Kuljettajien työn havainnointi sekä kuljettajien ja esimiesten haastattelut

Esimiesten ja kuljettajien näkemykset jäteautonkuljettajille sattuvista työtapaturmista ja lähel- täpititilanteista ja niiden aiheuttajista olivat yhtenäisiä. Kaksi kolmasosaa kuljettajista kertoi jo u ­ tuneensa työtapaturmaan jossain vaiheessa työuraansa. Tyypillisiä kuljettajille sattuneita työta­

paturmia olivat jäteastian kaatumisen aiheuttamat kolhut, selän venähdykset painavia jäteasti­

oita siirrettäessä sekä sormien jääm inen ovien, jäteastioiden tai astiahissin väliin. Tyypillisiä o li­

vat myös liukastumistapaturmat keräyskohteiden pihalla ja ohjaam oon noustessa/sieltä laskeu­

tuessa.

Lähes kaikki kuljettajat kertoivat joutuneensa läheltä piti- ja vaaratilanteisiin esimerkiksi raskaan jäteastian lipsahtaessa otteesta tai jäteastian pudotessa hissillä nostettaessa. Liikenteessä lä­

heltä ohittavat autot aiheuttavat vaaraa, ja jäteautolla peruutettaessa on sattunut vaaratilanteita toisten autojen, pyöräilijöiden tai jalankulkijoiden kanssa. Kuljettajat kertoivat myös sattuneista kolareista, joista ei kuitenkaan ole seurannut henkilövahinkoja.

M yös haastatellut esimiehet nostivat esiin liikenteessä sattuneet vaaratilanteet, liian suuren ti­

lannenopeuden ja sen, että toiset autoilijat eivät aina huom ioi auton vierellä liikkuvaa jäteau- tonkuljettajaa. Esimiesten mukaan etuperin autosta laskeutuminen aiheuttaa vaaraa, ja nopea­

tahtinen työ tuo om at haasteensa.

Vaaratilanteita jää ilmoittamatta, koska ilmoituksen ei uskota johtavan mihinkään

Kuljettajien aktiivisuus vaaratilanneilmoitusten tekemisessä vaihteli: noin puolet kuljettajista kertoi raportoivansa vaaratilanteista ja riskeistä ja osa taas kertoi, että ei ilmoita havaitsemistaan puutteista tai vaaroista. Lähes kaikki kuljettajat kuitenkin epäilivät, että tehty turvallisuushavain- toilm oitus ei johda toimenpiteisiin. Kokemus siitä, että aiemmat raportit eivät ole johtaneet käy­

tännön korjaustoimenpiteisiin eikä siitä ole kuulunut mitään, kerrottiin tärkeimmäksi syyksi jä t­

tää ilmoittamatta havainnoistaan. Ajonohjausjärjestelmää pidettiin paperilomaketta parem ­ pana ilmoituskanavana, koska järjestelmään jää muistijälki ilmoituksesta. Toisaalta kuljettajat kokivat myös, että omassa työssä ei ole mitään raportoimisen aihetta, koska vaarat nähtiin ta­

vanomaiseen tapaan työhön liittyvinä.

Haastateltujen esimiesten mukaan kuljettajien tulisi raportoida vaaratilanteista. Esimiesten m u­

kaan kaikkiin kuljettajien tekemiin ilmoituksiin puututaan. Tehdyt ilmoitukset käydään läpi esi­

miesten ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. M yös palvelutarkastaja käsittelee ilmoitukset, jo s ne vaativat toim enpiteitä keräyskohteissa ja tarvittaessa ollaan yhteydessä myös kiinteistöjen isän­

nöitsijöihin. Vakavim m at tilanteet käsitellään myös työsuojelutoimikunnassa. Esimiesten m u­

kaan kuljettajalle annetaan palautetta siitä, mitä ilmoituksen pohjalta tehdään. Kuitenkin myös esimiehet ovat tunnistaneet riskin, että ilmoittamisaktiivisuus hiipuu, jos kuljettajat kokevat että ilmoitukset eivät johda toimenpiteisiin. Osa haastateltavista kertoi, että kuljettajat ovat antaneet palautetta vaaratilanneilmoitusten tekemisestä ja siitä, että ne eivät johda mihinkään. Aktiivi­

simmat kuljettajat soittavat ja tiedustelevat asian etenemistä. Esimiesten mukaan nuoremmat kuljettajat haluaisivat tehdä ilmoituksen sähköisesti, ja vanhem m at kuljettajat paperilom ak­

keella.

