Lääketieteellinen kehys. Lääketieteellisessä kehyksessä kuntoutusprosessissa korostuu fyysinen terveydentila, sen parantaminen sekä siitä huolehtiminen.
Keskeistä on asiakkaan motivointi päihteidenkäytön jättämiseen fyysisen tervey-dentilan rappeutumista korostaen. Kuten katkaisuhoitovaiheessa, myös kuntou-tusvaiheessa lääkärit toimivat lääketieteellisinä asiantuntijoina. He tutkivat asi-akkaan terveydentilaa tarpeen mukaan ja vastaavat tarvittavien lääkereseptien määräämisestä ja uusimisesta. Myös psykologista työtä tekevät työntekijät liik-kuvat kuntoutusvaiheessa lääketieteellisessä kehyksessä. He eivät ole
lääketie-teellisiä asiantuntijoita, mutta he käyttävät paljon lääketieteestä lähteviä peruste-luja asiakkaan motivoimiseksi. Asiakkaat ovat usein kuntoutusvaiheessakin fyy-sisesti todella huonossa kunnossa, joten fyysistä terveydentilaa joudutaan hoita-maan laitoskuntoutusjaksolla lääketieteen keinoin. Myös avohuollon kuntoutuk-sessa käydään läpi fyysiseen terveydentilaan liittyviä asioita ja uusitaan mahdol-lisia lääkereseptejä. Asiakas on edelleen lääketieteellisessä kehyksessä ruumiilli-nen hoitotoimenpiteiden kohde, mutta lisäksi hän on aktiiviruumiilli-nen toimija, jonka täytyy ottaa vastuu omasta terveydentilastaan ja siitä huolehtimisesta.
Psykososiaalinen kehys. Psykososiaalisessa kehyksessä kuntoutusprosessi mää-rittyy kokonaisvaltaisen elämänmuutoksen tavoitteluksi. Työntekijöiden toimin-nassa korostuu asiakkaan kannustaminen ja motivoiminen. Asiakas on aktiivinen toimija, joka järjestelee itse elämäänsä kuntoon työntekijöiden tukemana. (ks.
Särkelä 1994, 73–75.) Psykososiaalisessa kehyksessä käsitellään päihteidenkäy-tön seurauksia, mutta lääketieteellisestä kehyksestä poiketen päähuomio ei ole päihteidenkäytön terveysvaikutuksissa vaan laajemmin sen vaikutuksissa koko elämän kontekstissa. Muita keskeisiä psykososiaaliseen kehykseen liittyviä tee-moja ovat asiakkaan voimavarojen etsiminen ja muutosta horjuttavien tekijöiden eliminoiminen tai niiden työstäminen hallittavaan muotoon. Asiakkaan on opetel-tava selviytymään ilman päihteitä tilanteissa, joissa hän on tottunut selviytymään päihteiden kanssa. Psykososiaalisessa kehyksessä asiakkaan keskeinen tehtävä on löytää päihteen tilalle muita mielekkäiltä tuntuvia asioita.
Käytännön kehys. Käytännön kehyksessä kuntoutusprosessi merkitsee niitä käytännön toimia, joihin elämänmuutoksen toteuttamiseksi on ryhdyttävä. Lai-toskuntoutuksessa käytännön kehyksen keskeistä sisältöä ovat ennalta laaditun päiväohjelman määrittämän aikataulun noudattaminen ja päiväohjelman sisältä-miin toimintoihin kuten terapioihin ja ryhmäistuntoihin osallistuminen. Avopuo-lella vastaavia käytännön kehykseen kuuluvia tekijöitä ovat sovituista tapaa-misajoista kiinnipitäminen sekä työntekijän antamien kotitehtävien suorittami-nen. Sekä laitos- että avokuntoutuksessa käytetettävät rentoutusmenetelmät ja
korva-akupunktio ovat myös osa käytännön kehystä. Kuntoutuspalveluihin liitty-viä käytäntöjä olennaisempia ovat asiakkaan omaan elämään liittyvät käytännöt, joiden suhteen työntekijöiden tehtävänä on kannustaa asiakasta itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen. Asiakas on tässä kehyksessä aktiivinen toimija, jonka keskei-nen päämäärä on järjestää oman elämänsä käytännön asiat kuten asumikeskei-nen ja toimeentulo kuntoon.
Vallan kehys. Vallan kehyksessä kuntoutusprosessi näyttäytyy polkuna, jota kulkemalla yksilö saavuttaa oman elämänsä hallinnan. Kuntoutusprosessin aika-na valta ja vastuu siirtyvät enenevässä määrin työntekijöiltä asiakkaalle itselleen.
