Kriittiset menestystekijät (engl. Critical Success Factors, CSF) ovat sellaisia tekijöitä, jotka saavuttaessaan yritys voi varmistaa menestyksekkään kilpailutilanteen yritykselle (Feindt ym. 2002: 54). Rockartin vuonna 1979 kehittelemän kriittisten menestystekijöi-den idean tavoitteena on toimia yritysjohdon apuna tietotarpeimenestystekijöi-den määrittelemisessä (Feindt ym. 2002: 54; Rockart 1979: 85). Kriittisten menestystekijöiden kartoittamisen avulla yritysjohto pystyy muun muassa identifioimaan ne tekijät, joilla varmistetaan yrityksen kilpailullinen toimintakyky (Feindt ym. 2002: 54; Rockart 1979: 85). Kriitti-set menestystekijät ovat Rockartin määritelmän mukaan ne tietyt avaintekijät, joiden täytyy toteutua oikealla tavalla, jotta yrityksen liiketoiminta kukoistaisi (Rockart 1979:
85).
Tutkimuksessa on etsitty integroivan kirjallisuuskatsauksen pohjalta kriittisiä menestys-tekijöitä pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisessä Euroopan markkinoilla.
Rockartin (1979: 85) määritelmän pohjalta tutkimuksessa on etsitty niitä avaintekijöitä, joiden täytyy toteutua oikealla tavalla, jotta verkkokaupan liiketoiminta kukoistaisi ha-lutuilla kohdemarkkinoilla ja kansainvälistyminen toteutuisi mahdollisimman menes-tyksekkäästi. Rockartin mukaan kriittisiä menestystekijöitä voidaan etsiä eri osa-alueista, kuten muun muassa siltä toimialalta, jossa yritys toimii sekä ympäristöllisistä tekijöistä (Rockart 1979: 86-87; Feindt ym. 2002: 54). Jokaisella toimialalla on joukko kriittisiä menestystekijöitä, jotka ovat muotoutuneet toimialan ominaispiirteiden pohjal-ta. Näihin kriittisiin menestystekijöihin tulee jokaisen kyseisellä toimialalla toimivan yrityksen kiinnitettävä huomiota (Rockart 1979: 86).
Tässä tutkimuksessa toimialalle yhteisiä kriittisiä menestystekijöitä on etsitty kaikille digitaalisia tuotteita tai palveluita myyville pk-verkkokauppayrityksille yhteisistä kriitti-sistä menestystekijöistä, joiden myötä kansainvälistyminen olisi mahdollista ja mahdol-lisimman menestyksekästä. Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa esille nousseita ky-seiselle toimialalle yhteisiä kriittisiä menestystekijöitä löydettiin muun muassa verkko-kaupan perustamisen ja kansainvälistymisstrategian laadinnan perusedellytyksiä
kartoit-tamalla. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta löydettiin neljä sellaista verkkokaupan perus-edellytyksiin kuuluvaa kriittistä menestystekijää, jotka vaikuttavat kriittisesti pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisen mahdollisuuksiin. Nämä kriittiset menes-tystekijät löytyvät taulukosta 3. Taulukossa on kuvattuna myös tutkimusaineisto, josta kyseiset kriittiset menestystekijät ovat integroivan kirjallisuuskatsauksen pohjalta löy-detty.
Taulukko 3. Pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisen kriittiset menestystekijät perustuen verkkokaupan perusedellytyksiin.
Integroivan kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan katsoa, että verkkokaupan menes-tymiselle sekä kotimaassa että kotimaan ulkopuolella on kriittisen tärkeää, että verkko-kaupan tekniset ja taloudelliset perusedellytykset ovat kunnossa. Verkkokauppayrityk-sen teknisiin perusedellytyksiin kuuluvat muun muassa verkkokaupan tekniVerkkokauppayrityk-sen alustan valitseminen ja toteuttaminen, domain-nimen hankkiminen, tietoturvallisuuden takaa-minen, palvelimen hankinta, verkkosivuston mukauttaminen eri päätelaitteisiin sekä kohdemaan yleisimpien maksutapojen integroiminen verkkosivustoon (ks. Havumäki ym. 2014: 70, 74, 120-121; Lahtinen 2013: 68, 251, 256). Nämä tekijät luovat pohjan menestyksekkäälle verkkokaupalle ja mahdollistavat verkkokaupan menestymisen myös kotimaan ulkopuolella. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta havaittiin myös taloudellisten resurssien merkitys verkkokaupan menestymisen kannalta, sillä niitä tarvitaan muun muassa verkkokaupan tekniseen toteuttamiseen, markkinointiviestintään sekä
mahdolli-siin henkilöstöresursseihin. Tosin tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että pk-verkkokaupan perustamiseen ja kansainvälistymiseen ei vaadita huomattavia taloudelli-sia resursseja, erityisesti perinteiseen kivijalkakauppaan verrattuna.