Jäteautonkuljettajan työn vaara- ja ongelmatilanteet Jäteautonkuljettajan työn fyysinen kuormittavuus

Jäteautonkuljettajien työ on fyysisesti kuormittavaa ja kuljettajat arvelivat harvan jäävän kysei­

sestä työstä eläkkeelle. Kuljettajat kokivat, että työpaikan ohjeita ergonomisista jäteastioiden siirtotavoista on käytännössä mahdotonta noudattaa kiireisessä työtahdissa. Ergonomiaohjeis- tukset on laadittu tilanteeseen, jossa kuljettaja siirtäisi yhtä jäteastiaa kerrallaan, mutta käytän­

nössä kuljettaja siirtää useita astioita kerrallaan tyhjennettäväksi.

Liukastumis- ja kompastumisvaarat sekä esteet tyhjentämiselle

Kuljettajat mainitsivat työhönsä liittyvinä vaaroina liukastumiset ja kompastumiset, kun kaikkien keräyskohteiden pihoja ei ole hiekoitettu aamuvarhain. Paikoin asfaltti tai muu alusta voi olla huonokuntoinen, pehmeä tai epätasainen. Ongelm allisim pia ovat remonttikohteet, jolloin ta­

varoita ja remonttijätettä saattaa olla jäteastioiden siirtoväylillä ja kulkutiet tavallistakin huo­

nommassa kunnossa. Talvella lumi hidastaa työtä entisestään. Kuljettajat käyttävätkin talvella liukuesteitä, mutta niiden liukkauden kanssa on oltava tarkkoina jätekatoksissa ja muilla kovilla alustoilla liikuttaessa.

Jäteautonkuljettajat liikkuvat työssään keräyskohteissa koko ajan vieraassa ympäristössä. Jä­

teastian edessä voi olla tavaraa tai autoja, jolloin joutuu kulkemaan pienestä raosta tai pahim ­ millaan väärin pysäköity auto voi estää jäteastioiden tyhjentämisen kokonaan. Vapaana olevat

koirat keräyspaikoissa saattavat estää keräysalueelle pääsemisen. Kesällä ongelm ina ovat am ­ piaiset ja ampiaispesät jätehuoneissa ja jäteastioissa, mitkä saattavat pahimmillaan estää tyh­

jentäm isen kokonaan.

Pimeään vuodenaikaan keräyspaikkojen pihojen ja jätekatosten valaistuksen puutteet vaikeut­

tavat työtä ja lisäävät tapaturmariskiä. Osa kuljettajista kertoi käyttävänsä otsalamppua.

Astioiden käsinsiirtämisen haasteet

Kuljettajat kokivat ylipainavat (jopa 200 kg) jäteastiat suurimmaksi vaaraksi, erityisesti pitkien siirtomatkojen keräyskohteissa. Myöskään jäteastia ja sen "nostokaulus" eivät välttämättä kestä ylipainoista astiaa hissillä nostettaessa, vaan nostokaulus antaa periksi ja astia tippuu hissistä.

Kohti kuljettajaa putoava jäteastia voi aiheuttaa vakaviakin vammoja. Jos astia taas tippuu jäte­

auton kauhaan, sen pois saaminen sieltä on raskasta ja tapaturma-altista.

Kuljettajat toivoivat käsin siirrettävien astioiden maksimipainorajojen noudattamista, jotta asti­

oita on mahdollista siirtää käsin. Kuljettajat kertoivat, että ylipainavat astiat ovat ongelm ia eri­

tyisesti syksyllä, kun om enat ja muu puutarhajäte tekee astioista liian painavia. M yös keväinen hiekoitushiekka aiheuttaa ylipainavia astioita.

