosta 41 käy ilmi vesienhoitosuunnitteluun liittyvien aiheiden käsittely Kyrönjoki- työryhmässä.

Taulukko 41. Vesienhoidon suunnitteluun liittyvien aiheiden käsittely Kyrönjoki- työryhmässä.

Päivämäärä Osallistujien määrä Käsiteltyjä aiheita

13.4.2005 11 -Kyrönjoen vesienhoidon tavoitteet ja toimenpiteet (Bernet-hanke) 8.9.2005 12 -Kyrönjoen vesienhoidon alustava toimenpideohjelma (Bernet-hanke) 9.11.2005 12 -Kyrönjoen alustava vesienhoito-ohjelman luonnos (Bernet-hanke) 23.11.2005 11 -Kyrönjoen alustavan vesienhoito-ohjelma ja esite (Bernet-hanke)

-Vesienhoidon työohjelma ja aikataulu

6.6.2006 11 -vesienhoidon vaikutusten arvioinnin perusteet (Watersketch)

21.11.2006 10 - Kustannustehokkaiden vesienhoitotoimenpiteiden valinta (Watersketch-hanke) -Vesienhoidon työohjelman ja aikataulun palaute

-Vesienhoidon seurantaohjelman luonnos

16.1.2007 13 -Kyrönjoen vesienhoidon keskeiset kysymykset

-Toimenpideohjelman valmistelu

-Työryhmä rooli vesienhoidon suunnittelun valmisteluryhmänä

20.3.2007 6 -Vesienhoidontoimenpiteiden suunnittelu Kyrönjoella

-Kyrönjoen "keskeiset kysymykset"-kartta

-Toimenpideohjelman sisällysluettelo ja lukujen 1 ja 2 luonnokset

15.5.2007 8 -Toimenpideohjelman 3- 4 luonnokset

12.6.2007 6 -Kyrönjoen toimenpideohjelma ja sen suositukset (luku 6) -Kyrönjoen luokittelu

13.9.2007 8 -Kyrönjoen toimenpiteiden vaihtoehtotarkastelu

13.11.2007 8 -Kyrönjoen toimenpiteiden riittävyyden arviointi

16.1.2008 13 -Vesienhoidon keskeisten kysymysten palaute

-Kyrönjoen toimenpideohjelma lasdinnan tilannekatsaus

3.3.2008 10 - Vesimuodostumien luokittelutilanne

- Keinotekoisten ja voimakkaastimuutettujen muodostumien määrittäminen - Vesienhoidon toimenpiteiden kustannus/vaikutus arvioiti

6.5.2008 14 - Luokittelu ja voimakkaasti muutetut vesimuodostumat

- Kyrönjoen tilatavoitteet, toimenpiteiden vaikutus ja tavoitteiden saavuttaminen

13.8.2008 12 - Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen esittely

30.3.2009 10 - Vesienhoitosuunnitelmasta saatu alustava palaute

13.5.2009 14 -Vesienhoitosuunnitelman palaute ja sen huomiointi

4.9.2009 14 -Vesienhoitosuunnitelman muutokset

-Kyrönjoen toimenpiteiden kustannukset

29.10.2009 13 -Kyrönjoen toimenpideohjelman ohjauskeinot

-Kyrönjoen toimenpideohjelman viimeistely

Kyrönjoen työryhmän kommentteja on huomioitu laajasti toimenpideohjelman valmistelussa. Työ-ryhmä on oleellisesti vaikuttanut keskeisten kysymysten määrittelyyn ja asiaa koskevaan kartan sisältöön. Työryhmän ehdotuksesta vesimuodostumien rajausta ja ryhmittelyä on muutettu. Työ-ryhmän jäsenet ovat kirjoittaneet ohjelmaan kuvauksia alueellisista ohjelmista, toimintaympäristön muutoksista sekä arvioita vesienhoidon toimenpiteistä. Ohjelmassa on myös huomioitu työryhmän kannanottoja vesienhoidon toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista.

