8. Johtopäätökset, pohdintaa ja kehittämissuositukset
8.2 Koulutuksen kehittäminen
Koulutuksen kohderyhmän määrittelyn suhteen näyttäisi olevan kaksi ongelmaa. Lykky-koulutus oli hyvin palvelukeskeinen. Haastatteluiden perusteella sellaiset osallistujat, jotka eivät tuota tai suunnittele tuottavansa hyvinvointipalveluita, kokivat, ettei koulutus vastannut heidän toimialaansa. Koulutuksen kohderyhmän määrittely niin, että se vastaa koulutuksen sisältöjä on tärkeää. Toisaalta merkittäväksi tekijäksi kohderyhmän suhteen nousee yrittäjyyssuunnitelman vaihe. Henkilöillä, jotka ovat toimineet vuosia yrittäjinä ja henkilöillä, jotka suunnittelevat perustavansa yrityksen hamassa tulevaisuudessa, on hyvin erilaiset tarpeet yrittäjyyskoulutuksen suhteen. Koulutettavien haastatteluiden perusteella etenkin hyvinvointialan yrityksen perustajat olisivat kaivanneet huomattavasti käytännöllisempää koulutusta. Liikeideoitaan kehittelevät ja yrityksen perustamista suunnittelevat osallistujat näyttäisivät kokeneen Lykky-koulutuksen eniten omakseen. Koulutuksen kohderyhmän tarkempaa määrittelyä olisi hyvä pohtia sekä toimialan että osallistujien yrittäjyyssuunnitelman vaiheen näkökulmasta.
Koulutuksen kohderyhmän määrittelyyn yrityssuunnitelman vaiheen perusteella liittyy koulutuksen teoreettisuuden tai käytännöllisyyden painotus. Kuten edellä, ideoitaan kehittelevät osallistujat hyötyivät teoreettisesta opetuksesta, kun yrityksen perustamisvaiheessa olevat osallistujat kaipasivat enemmän käytännön neuvoja ja ohjausta.
Kohderyhmän määrittelyn ja koulutettavien valinnan kautta teoreettisuuden ja käytännöllisyyden painotukset voitaisiin kohdentaa paremmin.
Koulutettavien motivointi koulutustilaisuuksiin osallistumiseen ja koulutukseen liittyvien tehtävien tekemiseen nousee myös haasteeksi koulutuksen toimeenpanossa. Koulutettavien vähäinen osallistuminen koulutustilaisuuksiin vähentää koulutuksen vaikutuksia huomattavasti. Suuri osa koulutuksen tarjoamista osaamisesta ja tiedosta jää käyttämättä, ryhmäytyminen ja ryhmän tuki heikentyvät ja verkostoituminen on vähäisempää.
Haastatteluiden perusteella koulutettavat osallistuivat koulutukseen valikoiden itse arvioimansa tarpeen perusteella. Ketään ei voi pakottaa osallistumaan vapaaehtoiseen ja maksulliseen koulutukseen, mutta motivoimiseen voitaisiin käyttää esimerkiksi
koulutustarpeen perustelua. Kohderyhmän määrittelyn ja koulutettavien valinnan kautta koulutukseen osallistuvien tarpeet tiedettäisiin paremmin. Lisäksi koulutusta ennen tai sen alussa koulutustarvetta voitaisiin selvittää tarkemmin. Jokaisen koulutettavan kohdalla laadittavaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Myös opiskelusuunnitelman suhteen voisi olla tehokkaampaa ohjausta, jolloin koulutettavaa voitaisiin ohjata ja kannustaa osallistumaan koulutusosioihin enemmän. Säännöllisemmän osallistumisen kautta koulutuksen vaikutukset lisääntyisivät.
Juha Heinonen ja Petri Ruuskanen totesivat ”Polut yrittäjyyteen” -toimenpidekokonaisuuden arviointitutkimuksessaan, että heidän arvioimiinsa yrittäjyyskoulutuksiin olisi kaivattu enemmän selektiivisyyttä, yksilöllisyyttä ja käytännönläheisyyttä. He painottavat yrittäjyyskoulutuksen kohdistamista oikeaan vaiheeseen yrittäjäksi ryhtymisen prosessissa.