Käsin siirrettävien jäteastioiden pyörien puuttuminen tai juuttum inen vaikeuttavat astian siirtoa.

Kuljettajat kokivat tilanteen parantuneen huomattavasti viim e vuosina, mutta havainnoi ntipäi- vinä vastaan tuli edelleen joitakin pyörättömiä jäteastioita, joita kuljettajat kiskoivat tyhjennet­

täväksi.

Vaikka useimmissa jätehuoltomääräyksissä on määritelty käsin siirrettävien astioiden maksimi- siirtomatka, keräyslenkeillä nähtiin pitkiä siirtomatkoja, jotka kuormittavat kuljettajaa erityisesti huonokuntoisella alustalla tai kaltevalla pinnalla esimerkiksi jyrkissä rampeissa. Siirtomatkojen ylimääräiset metrit kertautuvat kuljettajan työpäivässä, ja kuljettajat kertoivatkin kävelyaskeleita tulevan työvuoron aikana todella paljon.

Osa jätekatosten ja -huoneiden oviaukoista on liian kapeita, tai niiden ovea ei saa pöngättyä auki tyhjennyksen ajaksi puuttuvan tuulihaan ja ovipum pun takia. Ahtaat oviaukot ja tuulen paiskaamat ovet aiheuttavat tapaturmia erityisesti kuljettajan sormiin ja käsiin sekä lisäävät työn sujumattomuutta.

Lajitteluvirheet estävät tyhjentämisen

Lajitteluvirheet ovat kuljettajien kertomusten mukaan yleisiä. Kuljettaja tarkistaa silmämääräi­

sesti astian sisällön ennen sen tyhjentämistä, ja jo s astiassa on väärää jätelajia, jätetään se tyh­

jentämättä. Lajitteluvirheet voivat aiheuttaa onnettom uuksia ja vaaratilanteita, ja kuljettajat ker­

toivat esimerkkejä jäteastian tyhjennyksessä sattuneista tapauksista, jolloin mm. puristettaessa särkyvistä lasiesineistä jotka kimpoavat suurella voimalla tai puristettaessa räjähtäneistä pai- nekaasupulloista.

Hienojakoisen pölyn terveysvaikutukset huolettavat

Pakkaamaton pölyävä jäte aiheuttaa ongelm ia jäteautoon kipattavan jäteastian vieressä seiso­

valle kuljettajalle. Om akotitaloalueiden jäteastioissa voi olla pakkaamatonta tuhkaa tai grillihii­

liä, jotka pöllähtävät kipattaessa kuljettajan päälle. Jätteen pölyävyys koettiin ongelmaksi myös mm. rakennustyömaiden ja metalliliikkeiden jäteastioissa sekä lasia kerättäessä. Kuljettajat o li­

vat huolestuneita erityisesti hienojakoisen metalli- ja lasipölyn terveysvaikutuksista.

Jäteastian tyhjäämisen haasteet

Jäteastioiden tyhjentämisessä ongelm ia aiheuttavat nostokaulukseltaan huonokuntoiset astiat, jotka eivät tartu kunnolla jäteauton hissin rautoihin. Vanhem m ille astioille tyypilliset metalli- kaulukset saattavat vääntyä, jolloin jäteastian kiinnittäminen hissiin on vaikeaa tai mahdotonta.

Tartuntakaulukset eivät kestä astioihin lastattua ylipainoa, ja antavat silloin nopeam m in periksi.

Astia voi pudota hissistä sitä nostettaessa tai alas laskettaessa.

Lastauslaitureilta kipataan astioita

Jos jäteastiat sijaitsevat lastauslaiturilla, kuljettajat saattavat tyhjentää astiat kaatamalla ne suo­

raan lastauslaiturilta. Osasta lastauslaituripaikoista puuttuu asianmukainen saksinostin tai ramppi astioiden viemiseksi katutasolle. Kuljettaja saattaa kuitenkin tyhjentää astian ajan ja vai­

van säästämiseksi lastauslaiturilta kippaamalla vaikka keräyspaikassa olisikin nostin tai luiska.