8.3.3. Kyrönjoen kirjoittajaryhmä

Kyrönjoki työryhmässä päätettiin 21.10.2004 perustaa Kyrönjoen alustavaa hoito-ohjelmaa varten Kyrönjoen kirjoittajaryhmän, jonka tehtävää jatkettiin myöhemmin Kyrönjoen toimenpideohjelman laatimiseen. Kyrönjoen kirjoittajaryhmässä on Länsi- Suomen ympäristökeskuksen lisäksi edustet-tuna Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry, MTK Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaan TE- keskuksen kalatalousyksikkö. Vuoden 2006 aikana Kyrönjoen kirjoittajaryhmä kokoontunut 8 kertaa ja vuoden 2007 aikana 10 kertaa. Jäsenet ovat kuvanneet omaa osuutensa osallistumisesta ja vaikuttamisesta seuraavasti:

Aaltonen/Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry: Kyrönjoen kirjoittajaryhmä on toiminut aktiivi-sesti ja vuorovaikutus on ollut vilkasta. Ryhmän jäsenten edustamat erilaiset näkökulmat ja aihealu-eet ovat tullaihealu-eet hyvin esille ja sidosryhmien näkemykset on myös otettu huomioon toimenpideoh-jelmaa laadittaessa. Siten myös vesiensuojeluyhdistyksen toimintaan ja aiempaan työkokemukseen perustuvaa valuma- aluekohtaista kokonaisnäkemystä on voitu hyödyntää työn kuluessa.

Kyrönjoen alaosan happamien sulfaattimaiden ongelmat ovat korostuneet vesistön tilan luokituk-sessa sekä erityisesti tavoitteiden asettelun ja toimenpiteiden suunnittelun yhteydessä. Työryhmässä on koettu puutteeksi se, että alunamaiden läpi virtaavat joet on tyypitelty humusjokien tyyppiin, jolloin niille asetetut kriteerit suhteessa tiedossa oleviin keinoihin tuntuvat epärealistisilta. Vesien-suojeluyhdistys on esittänyt, että alunamaiden jokivesistöille tulisi määritellä oma tyyppinsä, jolloin tämä valuma-alueen erityispiirre tulisi otetuksi huomioon.

Työn pilottiluonteesta johtuen vuorovaikutus oli sangen aikavievää, kun kokouksissa työstettiin tekstejä ja luotiin pohjaa myös muiden vesistöalueiden toimenpideohjelmille. Työskentelyssä tuli selvästi ilmi se, että erityisesti kustannus- vaikutustarkasteluiden malleja ja valtakunnallista ohjeis-tusta olisi tarpeen kehittää. Kaiken kaikkiaan Kyrönjoen vesienhoidon yhteistyötä ja sen vuorovai-kutteisuutta voi luonnehtia sangen haasteelliseksi ja työlääksikin, mutta samalla hyvin antoisaksi.

Ojaniemi/MTK: Hyvien tuloksien saaminen vesienhoitotyössä edellyttää kaikkien eri toimijoiden hyvää yhteistyötä. EU: n vesienhoitotyötä ohjaavassa vesipuitedirektiivissä korostetaankin laaja-alaista valmistelua ja kuulemista.

Ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyvissä toimintatavoissa onkin tapahtunut merkittävä muutos verrattuna viime vuosikymmenien toimintamalleihin. Valmistelun avoimmuus, eri osapuolten nä-kemyksien kuuleminen ja vapaaehtoinen ja kannustava lähestyminen johtavat varmasti parempaan lopputulokseen kuin pakkotoimet ja salainen valmistelu (vrt. esim. Natura- 2000- ohjelman valmis-telu, joka johti moniin konfikteihin). Myös nykyinen kestävän kehityksen määritelmä lähtee siitä, että ympäristökysymyksiä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon myös mm. kultturelliset ja taloudel-liset näkökohdat.