Käytännönläheinen, omaan yritykseen sovellettavissa oleva yrittäjyyskoulutus tuottaa eniten tuloksia perustettujen yritysten suhteen. (Heinonen & Ruuskanen 1998.) Myös Lykky-koulutuksen arvioinnissa nousee esiin samansuuntaisia seikkoja. Kun koulutukseen osallistuu henkilöitä hyvin eri vaiheissa omaa yrittäjäksi ryhtymisen prosessiaan, on koulutuksen kohdistaminen haasteellista. Kuten totesin aiemmin, yrityksen perustamisen vaiheessa olevat henkilöt kaipasivat myös Lykky-koulutuksessa käytännönläheistä koulutusta. Myös Timo Tohmo ja Jouni Kaipainen ovat todenneet saman seikan ”Työttömyydestä yrittäjyyteen” -arvioinnissaan (Tohmo & Kaipainen 1999, 46).
Lykky-hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää koulutuksen malli, jota voitaisiin käyttää ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoina. Ammattikorkeakouluissa kohderyhmät tulevat olemaan erilaisia verrattuna tässä tutkielmassa arvioituun Lykky-koulutuksen toteutukseen.
Ammattikorkeakoulun perusopiskelijoista kovinkaan suuri osa ei luultavasti ole pitkään yrittäjinä toimineita tai pitkän ammatillisen uran tehneitä. Luultavasti kovinkaan moni ei ole erikoistumisopintojensa aikana perustamassa yritystä. Heidän vaiheensa yrittäjyyssuunnitelmien suhteen tulisi pohtia yrittäjyyskoulutuksen järjestämistä varten.
Todennäköisen ammattikorkeakouluissa olevan kohderyhmän suhteen Lykky-koulutus näyttäisi onnistuneen hyvin, sillä yrittäjyyttä vasta suunnittelevien kohdalla yrittäjyysmotivaation sekä liikeideoiden kehittymistä on onnistuttu Lykky-koulutuksen toteutuksessa tukemaan.
Pohdintaa
Tarkoituksenani oli tutkia Lykky-koulutuksen vaikutuksia koulutukseen osallistuneiden näkökulmasta mahdollisimman laajasti. Joitakin tavoittelemiani asioita jäi kuitenkin pimentoon. Se, millä tavoin koulutuksen sisällöt näkyvät työssä tai yrityksissä ei ole selvää.
Kun lähestytään koulutuksen vaikutuksia henkilöiden kokemusten kautta tietyssä hetkessä, ei voida nähdä hetken ja kokemuksen ulkopuolelle. Esimerkiksi se, kuinka paljon toimintatavat joissakin yrityksissä tai työpaikoilla Lykky-koulutuksen seurauksena muuttuvat, ei paljastu tämän tutkielman perusteella. Vaikuttavuuden tarkastelu myös tahattomina vaikutuksina henkilöiden elämään on tärkeää, mutta sitä ei saavuteta tässä tutkielmassa. En ole myöskään keskittynyt negatiivisiin vaikutuksiin, sillä ajattelin, että vapaaehtoiseen koulutukseen osallistumisen negatiivisia vaikutuksia on melko vaikeaa nostaa esille. Henkilö, joka kokee vapaaehtoisen koulutuksen vaikuttavan negatiivisesti itseensä luultavasti keskeyttää koulutuksen. Lykky-koulutuksessa oli keskeytyksiä, mutta niiden syistä ei tämän tutkimuksen perusteella voida sanoa mitään.
Lopuksi nostan pohdinnan kohteeksi kaksi seikkaa Lykky-koulutuksesta. Pohdittavat seikat eivät ole sinänsä tutkimustuloksia, vaan tutkielman tekemisen aikana esiin nousseita asioita.
Egon G. Guba ja Yvonna S. Lincoln tuovat Fourth generation evaluation -teoksessa esiin arvioinnissa tunnistettavia asianosaisten tyyppejä. Tyyppejä on kolme: toimijat (agents), hyötyjät (beneficiaries) ja uhrit (victims). Tässä yhteydessä relevantti tyyppi on uhrit, josta Guba ja Lincoln sanovat, että se on vaikein tunnistaa, koska uhrit eivät yleensä itsekään tiedä olevansa uhreja. (Guba & Lincoln 1989, 201 – 202.) Lykky-hankkeen tavassa määritellä kohderyhmä koulutukselle sisältää riskin luoda uhrien ryhmä kokeneista yrittäjistä. Mikäli koulutuksessa, jossa nojataan koulutettavien keskinäiseen tukeen, on mukana sekä täysin kokemattomia, yrittäjyyttä suunnittelevia osallistujia ja kokeneita yrittäjiä, voi olla, että kokenut yrittäjä joutuu vain antajan asemaan. Kaikki kuitenkin maksavat koulutuksesta saman hinnan ja odottavat saavansa koulutukselta jotakin. Riski ei toteutunut tämän tutkielman kohteena olleissa koulutuksen toteutuksissa, mutta riski on olemassa.