Painavan jäteastian kaataminen lastauslaiturilta altistaa putoamisvaaralle ja kuljettajan fyysiselle ylikuormittumiselle.

Yksipuoleista kiertoliikettä pahvirullakoita tyhjennettäessä

Useat kuljettajat joutuvat tyhjentämään käsin pahvin ja kartongin keräykseen käytetyt rullakot, joilloin työvuoron aikana tulee paljon vartalon kiertoliikkeitä. Erityisesti ulkotiloissa olevien avo- rullakoiden kastuminen ja jäätym inen aiheuttaa ongelm ia tyhjentämiseen. Lisäksi rullakoita nähtiin käytettävän keräysvälineenä myös esimerkiksi kartongeille ja muille niihin huonosti so­

veltuville keräysjakeille.

Huonokuntoisiin pikakontteihin liittyy vakavan tapaturman mahdollisuus

Pikakontteja käytetään erityisesti yritysten jätehuollossa sekä aluejätepisteissä pahvin, karton­

gin ja paperin keräysvälineenä. Kuljettajat kokivat huonokuntoisten pikakonttien tyhjentämisen yhdeksi merkittävimmistä työturvallisuusriskeistä, ja kertoivat vakavasta läheltäpiti -tilanteesta, jossa pikakontti on nostettaessa pudonnut auton kylkeä vasten. M yös pikakonttien huonokun­

toiset kannet tai pikakontin päälle jäätynyt lumi ja jää voivat aiheuttaa vakavan tapaturman pi- kakonttia nostettaessa.

Liikenne erityisesti kaupunkialueella

Suurella jäteautolla liikuttaessa erityisesti kaupunkialueella saa olla koko ajan tarkkana, koska kanssaliikkujien toim intaan ei pysty vaikuttamaan. Toiset autot ja kevyt liikenne aiheuttavat vaa­

ratilanteita pyrkimällä auton eteen tai taakse, ja jäteautolla peruuttaminen koettiin riskitekijäksi kevyelle liikenteelle. Kuljettaja joutuu jättämään jäteauton sopivan kuormauspaikan puuttuessa osittain tielle tai kevyenliikenteen väylälle jäteastian siirtämisen ja kuormauksen ajaksi, jolloin se aiheuttaa häiriötä muulle liikenteelle. Jäteauton takana odottavien autoilijoiden malttam atto­

muus ja hermostuneisuuden näyttäminen esimerkiksi äänitorvea painamalla tai huutelemalla lisää kuljettajan painetta ja kiireen tuntua.

Jäteautonkuljettaja joutuu myös kävelemään muun liikenteen seassa: liikkumaan auton vieressä ja takana astiaa siirtäessä ja tyhjennettäessä sekä joissain paikoissa ylittämään kadun jäteastian kanssa. Kanssa-autoilijoiden malttamattomuus ja varom attom at ohitukset aiheuttavat vaarati­

lanteita jäteastian kanssa liikkuvalle tai auton vieressä jäteastiaa kippaavalle kuljettajalle.

Kuljettajien kertoman mukaan ydinkeskustoihin pyritään menemään jo k o aamulla aikaisin tai iltamyöhään, ja välttämään ruuhka-aikoja. Jätteenkerääminen ei kuitenkaan ole asuinalueilla sallittua ennen kello kuutta aamulla, minkä kuljettajat näkivät vaikeuttavan omaa työtään. Kul­

jettajat kertoivat yrittävänsä ajatella rauhallisesti ja positiivisesti paineenkin alla, ja toivoivat myös kanssaliikkujilta ymmärrystä, malttia ja varovaisuutta silloinkin, kun jäteauto hidastaa het­

kellisesti heidän kulkuaan.

