6. TARIFFIRAKENTEEN MÄÄRITTÄMINEN NURMIJÄRVEN SÄHKÖVERKKO
6.2 Kulutusanalyysi
Kulutusanalyysiä varten käytössä oli vuoden 2015 tuntimittaustiedot kaikilta asiakkailta, joskin yksittäisissä tapauksissa oli satunnaisia puutteita. Tuntimittausdata oli kokonaisuus huomioiden kuitenkin riittävän kattavaa. Taulukko 2 on esitetty Nurmijärven Sähköverkko Oy:n verkon osien vuoden 2015 kuormitushuiput eli vuoden suurimmat tuntikeskitehot:
Taulukko 2 Verkon osien huippukuormitustunnit.
Verkon osa Aikaleima Tuntiteho (kWh/h)
Koko verkko 6.1.2015 19:00 87 570
KJ-verkko (KJ+PJ) 6.1.2015 19:00 87 519
PJ-verkko 6.1.2015 19:00 77 266
Osallistumis- ja tasoituskertoimet voidaan laskea kaikille asiakasryhmille, joiden osalta tarvittavat lähtötiedot ovat saatavilla. Työn kannalta olennaisia asiakasryhmiä ovat eri tariffityyppien (yleis-, kausi-, aika- ja keskijännitetariffit) muodostamat asiakasryhmät sekä yksittäisten siirtotuotteiden muodostamat asiakasryhmät. Yksittäisellä siirtotuotteella tarkoitetaan tässä tapauksessa tariffityypin ja pääsulakekoon yhdistelmää: esimerkiksi kaikki ne asiakkaat, joiden siirtotuotteena on yleissiirto ja pääsulakekokona 3x25 A muodostavat yhden tarkasteltavista asiakasryhmistä, yleissiirto 3x35 A muodostaa toisen asiakasryhmän ja niin edelleen. Taulukko 3 on esitetty tariffien huipputehot, osallistuvat tehot verkon osien kuormitushuipuissa sekä tariffin yksittäisten asiakkaiden huipputehojen summat.
Taulukko 3 Tariffien huipputehot, osallistuvat tehot ja yksittäisten asiakkaiden huipputehojen summat.
Tariffi Tariffin huipputeho
(kWh/h)
KJ-verkon huipputehoon osallistuva teho
(kWh/h)
PJ-verkon huipputehoon osallistuva teho
(kWh/h)
Yksittäisten asiakkaiden huipputehojen summa (kWh/h)
Yleissiirto 17 524 17 468 17 468 50 545
Kausisiirto 62 822 58 844 58 844 117 176
Aikasiirto 1 169 954 954 2 023
KJ1 8 233 3 215 8 928
KJ2 3 070 2 521 3 070
Keskijännitetariffien osalta taulukossa ei ole listattu PJ-verkon kuormitushuippuun osallistuvaa tehoa, sillä keskijänniteasiakkaat eivät osallistu PJ-verkon kuormitukseen eikä kyseisille asiakkaille siten kuulu kohdistaa verkon kustannuksia. Sen sijaan PJ-tariffit osallistuvat sekä pien- että keskijänniteverkon kuormitukseen. Näistä lähtöarvoista saadaan laskettua tariffeille verkonosakohtaiset osallistumiskertoimet ja tasoituskertoimet, jotka on esitetty Taulukko 4. Osallistumiskertoimet on laskettu jakamalla tariffin KJ- ja PJ-verkon kuormitushuippuihin osallistuvat tehot tariffin omalla huipputeholla. Tasoituskerroin on laskettu jakamalla tariffin huipputeho kyseisen tariffin yksittäisten asiakkaiden huipputehojen summalla.
Taulukko 4 Tariffien verkonosakohtaiset osallistumiskertoimet ja tasoituskertoimet.
