9. JOHTOPÄÄTÖKSET
9.3 Kustannuksien huomioiminen
Yksi kappale työssä käsitteli lämmitysjärjestelmien kustannuslaskentaa.
Tavoitteena oli laskea jokaisen järjestelmän kokonaiskustannukset ja ottaa ne huomioon valinnassa. Kokonaiskustannuksiin otettiin huomioon lämmitysjärjestelmän investointi-, käyttö-, huolto ja tilakustannukset. Tuloksena saatiin lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannukset 23 vuoden tarkastelujaksolle 4 % vuosikorolla laskettuna. Kokonaiskustannukset sijoittuivat 37000€ -48000€
paikkeille ilmalämpöpumpun olleessa edullisin järjestelmä ja öljylämmityksen kallein. Ilmalämpöpumpun kokonaiskustannukset olivat selkeästi pienemmät verrattuna seuraavaksi tulleisiin järjestelmiin. Seuraavina lämmitysjärjestelminä 42000€ kokonaiskustannuksiltaan tulivat kaukolämpö ja maalämpö. Neljänneksi sijoittui suora sähkö 43000 € ja loput järjestelmät (varaava sähkö, pellettilämmitys, öljylämmitys) olivat 47000–48000€ välillä.
Kokonaiskustannukset huomioitiin valinnassa ottamalla ne mukaan yhtenä alakriteerinä. Kokonaiskustannukset nousivat tärkeimmäksi alakriteeriksi 18 % kannatuksella. Edullisin järjestelmä ei voittanut vertailua, muiden kriteerien vaikutuksen vuoksi. Kuitenkin kokonaiskustannuksillaan edulliset järjestelmät olivat vertailun kärjessä. Järjestelmät sijoittuivat eri tavalla kustannuksien suhteen, investoinniltaan edulliset järjestelmät olivat käyttökustannuksiltaan kalliimpia ja sama toistui toisin päin. Kokonaiskustannuksien vaikutukset liittyivät myös muihin kriteereihin. Käyttökustannuksiltaan kalliit järjestelmät eivät pärjänneet niin hyvin toisen alakriteerin tulevaisuuden hintakehityksen kohdalla. Vaikutus talon jälleenmyyntiarvon kriteerin kohdalla pärjäsivät pääosin investoinniltaan kalliit, mutta käyttökustannuksiltaan edulliset järjestelmät.
Laskennassa pyrittiin saamaan mahdollisimman keskiarvoisia lukuja jokaisen kustannuserän kohdalla. Suurimmat epävarmuustekijät liittyivät
92 käyttökustannuksiin ja erityisesti polttoaineen hintaan. Polttoaineen hinnoista saatiin hyvät keskiarvohinnat, mutta vaihtelua paikkakunnittain on suhteellisen paljon. Lisäksi polttoaineen hinnan vaihtelut lisäävät epävarmuutta varsinkin öljyn suhteen.
Kustannuslaskennassa saadut tulokset ovat yleisesti suuntaa antavia ja toimivat parhaiten samantyyppisessä talossa, jota työssä käsiteltiin. Paikkakuntakohtaiset erot polttoaineen hintojen suhteen kannattaa ottaa huomioon, kun tehdään valintaa lämmitysjärjestelmän suhteen. Pääosin kuitenkin edullisimmat järjestelmät 160 m² sekä isompiin taloihin ovat ilmalämpöpumppu, maalämpö, kaukolämpö. Jos talon koko pienenee tai lämmityksen tarve vähenee, silloin parhaat vaihtoehdot kokonaiskustannuksiltaan ovat ilmalämpöpumppu, suora sähkö ja kaukolämpö.
93
10. YHTEENVETO
Työn tavoitteena oli selvittää sopivin lämmitysjärjestelmä case taloon, käyttäen apuna päätöksentekomenetelmiä. Työhön koottiin seitsemän suosituinta tai tulevaisuudessa yleistyvää lämmitysjärjestelmää, kyseiset lämmitysjärjestelmät olivat kaukolämpö, pellettilämmitys, öljylämmitys, maalämpö, ilmalämpöpumppu, suora- ja varaavasähkölämmitys. Työn ensimmäisissä kappaleissa käytiin läpi pientalot ja niihin liittyvä lämmitysprosessi. Toisessa teoria kappaleessa määriteltiin case talo, joka edusti yleisintä rakennettavaa talomallia. Talon koko oli 160 m², jossa oletettiin asuvan nelihenkinen perhe, joka kulutti tilojen lämmitykseen, käyttöveden lämmitykseen ja taloussähköön yhteensä 20000 kWh vuodessa. Näiden perustietojen nojalta lähdettiin rakentamaan lämmitysjärjestelmän valintaprosessia.