Jätteenkuljetukset luokitellaan erityiskuljetuksiksi, ja jäteautonkuljettajat on vapautettu turva­

vyön käyttövaatimuksesta alle 100 metrin siirtymillä. Turvavyön käyttämättömyydestä voi tulla tapa, jolloin se unohtuu pidem m illäkin siirtymillä ja maantienopeuksissa. Jäteautonkuljettajien viestintä tapahtuu työaikana pääasiassa puhelimitse. Ajonaikaiseen puhelim en käyttöön liittyy riskejä koska huom io jakaantuu keskusteltavan asian ja liikenneympäristön kesken.

Kalustoon liittyvät vaaratja ongelmat

Ajoneuvoon liittyvinä yleisimpinä vaaroina mainittiin pakkaajaan, auton hydrauliikkaan ja jarrui- hin liittyvät viat. Vanhem pien autojen astiahisseissä voi olla ongelmia, jolloin on vaikeuksia saada jäteastia pysymään hississä kiinni. Kalustoon liittyvinä ongelm ina mainittiin myös ajonoh- jausjärjestelmän internetyhteyden häiriöt ja muut häiriöt, jotka ratkeavat yleensä käynnistämällä

kone uudestaan.

Osa kuljettajista kertoi tekevänsä pieniä korjaus- ja huoltotoim enpiteitä itsekin, kuten vaihta­

vansa palaneita polttimoita tai raitisilmasuodattimia. Kuljettajat kokivat, että työautojen huollot on järjestetty pääosin hyvin. Esimiesten mukaan kuljettajien antama palaute huom ioidaan ka­

lustohankinnoissa.

Autosta poistuminen ja siihen nouseminen

Autosta poistumiseen ja siihen nousemiseen liittyvänä vaarana koettiin ensisijaisesti liukastu­

minen. Kuljettajat kertoivat tilanteista, joissa kuljettaja on reväyttänyt kylkensä ottaessaan äkil­

lisesti liukastuessa kiinni ohjaam on nousun tukikahvoista. Erityisesti talvella auton askelmat voivat olla jäisiä ja lumisia, ja osa kuljettajista kertoikin kopauttavansa autossa olevalla vasaralla askelmat puhtaiksi jäästä ja lumesta. M yös maaperän liukkaus, epätasaisuus tai esimerkiksi jä t­

teet kippipaikalla ohjaamosta laskeutumiskohdassa lisäävät jalanalustapaturman riskiä.

Kuljettajilla oli yleisesti tiedossa ohjeistus laskeutua autosta alas takaperin, ja osa kuljettajista noudattikin ohjetta ja koki autosta alas hyppäämisen riskiksi. Osa kuljettajista ei nähnyt riskiä ohjaamosta pudottautumisessa, ja koki sen nopeammaksi ja liikenteen sekaan laskeutuessa jopa turvallisemmaksi toimintatavaksi. Osa kuljettajista nosti esiin, että matalalattia-autot ovat

autosta poistumisen ja sinne nousemisen suhteen korkeita autoja turvallisempia.

Toisinaan kuljettaja joutuu laskeutumaan liikenteen sekaan, vaikka monet kuljettajista yrittävät­

kin pysäyttää jäteauton siten, että kuljettajan ovi jää jalkakäytävän puolelle ja laskeutuminen on siten turvallisempaa. Matalalattia-autojen etuna on, että kuljettaja pystyy kulkemaan aina o h ­ jaam oon ja sieltä alas jalkakäytävän puolelta.

Kippipaikalle liittyvät vaarat

Jäteauton tyhjennys tapahtuu auton sisältä käsin, mutta kuljettajan tarvitsee laskea peräportti tyhjennyksen jälkeen ohjaamon ulkopuolelta. Kippipaikan penkalla saattaa olla maahan pudon­

neen jätteen vuoksi hyvin liukasta. A u to saattaa jäädä kiinni kaatopenkalle kesällä tai syyssa- teella, jolloin tarvitaan hinausapua. Tukemattoman, avatun peräportin alle ei saisi mennä, mutta sitäkin tapahtuu.