Tariffi
KJ-verkon
osallistumis-kerroin
PJ-verkon
osallistumis-kerroin
Tasoitus-kerroin
Yleissiirto 0,997 0,997 0,347
Kausisiirto 0,937 0,937 0,536
Aikasiirto 0,816 0,816 0,578
KJ1 0,391 0,922
KJ2 0,821 1,000
Vastaavasti voidaan laskea yksittäisille tariffin ja pääsulakekoon määrittämille asiakasryhmille osallistumis- ja tasoituskertoimet käyttämällä laskennassa käyttöpaikkakohtaisiin aikasarjoihin yhdistettyjä pääsulakekokotietoja. Taulukko 5 on esitetty yleis-, kausi- ja aikasiirron sulakeporraskohtaiset osallistumis- ja tasoituskertoimet.
Taulukko 5 Pienjännitetariffien tasoitus- ja osallistumiskertoimet tariffi- ja sulakeportaittain.
Yleissiirto Kausisiirto Aikasiirto
Sulakekoko Tasoitus-
kerroin Osallistumis-
kerroin Tasoitus-
kerroin Osallistumis- kerroin
Tasoitus- kerroin
Osallistumis- kerroin
1x25 A 0,20 1,00
1x35 A 0,16 0,99
3x25 A 0,26 1,00 0,49 0,93 0,50 0,84
3x35 A 0,30 0,98 0,54 0,86 0,55 0,75
3x50 A 0,43 0,87 0,49 1,00 1,00 0,40
3x63 A 0,36 0,85 0,55 0,89 0,78 0,67
3x80 A 0,54 0,81 0,55 0,70
3x100 A 0,47 0,59 0,55 0,74
3x125 A 0,54 0,85 0,65 0,76
3x160 A 0,53 0,55 0,59 0,80
3x200 A 0,75 0,65 0,67 0,62
3x250 A 0,56 0,78 0,67 0,53 1,00 0,79
3x315 A 0,79 0,37
3x320 A 0,88 0,58
3x400 A 0,74 0,70 0,71 0,52
3x480 A 0,80 0,41
3x500 A 1,00 0,69 0,81 0,39
3x600 A 1,00 0,15 0,87 0,39
3x630 A 0,87 0,66
3x640 A 0,71 0,73
3x750 A 1,00 0,53
3x800 A 0,68 0,66
3x1250 A 1,00 0,56
3x1600 A 1,00 0,55
Osa taulukon kentistä on tyhjiä, koska jokaisessa sulakeportaassa ei ollut laskentavuoden tietojen perusteella asiakkaita, tai mittausdata oli niiden osalta puutteellista. Lisäksi useilla suuremmilla sulakeportailla saattaa olla vain yhdestä muutamaan asiakasta saman siirtotuotteen alla, joten vaihtelut kertoimissa ovat suuria.
Näissä tapauksissa siis yksittäisten asiakkaiden, jotka ovat pääsääntöisesti yritysasiakkaita, sähkönkäyttö vaikuttaa hyvin voimakkaasti laskennan tuloksena saatuihin hintoihin, mikä on otettava huomioon lopullisia hintoja määritettäessä.
6.3 Tariffi- ja siirtotuotekohtaisten hintakomponenttien laskenta ja siirtohinnaston muodostaminen
Tässä työssä noudatetaan siirtokanavapainotteista ajattelumallia, jota pidetään sähköteknisenä näkökulmana. Kustannusten jakamisessa tämä tarkoittaa karkeasti sitä,
että verkon osien kustannukset kohdistetaan tehomaksuihin, häviökustannukset ja kantaverkkomaksut kohdistetaan energiamaksuihin ja hallinnon kustannukset perusmaksuihin. Kohtuullista tuottoa kuvaava kustannus on sisällytetty energiamaksuun.
Kustannusten jakoa on havainnollistettu Kuva 12.
Kuva 12. Kustannusten periaatteellinen jako sulake- ja tehotuotteiden hintakomponenteille.
Selvitettyjen kustannusten ja kustannusajurien avulla voidaan laskea kustannuspaikkakohtaiset keskikustannukset, joiden avulla voidaan myöhemmin laskea tariffikohtaisia hintakomponentteja. Keskikustannukset on esitetty Taulukko 6.
Taulukko 6 Keskikustannukset.