Työn lähtökohtana oli jakaa päätöksentekoprosessi kolmeen eri vaiheeseen ja käyttää hyväksi kuluttajaryhmää, joka käytti päätöksenteon apuna eri menetelmiä.
Ensimmäisenä prosessissa kartoitettiin lämmitysjärjestelmiin liittyvät asiakastarpeet kuluttajien näkökulmasta katsottuna. Kyseinen vaihe toteutettiin käyttämällä apuna KJ-menetelmää, joka toimi hyvin ryhmässä käytettävänä tosiasioiden kartoitusmenetelmänä. Menetelmä tuotti yhdeksän erilaista asiakastarveryhmää, joka tuotti pohjan valinnan tekemiselle. Kyseiseen ryhmään kuuluivat järjestelmän toimivuus, taloudellisuus, kotimaisuus, turvallisuus, esteettisyys, terveellisyys, riippumattomuus, helppokäyttöisyys ja ympäristöystävällisyys. Näiden ryhmien sisällä oli useita eri asiakastarpeita, jotka liittyivät kiinteästi toisiinsa ja kyseiseen ryhmään. Ryhmät ja ryhmien sisällä olevat tarpeet muodostivat kattavan kuvan lämmitysjärjestelmiin liittyvistä asiakastarpeista.
Ensimmäisen vaiheen jälkeen merkittävänä ryhmänä asiakastarpeista nousi taloudellisuus, joka usein on merkityksellisin tekijä päätöstä tehdessä. Työn yhtenä tavoitteena oli suorittaa kustannuslaskenta liittyen lämmitysjärjestelmien erilaisiin kustannuseriin. Kustannuslaskentaan otettiin huomioon
94 lämmitysjärjestelmän investointikustannus, käyttökustannus, huoltokustannus, tilakustannus ja vaikutus talon jälleenmyyntiarvoon, joista kaikki muut paitsi viimeksi mainittu kuuluivat kokonaiskustannuksiin. Työssä paneuduttiin tarkasti eri kustannuseriin ja pyrittiin ottamaan huomioon kaikki kustannukset tasapuolisesti.
Kokonaiskustannuksiltaan edullisin lämmitysjärjestelmä 23 vuoden tarkastelujaksolla ja 4 % vuosikorolla oli ilmalämpöpumppu. Ilmalämpöpumppu oli vertailussa selkeästi muita edullisempi edullisen investointikustannukset ja kohtuullisten muiden kustannuksien vuoksi. Vertailussa toiselle sijalle sijoittui kaukolämpö. Lähes samaan tulokseen ylsi myös maalämpö. Vertailun kallein järjestelmä oli öljylämmitys, jonka kalleus muodostui kaikkien kokonaiskustannusten oltua suhteellisen suuria. Lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannukset 23 vuodelle asettuivat 37000€-47000€ paikkeille. Vaikka järjestelmän investointikustannus ei olisi suuri, silti kokonaiskustannukset ovat merkittävät talon elinkaarikustannuksia tarkasteltaessa.
Toisena vaiheessa tavoitteena oli selvittää lämmitysjärjestelmien ominaisuuksien sopivuutta edellä mainittuihin asiakastarpeisiin ja ryhmiin. Tätä vaihetta tukemaan käytettiin QFD-menetelmää, joka toimi erittäin hyvin verratessa eri lämmitysjärjestelmiä keskenään asiakastarpeiden valossa. Työn mielenkiintoa lisäsi, kun kyseiseen työn vaiheeseen saatiin mukaan lämmitykseen ja lämmitysjärjestelmiin erikoistunut asiantuntijaryhmä, joka käytti QFD-menetelmää. Ryhmä kerättiin puhelin- ja sähköposti tiedusteluilla eri puolelta Suomea. Ryhmässä oli asiantuntijoita muun muassa VTT:lta, Motivalta, energiatoimistolta ja erilaisilta alaan liittyviltä yrityksiltä.
