Kymenlaakson kuntajohtamisen kriittiset asiat lähivuosina

Ennen konkreettisia tietotarpeita, johtoryhmiä pyydettiin määrittelemään ne asiakokonaisuudet, jotka heidän mielestään ovat kriittisiä johtamisen näkökulmasta.

Kaikissa kaupungeissa nostettiin kriittisinä tekijöinä esiin talous, erityisesti talouden tasapainottaminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä väestökehitys sekä hyvinvoivat kuntalaiset. Taulukossa viisi (5) on esitetty asiat kolmesta eri näkökulmasta, jotka haastatteluissa nousivat esiin.

Talouden osalta käytiin paljon keskustelua esim. siitä mitkä olisivat oikeat talouden mittarit, jotka auttavat johtoryhmää päätöksenteossa. Talous koettiin kaupungin kivijalaksi, mutta toisaalta se koettiin ongelmaiseksi. Siitä todettiin, että

”Ongelma on juuri se, että mikä siinä talousdatassa on se oleellinen ja merkityksellinen asia kaupungin johtamisen näkökulmasta? Ja se kun yhdistetään sitten prosesseihin ja asiakastyytyväisyyteen, ja kenties E-asiointiinkin, niin sehän on myöskin oleellinen tieto, jolla osittain pystytään vastaamaan ehkä siihen vaikuttavuusarviointiinkin.”

”Vaikka olisikin aikaa, niin me ei olla täällä johtoryhmässä ihan oikeasti käyty sitä dataa. Et onhan meillä talousseuranta kuukausittain, mut ei me täällä siitä puhuta ja keskustella.”

”Minusta talousseuranta on aika raskas, mutta toisaalta, tavoitteenahan siinä on käsittääkseni saada se ennuste, jotta tiedetään mihin ollaan menemässä.”

”Sana talousraportointi, mitä se tarkoittaa ja mitä siitä seuraa ja erityisesti toiminnallisesti, niin se on semmonen iso musta aukko.”

Henkilöstön osalta tuli eniten mainintoja osaamisesta.

”Kun resurssit vähenevät, niin henkilöstön osaaminen pitää olla paljon laajempaa niillä taloon jäävillä. Eli olennaista on osaamisen kehittämisen johtaminen.”

”Ja on erinäköisiä osaamistarpeita eli se resurssien ja osaamisen kohdistaminen on yksi tärkeä asia.”

”Se että me osattaisiin johtaa sitä osaamista niin, että me tuotetaan järkevää toimintaa, mikä on tietenkin kaupunkilaisia varten.”

82 Puhuttiin myös muutosjohtamisen tarpeesta, koska koettiin, että

”Me tarvitaan taas uusi organisaatiomuutos, kun lähdetään perkaamaan henkilöstöä, kun tiedetään että saattaa olla jossain vähän ylimäärästä resurssia ja jossain taas on puutetta resursseista.”

Yleisesti voi todeta, että organisaatiossa tai yleisesti kaupungissa olevasta osaamisesta ei ollut aivan tarkkaa tietoa, koska lausuttiin mm.

”En tiedä onko henkilöstön osaamisesta oikeaa kuvaa?”

”Meillä pitäisi olla tiedossa minkälaisia osaajia meillä on, ei ainoastaan meidän organisaatiossa vaan meidän organisaation ulkopuolella.”

”Meidän pitää kouluttaa porukkaa ja tehdä kaupungista entistä mielenkiintoisempi ja sen takia talous ei voi kaikkea määrätä.”

Väestökehityksen suhteen oltiin huolissaan vähenevästä väestöstä suhteessa tarjottaviin palveluihin sekä ikääntymisestä.

”Se mitä meidän on pakko järjestää, niin ne järjestetään jollain tyydyttävällä tasolla ottaen huomioon tietysti se, että väestö ehkä vähenee, väestö vanhenee.”

”Ja sitten tämä väestökehitys, siis ikääntyminen, siinä suhteessa täällä on syntyvyyden suhteen heikkokin tilanne. Kyllähän se on tällä hetkellä ihan fakta ja se voi vielä pahentua tästä.”