Esimiestyö ja turvallisuustoiminta työpaikalla

Valtaosa kuljettajista oli sitä mieltä, että omalla työpaikalla on huom ioitu turvallisuusasiat. Par­

haiten hoidettuna pidettiin suojavaatetusten helppoa saatavuutta. Kuljettajat kokivat suurim ­ pana työturvallisuuteensa liittyvänä ongelm ana jäteastioiden kunnon ja sijoittelun, ja tiedostivat om an työnantajansa vaikutusmahdollisuuksien olevan rajallisia niihin liittyen.

Kuljettajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että esimies on tavoitettavissa työaikana. Esimieheen ollaan yhteydessä tavallisimmin tilanteessa, jota ei saa itse selvitettyä. Esimerkiksi autoja tai muita esteitä saattaa olla haettavan jäteastian tiellä tai astiaa ei löydy. Esimieheen ollaan yhtey­

dessä myös, kun asiakas kysyy jotain, mihin ei osaa itse vastata tai jo s asiakas reklamoi aiheet­

tomasti tyhjentämättä jättämisestä. Esimiehelle tulee ilmoittaa työautoihin liittyvistä puutteista.

M yös tapaturmista ja poikkeamista ollaan yhteydessä esimieheen. Esimiehiltä kysytään myös työvuoroihin ja lom iin liittyvistä asioista. Välillä esimieskin voi soittaa ihan vain kysyäkseen, saako kuljettaja keräyspiirin ajettua.

Haastatellut esimiehet näkivät esimiestyössä keskeisenä haasteena saada turvallisuusasiat pa­

pereista työntekijöiden ajatuksiin ja saada kuljettajat ymmärtämään turvallisuuden tärkeys. Ko­

ettiin myös, että työturvallisuusohjeita on niin runsaasti, että niiden viem inen käytäntöön on hankalaa. Jossain paikoissa on aloitettu käytäntö, että työauton ajopari käy määräajoin läpi työ ­ hön liittyvät turvallisuusasiat.

Esimiesten mukaan he ovat tavoitettavissa puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostilla ja ajonoh- jausjärjestelmän kautta. Ongelm allisim m at ajankohdat tavoittamisen kannalta ovat aam uvuo­

ron alussa tai iltavuoron päättyessä, kun esimiehen työvuoro ei ole vielä alkanut. Jos kuljettaja ei saa esimiestä häiriötilanteessa kiinni, hän toimii om an harkintansa mukaan. Esimiehet pyrki­

vät soittamaan heti takaisin vapauduttuaan, ja kuljettajat voivat soittaa myös työtovereilleen.

Esimiehet kertoivat pyrkivänsä antamaan palautetta kuljettajille, mutta tunnistivat palautteen antamisen liittyvän usein puutteisiin toiminnassa: joku on mennyt huonosti tai asiakas on rek­

lamoinut. Korjaava palaute pyritään antaman kahden kesken, ja kuljettajapalavereissa taas an­

netaan yleisemmin palautetta. Ohjeiden noudattamisesta pidetään tarkasti kiinni, ja niistä poik­

keamisesta huomautetaan. Ulkopuolisilta tulleet kiitokset ja kehut pyritään välittämään kuljet­

tajille.

Esimiehet kokivat kaikille yhteisten kuljettajapalaverien järjestämisen haasteelliseksi työn liikku­

van luonteen ja joustavien työvuoron aloittamis- ja lopettamisajankohtien vuoksi. Kuljettajapa- lavereita pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja tarvittaessa useamminkin.

Jäteastiaa ei jätetä kovin helposti tyhjentämättä

Vaikka on olemassa ohjeet, m illoin jäteastian voi jättää tyhjentämättä, kuljettajat eivät sitä vält­

tämättä tiedä. Kuljettajat kertoivat arvioivansa itse kunkin tyhjennystilanteen ja tekevänsä sen pohjalta päätöksen tyhjentämisestä tai tyhjentämättä jättämisessä.

