Kutsu peilaukseen

Starttipajavalmentaja työskenteli asiakkaan kertomuksen edetessä aktiivisesti, ei pelkästään myötäillyt tasaisin väliajoin. Hän kokosi saamaansa tietoa asiak-kaan tarinasta ja teki tarvittaessa jatkokysymyksiä voidakseen lopulta tehdä yhteenvedon siitä, mitä asiakas oli kertonut. Starttipajavalmentaja oli ensin esit-tänyt kutsun kertoa itsestä, johon asiakas vastasi. Starttipajavalmentaja antoi asiakkaalle tarvittavia signaaleja ymmärtämisestä ja arvostamisesta eli jatkokut-suja, mikä sai asiakkaan jatkamaan tarinaansa. Sopivassa kohdassa

Starttival-mentaja saattoi esittää intervention, väliintulon. Olen nimittänyt tämän kutsuksi peilaukseen.

OTE 6

1. S: mistä sä luulet, että sellainen johtuu, että sä, et niinku 2. tommoset säännönmukaiset, säännönmukainen tekeminen on 3. sulle jotenkin vaikeeta?

4. A: mä en tiedä

5. S: onks se ollut sulla jo lapsena?

6. A: joo, ihan pienestä pitäen (...) mä muistan jo kun lapsena mut 7. vietiin jalkapallotreeneihin, että kun pitäs alkaa harrastaan 8. jalkapalloa ja näin (…) mut se meni siihen, että mä hetken aikaa 9. jaksoin sitä mut kun alko pelit ja muut niin se meni siihen, että 10. mä jossain maalin takana tein hiekkakakkuja ja

11. S: mmmm

12.A: tää on ollut jo sillon kun mä oon ollut joku viiden vanha (....) 13. S: mmmm

14. A: sit mä oon kokeillut koripalloo, jääkiekkoo, salibandyä, kaik- 15.kea ainut, mitä mä jaksoin pidempään oli (...) pelasin koripalloa 16. joukkueessa Mansen Pomppu ((nimi vaihdettu)) puolitoista 17.kautta, kun mulla meni hermo valmentajaan

18. S: ymmm

19. A: se sai koripallon nenilleen ja nenä auki ja mä lähin ovet 20. paukkuen pois sieltä

21. S: mmm

22. A: ei, ei se (...) jotenkin se ohjattu juttu, ohjattu ja sellainen 23.säännöllinen

24. S: mmm

25. A: rutinoitunut harrastus niin ku sovi 26.S: mmmm

27. A: ei sovi, jotenkin sillai (...) sitä tekee sitä juttua, mistä tykkää 28.tehä, sitä tekee sillon kun sitä haluaa tehä

29. S: ymmm (...) niin - niin (...) mites koulussa? Näkyykö se siellä?

30. A näkyy myöskin.

31.S: joo ---

32. S: niin, niin...miten sä näät tän Startissa käymisen, jos tavallaan 33.tommonen säännöllinen käyminen on hankalaa ylipäätään?

34. A: ei se (...) 35.S: mmm

36. A: sanotaan että tänne ei oo (...) siis sellasta (...) sellasta painetta 37. S: mmmmm

Tässä esimerkissä huomaamme, miten Starttivalmentaja kerää tietoa asiakkaan kokemuksista lähettämällä kutsun kertoa itsestään ja tarkemmin suhtautumi-sesta säännönmukaiseen toimintaan. Hän aloittaa asiakkaan lapsuudesta (rivi 1-3, 5) ja kysyy lisää asiakkaan kokemuksista säännönmukaisesta toiminnasta liittyen koulukokemuksiin (rivi 29). Asiakas vastaa kaiken aikaa Starttipajaval-mentajan kutsuihin suoraan kertomalla kuinka asia hänen kokemuksen mukai-sesti on. Havaittavissa on asiakkaan vastauksissa yksittäisiä epäröintejä, (esi-merkiksi riveillä 6, 8 ja 12), joihin Starttipajavalmentaja vastaa kannustavilla jatkokutsuilla (rivit 11, 13, 18, 21, 24 ja 26). Asiakkaan on näin helpompi jatkaa siitä asiaansa eteenpäin. Lopulta Starttipajavalmentaja kokoaa yhteen kuule-mansa ja esittää asiakkaalle selkeän kysymyksen siitä, miten asiakas näkee Starttipajalla käymisen mahdollisena (rivit 32-33). Starttipajavalmentaja perus-taa kysymyksensä siihen, mitä asiakas on aikaisemmin kertonut. Starttipaja-valmentaja on lähettänyt kutsun asiakkaalle, jossa hän pyytää asiakasta peilaa-maan aikaisemmat puheet nykyhetkeen. Asiakas vastaa kutsuun suoraan eli oman kokemuksensa mukaisesti, ettei ”Starttiin ole painetta tulla”, tosin epä-röinnin kautta (rivi 34 ja 36).