Lisäksi liiketoimintasuunnitelman tärkeys nousi esille tutkimuksessa. Huolellisesti suunniteltu ja laadittu liiketoimintasuunnitelma luo perustan menestyvälle verkkokau-palle sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla, joten sen voidaan katsoa olevan yksi pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisen kriittisistä menestystekijöistä. Lii-ketoimintasuunnitelmassa kuvataan yrityksen liiketoimintamalli ja sen yhteydessä kar-toitetaan verkkokauppayrityksen kilpailuetuja ja mallinnetaan verkkokaupan tulosmallia sekä markkinointisuunnitelmaa (ks. Laudon & Traver 2010: 2-4; 2-5, 2-11, 2-12; Lahti-nen 2013: 261, 28; Chaffey 2007: 216; Havumäki & Jaranka 2014: 58-59).
Lisäksi tutkimuksessa nousi esille verkkokaupan käytettävyyden ja mukautettavuuden merkitys verkkokaupan kansainvälistymisprosessissa. Erityisesti verkkokaupan tehok-kuus, toimivuus ja käyttäjäystävällisyys ovat sellaisia perusedellytyksiä, jotka luovat perustan menestyvälle verkkokaupalle sekä kotimaassa että kotimaan ulkopuolella. Mi-käli verkkokauppa on käytettävyydeltään puutteellinen, sen mahdollisuudet menestyä sekä kotimaassa että kotimaan ulkopuolella ovat heikot. Lisäksi verkkokaupan muokat-tavuus halutuille kohdemarkkinoille on tärkeässä osassa verkkokaupan kansainvälisty-misessä. Mikäli verkkokauppaa ei pystytä muokkaamaan kohdemarkkinoille sopivaksi, voi se vähentää verkkokaupan mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä markkinoilla.
Verkkokaupan käytettävyyden ja asiakastyytyväisyyden kannalta on tärkeää huomioida myös verkkokaupan asiakaspalveluprosessin mukauttaminen kohdemaahan. Tasokkaan ja kohdemaan kielisen asiakaspalvelun tarjoaminen verkkokaupassa on yksi tärkeä teki-jä verkkokaupan kansainvälistymisen kannalta. Verkkokaupan kansainvälistymisen pe-rusedellytyksiä onkin verkkokaupan ja asiakaspalvelun tarjoaminen kohdemaan kielellä (Havumäki ym. 2014: 120-121; Lahtinen 2013: 67) ja tämä on huomioitava verkkokau-pan kansainvälistymisprosessissa.
Yksi tärkeimpiä menestystekijöitä verkkokauppayrityksen toiminnan laajentamisessa kansainvälisille markkinoille on myös luoda kokonaisvaltainen ja selkeä kansainvälis-tymisstrategia. Kansainvälistymisstrategian luonnissa on huomioitava muun muassa tuote-, hinta- ja markkinointistrategiat kohdennettuina halutuille kohdemarkkinoille (ks.
Kananen 2010: 97, 101, 105). Lisäksi kansainvälistymisstrategian pohjana käytettävät analyysit, kuten verkkokaupan sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristöjen analyysit (ks.
Morrison 2006: 31-21) sekä vientianalyysi (ks. Kananen 2010: 24-44) voidaan katsoa tehdyn tutkimuksen pohjalta kuuluvan kansainvälistymisen kriittisiin menestystekijöi-hin. Tutkimuksessa esille nousseet kansainvälistymisstrategian laadintaan liittyvät ky-seiselle toimialalle yhteiset kriittiset menestystekijät ovat kuvattuna taulukossa 4.
Taulukko 4. Pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisen kriittiset menestystekijät perustuen kansainvälistymisstrategiaan.