Toinen seikka on perustettujen yritysten laskeminen koulutuksen tuloksiksi. Lykky-koulutukseen osallistuneet perustivat yhteensä 11 uutta yritystä. On kuitenkin ongelmallista laskea perustetut yritykset Lykky-koulutuksen tuloksiksi sinänsä. Lykky-koulutus on selvästi edesauttanut suurimman osan yrityksistä perustamista, mutta ainakin tässä tutkielmassa haastateltujen yritykset olisi perustettu Lykky-koulutuksesta huolimatta. Lykky-koulutus oli tosin selkeä tuki lähes jokaisen yrityksen kohdalla. Myös kyselyn perusteella on hieman
ongelmallista laskea kaikkia perustettuja yrityksiä Lykky-koulutuksen tuloksiksi, sillä osa yrityksen perustajista osallistui vain tiettyihin koulutusosioihin ja osalla koulutuksen vaikutukset näyttäisivät olevan melko vähäisiä. Lykky-koulutus on ollut edesauttamassa yritysten perustamista, mutta sinänsä koulutuksen tuloksia arviointitutkimuksellisesti kaikki perustetut yritykset eivät ole.
Tämän tutkielman kontribuutiona katson olevan yrittäjyyskoulutuksen yrittäjyyttä tukevien prosessien ymmärtäminen koulutettavien näkökulmasta. Olen tarkastellut koulutusintervention tarkoituksenmukaisuutta tietyissä tilanteissa oleville osallistujille.
Tutkielma ei yllä lopullisen vaikuttavuuden tasolle, mutta sen kautta voidaan ymmärtää lopullista vaikuttavuutta paremmin. Realistisen arviointitutkimuksen mukaisesti vaikuttavuus syntyy mekanismien käynnistymisestä otollisessa kontekstissa. Pawsonin ja Tilleyn sanoin
”hankkeet toimivat (niillä on menestyksekkäitä vaikutuksia) vain jos niissä tuodaan esiin tarkoituksenmukaiset ideat ja mahdollisuudet (mekanismit) ryhmille, jotka ovat tarkoituksenmukaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa olosuhteissa (kontekstit).” (Pawson &
Tilley 2009, 57). Juuri tähän ajatukseen katson tämän tutkimuksen liittyvän.
Lähteet
Airto, Mikko (2005) Preventteri-hankkeen ulkoinen arviointi. Teoksessa Airto, Mikko, Helavirta, Susanna, Kurkinen, Jorma, Loponen, Katriina & Uusimäki, Mervi: Preventteri.
Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Pohjoissuomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oulu, 199 – 229.
Akola, Elisa, Heinonen, Jarna, Kovalainen, Anne & Suvanto, Katri (2008) Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa – tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki.
Ala-Kauhaluoma, Mika (2007) Toimeenpanon ratkaisuja ja arvioinnin haasteita. Tutkimus uusista työllistymisen tukemisen tavoista. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 76/2007.
Kuntoutussäätiö, Helsinki.
Berg-Schlosser, Dirk, De Meur, Gisèle, Rihoux, Benoît & Ragin, Charles C. (2009) Qualitative comparative analysis (QCA) as an approach. Teoksessa Rihoux, Benoît & Ragin, Charles C. (toim.) Configurational comparative methods. Qualitative comparative analysis (QCA) and related techniques. Sage, Lontoo.
Bhaskar, Roy (1989) The possibility of naturalism. A philosophical critique of contemporary human sciences. Harvester, Lontoo.
De Meur, Gisèle, Rihoux, Benoît & Yamasaki, Sakura (2009) Addressing the critiques of QCA. Teoksessa Rihoux, Benoît & Ragin, Charles C. (toim.) Configurational comparative methods. Qualitative comparative analysis (QCA) and related techniques. Sage, Lontoo.
