Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveyden- terveyden-huolto

Sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit ja toimi-vuus. Valiokunta kiinnittää yleisesti huomiota sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituskehyksen niukkuuteen. Koska sosiaali- ja terveyspalvelui-hin on suunnattu vähän määrärahoja, monet pal-velut ovat heikentyneet sekä määrällisesti että laadullisesti. Valiokunta on huolissaan lasten-suojelun, nuorisohuollon ja perhetyön tilasta sekä erityisesti lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen riittämättömyydestä. Syrjäytyminen alkaa usein jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Syr-jäytyneiden asemaa on parannettava selkein toi-menpitein. Syrjäytymisen ennalta ehkäisemisek-si valiokunta kiirehtii hallitusohjelman mukai-sesti hallinnonalojen välistä yhteistyötä tukea tarvitsevien väestöryhmien toimeentuloon, asu-miseen ja palvelutarpeeseen liittyvien ongel-mien ratkaisemiseksi. Valiokunta katsoo, että tulevaisuudessa on huolehdittava paremmin ter-veydenhuollon voimavarojen kehityksestä ja turvaamisesta ja että asiaan on kiinnitettävä ny-kyistä enemmän huomiota, kun päätetään hallin-nonalan tulevista rahoituskehyksistä.

Valiokunta on huolissaan myös hoitohenkilö-kunnan jaksamisesta. Työvoimapula on monin paikoin huutava, mutta henkilöstöä ei lisätä vaan

sitä saatetaan jopa lomauttaa. Riittämättömät henkilövoimavarat johtavat työssä olevien uupu-mukseen. Koska sosiaali- ja terveysala on työ-voimavaltainen ja sen osuus kuntien budjetista on suuri, säästöt kohdistuvat usein henkilöstö-menoihin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja henkilös-tön työpaine kasvaa. Työntekijän kannalta nämä muutokset edellyttävät uusia ammatillisia val-miuksia. Valiokunta pitää tärkeänä sosiaali- ja terveydenhoidon henkilökunnan lisäämistä. Jot-ta palvelu on laadukasJot-ta ja sitä on varmasti saa-tavana, kuntien rahoituspohjaa ei saa heikentää.

Valiokunta korostaa myös sitä, että valtion-osuuksien indeksitarkistukset on jatkossakin tehtävä täysimääräisinä. On myös varmistetta-va, että kunnilla on realistiset edellytykset sel-viytyä lakisääteisistä perustehtävistään vakinai-sella työvoimalla.

Terveydenhuollon palveluissa on toisaalta aukkoja, mutta toisaalta myös päällekkäisyyk-siä. Valiokunta on sitä mieltä, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon on luotava tehokkaat ja toi-mivat hoitoketjut ja että hoito on porrastettava tarkoituksenmukaisesti. Toimivien hoitoketju-jen puute heikentää erityisesti lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon järjestämistä eivätkä hoito-ketjut toimi moitteettomasti myöskään peruster-veydenhoidossa. Käytännön yhteistyössä sosiaa-litoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissai-raanhoidon välillä on usein puutteita. Palveluoh-jausta on myös vahvistettava erityisesti pitkäai-kaissairaiden sekä vammaisten sosiaali- ja ter-veyspalveluiden käytössä.

Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito. Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tilanne on tällä het-kellä erittäin huolestuttava, sillä palvelujen ve on olennaisesti suurempi kuin palvelujen tar-jonta. Erään tutkimuksen mukaan jopa 80 pro-senttia hoidon tarpeessa olevista lapsista on vail-la hoitoa. Sairaavail-lahoidon aloittaminen viivästyy usein suhteettoman kauan, sillä psykiatrisiin hoitopaikkoihin on jonoja koko maassa. Jonotus kestää lähes säännönmukaisesti vähintään usei-ta kuukausia, joskus jopa vuosia.