Tutkimuksessa kartoitettiin tuotestrategian vaikutusta digitaalisia tuotteita tai palveluita myyvän pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisessä. Kansainvälistyvän verkko-kaupan tuotestrategiassa on huomioitava erityisesti verkkoverkko-kaupan tuotteiden tai palve-luiden sopivuus kansainvälisille kohdemarkkinoille, sillä verkkokaupan tuotteet tai pal-velut eivät ole aina sellaisenaan sopivia uusille kohdemarkkinoille (Kananen 2010: 25).
Tuotestrategiassa on varmistettava myös, että verkkokaupan digitaalisten tuotteiden tai
palveluiden laadulliset ja kielelliset kriteerit vastaavat kohdemarkkinoiden kriteereitä (ks. Kananen 2010: 25, 97-99). Joissakin kohdemaissa tietyillä tuoteryhmillä voi olla hyvinkin tarkat laatukriteerit ja tällöin on tuotestrategiassa huomioitava, että yrityksen tuotteet täyttävät varmasti nämä kohdemarkkinoilla vaaditut kriteerit (Kananen 2010:
97). Lisäksi tuotestrategiassa tulisi arvioida tuotteiden positiointia kohdemarkkinoilla sekä tuotteen tuloksellisuutta ja vaadittavia toimenpiteitä tuotteen elinkaaren mallin eri vaiheissa (ks. Kotler & Keller 2009: 358; Hollensen 2007: 427-428, 437). Nämä tuo-testrategiaa koskevat eri tekijät vaikuttavat merkittävästi kansainvälistymisstrategiaan ja sen myötä myös verkkokaupan kansainvälistymisen mahdollisuuksiin.
Verkkokaupan kansainvälistymisen kriittisiin menestystekijöihin voidaan lukea myös oikean hintastrategian valinta tietyille kohdemarkkinoille. Hintastrategia on tärkeä osa kansainvälistymisstrategiaa ja kansainvälistymään pyrkivän pk-verkkokauppayrityksen tulisi ottaa kansainvälistymisessään huomioon eri sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vai-kuttavat sekä yrityksen tuotteiden tai palveluiden hinnoitteluun että yleiseen hintatasoon kohdemarkkinoilla (ks. Hollensen 2007: 475-476). Kohdemarkkinoille on valittava juuri kyseisille markkinoille sopiva hinnoittelumalli. Mikäli verkkokaupan tuotteiden tai pal-veluiden hinnoittelu ei ole kohdillaan kyseisillä kohdemarkkinoilla, ovat mahdollisuu-det menestyä kansainvälisillä markkinoilla heikot.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin markkinointistrategian kriittinen merkitys osana verk-kokaupan kansainvälistymisprosessia. Markkinointistrategiassa tulee tutkia muun muas-sa sitä, miten ja millä markkinointiviestinnän muodoilla verkkokaupan tuotteita tai pal-veluita viestitään uusille kohdemarkkinoille ja huomioitava tässä kohdemarkkinoiden kielelliset, taloudelliset, sosiokulttuuriset, lainsäädännölliset ja kilpailulliset eroavaisuu-det verrattuna kotimaan markkinoihin (ks. Hollensen 2007: 543; Morrison 2006: 49).
Hyvin toteutettu ja kohdennettu markkinointiviestintä lisää verkkokaupan mahdolli-suuksia pärjätä kansainvälisillä markkinoilla.
Tutkimuksessa havaittiin myös kohdemarkkinoiden ymmärtämisen ja näin ollen koh-demarkkina-analyysien tärkeys verkkokaupan kansainvälistymisstrategian laadinnan ja koko kansainvälistymisprosessin kannalta. Kansainvälistymisstrategian pohjana on
tär-keää huomioida kohdemarkkinoiden ominaispiirteet ja näiden tunnistamiseen ja analy-sointiin voidaan käyttää apuna muun muassa vientianalyysiä (ks. Kananen 2010: 24-44) sekä sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön analyyseja (ks. Morrison 2006: 31-21).
Mikäli yrityksellä ei ole vaadittavaa tietämystä kohdemarkkinoista, mahdollisuudet me-nestyä kansainvälisillä markkinoilla ovat heikot. Näin ollen vahva tietous ja ymmärrys kohdemarkkinoista on yksi tärkeimpiä kriittisiä menestystekijöitä pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisessä (ks. Feindt, Jeffcoate, Chappell 2002:
53).