Elinkeinoelämän keskusliitto (2006) Palvelut 2020 – Osaaminen kansainvälisessä yhteiskunnassa. Loppuraportti. Elinkeinoelämän keskusliitto, Helsinki.
EU-hankearvioinnin perusteet ja hyvät käytännöt (2009) Toimintaohjeistus Lapin korkeakoulukonsernin hankearviointiin, osa I.
Guba, Egon G. & Lincoln, Yvonna S. (1989) Fourth generation evaluation. Sage, Lontoo.
Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena (2000) Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki university press, Helsinki.
Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula (2009) Tutki ja kirjoita. Tammi, Helsinki.
Heinonen, Jarna, Kovalainen, Anne, Paasio, Kaisu, Pulkkinen, Tommi & Österberg, Johanna (2006) Palkkatyöstä yrittäjäksi. Tutkimus yrittäjäksi ryhtymisen reiteistä sosiaali- ja terveysalalla sekä kaupallisella ja teknisellä alalla. Työpoliittinen tutkimus 297, Työministeriö, Helsinki.
Heinonen, Juha & Ruuskanen, Petri (1998) Polut yrittäjyyteen. ESR-julkaisut 13/98, Helsinki.
Henttonen, Elina (2002) Osaamisen kehittäminen pk-yrityksissä. ESR-projektien hyvät käytännöt. Työministeriö, Helsinki.
Hyvinvointiyrittäjyys koulutushanke (2008) Loppuraportti. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, CENTRIA, Tutkimus ja kehitys, Ylivieska.
Julkunen, Raija (2006) Kätketty hyvinvointivaltio vai pohjoismainen malli.
Yhteiskuntapolitiikka 71:2, 179 – 185.
Julkunen, Raija (2006) Vastuupuheen esiinmarssi. Yhteiskuntapolitiikka 71:5, 533 – 540.
Julnes, George & Mark, Melvin M. (1998) Evaluation as sensemaking: Knowledge construction in a realist world. Teoksessa Henry, Gary T., Julnes, George, Mark, Melvin M (toim.) Realist evaluation: An emerging theory in support of practice. Jossey-Bass Publishers, San Francisco, 33 – 52.
Järvikoski, Aila & Härkäpää, Kristiina (2001) Johdanto. Teoksessa Järvikoski, Aila, Härkäpää, Kristiina & Nouko-Juvonen, Susanna (toim.) Monia teitä kuntoutuksen arviointiin.
Kuntoutussäätiö, Helsinki, 1 – 10.
Kainlauri, Anne (2007) Ideasta hyvinvointialan yrittäjäksi. WSOYpro, Helsinki.
Kankare, Ilkka (2006) Syntinen liitto – arviointi ja Euroopan sosiaalirahaston itse aiheutettu monimutkaisuus. Teoksessa Kati Rantala & Pekka Sulkunen (toim.) Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Gaudeamus, Helsinki, 121 – 142.
Koiranen, Matti (1993) Ole yrittäjä. Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys. TT-kustannustieto, Helsinki.
Kuusela, Pekka (2007) Julkisen sektorin modernisaatio, tuloksellisuus ja arviointi. Realistisen sosiaalitieteen ja arvioinnin näkökulma. Työturvallisuuskeskus, Helsinki.
Kuusela, Pekka (2006) Realismi, kriittinen realismi ja sosiaalitieteet. Teoksessa Kuusela, Pekka & Niiranen, Vuokko (toim.) Realismin haaste sosiaalitieteissä. UNIpress, Kuopio, 9 – 22.
Luoma, Pentti (2006) Kvalitatiivinen vertaileva analyysi (QCA). [www-dokumentti]
<http://wwwedu.oulu.fi/sos/kva496.htm> (Luettu 21.8.2011).
Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirja 2007 – 2013 (2008) [www-dokumentti]
<http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/tiedostot/asiakirjat/ohjelma_asiakirja_ESR.p df> (Luettu 13.8.2011)
Niiniluoto, Ilkka (2006) Kriittinen tieteellinen realismi. Teoksessa Kuusela, Pekka &
Niiranen, Vuokko (toim.) Realismin haaste sosiaalitieteissä. UNIpress, Kuopio, 23 – 44.