(ks. Happel & Taylor 1999, 25.) Myös kuntoutusprosessissa työntekijöillä on valtaa säädellä asiakkaalle tarjottavia palveluja ja niiden sisältöjä. Joissain tilan-teissa asiakkaille voidaan asettaa velvoitteita ja pakotteita käyttää avohuollon palveluja. Säännöllinen asiointi avopalveluissa voi olla ehto esimerkiksi ajokortin takaisinsaamiselle tai toimeentulotuen säilyttämiselle. On yleinen käytäntö, että laitoskuntoutusjaksolle pääseminen edellyttää asiakkailta avohuoltoon sitoutu-mista tarkoituksena muutosmotivaation osoittaminen. (ks. Juhila 2009, 50.) On kuitenkin aina asiakkaan vallassa, miten hän hyödyntää saamaansa apua omassa elämässään.
Kuten katkaisuhoitovaiheessa, myös kuntoutusvaiheessa asiakkaalla on myös valta torjua hänelle tarjottu apu ja keskeyttää kuntoutusprosessi. (ks. Weber 1989, 212.) Kuntoutusvaiheessa asiakkaan toimijuus vahvistuu. Asiakkaiden ak-tiivisuuspuhe lisääntyi selkeästi, kun haastatteluissa siirryttiin katkaisuhoidon teemoista kuntoutumista käsitteleviin teemoihin. He eivät enää kuvailleet pelkäs-tään työntekijöiden toimintaa, vaan kertoivat, mitä he tekivät itse tai työntekijöi-den kanssa. (ks. Hitlin & Elder 2007, 59.) Vallan kehyksessä kysymys asiakkaan ja päihteiden välisestä suhteesta on yhä keskeinen (ks. Levy & Martin 2006).
Kuntoutusvaiheessa asiakkaan tulisi saada ote päihteidenkäytöstä ja onnistua va-kiinnuttamaan tämä valtasuhteen muutos. Kuntoutusprosessin tarkoitus on val-taistaa asiakas oman elämänsä subjektiksi elämän kaikilla osa-alueilla.
Ihmisyyden kehys. Ihmisyyden kehyksessä kuntoutusprosessi määrittyy pyrki-mykseksi saavuttaa oman henkilökohtaisen kokemuksen kautta määrittyvä hyvä elämä. Ihmisyyden kehys saa kuntoutusvaiheessa samanlaisia ulottuvuuksia kuin katkaisuhoitovaiheessa. Ihmisyyden kehyksessä liikkuvat edelleen pääasiassa asiakkaat, mutta työntekijät käyttävät sitä huomattavasti enemmän kuin katkaisu-hoitovaiheessa. Työskentelyn lähtökohtana on edelleen oma ammatillisuus, mutta oman persoonan käyttäminen työvälineenä korostuu. Asiakkaiden kuvatessa lai-toskuntoutusjaksolla oloa erityispalveluyksikössä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssakäyminen saa asiakas-työntekijä-suhteen lisäksi ystävyyssuhteen piirteitä.
Verrattuna katkaisuhoitoon menoa edeltäneeseen kaoottiseen elämäntilanteeseen kuntoutusvaiheessa asiakkaiden elämä alkaa tasoittua ja vakiintua. Omat persoo-nalliset piirteet saavat tilaa ja pääsevät esiin. Tässä kehyksessä asiakkaan keskei-nen haaste on löytää omalle elämälleen mielekkäältä tuntuva suunta ja tarkoitus.
Kehysten välinen dynamiikka. Kehysten kerrostuminen ja limittyminen näkyy selkeästi myös kuntoutumisen todellisuudessa. Eri kehysten virittämät orientaati-ot ovat edelleen mukana kaikessa tapahtumisessa. Katkaisuhoitovaiheeseen ver-rattuna kuntoutusvaiheessa korostuvat enemmän psykososiaalinen kehys ja ihmi-syyden kehys, ja lääketieteellisen kehyksen osuus pienentyy. Psykososiaalisen kehyksen korostuminen ja lääketieteellisen kehyksen hälveneminen ilmentävät kuntoutumisen kokonaisvaltaista luonnetta. Katkaisuhoitovaiheessa huomio kes-kittyy ruumiin kuntoonlaittamiseen, kuntoutusvaiheessa ihmisen kokonaisvaltai-sen hyvinvoinnin tukemiseen. Raittiuden tavoittelu korostuu kaikissa kehyksissä varsinkin laitoskuntoutuksessa, mutta sitä ei nähdä lopullisena tavoitteena vaan välineenä muiden tavoitteiden saavuttamiseen. Ihmisyyden kehyksen painottu-minen on merkki siitä, että kuntoutusvaiheessa lähtökohtana on asiakas yksilönä, eikä katkaisuhoitovaiheen tapaan kasvottomana rutiinitoimenpiteiden kohteena.
Asiakkaat sopeuttavat tässäkin vaiheessa toimintaansa siihen, miten työntekijät kehystävät tilanteita. Selkeämmin kuitenkin näkyy, että työntekijät pyrkivät pää-semään mukaan asiakkaan omaan kokemusmaailmaan ja ottamaan sen työskente-lyn lähtökohdaksi. Kuntoutusvaiheessa asiakkaan toimijuus ja aktiivisuus
lisään-tyy, ja työntekijät siirtyvät tekijöistä tukijoiksi. (ks. Masterson & Owen 2006, 21.)