Kyrönjoen alueella eri toimijat ovat tehneet yhteistyötä jo ennen vesipuitedirektiivin velvoitteita.

Vesistöön liittyviä kysymyksiä on käsitelty laajalla kokoonpanolla mm. Kyrönjoen-neuvottelukunnassa ja - työryhmässä. Tämä yhteistyömalli on antanut hyvän lähtökohdan myös uusien vesienhoito-ohjelmien laatimiselle.

Kyrönjoen vesienhoito- ohjelmaa on laadittu valtakunnallisena pilottina. Valmistelu on ollut erittäin haastavaa ja työmäärä "puhtaalta pöydältä" lähdettäessä varsin suuri. Kirjoittajaryhmässä on tarkas-teltu vesienhoitoon liittyviä kysymyksiä hyvin monesta eri näkökulmasta ja pystytty hyvin ottamaan huomioon eri osapuolten näkemyksiä. Erityisen arvokasta on ollut, että eri tahojen edustajat ovat voineet tuoda myös asiantuntemuksensa kirjoittajaryhmän käyttöön. MTK: n edustajana kirjoittaja-ryhmässä on ollut hyvä mahdollisuus tuoda esille maatalouden ja alueen maanomistajien näkemyk-siä ja alkutuotannon asiantuntemusta. Erityisen tärkeää tämä on ollut sen vuoksi, että maatalous on ollut julkisessa keskustelussa "altavastaajan asemassa" ja esim. maanviljelijöiden merkittäviä toimia mm. ravinnekuormituksen vähentämiseksi ei ole riittävästi noteerattu. Kirjoittajaryhmän puitteissa tehty syvempi yhteistyö on ollut toimivaa ja toimintamallina sitä voi suositella mahdollisuuksien mukaan myös muille vesistöalueille.

Nyman/TE- keskus, kalatalousyksikkö: Historiallisen tiedon perusteella on Kyrönjoen kalatalou-dellinen merkitys ollut nykyistä huomattavasti suurempi. Valuma- alueella ja joessa tapahtuneiden rakenteellisten muutoksten sekä ravinne- ja happaman kuormituksen kasvun myötä on joen ja sen kalaston tila heikentynyt merkittävästi. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa työskentelyssä on hyvin voitu tunnistaa Kyrönjoen tilaa heikentäneet tekijät. Ennen kaikkea työskentely on, enemmän kuin aikaisemmin, mahdollistanut tilatavoitteiden asettamista ja hyvän tilan saavuttamiseksi tarvit-tavien toimenpiteiden suunnittelua. Ohjelman laadinnan myötä nähdään myös entistä paremmin hyvässä tilassa olevan jokivesistön tuomat mahdollisuudet ja tunnistetaan joen merkitys alueellisena resurssina. Kalatalouden kannalta ovatkin ohjelmassa esitetyt tavoitteet ensiarvoisen tärkeitä.

Vesistöalueen toimenpideohjelman laadinta edellyttää vesistön tilaan vaikuttavien tekijöiden hyvää tuntemusta ja hyvän ekologisen tilan kriteerien asettamista sekä tarvittavien toimenpiteiden arvioin-tia. Työ vaatii laajapohjaista käsittelyä, mihin tarvitaan useiden eri alojen asiantuntijoiden työpanos-ta. Kyrönjoen toimenpideohjelman kirjoittajaryhmä on mahdollistanut avointa ajatusten vaihtoa ja eri osallistujien kootun asiantuntemuksen myötä on ohjelmaan saatu sellaista lisäarvoa, joka edesauttaa toimenpiteiden toteutusta ja tavoitteiden saavuttamista. Toteutus edellyttää, että tarvitta-ville toimenpiteille voidaan riittävästi suunnata varoja ja että eri tahot yhteisymmärryksessä sitoutu-vat ohjelman toteutukseen. Tavoitteiden saavuttaminen on aikataulutettu varsin pitkälle ajanjaksol-le, mikä vaatii määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintaa toteutuksesta vastaavilta tahoilta.