Ympäristöllisten tekijöiden tiedostaminen ja analysoiminen tietyillä kohdemarkkinoilla on kohdemarkkinoiden tuntemisen ja ymmärtämisen näkökulmasta tärkeä osa verkko-kaupan kansainvälistymisprosessia. Kriittisiä menestystekijöitä on kartoitettu Rockartin teorian (1979: 86) näkökulmasta myös ympäristöllisten tekijöiden pohjalta, tässä ta-pauksessa Euroopan markkinoiden näkökulmasta. Nämä Euroopan markkinoihin liitty-vät ympäristölliset kriittiset menestystekijät ovat kuvattuna taulukossa 5.
Taulukko 5. Pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisen kriittiset menestystekijät perustuen Euroopan markkinoihin liittyviin tekijöihin.
Euroopan markkinat ovat hyvin monimuotoiset niin kulttuuriltaan, kieliltään, perinteil-tään, historialtaan kuin taloudellisilta rakenteiltaankin (Johnson & Turner 2006: 7), jo-ten kansainvälistymisessä Euroopan markkinoilla on huomioitava nämä
erityisominai-suudet. Ympäristöllisistä tekijöistä kriittisiä menestystekijöitä etsittäessä on kuitenkin aina huomioitava niiden mahdollisesti muuttuva luonne, sillä esimerkiksi kohdemarkki-noiden taloudellinen tilanne voi muuttua vuosien saatossa. Pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistyminen Euroopan markkinoilla riippuu paljon kohdemarkkinoiden ymmär-tämisestä ja niiden erityispiirteiden tuntemisesta ja nämä voidaan katsoa keskeisimmiksi kriittisiksi menestystekijöiksi pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisessä Euroo-pan markkinoilla.
Euroopan markkinoilla kansainvälistymään pyrkivän pk-verkkokauppayrityksen kan-sainvälistymisstrategian luonnissa on huomioitava myös Euroopan markkinoiden vah-vuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet sähköistä kaupankäyntiä harjoittavien pien-ten ja keskisuurpien-ten yrityspien-ten näkökulmasta katsottuna. Näitä tekijöitä voidaan kartoittaa muun muassa SWOT-analyysilla (ks. Somers 2010: 215-216). Tutkimuksessa havait-tiin, että tarkkaan laaditut kohdemarkkina-analyysit ja Euroopan markkinoiden erityis-piirteiden tunteminen ovat erityisen tärkeässä asemassa Euroopan markkinoiden SWOT-analyysia tehdessä. Muun muassa Euroopan markkinoiden lainsäädännölliset tekijät voivat vaikuttaa sekä heikentävästi että kohentavasti pk-verkkokauppayrityksen mahdollisuuksiin kansainvälistyä Euroopan markkinoilla. Näin ollen tarkan SWOT-analyysin tekeminen kohdemarkkinoista on kriittisen tärkeässä asemassa kansainvälis-tymisstrategian laadinnassa.
Kohdemarkkinoiden mahdolliset vahvuudet ja heikkoudet sekä uhat ja mahdollisuudet voivat hyvin todennäköisesti muuttua ajan kuluessa, joten niitä voidaan hyvinkin joutua määrittelemään ja analysoimaan uudelleen useampaan otteeseen. Esimerkiksi Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden myötä mahdollisuudet pk-verkkokauppayrityksen kan-sainvälistymiselle kasvavat ja näiden uusien mahdollisuuksien tiedostaminen on tärkeää huomioida pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisstrategiassa ja SWOT-analyysissa, sillä nämä mahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymiseen Euroopan markkinoilla. SWOT-analyysin laadinnassa onkin näin ollen huomioitava markkinoiden muuttuva luonne ja valmistau-duttava määrittämään kohdemarkkinoiden vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdolli-suuksia uudelleen, mikäli kohdemaan markkinatilanne muuttuu ajan myötä.
7 DISKUSSIO
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisen kriittisiä menestystekijöitä Euroopan markkinoilla. Kriittisiä menestystekijöitä etsittiin tutkimuksessa integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla ja aiheesta pyrittiin saamaan mahdollisimman laajan integroivan kirjallisuuskatsauksen pohjalta kattava katsaus ai-heesta. Tutkimuksessa etsittiin niitä kriittisiä menestystekijöitä, joiden avulla pk-verkkokauppayritykset pystyisivät mahdollisimman menestyksekkäästi kansainvälisty-mään Euroopan markkinoilla. Tutkimuksen tuloksena saatuja synteesejä kriittisistä me-nestystekijöistä voidaan hyödyntää Euroopan markkinoilla kansainvälistymään pyrki-vän pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisstrategian pohjana.