Ryhmän avulla luotiin arviointi eri lämmitysjärjestelmien vahvuuksista ja heikkouksista asiakastarpeisiin liittyen. QFD tuloksia tarkasteltaessa parhaiten QFD-matriisin vertailussa pärjäsivät kaukolämpö ja maalämpö, huonoiten öljylämmitys ja ilmalämpöpumppu. Kokonaiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto ei pärjännyt muilta ominaisuuksiltaan yhtä hyvin, joka tasoitti
95 huomattavasti lämmitysjärjestelmien välistä kilpailua. QFD-mentelmän avulla saatiin rakennettua kattava arviointi lämmitysjärjestelmistä, jota käytettiin hyväksi menetelmän kolmannessa vaiheessa.
Viimeisessä vaiheessa suoritettiin lopullinen lämmitysjärjestelmän valinta.
Lopullisen valinnan suoritti kymmenhenkinen kuluttaja ryhmä AHP-menetelmää käyttäen. AHP-menetelmässä käytettiin hyväksi aikaisemmissa vaiheissa saatuja tuloksia asiakastarpeita ja arvioita lämmitysjärjestelmien heikkouksista ja vahvuuksista. AHP-menetelmän ja ryhmän avulla lopulliseksi lämmitysjärjestelmä valinnaksi nousi maalämpö. Valinnassa seuraavina tulivat kaukolämpö, ilmalämpö, pellettilämmitys, varaava sähkö, suora sähkö ja viimeisenä öljylämmitys. Maalämpö ja kaukolämpö olivat prosenttiosuuksiltaan lähellä toisiaan. Ilmalämpöpumppu, pellettilämmitys, varaava ja suora sähkö asettuivat toiseen ryhmään ja kolmantena ryhmänä yksittäisenä järjestelmänä öljylämmitys.
Herkkyysanalyysien perusteella selvitettiin, kuinka kriteerien painotuksien muuttaminen vaikuttaa valittavaan lämmitysjärjestelmään. Maalämpö kesti kriteerien painotuksien muuttamista hyvin, ainoastaan muutamassa tilanteessa kaukolämpö nousi maalämmön ohi. Työn tuloksia voidaan soveltaa lämmitysjärjestelmän valinnassa, kun otetaan huomioon jokaisen tilanteen erityispiirteet. Peruslinjat kunkin lämmitysjärjestelmän osalta pitävät paikkansa ja niitä voidaan hyödyntää valittaessa lämmitysjärjestelmää.
96
LÄHDELUETTELO
Alakangas, E. & Paju, P., 2002. Wood pellets in Finland – technology, economy, and market. Jyväskylä. OPET Finland VTT Processes. [Viitattu 18.12.2010].
Saatavilla
Biohousing, 2011. Energialaskuri [verkkodokumentti]. [Viitattu 3.2.2011].
Saatavilla
Burstein, F. & Holsapple, C. 2008. Handbook on Decision Support Systems 1.
Leipzig: Springer. 854s. ISBN 978-3-540-48712-8
Cohen, L. 1995. Quality Function Deployment How to Make QFD Work for You.
2. painos. Massachusetts: Corporate & Professional Publishing Group. 348s.
ISBN 0-201-63330-2
Drake, P. 1998. Using the Analytic Hierarchy Process in Engineering Education.
Engang, vol. 14, No. 3, s.191-196
Energiatehokas koti, 2011a. Rakentamismääräykset [verkkodokumentti]. [Viitattu
17.1.2011]. Saatavilla
Energiatehokas koti, 2011b. Lämmitys [verkkodokumentti]. [Viitattu 13.1.2011].
Saatavilla
Energiateollisuus ry, 2006. Kaukolämpö jyllää edelleen [verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.1.2011] Saatavilla
97 Energiateollisuus ry, 2011a. Tuotanto ja polttoaineet [verkkodokumentti].
[Viitattu 16.12.2010]. Saatavilla
Energiateollisuus ry, 2011b. Sähkölämmitys on vaihtoehto [verkkodokumentti].
[Viitattu 30.12.2010]. Saatavilla
Energiaverkko, 2003. Sähkölämmitys [verkkodokumentti]. [Viitattu 29.12.2010].
Saatavilla
Forman, E. & Gass, S. 1999. The analytic hierarcy process-an exposition.
Operations research, vol 49, No. 4, pp. 469–486.