Nummenmaan (2005, 97) mukaan ohjauksessa onkin oleellista juuri uuden näkökulman tuominen ohjattava tilanteeseen. Jos pitäydytään ainoastaan ohjat-tavan näkökulmassa, ohjauksella ei ole paljon annettavaa. Nummenmaa käyt-tää käsitettä konfrontointi eli vastakkainasettelu: ohjaaja yhteenvedon kautta esittää asian niin kuin se hänelle näyttäytyy.

Myös otteessa seitsemän on nähtävissä ohjaajan kaksikin kutsua peilauk-seen. Ohjauskeskustelussa on keskusteltu pitkästi huumeiden käytöstä ja nuori on kuvannut monin eri sanakääntein ja adjektiivein tuntemuksiaan kannabik-sesta.

OTE 7

1. S: mut eiks se oo myös pelottavaa, jos sillä on noin iso merkitys 2. sulle? Siis jos mä mietin, että vaikka että alkoholi, jos ajattelen 3. nyt vaikka, että ihanasti kalja kimaltelee tai ikinä mitä tekis 4. mielikin, niin eiks ole aina lähellä sitä vaaraa, että se kääntyy

5. ongelman puolelle, jos sillä on noin iso merkitys

6. A: mmm (…) siis (…) ööööö (…) ongelman puolelle? En tiedä 7. S: niin, että se niinku tavallaan, jotenkin (…) napsahtaa vähän 8. päälle, jää ryyppy päälle tai (…)

9. A: kyllä niin ku on (…) 10. S: tai jää pilvi päälle

11.A: joo, siis on niin tapahtunut, on, on 12. S: niin

13. A: pilvi on jäänyt päälle, en mä sitä 14.S: mmmm

15. A: missään nimessä kiellä 16. S: mmmmm

17. A: se on jäänyt päälle, mutta tota (…) onneks

18. S: millä sä sen hallitset? Millä pidät sen niin ku että (…) 19.A: mua on aika paljon hallinnut ulkopuoliset tekijät tässä 20. S: mm

21. S: mm

22.A: siis varsinkin rahattomuus 23. S: mm

24. A: rahattomuus on iso, se on iso juttu, joka niin ku 25.S: mmm

26. A: rajottaa tätä hommaa 27. S: mm

Otteessa seitsemän Starttipajaohjaaja kutsuu asiakasta peilaamaan omaa päih-teiden käyttöä siitä näkökulmasta, minkä merkityksen asiakas sille antaa (rivit 1-5). Tullakseen lähemmäksi nuoren kokemusmaailmaa, ohjaaja käyttää keino-na oman itsensä käyttämistä esimerkkinä (vertaus kaljan kimmellyksen ihan-nointiin, rivillä 3). Nuori vastaa peilauskutsuun ensin epäröiden, ikään kuin ei olisi oikein ymmärtänyt kutsua (rivi 6) toistamalla valmentajan sanat ”ongel-man puolelle?” Nimitän tätä kutsuun vastaamisen muotoa kutsun tarkennuksek-si. Kun ohjaaja lähtee selvittämään tarkoitusperiään, nuori myöntää päihteiden käytön eli hän hänen kutsuun vastaamisensa on lopulta myöntävä, jonka nimi-tin myönteiseksi vastaamiseksi.