Integroivan kirjallisuuskatsauksen pohjalta luodussa kriittisten menestystekijöiden mal-lissa huomattiin pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisen menestymisen pohjau-tuvan muun muassa riittävän kattavaan ja selkeään kansainvälistymisstrategiaan, jossa on huomioitava kansainvälistymisstrategian kolmen peruspilarin, tuote-, hinta- ja mark-kinointistrategian, vaikutus kansainvälistymisprosessiin. Kansainvälistymisstrategiassa on huomioitava erityisesti verkkokaupan tuotteiden tai palveluiden, eri hinnoitteluvaih-toehtojen sekä markkinointiviestinnän muotojen soveltuvuus ja muokattavuus kohde-markkinoille sopiviksi. Lisäksi itse verkkokauppasivuston sekä asiakaspalvelun täytyy olla kohdemarkkinoille soveltuvia tai mahdollisesti muokattavissa, mikäli tilanne sitä vaatii. Huolellisesti laadittu kansainvälistymisstrategia luo pohjan menestyvälle pk-verkkokaupalle kansainvälisillä markkinoilla.
Kansainvälistymisstrategian luonnissa, kuten muissakin verkkokauppayrityksen kan-sainvälistymisprosessin osa-alueissa, on kriittisen tärkeää, että yrityksellä on riittävän vahva tietous markkinoista, joille verkkokauppayritys pyrkii kansainvälistymään. Eu-roopan markkinoilla kansainvälistymään pyrittäessä on tärkeää ymmärtää EuEu-roopan markkinoiden erityispiirteitä ja lainsäädännöllisiä tekijöitä. Lisäksi pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymisessä Euroopan markkinoilla tulee huomioida
muun muassa Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden vaikutus sähköiseen kaupan-käyntiin Euroopassa.
Kansainvälistymisessä täytyy huomioida myös mahdolliset esteet, joita pk-verkkokauppayritys voi kohdata kansainvälistymisprosessissaan. Kansainvälistymiseen tarvitaan riittäviä taloudellisia, henkilöstöllisiä sekä teknologisia resursseja, ja nämä voivat rajoittaa erityisesti pk-yrityksen kansainvälistymistä. Myös lainsäädännölliset tekijät voivat hankaloittaa pk-verkkokauppayrityksen kansainvälistymistä ja Euroopan alueen monet eri paikalliset lainsäädännölliset erityispiirteet voivat tuoda haasteita kan-sainvälistymiselle.
Tutkimus rajattiin sellaisiin pk-verkkokauppayrityksiin, joiden valikoima koostuu ensi-sijaisesti digitaalisista tuotteista tai palveluista. Näin ollen logistiikkaan liittyviä erityis-kysymyksiä Euroopan markkinoiden näkökulmasta ei ole selvitetty tässä tutkimuksessa.
Lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin erityisesti B2C-verkkokauppayrityksiä, joten tutki-muksen ulkopuolelle jätettiin muut verkkokauppatoiminnan muodot, kuten esimerkiksi B2B- sekä C2C-liiketoimintaa harjoittavat verkkokauppayritykset. Tutkimuksen tulok-sia voidaan hyödyntää siis ainoastaan B2C-liiketoimintamuotoa harjoittavan ja Euroo-pan markkinoilla kansainvälistymään pyrkivän pk-verkkokauppayrityksen kansainvälis-tymisstrategiassa. Aihetta voisi jatkotutkia myös muiden kuin digitaalisten tuotteiden tai palveluiden näkökulmasta sekä B2B- ja C2C- sähköistä kaupankäyntiä harjoittavien pk-yritysten aspektista.