Gupta, J. Forgionne, G. & Mora, M. 2006. Intelligent Decision-making Support Systems: foundations, applications and challenges. Saksa: Springer Science+
Business Media. 503s. ISBN 1-84628-228-4
Haapalainen, E. & Vepsäläinen, T. 1992. Lämmitystekniikka. 3.painos. Helsinki:
Valtion painatuskeskus. 151s. ISBN 951-37-0959-0
Hyvinkään lämpövoima Oy, 2008. Kaukolämpö [verkkojulkaisu]. [Viitattu
4.2.2011]. Saatavilla
Ilmalampopumput.fi, 2011. Ilmalämpöpumppu-testi [verkkodokumentti]. [Viitattu 5.3.2011] Saatavilla
Kelley, L. 2000. New twists on traditional quality tools and techniques. The journal for quality & participation. January/february. s. 50-51
98 King, B. 1989. Better Desings In Half the Time. 3. painos. Massachusetts:
GOAL/QPC.
Klementtilä, P. 2008. Ilmalämpöpumppujen myynti räjähtää [verkkodokumentti].
[Viitattu 17.1.2011]. Saatavilla
Koivu, V. 2010. Pientalon lämmitysjärjestelmän valinta. Diplomityö.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto tuotantotalouden osasto.
Kärkkäinen, H. Piippo, P. Salli, M. Tuominen, M. & Heinonen, J. 2004.
Asiakastarpeista tuotteiksi Kehitystoiminnan työvälineet. Lappeenranta:
Digipaino.
Lakka, A. Laurikka, P. & Vainio, M. 1995. Asiakaslähtöinen suunnittelu QFD rakentamisessa. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Tiedotteita 1685.
Lindell, M. & Huttula, J. 2008. Ilmalämpöpumput täyttävät lupauksen. TM Rakennusmaailma. 8/2008. s. 12-15. ISSN 1459-1839.
Lämmöllä, 2010. Öljylämmittäjän palveluopas [verkkojulkaisu]. [Viitattu 20.12.2010]. Saatavilla
Lämpöplus, 2011. Ilmalämpöpumput. [verkkodokumentti]. [Viitattu 22.12.2010].
Saatavill
Marsh, S. Moran, J. Nakui, S. & Hoffherr, G. 1991. Facilitating and Training in Quality Function Deployment. 1.painos. Massachusetts: GOAL/QPC 152s. ISBN 1-879364-18-2
99 Mattila, P. 2005. Harkkotalo kuluttaa vähemmän [verkkojulkaisu]. [Viitattu 18.1.2011]. Saatavilla
Motiva, 2008a. Lämpöä omasta maasta – maalämpöpumput [verkkojulkaisu].
[Viitattu 21.12.2010]. Saatavilla
Motiva, 2008b. Lämpöä ilmassa – ilmalämpöpumput [verkkojulkaisu]. [Viitattu 15.12.2010]. Saatavilla
Motiva, 2009a. Pientalon lämmitysjärjestelmät [verkkojulkaisu]. [15.12.2010].
Saatavilla
Motiva, 2009b. Lämpöä puusta puhtaasti ja uusiutuvasti [verkkojulkaisu].
[Viitattu 17.12.2010]. Saatavilla
Motiva, 2010. Näin lämmitysjärjestelmä toimii [verkkodokumentti]. [Viitattu
14.1.2011]. Saatavilla
Motiva, 2011. Lämmitysjärjestelmän valinta [verkkodokumentti]. [Viitattu
17.12.2010]. Saatavilla
Niskala, J. 1985. Öljylämmitys kuntoon. Helsinki: Rakentajain kustannus Oy.
190s. ISBN 951-676-321-9
100 Ohiwa, H. Takeda, N. Kawai, K. & Shiomi, A. 1997. KJ editor: a card-handling tool for creative work support. Japani.
Omakotitalo.net, 2011. Lämmitysjärjestelmät [verkkodokumentti]. [Viitattu 17.2.2011]. Saatavilla
Plain, G. 2007. Build an affinity for K-J method. Quality Progress. March. s.88
Pellettienergia, 2010. Ympäristö [verkkodokumentti]. [Viitattu 18.12.2010].
Saatavilla
Pellettilämpö, 2011. Yleistä pelleteistä [verkkodokumentti]. [Viitattu 18.12.2010].
Saatavilla
Rakennusteollisuus, 2010. RT suhdanne syksy 2010 [verkkojulkaisu]. [Viitattu
16.1.2011]. Saatavilla ttp://www.rakennusteollisuus.fi/RT/Tilastot+ja+julkaisut/RT%3an+suhdannekatsa
ukset/
Rakennustieto Oy, 2007. Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Tampere: Tammer-paino Oy. 200s. ISBN 978-951-682-858-2
Rakentaja, 2010. Energiakoulu omakotitalon rakentajalle 1 [verkkodokumentti].