Paakkunainen, Kari (2006) Arvioija uuden poliittisen kumppanuuden synnyttäjänä – nuorisotyön verkostoprojektit ja toinen asiantuntijuus. Teoksessa Rantala, Kati & Sulkunen, Pekka (toim.) Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia, Gaudeamus, Helsinki, 161 – 175.
Paasivirta, Kirsti (1999) Mikroyrittäjien osaamisen ulottuvuudet hoiva- ja hoitoalalla.
Teoksessa Kyrö, Paula, Nurmi, Kari E. & Tikkanen, Tuulia (toim.) Yrittäjyyden askeleita yhteiskunnassa. Helsinki university press, Helsinki, 100 – 120.
Pawson, Ray & Tilley, Nick (2009) Realistic evaluation. Sage publications, Lontoo.
Popper, Karl R. (2004) The logic of scientific discovery. Routledge, Lontoo. Saksankielinen alkuteos Logic der forschung 1935.
Pöyhönen, Eveliina, Hänninen, Esko, Merenmies, Jaana, Lilja, Inka, Kostilainen, Harri &
Mankki, Jussi (2010) Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset. Uuden talouden edelläkävijöitä? [www-dokumentti] <http://www.tehttp://www.tem.fi/files/26291/YY-raportti_110210.pdfm.fi/files/26291/YY-raportti_110210.pdf> (Luettu 31.10.2011).
Rajavaara, Marketta (2001) Realistisen arviointiotteen mahdollisuudet. Teoksessa Järvikoski, Aila, Härkäpää, Kristiina & Nouko-Juvonen, Susanna (toim.) Monia teitä kuntoutuksen arviointiin. Kuntoutussäätiö, Helsinki, 54 – 68.
Rajavaara, Marketta (2006) Yhteiskuntaan vaikuttava Kela. Katsaus vaikuttavuuden käsitteisiin ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 69, Kelan tutkimusosasto, Helsinki.
Rakennerahastotietopalvelut (2011) EAKR - ja ESR-projektit Suomessa ohjelmakaudella 2007 – 2013. [www-dokumentti]
<https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=ESR&ps=PS&la=1>. (luettu 31.10.2011).
Rantala, Kati & Hellström Eeva (2001) Qualitative comparative analysis and a hermeneutic approach to interview data. Teoksessa Kati Rantala ”Ite pitää keksii se juttu”: tutkimus kuvataidekasvatuksen ja kasvatettavan kohtaamisesta. Helsingin yliopisto, Helsinki.
Rihoux, Benoît & De Meur, Gisèle (2009) Crisp-set qualitative comparative analysis (csQCA). Teoksessa Rihoux, Benoît & Ragin, Charles C. (toim.) Configurational comparative methods. Qualitative comparative analysis (QCA) and related techniques. Sage, Lontoo.
Rihoux, Benoît & Ragin, Charles C. (2009) Introduction. Why compare? Why comparative methods? Teoksessa Rihoux, Benoît & Ragin, Charles C. (toim.) Configurational comparative methods. Qualitative comparative analysis (QCA) and related techniques. Sage, Lontoo.
Rissanen, Sari & Karhunen, Merja (2004) Hoivayrittäjien käsitykset yrittäjäkoulutuksesta.
Teoksessa Rissanen, Sari & Sinkkonen, Sirkka (toim.) Hoivayrittäjyys. PK-kustannus, Jyväskylä, 88 – 111.
Robson, Colin (2001) Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille.
Suomentaneet Tuija Lindqvist, Maisa Maaniittu, Eila Niemi, Petteri Paasio ja Leea Paija.
Tammi, Helsinki.
Rostila, Ilmari & Kazi, Mansoor A.F. (2001) Realistinen arviointitutkimus toimintamallin kehittämisen välineenä. Teoksessa Vartiainen, Pirkko (toim.) Näkökulmia projektiarviointiin.
Finnpublishers, Tampere, 69 – 99.
Rostila, Ilmari (2001) Realistinen arviointitutkimus toimintamallin kehittämistyössä. . Teoksessa Järvikoski, Aila, Härkäpää, Kristiina & Nouko-Juvonen, Susanna (toim.) Monia teitä kuntoutuksen arviointiin. Kuntoutussäätiö, Helsinki, 35 – 53.