Verkko-ostosten määrä on kasvanut viime vuosina Euroopassa ja erityisesti Euroopan digitaaliset sisämarkkinat tarjoavat monia uusia mahdollisuuksia pk-verkkokauppayrityksille. Euroopan markkinat tarjoavat näin ollen suotuisat olosuhteet sähköistä kaupankäyntiä harjoittavan pk-yrityksen kansainvälistymiseen. Kansainvälis-tyäkseen Euroopan markkinoilla on pk-verkkokauppayrityksen kuitenkin huomioitava joukko tutkimuksessa esille nousseita kansainvälistymisen mahdollistavia kriittisiä me-nestystekijöitä. Mikäli nämä kriittiset menestystekijät on huomioitu, voi pk-verkkokauppayritys hyödyntää Euroopan markkinoiden mahdollisuuksia yrityksen säh-köisen kaupankäynnin laajentamisessa.
LÄHDELUETTELO
Albaum, G. & Duerr, E. (2011). International Marketing and Export Management. 7.
painos. Harlow: Pearson Education. ISBN: 978-0-273-74388-0.
Anders Innovations Oy (2015). Verkkokauppaopas 2015 [Verkkodokumentti].
[20.9.2017]. Saatavissa: https://www.tieke.fi/display/julkaisut/Verkkokauppaopas
Antoncic, B., Ruzzier, M. & Hisrich, R. (2006). SME Internationalization Research:
Past, Present and Future. Journal of Small Business and Enterprise Development [Verkkodokumentti] 13:4, [1.11.2017] 476-497.
Baldwin, A., Lymer, A. & Johnson, R. (2001). Business impacts of the Internet for small and medium-sized enterprises. Teoksessa: E-commerce & V-business, Busi-ness Models for Global Success, 103-120. Toim. Barnes, S. & Hunt, B. Burling-ton: Butterworth-Heinemann. ISBN: 0-7506-4532-6.
Birmingham, P. (2000). Reviewing the Literature Researcher’s Toolkit. Teoksessa: The Researcher's Toolkit: The Complete Guide to Practitioner Research, 25-40. Toim.
Wilkinson, D. Lontoo: RoutledgeFalmer. ISBN: 0-415-21566-8.
Chaffey, D. (2007). E-business and E-commerce Management: Strategy, Implementa-tion and Practice. 3. painos. Harlow: Pearson EducaImplementa-tion. ISBN: 978-0-273-70752-3.
Cooper, H. (1998). Synthesizing Research: A Guide for Literature Reviews. 3. painos.
Thousand Oaks: SAGE Publications. ISBN: 0-7619-1347-5.
Coughlan, M., Cronin, P. & Ryan, F. (2013). Doing a Literature Review in Nursing, Health and Social Care. Lontoo: SAGE Publications Ldt. ISBN: 978-1-4462-4960-4.
Ecommerce Europe (2016). Cross-border E-commerce Barometer 2016. Bryssel:
Ecommerce Europe. Saatavissa: https://www.ecommerce-europe.eu/research/ecommerce-europe-surveys/
Euroopan komissio (2010). Komission tiedonanto: Eurooppa 2020. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia [Verkkodokumentti]. Bryssel [23.10.2016]. Saa-tavissa: http://ec.europa.eu/eu2020/pdf/1_FI_ACT_part1_v1.pdf
Euroopan komissio (2015a). Lehdistötiedote: Komissiolta 16 aloitetta digitaalisten si-sämarkkinoiden toteuttamiseksi [Verkkodokumentti]. Bryssel [24.10.2016]. Saa-tavissa: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-4919_fi.htm
Euroopan komissio (2015b). Käyttöopas: Pk-yrityksen määritelmä. Luxembourg: Eu-roopan unionin julkaisutoimisto. ISBN: 978-92-79-45314-4.
Euroopan komissio (2017a). Euroopan komission lehdistötiedote: Uuden tutkimuksen mukaan EU:n kuluttajat suosivat yhä enemmän rajat ylittävää verkkokauppaa [Verkkodokumentti]. Saatavissa: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-2109_fi.htm
Euroopan komissio (2017b). Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostol-le, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Digitaalisten si-sämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarviointi [Verkkodokumentti].
Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:a4215207-362b-11e7-a08e-01aa75ed71a1.0018.02/DOC_1&format=PDF
Euroopan parlamentti ja neuvosto (2000). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000. EUVL, Euroopan unionin viralli-nen lehti [Verkkodokumentti]. [19.12.2017] 1-16. Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32000L0031
Euroopan parlamentti ja neuvosto (2011). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011. EUVL, Euroopan unionin viral-linen lehti [Verkkodokumentti]. [12.12.2017] 64-88. Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32011L0083
Euroopan tilintarkastustuomioistuin (2015). Erityiskertomus: Onko EAKR:n tuki pk-yrityksille ollut vaikuttavaa verkkokaupan alalla? Luxembourg: Euroopan unionin julkaisutoimisto. ISBN: 978-92-872-1325-9. Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52014SA0020
Eurostat, The Statistical Office of the European Communities (2017a). Digital economy
& society in the EU. A browse through our online world in figures. 2017 edition.