Keskustelun edetessä ohjaaja tekee uuden kutsun peilaukseen rivillä 18 kysyessään, miten nuori hallitsee päihteidenkäytön. Mielenkiintoista on pei-lauskutsun sanavalinta: ohjaaja ei kyseenalaista hallitseeko nuori päihteiden-käytön vaan kysyy, miten nuori hallitsee sen. Ohjaustilanteessa on kyseessä

al-kuhaastattelu, joten Starttipajavalmentajalla ei vielä voi olla käytännön koke-musta siitä, miten runsasta lopulta on nuoren päihteidenkäyttö. Kutsussa on kuitenkin lähtökohtaisesti positiivinen lataus siihen, että nuori hallitsee päih-teidenkäytön, ainakin jollakin tasolla. Kiinnitin kuitenkin huomiota, että ennen kutsun lähtöä, nuori ehtii sanomaan ”onneks” (rivi 17), mikä saattaa antaa sig-naalin Starttipajavalmentajalle ajatuksesta, että vaikka huumeiden käyttö onkin aktiivista, se ei ”onneks” ole vielä tässä kohtaa aiheuttanut suurempaa ongel-maa. Tähän peilauskutsuun kutsuun nuori vastaa suoraan, miten ulkopuoliset tekijät auttavat hallitsemaan päihteidenkäyttöä (rivi 19, 22).

OTE 8

1. A: että kun kattoo niin ku kavereita, jotka on koko ikänsä, tai no 2. kauanko on polttanut, niin on pitänyt sen sellaisena viikonlop- 3. pupolttamisena (…) niinku jos arkisin polttaa, niin ihan vähän, 4. ennen nukkumaanmenoa vähäsen, että ei sitä mitä mä tein, 5. että kun mä aamulla heräsin, niin

6. ekana mielessä 7. S: mm

8. A: että kahvit tippumaan, # valmiiks 9. S: mm

10. A: ja parvekkeelle nautiskelemaan, niin ku aamusta iltaan 11.S: mmmm

12. A: monta viikkoa putkeen 13. S: mitä sä pakenit? Miks?

14. A: en mä saanut oikeen, en mä oikeen tiedä (…) 15. S: mmm

16.A: (…) mitähän mä pakenin?

17. S: tai yleensä siis (…) sen takia mä sanoin, kun yleensä, jos halu- 18. aa sekoittaa päänsä aineella kuin aineella

19.A: mutta siinä mulla ei ollut mitään, että en mä sinänsä niinkuin 20. halunnut sekoittaa päätäni vaan se oli alkuun ehkä (…) se oli 21. semmosta, salasta ja (…)

22. S: mmm

Otteessa 8 on edelleen kyse ohjaajan kutsusta peilaukseen. Ensin nuori kertoo huumeiden käytöstään, mikä oli hänen mielestään aktiivisempaa kuin muilla hänen kaveripiiriin kuuluvilla (rivit 1-10). Tähän Starttipajavalmentaja lähettää

uuden, tarkennetun peilauskutsun: mitä nuori pakeni tolkuttomalla aineiden käytöllä (rivi 13)? Kutsu selkeästi hämmentää nuorta, hän vastaa ensin, ettei oikein tiedä, mitä hän pakeni (rivi 14). Nimitin tämän kutsuun epäsuorasti vas-taamiseksi. Tämän jälkeen nuori tarkentaa kutsun (rivi 16) ja aivan kuten kävi edellisessäkin otteessa, hän toistaa valmentajan käyttämiä sanoja täsmällisesti:

”Mitä pakenin?”. Kutsun tarkennus aiheuttaa valmentajassa tarpeen ilmaista asia paremmin ja hän lähteekin perustelemaan tarkoitustaan pakenemisen teo-rialla. Starttipajavalmentaja lähetti kutsun ehdotuksen todellisuudesta pakene-misen päihteiden käytön syyksi. Tämän kutsun nuori kuitenkin hylkää riveillä 18 ja 19 ja tarjoaa rivillä 21 päihteiden käytön syyksi jännittävyyden. Tämä sa-ma ilmiö oli havaittavissa myös aikaisemmin kutsun kertoa tunteista kohdassa:

silloinkin ohjaaja lähetti kutsun ehdotuksen sopivasta tunteesta (karu), jonka asiakas kuitenkin hylkäsi. Tosin siinä kohdassa hän ei lopulta vastannut kut-suun suoraan, toisin kuin tässä.