Hallinto 37,68 €/kpl, a
KJ-verkko 32,33 €/kW,a
PJ-verkko 55,78 €/kW,a
Kantaverkkomaksut 0,41 snt/kWh
KJ-häviöt 0,05 snt/kWh
PJ-häviöt 0,15 snt/kWh
Kohtuullinen tuotto 0,25 snt/kWh
Perusmaksu muodostuu pelkästään hallinnon yksikkökustannuksesta, joka on 37,68 euroa vuodessa eli 3,14 euroa kuukaudessa käyttöpaikkaa kohden, ja se on tämän laskentamallin mukaan sama kaikille asiakkaille. Todellisuudessa myös hallinnon kustannukset vaihtelevat hieman eri asiakkaiden välillä, mutta kokonaisuuden kannalta niiden vaikutus on oletettu pieneksi.
Kustannusten kohdistaminen siirtotuotteiden energiamaksuihin on suoritettu melko suoraviivaisesti. Kantaverkkomaksuista muodostetaan suoraan kulutusmaksun osa, joka on kaikille sähkönkäyttäjille saman suuruinen (0,41 snt/kWh). Häviökustannukset on jaettu erikseen keski- ja pienjänniteverkoille, joten häviömaksun suuruus riippuu
siirtotuotteen jännitetasosta. KJ-häviöiden yksikkökustannus on 0,05 snt/kWh ja PJ-häviöiden yksikkökustannus 0,15 snt/kWh. Koska pienjänniteasiakkaan käyttämä sähköenergia lisää myös ylemmissä jänniteportaissa tapahtuvia häviöitä, lasketaan PJ-siirtotuotteiden energiamaksuun sekä KJ- että PJ-häviöiden yksikkökustannukset.
Kantaverkkomaksujen ja häviökustannusten lisäksi kulutusmaksuun sisällytetään tuottovaatimus, jonka suuruus on 0,25 snt/kWh. Taulukko 7 on esitetty tariffien kulutusmaksujen muodostuminen.
Taulukko 7 Kulutusmaksujen muodostuminen.
Tariffi Kantaverkko- maksut [snt/kWh]
KJ-häviöt [snt/kWh]
PJ-häviöt [snt/kWh]
Tuotto- vaatimus [snt/kWH]
Energia-maksu [snt/kWh]
Yleissiirto 0,41 0,05 0,15 0,25 0,86
Kausisiirto 0,41 0,05 0,15 0,25 0,86
Aikasiirto 0,41 0,05 0,15 0,25 0,86
KJ1 0,41 0,05 0,25 0,71
KJ2 0,41 0,05 0,25 0,71
Energiamaksuksi tulee siis pienjännitetariffeille 0,86 snt/kWh ja keskijännitetariffeille 0,71 snt/kWh. Tariffikohtaiset tehomaksut on esitetty Taulukko 8.
Taulukko 8 Tehomaksut tariffeittain
Tariffi Tehomaksu [€/kw, a]
Yleissiirto 30,45
Kausisiirto 44,25
Aikasiirto 41,54
KJ1 11,64
KJ2 26,55
Edellä esiteltyjä aiheuttamisperiaatetta mukailevia perus-, energia- ja tehomaksuja voidaan hyödyntää sellaisenaan vertailtaessa niitä nykyisiin tehopohjaisiin siirtotuotteisiin KJ1 ja KJ2. Sulaketuoteasiakkaiden hinnoittelua varten on laskettava vielä tariffi- ja sulakeportaille jyvitetyt hinnat. Sulaketuotteiden tehomaksut saadaan laskettua käyttämällä Taulukko 5 ja Taulukko 6 esitettyjä arvoja niin, että kerrotaan keskikustannus kunkin sulaketuotteen tasoitus- ja osallistumiskertoimilla.
Keskikustannuksena käytetään PJ- ja KJ-verkkojen yhteenlaskettua keskikustannusta, sillä sulaketuoteasiakkaat osallistuvat pienjänniteasiakkaina molempien jänniteportaiden kustannuksiin. Tehomaksut tariffityypeittäin ja sulakeportaittain laskettuna on esitetty Taulukko 9.
Taulukko 9 Tehomaksut tariffityypeittäin ja sulakeportaittain.