Luxembourg: Publications Office of the European Union. ISBN: 978-92-79-69326-7. Saatavissa: http://ec.europa.eu/eurostat/cache/infographs/ict/index.html
Eurostat, The Statistical Office of the European Communities (2017b). E-commerce statistics [Verkkodokumentti]. Saatavissa: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/E-commerce_statistics
Eurostat, The Statistical Office of the European Communities (2017c). Eurostat re-gional yearbook. 2017 edition. Luxembourg: Publications Office of the European Union. ISBN: 978-92-79-71616-4.
Eurostat, The Statistical Office of the European Communities (2017d). Foreign lan-guage learning statistics [Verkkodokumentti]. ISSN: 2443-8219. Saatavissa:
https://goo.gl/Rpgj2s
Feindt, S., Jeffcoate, J. & Chappel, C. (2002). Identifying Success Factors for Rapid Growth in SME E-commerce. Small Business Economics [Verkkodokumentti] 19:
1 [24.10.2017] 51–62.
Frostenson, M., Hasche, N. & Helin, S. (2017). E-handel. Organisering, distribution och hållbarhet. Lund: Studentlitteratur Ab. ISBN: 978-91-44-11884-0.
Grandon, E. & Pearson, M. (2004). Electronic commerce adoption: an empirical study of small and medium US businesses. Information and Management [Verk-kodokumentti] 42:1 [9.10.2017] 197-216.
Hansen, J. (2014). Konsten att starta, driva och lyckas med en internetbutik. Tukholma:
Bokförlaget Redaktionen i Stockholm AB. ISBN: 978-91-86909-42-0.
Havumäki, H. & Jaranka, E. (2014). Sähköinen kaupankäynti. 1. painos. Helsinki: Sa-noma Pro Oy. ISBN: 978-952-63-2294-0.
Hirsijärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2008). Tutki ja kirjoita. Painos 13-14, osin uudistettu painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. ISBN: 978-951-26-5635-6.
Hollensen, S. (2007). Global Marketing. A Decision-oriented Approach. 4. painos. Har-low: Pearson Education Limited. ISBN: 978-0-273-70678-6.
International Trade Centre (2016). Bringing SMEs onto the e-Commerce Highway. Ge-neva: ITC.
Johnson, D. & Turner, C. (2006). European business. 2. painos. Abingdon: Routledge.
ISBN: 978-0-415-35134-8.
Järvinen, P. & Järvinen, A. (2011). Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpajan kirja.
ISBN: 978-952-99233-4-2.
Kananen, J. (2010). Pk-yritysten kansainvälistyminen. Jyväskylä: Jyväskylän ammatti-korkeakoulu. ISBN: 978-951-830-179-3.
Kotler, P. & Keller, K. (2009). Marketing Management. 13. painos. New Jersey: Pear-son Education, Inc. ISBN: 978-0-13-135797-6.
Kroes, Q. (2010). E-business Law of the European Union. 2. painos. Alphen aan den Rijn: Kluwer Law International BW. ISBN: 978-90-411-2636-8.
Laaksonen, M., Kuusisto-Niemi, S. & Saranto, K. (2010). Sosiaalityön tiedonhallinnan tutkimus – kirjallisuuskatsaus tutkimusmetodina. Finnish Journal of eHealth and eWelfare [Verkkodokumentti] 2:1, [13.2.2018] 26-32. Saatavissa:
https://journal.fi/finjehew/article/view/2632.
Lahtinen, T. (2013). Verkkokaupan käsikirja. Helsinki: Suomen Yrityskirjat Oy. ISBN:
978-952-6601-27-4.
Laudon, K. & Traver, C. (2010). E-commerce 2010. Business. Technology. Society. 6.
painos. New Jersey: Pearson Education. ISBN: 978-0-13-509078-7.