[Viitattu 5.1.2011] Saatavilla
Rakentaja, 2011. Pellettilämmitysjärjestelmät [verkkodokumentti]. [Viitattu
19.12.2011]. Saatavilla
101 RTS Oy, 2011. Lämmitys [verkkodokumentti]. [Viitattu 4.2.2011]. Saatavilla
Rämä, T. 2004. Pientalon teknisen tilan tuotteistus. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tuotantotalouden osasto.
Saaty, T. 1990. How To Make A Decision: The Analytic Hierarchy Process.
European Journal of Operational Research, vol. 48, No. 1, pp. 75-105.
Saaty, T. 1999. Decision Making for Leaders. 3.painos. Pittsburgh: RWS Publications. 315s. ISBN 0-9620317-8-X
Saaty, T. 2008. Decision making with the analytic hierarchy process. Services Sciences, vol. 1, No. 1, pp. 83-98
Seppänen, O. 1995. Rakennusten lämmitys. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
467s. ISBN 951-97233-1-5
Suomen lämpöpumppuyhdistys ry, 2011a. Maalämpö on energiataloudellinen lämmitysmuoto [verkkodokumentti]. [Viitattu 22.12.2010]. Saatavilla
Suomen lämpöpumppuyhdistys ry, 2011b. Ulkoilmalämpöpumppu [verkkodokumentti]. [Viitattu 23.12.2010]. Saatavilla
Suomen lämpöpumppuyhdistys ry, 2011c. Maalämpöpumppu
[verkkodokumentti]. [Viitattu 28.12.2010]. Saatavilla
102
Sahkonhinta.fi, 2011. Hintatilastot. [verkkodokumentti]. [Viitattu 14.1.2011].
Saatavill
Tilastokeskus, 2010a. Rakennus- ja asuntotuotanto 2010 [verkkodokumentti].
[Viitattu 15.1.2011]. Saatavilla
Tilastokeskus, 2010b. Rakennukset ja kesämökit 2009 [verkkodokumentti].
[Viitattu 15.1.2011]. Saatavilla
Turban, E. Aronson, J. & Liang, T. 2004. Decision Support Systems and Intelligent Systems. 7.painos. Prentice Hall. 960s. ISBN 0131014978
Vaidya, O. & Kumar, S. 2006. Analytic hierarchy process: An overview of applications. European Journal of Operational Research. s.1-29
Virkkala, V. 1994. Luova ongelmanratkaisu. 3.painos. Helsinki: Vammalan kirjapaino. 292s. ISBN 952-90-5699-0
William, H. 2008. Integrated analytic hierarchy process and its applications – A literature review. European Journal of Operational Research. s.211-228
Öljyalan palvelukeskus Oy, 2010. Laskelma lämmityksen päästöistä [verkkojulkaisu]. [ Viitattu 2.1.2011]. Saatavilla
Öljy- ja kaasualan keskusliitto, 2010. Öljy- ja kaasualan vuosikirja 2010 [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2.1.2011]. Saatavilla
103
PUHELINHAASTATTELUT
Ahonen Mikko, Jyväskylä Innovation DI (2.2011) Korhonen Antti, IVT lämpöpumppujen myyjä (1.2011) Laitinen Olli, uusiutuvan energian asiantuntija (2.2011)
Mars Hannu, Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto, Thermopolis Oy:n toimitusjohtaja (2.2011)
Penttinen Lauri, Benet Oy:n projektipäällikkö (2.2011) Saari Mikko, VTT:n tutkija (2.2011)
Seuna Sami, Motiva, rakennusten energiatehokkuusalueen asiantuntija (1.2011) Toivonen Jari, RTS Oy:n tutkimuspäällikkö (2.2011)
Tuohiniitty Hannes, pellettienergiayhdistyksen toiminnanjohtaja (2.2011)
104
LIITTEET
Liite 1. Talon koon kasvun vaikutukset kokonaiskustannuksiin
Liite 2. Talon koon pienenemisen vaikutukset kokonaiskustannuksiin
105 Liite 3. Talon eristyksen paranemisen vaikutukset kokonaiskustannuksiin
Liite 4. Talon eristyksen huononemisen vaikutukset kokonaiskustannuksiin
106 Liite 5. Lämmitysjärjestelmien sijoittuminen taloudellisuuden kriteereiden
perusteella
107 Liite 6. Lämmitysjärjestelmien sijoittuminen käytettävyyden kriteerien perusteella
108 Liite 7
.
Lämmitysjärjestelmien sijoittuminen pehmeiden arvojen kriteerienperusteella