Tutkijoiden havaintojen ja kuljettajien kertoman mukaan kynnys jäteastian tyhjentämättä jättä­

miselle on korkea. Useimmat kuljettajat kertoivat tyhjentävänsä astian esimerkiksi pyörien puut­

tumisesta tai ylipainosta huolimatta, jo s se vain suinkin on mahdollista. Koettiin, että jo s astian jättää tyhjentämättä, se on joka tapauksessa haettava tulevina työpäivinä. Toisaalta kuljettajilla oli kokemuksia myös astian tyhjentämättä jättämisestä esimerkiksi todella huonokuntoisen nostokauluksen, puuttuvan jätehuoneen avaimen tai lajitteluvirheen vuoksi.

Haastateltujen esimiesten mukaan ohjeistus, m illoin jäteastian voi jättää tyhjentämättä käydään läpi perehdytyksessä ja ohjekansiossa, jonka kuljettajat kuittaavat saaneensa. Yksinkertainen ohje on, että astia voidaan jättää tyhjentämättä, jo s kuljettaja kokee sen noutamisen työturval- lisuusriskiksi (esimerkiksi jäteastia on liian painava) tai jäteastiassa on sinne kuulumatonta jä ­ tettä. M yös jätehuoltomääräykset säätelevät astian tyhjentämättä jättämistä.

Työyhteisön tuki koettiin tarpeellisena

Kaikki haastatellut kuljettajat kertoivat vaihtavansa kokemuksia toisten kuljettajien kanssa, pää­

asiassa vuoronvaihdon yhteydessä. Joskus samalla suunnalla ajavat kuljettajat käyvät yhdessä kahvilla. Työtoverit keskustelevat jonkin verran keskenään puhelimitse, ja kuljettajat kokivat sen rikastavan työtään. Valtaosa kuljettajista koki työyhteisön tuen tarpeelliseksi, erityisesti yhteisen keskustelun hankalista asiakaskohteista ja asiakkaista.

Haastateltujen esimiesten näkemyksen mukaan kuljettajat vaihtavat kokemuksia keskenään.

Erityisesti ajoparit puhuvat keskenään vaikeista tyhjennyskohteista ja auton kunnosta. Työtur­

vallisuus on yksi keskusteluteemoista.

Itsenäiseen työhön ollaan tyytyväisiä

Sekä kuljettajat että esimiehet totesivat jäteautonkuljettajan työssä myönteisenä puolena en­

nen kaikkea työn itsenäisyyden: heillä on mahdollisuus päättää itse työjärjestys ja -tahti. Kuljet­

tajat kokivat hyväksi puoleksi myös työn varmuuden: jätettä tulee aina ja se pitää kuljettaa pois.

Työssä saa myös liikuntaa. Työaika on joustava ja vapaiden määrään oltiin tyytyväisiä.

Autot pidetään hyvässä kunnossa, jolloin useimmat kuljettajat tykkäävät ajamistyöstä. Työn su­

juvuuden kannalta on tärkeää, että jäteastiat ovat ehjiä ja niiden pyörät kunnossa. Esimiesten mukaan kehityskeskusteluissa käydään myös työilmapiiriin liittyviä asioita.

Työn sujuvuutta heikentäviä tekijöitä

Kuljettajien näkemyksissä työn sujuvuutta heikentävistä tekijöistä korostui työauton epäkuntoi- suus ja se, jos auto ei ole ajoparin jäljiltä valmiina, vaan esimerkiksi polttoaine on lopussa ja kuorma tyhjentämättä. Kuljettajat mainitsivat negatiivisena myös työn fyysisen kuormittavuu­

den, työn yksinäisyyden erityisesti vaikeissa ongelmatilanteissa sekä työvuorojärjestelyihin liit­

tyvät muutokset ja niistä viestittämisen. Työtä hankaloittavat myös monet käytännon asiat, ku­

ten se, kun uuden keräyspaikan avaimia tai porttikoodeja ei ole heti saatavilla, vaan asiaa joutuu selvittämään. M yös hankalat asiakastilanteet vaivaavat.

M yös esimiehet nostivat ajokaluston huonon kunnon ja työvuorojärjestelyihin liittyvät m uutok­

set esiin kysyttäessä sujumattomuutta kuljettajien työhön aiheuttavista tekijöistä. Kaksivuoro- työ tekee työvuorojärjestelyt haasteellisiksi. Reitit eroavat toisistaan eri vuoden aikoina, mikä on myös otettava huom ioon työvuoroja suunniteltaessa.