Yksi keskeinen syy tilanteeseen on lääkäripu-la. Psykiatrian erikoislääkäritarve on jo pitkään ollut selvästi suurempi kuin mihin koulutus on kyennyt vastaamaan. Tutkinnon suorittaa vuo-sittain keskimäärin 15 henkilöä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarvittaisiin 80—

100 lastenpsykiatria lisää, kun lisäksi otetaan huomioon eläkepoistuma. Nuorisopsykiatrian osalta lisäystarve on noin 120—140 nuorisopsy-kiatria. Esim. helmikuussa 1999 tehdyn selvi-tyksen mukaan maamme 143 lastenpsykiatrian erikoislääkärin virasta oli kokonaan täyttämättä tai epäpätevästi hoidettuna 54 virkaa eli 38 pro-senttia. Nykyisellä koulutusjärjestelmällä vajet-ta ei pystytä korvaamaan. Valiokunvajet-ta viitvajet-taa myös edellä luvun 29.10 kohdalla lausuttuun.

Myös muun sosiaali- ja terveydenhuollon am-mattihenkilökunnan koulutusta on parannetta-va, jotta mahdolliset ongelmat pystytään tunnis-tamaan riittävän ajoissa. Tämänhetkinen tilanne onkin monen osatekijän summa, sillä esim. kou-luterveydenhuollon supistukset, kasvatusneuvo-loiden lakkauttaminen ja lasten psykiatristen lai-toshoitopaikkojen vähentäminen vaikuttavat myös siihen, missä vaiheessa lapsen ongelmat havaitaan ja milloin hoito voidaan aloittaa. Per-heille tarkoitettuja tukipalveluja ei ole riittäväs-ti.

Palvelujärjestelmän rakenne on hajanainen.

Myös mahdollisuuksien ja voimavarojen puut-teet ja pienet hoitoyksiköt ovat johtaneet moniin ongelmiin, jotka vähentävät palvelujen saata-vuutta ja huonontavat niiden laatua. Lastenpsy-kiatrian sairaansijoja on myös liian vähän ja ne jakautuvat alueellisesti epätasaisesti. Lasten akuutti- ja kriisipsykiatrisia palveluja ei ole juu-ri lainkaan. Etenkin syrjäisillä seuduilla on pu-laa erityistyöntekijöistä.

Nykytilanteeseen ei saada parannusta ilman määrätietoisia toimenpiteitä. Valiokunta onkin sitä mieltä, että erikoislääkärikoulutusta sekä erikoistuvien lääkäreiden virkoja on ehdotto-masti lisättävä. Koko palvelujärjestelmä organi-saatioineen on uudistettava siten, että se pystyy vastaamaan nykypäivän tarpeisiin.

Valiokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota vuosien 1997, 1998 ja 1999

talousarviomietin-nöissä, mutta tilanteessa ei ole tapahtunut paran-nusta. Lasten ja nuorten ongelmien laiminlyönti ja kuntoutuksen puutteet saattavat myöhemmin merkitä moninkertaisia laitoshoidon kustannuk-sia ja muita yhteiskunnallikustannuk-sia kustannukkustannuk-sia.

Asiaan on puututtava konkreettisesti ja ripeästi.

Lasten moniongelmaisuuden taustalla saatta-vat vaikuttaa myös neurologiset häiriöt, jotka heijastuvat esimerkiksi oppimisvaikeuksina. On tärkeää, että lasten neurologiset häiriöt kartoite-taan lääketieteellisin ja neuropsykologisin tutki-muksin.

Valiokunta katsoo, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoituspohjaa on vahvistettava, jotta lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tukeminen, häiriöiden ehkäisy ja psykiatriset hoitopalvelut voidaan turvata. Va-liokunta ehdottaa, että luvun 33.32 uudelle mo-mentille 33.32.37 osoitetaan 70 000 000 markan määräraha, joka on tarkoitettu valtionavustuk-seksi kunnille ja kuntayhtymille lasten ja nuor-ten psykiatrisen hoidon turvaamiseksi. (Ehdolli-nen päätös). Määrärahaa myönnettäisiin sosiaa-li- ja terveysministeriön erikseen määrittelemin perustein. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että sai-rausvakuutusrahaston varoista saa käyttää halli-tuksen ehdottaman 481 000 000 markan sijasta 501 000 000 markkaa harkinnanvaraisen kun-toutuksen kustannuksiin (mom. 33.18.60). Tämä korotus tulee kohdistaa lasten ja nuorten psy-kiatriseen kuntoutukseen.