Pääsulakekoko Yleissiirto
[€/kW, a] Kausisiirto
[€/kW, a] Aikasiirto [€/kW, a]
1x25 A 17,93
1x35 A 13,97
3x25 A 22,59 39,82 37,16
3x35 A 26,36 40,93 35,94
3x50 A 32,78 43,31 35,63
3x63 A 26,70 42,95 45,92
3x80 A 38,21 33,95
3x100 A 24,50 35,66
3x125 A 40,20 43,36
3x160 A 25,75 41,22
3x200 A 43,30 36,60
3x250 A 38,35 31,28 69,23
3x315 A 25,63
3x320 A 44,93
3x400 A 46,08 32,50
3x480 A 28,73
3x500 A 60,77 28,08
3x600 A 13,57 30,20
3x630 A 50,48
3x640 A 45,74
3x750 A 46,74
3x800 A 39,48
3x1250 A 49,20
3x1600 A 48,32
Taulukosta huomataan, että tehomaksu vaihtelee merkittävästi siirryttäessä pääsulakekoosta tai tariffityypistä toiseen. Laskennallisen tehomaksun vaihtelevuus on todennäköisesti suurempaa niillä siirtotuotteilla, joilla on vähemmän asiakkaita, koska silloin yksittäisen sähkönkäyttäjän vaikutus on suurempi. Tariffityyppien välistä eroa selittää esimerkiksi se, että pienten sulakeportaiden Yleissiirto-asiakkaat käyttävät todennäköisesti kaukolämpöä lämmitykseen, kun taas Kausi- ja Aikasiirron asiakkaat käyttävät sähköä lämmitykseen juuri huippukulutustunteina.
Jotta aiheuttamisperiaatteen mukaisia hintoja voitaisiin helpommin vertailla nykyiseen käytössä olevaan hinnoitteluun, voidaan tehomaksut muuntaa perusmaksuiksi. Se tapahtuu kertomalla ensin tehomaksu kunkin siirtotuotteen kaikkien yksittäisten asiakkaiden huipputehojen summalla, ja jakamalla näin saatu tulo kyseisen siirtotuotteen
asiakkaiden määrällä. Taulukko 10 on esitetty tehomaksusta muunnetut vuotuisen perusmaksut siirtotuotteittain.
Taulukko 10 Tehomaksuista muunnetut vuotuiset perusmaksut tariffityypeittäin ja sulakeportaittain.
Pääsulakekoko Yleissiirto [€/a] Kausisiirto [€/a] Aikasiirto [€/a]
1x25 A 36
1x35 A 30
3x25 A 117 362 309
3x35 A 229 469 362
3x50 A 365 727 721
3x63 A 319 725 633
3x80 A 707 826
3x100 A 586 1 035
3x125 A 931 1 642
3x160 A 795 2 285
3x200 A 2 107 2 161
3x250 A 1 564 2 393
3x315 A 1 939
3x320 A 3 643
3x400 A 1 748 4 012
3x480 A 3 611
3x500 A 9 999 6 275
3x600 A 4 071 4 867
3x630 A 12 838
3x640 A 19 119
3x750 A 11 820
3x800 A 10 915
3x1250 A 11 366
3x1600 A 29 428
Edellä on siis esitetty hintakomponentit, joita yhdistämällä saadaan vertailukelpoisia, aiheuttamisperiaatetta noudattelevia siirtotuotteita hinnoittelun arviointia ja kehittämistä varten. Nämä tuotekohtaisten osallistumis- ja tasoituskertoimien mukaan määritetyt maksukomponentit ovat toisistaan riippumattomia, eivätkä siten sellaisenaan ota huomioon kaikkia muita hinnoitteluperiaatteita.
Kuten taulukosta huomataan, laskennallinen perusmaksu saattaa jopa pienentyä pääsulakekoon kasvaessa. Tästä voidaan päätellä, että sulakeporrastukseen perustuva tariffirakenne ei välttämättä toteuta aiheuttamisperiaatetta varsinkaan suurempien pääsulakekokojen osalta, joissa eri asiakasryhmien kulutusprofiileissa on suurta vaihtelua.