Maciejewski, M., Dancourt, L., Dimova, M. & Grondin, C. (2017). Digitaaliset sisä-markkinat. [Verkkodokumentti]. [31.10.2017]. Saatavissa:
http://www.europarl.europa.eu/atyourservice/fi/displayFtu.html?ftuId=FTU_2.1.7.
html
Morrison, J. (2006). The International Business Environment. Global and Local Mar-ketplaces in a Changing World. 2. painos. Hampshire: Palgrave Macmillan Ltd.
ISBN: 978-1-4039-3691-2.
Nielsen, J. (1993). Usability Engineering. London: Academic Press Inc. ISBN: 0-12-518406-9.
Pirnes, H. & Kukkola, E. (2002). Kansainvälisen liiketoiminnan käsikirja. 1. painos.
Vantaa: WSOY. ISBN: 951-0-26628-0.
Ridley, D. (2008). The Literature Review. A Step-by-Step Guide for Students. Lontoo:
SAGE Publications Ltd. ISBN: 978-1-4129-3425-1.
Rockart, J. (1979). Chief Executives Define Their Own Data Needs. Harvard Business Review [Verkkodokumentti] 57:2 [17.1.2018], 81-93. ISSN: 0017-8012.
Salminen, A. (2011). Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyp-peihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Savrul, M., Incekara, A. & Sener S. (2014). The Potential of E-commerce for SMEs in a Globalizing Business Environment. Procedia - Social and Behavioral Sciences [Verkkodokumentti] 150:1 [3.10.2017], 35-45. Saatavissa:
https://www.researchgate.net/publication/272392184_The_Potential_of_E-commerce_for_SMEs_in_a_Globalizing_Business_Environment
Schryen, G. (2015). Writing Qualitative IS Literature Reviews—Guidelines for Synthe-sis, Interpretation, and Guidance of Research. Communications of the Association for Information Systems [Verkkodokumentti]. 37:12, 286-325. Saatavissa:
http://aisel.aisnet.org/cais/vol37/iss1/12. ISSN: 1529-3181
Shuck, B. (2011). Four Emerging Perspectives of Employee Engagement: An Integra-tive Literature Review. Human Resource Development Review [Verkkodoku-mentti]. [13.2.2018] 10:3, 304-328.
Sitkin, A. & Bowen, N. (2010). International Business. Challenges and Choices. New York: Oxford University Press Inc. ISBN: 978-0-19-953391-6.
Somers, F., van Hall, S., van Leeuwen, C., Lengton, E. & van der Linder, R. (2010).
European Business Environment. Doing business in the EU. 1. painos. Houten:
Routledge. ISBN: 978-90-01-76891-1.
Statistiska Centralbyrån (2016). Företagens användning av IT 2016. Tukholma: SCB.
Saatavissa: https://www.iis.se/docs/Foretagens_anvandning_av_IT_2016.pdf.
ISSN: 1654-7632.
Suomen Yrittäjät (2017). Googlen maajohtaja: ”Pk-yritysten olemassaolo asiakkaille uhattuna” [Verkkodokumentti]. [5.10.2017]. Saatavissa:
https://www.yrittajat.fi/uutiset/559620-googlen-maajohtaja-pk-yritysten-olemassaolo-asiakkaille-uhattuna
Sutherland, J. & Canwell, D. (2004). Key Concepts in International Business. Palgrave Macmillan: Hampshire. ISBN: 1-4039-1534-2.
TNS Gallup (2014). Tavaroiden verkkokauppa kasvaa taantumasta huolimatta [Verkko-dokumentti]. Saatavissa: https://www.tns-gallup.fi/uutiset/tavaroiden-verkkokauppa-kasvaa-taantumasta-huolimatta
Torraco, R. (2005). Writing Integrative Literature Reviews: Guidelines and Examples.
Human Resource Development Review [Verkkodokumentti]. 4:3 [13.2.2018], 356-367.
Tuomi, J. (2007). Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi. ISBN: 978-951-26-5460-4.
Webster, J. & Watson, R. (2002). Analyzing the Past to Prepare for the Future: Writing a Literature Review. MIS Quarterly [Verkkodokumentti]. 26:2 [6.2.2018], 13-23.
Saatavissa: http://www.jstor.org/stable/4132319
Whittemore & Knafl (2005). The integrative review: updated methodology. Journal of Advanced Nursing [Verkkodokumentti]. 52:5 [12.2.2018], 546-553.