Nuorten huumausaineongelmat. Valiokunta kiinnittää huomiota nuorten keskuudessa pa-henevaan huumeongelmaan sekä hoitopaikko-jen puutteeseen. Valtaosa huumeiden käytöstä alkaa jo kouluiässä. Nykyisillä voimavaroilla erikoissairaanhoito ei pysty vastaamaan tehtä-vistään eikä ottamaan huumeongelmaa hoidetta-vakseen. Myöskään kouluterveydenhuollon mahdollisuuksilla ja voimavaroilla ei pystytä reagoimaan ongelmiin riittävän nopeasti. Ter-veystoimen ja sosiaalitoimen riittämätön yhteis-työ haittaa kokonaisuuden hallintaa. Huumeon-gelma on ajankohtainen ja toimivan huumeon-gelmastrategian rakentaminen on välttämätöntä.

On myös tärkeää kehittää sosiaali- ja

terveystoi-105 men sekä koulujen yhteistyötä lasten ja nuorten

tilanteiden selvittämiseksi.

Saadun selvityksen mukaan nuorten huu-meidenkäytön ehkäisemiseen ym. liittyviä kysy-myksiä selvitellään parhaillaan sosiaali- ja ter-veysministeriön asettamassa toimikunnassa, jonka tulee saada työnsä valmiiksi 31.8.2000 mennessä. Lisäksi on vireillä lastensuojelulakia koskeva muutoshanke, jonka yhteydessä selvite-tään myös mahdollisuudet nuorten huumeiden-käytön katkaisuun liittyvien toimenpiteiden te-hostamiseen. Valiokunta kiirehtii näiden selvi-tystöiden etenemistä.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hy-väksymistä.

Valiokunnan lausumaehdotus 14

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viimeistään vuonna 2001 eduskunnalle selonteon yhteiskunnassa ja arvomaail-massa tapahtuvista lasten ja nuorten hy-vinvointia uhkaavista muutoksista, las-tensuojelun tasausrahaston toimivuudes-ta, valtionavusta kunnille lasten ja nuor-ten psykiatrian palveluihin sekä esittää toimenpiteet kotien hoivatyön, vanhem-muuden ja lähiyhteisöjen kasvatusvas-tuun tukemisesta.

Lääkäritilanne. Lasten- ja nuorisopsykiatriaa vaivaavan lääkäripulan lisäksi Suomessa on muutoinkin pulaa lääkäreistä. Lääkäreiden mää-rä Suomessa on väestöön suhteutettuna Pohjois-maiden alhaisin. Ruotsin ja Tanskan lääkäriti-heys merkitsisi 1 000 lääkärin lisätarvetta Suo-messa. Etenkin lääkäreiden alueellinen jakauma on epätasainen. Saadun selvityksen mukaan eräissä kunnissa ei ole lainkaan vakinaista lääkä-riä, mutta esim. Uudellamaalla lääkäritiheys on noin kaksinkertainen muuhun maahan verrattu-na. Erikoislääkäreistä on kuitenkin puutetta kai-kissa sairaanhoitopiireissä yliopistosairaaloita lukuun ottamatta. Lääkärikoulutuksen aloitus-paikkoja on lisätty jonkin verran ja vuoden 1999 loppuun mennessä valmistuvan selvitystyön pe-rusteella arvioidaan tulevan lääkärikoulutuksen määrä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen,

että lääkäripalveluiden saantiin liittyvät alueelli-set ongelmat on ratkaistava.

31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveys-palvelujen perustamiskustannuksiin (arviomää-räraha)

Talousarvioesityksen mukaan sosiaali- ja ter-veyspalvelujen perustamishankejärjestelmä uu-distetaan asteittain vuoden 2000 alusta lukien si-ten, että uudistettu järjestelmä on voimassa vuonna 2003. Hallitus on antanut eduskunnalle uudistuksen ensimmäistä vaihetta koskevan esi-tyksen (HE 79/1999 vp). Eduskunta on käsitel-lessään mainittua esitystä muuttanut sen voi-maantulosäännöstä siten, että laki tulee voimaan vasta 1.1.2002. Nykyisen valtionosuusjärjestel-män voimassaoloa jatketaan ja siirtymävaihe hoidetaan nykyisellä valtionosuusjärjestelmäl-lä. Tämä muutos edellyttää 10 000 000 markan lisäämistä valtionosuuksiin vuonna 2000. Valio-kunta ehdottaa, että momentille lisätään 10 000 000 markkaa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 235 000 000 mk.