”Strategian toteuttamiseen liittyen, kyllähän me puhutaan asukaslukuun liittyvistä, et mihin sit se kehittyy.”

Hyvinvoivia ja osallistuvia kuntalaisia haluttiin jokaiseen kaupunkiin, vaikka myös kyseenalaistettiin se, että kuunnellaanko kuntalaisia riittävästi.

”Kaikista tärkein tehtävä on kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistäminen.”

”Pitäisi varmaan ymmärtää osallistaa ne kuntalaiset yhteisön jäseniksi mahdollisimman hyvin ja silloinhan se edellyttää sitä, että meidän pitää onnistua jäljellä jäävissä palveluissa tosi hyvin.”

”Miten paljon meijän organisaatio käyttää tai hyödyntää asiakastyytyväisyysmittaristoa? Olisiko siinä myös niinku kehittämisen paikka? ”Tehdäänkö me oikeasti niitä asioita oikealla tavalla, joita meidän oletetaan tekevän?” 

”Kyllähän nyt on paljon tärkeämpää mitä kuntalaiset kokevat.”

Osallisuuden näkökulmasta asiakaspalaute koettiin ensisijaisen tärkeänä.

Asukkaiden palautteen antamista ja organisaation nopeaa reagointia tukevaa järjestelmää toivottiin.

”Sitä kautta, et asukkaitten kokemus siitä, että mun sanomisella on merkitystä, mä olen kaupungin asukkaana tärkeä ja mä pääsen osallistumaan, mikä on se kuntalainkin iso juttu.”

”Pitäisi olla joku hyvä sellainen asiakaspalautesysteemi, johon myös kuntalaiset antavat sit myös sen palautteen.”

”Niin, nythän meillä asiakaspalaute menee sinne, mikä se on se, meidän järjestelmään, sit sitä tulee koko ajan randomina puhelimessa ja sähköpostilla, joku formaatti, minne se kaikki yritetään koota.”

”Se olisi tärkeätä, että meidän organisaatio pystyisi oikeaesti niihin palautteisiin, vaatimuksiin ja toivomuksiin, reagoimaa nopeasti.”

Johtamisen tueksi laadittu mittaristo sekä skenaariot tulevasta joidenkin mukaan kaipasivat kehittämistä. Keskusteluissa haluttiin erottaa ilmiömittarit ja prosessimittarit. Johtoryhmien yhteisen näkemyksen puute mainittiin haasteena jo aiemmin, kts. taulukko 5 s. 84.

”Meil on se ongelma, että meil on aika paljon sitä dataa ja meidän pitäisi nyt pystyä vaan sieltä poimimaan sieltä strategiselta tasolta ja operatiiviselta tasolta ne oikeat mittarit, oleelliset siihen tilanteeseen tai meidän strategisiin tavoitteisiin kuuluvat tiedot.”

”Kun on ikään kuin hankala polku valittavana, niin ne strategiset valinnat pitäisi olla selkeitä ja mun mielestä ja tämän hetkistä tilannetta tulkitsisin niin, että se pitäisi saada hyvin yhteiseksi, se ajatus siitä, että me ollaan menossa tämmöistä polkua, itse valitsemaamme. Ja siten mennään.”

Myös tiedon luotettavuus nostettiin esiin useasti, sekä aika -näkökulmasta, eli mihin tietoon päätöksissä nojataan, että myös

84

”Tehdäänkö pitkän aikajänteen, pitkän historian pohjalta ennuste vai muutaman vuoden toteutuman mukaan? Siihen löytyy jo niin monta lähtötietoa, että on ongelma mihin uskoo.”

Taulukko 5. Tutkimuskaupunkien kriittiset asiat johtamisessa lähivuosina

Kriittiset tekijät Miten tulisi toimia? Mitä ongelmia esiintyy?

 asukkaiden osallistaminen

 henkilöstö, erityisesti osaamisen

 johtaa strategiaa sen kaikilla tasoilla

 kerätä

systemaattisesti asiakaspalautetta

 osallistaa henkilöstö

 osallistaa kuntalaiset yhteisön jäseniksi

 muutosjohtaminen

 saada ennakoivaa tietoa tehdä selkeät