Liikenneruuhkat hidastavat jäteautonkuljettajien työtä melkoisesti. Samoin ajoväylälle pysä­

köidyt muut ajoneuvot haittaavat liikkumista. Verkkoyhteysongelmat aiheuttavat ajonohjaus- järjestelmän toim imattomuutta, mikä hidastaa työtä. Järjestelmän kartat eivät ole aina ajan ta­

salla, minkä johdosta joutuu etsimään jäteastiaa. Joissain keräyspaikoissa on rajoitettu, mihin aikaan jäteastian voi tyhjentää, ja se saattaa hankaloittaa reitin suunnittelua. M yös sääolosuh­

teet hidastavat työtä, varsinkin jos lunta on paljon.

Kiire ja kiireen tunne

Kuljettajien kokemuksen mukaan keräyslenkkiä ei saisi ajettua työajan puitteissa, jos noudattaisi esimerkiksi ergonom iaohjeiden mukaisia työtapoja ja kuljettaisi yhtä jäteastiaa kerrallaan. Työn vaaroja lisää työn nopea rytmi ja kiireen koettiin häiritsevän myös liikenteessä. Kuljettajat ker­

toivat olevansa valmiita tinkimään myös tauoistaan, että työt saa tehdyksi.

M ahdollisuudet ennakoida vaaroja ja odottam attom at tilanteet asiakaskohteissa Om aan työhön liittyvistä riskeistä kuljettajat arvioivat olevansa tietoisia. Työn vaarojen enna­

kointiin ja toim im iseen hätätilanteessa kuljettajat nimesivät joitain keinoja. Jos tietää jossain paikassa olevan rakennustyömaan tai ylimääräistä tavaraa, voi käynnin ajoittaa ruuhka-ajan ul­

kopuolelle. Talvikelien liukkautta taas ennakoidaan liukuesteillä. Pölyävään jätteeseen voi va­

rautua hengityssuojaimella. Ympäröivältä liikenteeltä voi suojautua pysähtymällä niin, että jä te­

auto suojaa muulta liikenteeltä.

Useimmat kuljettajat soittaisivat hätänumeroon, jo s asiakkaan luona sattuisi odottam aton ti­

lanne, kuten onnettomuus. Jos kuljettaja itse aiheuttaa onnettom uuden, ohjeiden mukaisesti heidän on otettava yhteyttä asiakkaaseen ja työnjohtoon. Toiset kuljettajat sanovat kirjaavansa poikkeustilanteen koneelle. Työpaikan perehdytys tai ohjeet ko. tilanteille koettiin riittämättö­

mäksi. Näitä tilanteita on sattunut joka kolmannelle haastatelluista kuljettajista.

Esimiehet kertoivat, että kuljettajat ilmoittavat työnjohtoon, jos asiakkaan tiloissa sattuu poik­

keustilanne (esimerkiksi onnettomuus). Väkivaltaisen tai uhkaavan tilanteen kohdatessaan kul­

jettaja on ohjeistettu perääntymään. M uuten toim itaan kiinteistön pelastussuunnitelman m u­

kaan. Autot on varustettu alkusammuttimilla.

Tiedonkulku työpaikalla

Kuljettajat vaihtavat kokemuksia autoista ja keräyspaikoista puhelimitse tai niistä keskustellaan vuoronvaihdon yhteydessä. Suurin osa haastatelluista kuljettajista näkee tiedonkulussa olevan kehitettävää. Tietojärjestelmät eivät aina toimi, mikä aiheuttaa tiedonkatkoksia niin, että kaksi autoa saattaa käydä samassa paikassa samana päivänä. M yös yhteydet työnjohtoon ovat usein ruuhkaantuneet. Kuljettajat kokevat joutuvansa itse hakemaan tietoa eikä sitä tule autom aatti­

sesti.

In document Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen jätteenkuljetuksissa (sivua 22-30)