(2. ja 3. kappale kuten HE)

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoi-mintaan

Talousarvioesityksen mukaan erikoissairaanhoi-tolain mukaiseen tutkimustoimintaan myönnet-tävää määrärahaa supistetaan yli 60 milj. mar-kalla vuoden 1999 määrärahaan verrattuna. Va-liokunta viittaa vuoden 1999 talousarviota kos-kevaan mietintöön (VaVM 58/1998 vp) sekä so-siaali- ja terveysvaliokunnan vuoden 2000 ta-lousarvioesityksestä antamaan lausuntoon (StVL 4/1999 vp). Valiokunta toteaa, että eri-tyisvaltionosuuden leikkaaminen supistaa tutki-mustoimintaa ja merkitsee myös henkilökunnan irtisanomisia. Valiokunta ehdottaa, että momen-tille lisätään 60 000 000 markkaa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 353 200 000 mk.

(2. kappale kuten HE)

14 200203

35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten kus-tannusten tasausjärjestelmän menoihin

Lastensuojelun tasausjärjestelmä on ollut voi-massa 1.3.1999 lukien. Ensi vuodelle ehdote-taan 165 milj. markan määräraha, joka on puolet tasattavien lastensuojelukustannusten arvioidus-ta määrästä. Kunnat maksavat toisen puolen kus-tannuksista. Laki tarkoitettiin turvaamaan mm.

pienissä kunnissa asuvien lapsiperheiden mah-dollisuuksia saada ajoissa tarvitsemansa ja las-ten hyvän kehityksen edellyttämät laslas-tensuoje- lastensuoje-lun palvelut.

Asiantuntijalausuntojen mukaan käytännön kokemukset ja tutkimukset ovat osoittaneet, että perheiden tilanne on entisestään vaikeutunut.

Tähän vaikuttavat monet seikat, mm. yhteiskun-nan rakennemuutokset ja nuorten aikuisten elä-mäntavoissa tapahtuneet muutokset. Kunnallis-ta palvelujärjestelmää koskevien selvitysten ja tutkimusten mukaan kuntien taloudelliset mah-dollisuudet järjestää satunnaisesti tarvittavia suuria kustannuksia ja erityisosaamista edellyt-täviä toimenpiteitä ovat heikentyneet. Määrälli-sesti ongelmat näyttävät painottuvan eniten las-tensuojeluun.

Monet pienet kunnat ovat olleet tyytymättö-miä järjestelmään, sillä ne ovat kokeneet olevan-sa vain järjestelmän rahoittajia. Jatkosolevan-sa tulisi-kin pohtia olisiko kuntien maksuosuutta syytä alentaa. Valiokunta suhtautuu muutoinkin va-rauksin ehdotetun määrärahan riittävyyteen.

Esim. kun otetaan huomioon lasten- ja

nuorten-psykiatrian tilanne, määrärahan niukkuus vai-keuttaa tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden toteuttamista. Ensimmäiset valtakunnalliset seu-rantatiedot ovat lopullisesti käytettävissä vasta vuonna 2001. Valiokunta ei ehdota tässä vai-heessa ehdotetun määrärahan korottamista. Va-liokunta pitää välttämättömänä, että hallitus seu-raa sekä järjestelmän toimivuutta että määrära-han riittävyyttä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpi-teisiin lisämäärärahan osoittamiseksi.

37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin

Talousarvioaloitteiden TA 263/1999 vp, TA 421/1999 vp ja TA 767/1999 vp perusteella sekä luvun yleisperusteluissa esitettyyn viitaten va-liokunta ehdottaa, että lukuun perustetaan uusi momentti lasten ja nuorten psykiatrian palvelui-hin.

Ehdollinen päätös:

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

37. Valtionavustus kunnille lasten ja