Römer-Paakkanen, Tarja (1999) Yrittäjyyttä ja yrittävyyttä korkeakouluihin! Teoksessa Teoksessa Kyrö, Paula, Nurmi, Kari E. & Tikkanen, Tuulia (toim.) Yrittäjyyden askeleita yhteiskunnassa. Helsinki university press, Helsinki, 132 – 147.
Salonen, Toivo (2008) Filosofian sanat ja konseptit. Sanakirja. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi.
Sinkkonen, Sirkka & Kosola, Teija (2004) Hoivayrittäjäksi ryhtyminen perustamalla oma yritys: esimerkkinä päiväkotiyrittäjyys. Teoksessa Rissanen, Sari & Sinkkonen, Sirkka (toim.) Hoivayrittäjyys. PS-kustannus, Jyväskylä, 26 – 50.
Suikkanen, Asko & Lindh Jari (2008) Kommunikatiivisen arviointikulttuurin jäljillä.
Kuntoutus 2008; 31:3, 68-74.
Suikkanen, Asko & Lindh Jari (2001) Kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnista kohti kehittävää arviointia. Teoksessa Järvikoski, Aila, Härkäpää, Kristiina & Nouko-Juvonen, Susanna (toim.) Monia teitä kuntoutuksen arviointiin. Kuntoutussäätiö, Helsinki, 11 – 27.
Tilastokeskus. (2007) Suomen tilastollisen vuosikirjan verkkopalvelu [WWW-dokumentti]
<http://www.stat.fi/tup/vuosikirja/index.html.> (Luettu 28.1.2012).
Tilastokeskus (2009) Toimialaluokitus 2008. [www-dokumentti]
<http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html> (Luettu 15.4.2011).
Tohmo, Timo & Kaipainen, Jouni (2000) Työttömyydestä yrittäjyyteen. Evaluoinnin loppuraportti Polut yrittäjyyteen -toimenpiteestä ohjelmakaudella 1995 – 1999. ESR-julkaisut 63/00, Helsinki.
Vartiainen Pirkko (2001) Mitä on projektiarviointi? Pohdintaa projektiarvioinnin tieteellisestä ja metodisesta genesiksestä. Teoksessa Vartiainen, Pirkko (toim.) Näkökulmia projektiarviointiin. Finnpublishers, Tampere, 11 – 28.
Vartiainen, Pirkko (1994) Palveluorganisaatioiden tuloksellisuusarviointi, teoriat ja käytäntö.
Universitas Wasaensis, Vaasa.
Viinamäki, Leena (2007) Triangulatiivisen tutkimusasetelman soveltamismahdollisuudet.
Teoksessa Viinamäki, Leena & Saari, Erkki (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Tammi, Helsinki, 173 – 196.
Virtanen, Petri (2007) Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen.
Edita, Helsinki.
LIITTEET
1. Mikä on toimenkuvasi Lykky-hankkeessa? Mitä siihen sisältyy?
TOIMINTAYMPÄRISTÖ – TAUSTA
2. Minkälaiseen koulutuksen tarpeeseen Lykky-hanke pyrkii vastaamaan?
3. Minkälaiset puitteet ammattikorkeakoulu luo yrittäjyyskoulutuksen järjestämiselle?
4. Minkälaista yhteistyötä Lykky-hankkeessa on tehty muiden paikallisten toimijoiden kanssa ja miten yhteistyösuhteet heijastuvat koulutukseen osallistuville?
5. Minkälainen paikallinen toimintaympäristö on hyvinvointialan liiketoiminnan kannalta?
KOULUTUKSEN MALLI
6. Miten seuraavat käsitteet on määritelty tai rajattu Lykky-hankkeessa: yrittäjyys, hyvinvointiala, yhteiskunnallinen yrittäjyys, yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys / johtaminen?
7. Miten Lykky-koulutus on suunniteltu?
8. Onko oikeat henkilöt löydetty? – rekrytointi ja tiedottaminen.
9. Minkälainen Lykky-koulutuksen malli on? Miten se eroaa muista yrittäjyyskoulutuksista?
KOULUTUS TOIMINNASSA
10. Millä tavalla Lykky-koulutus pyrkii vaikuttamaan koulutukseen osallistuviin?
11. Minkälaiset kohderyhmään tai henkilöihin liittyvät tekijät estävät tai edistävät koulutuksen toteutusta ja onnistumista?
12. Minkälaisia esteitä tai vaikeuksia koulutuksen toimimisessa on ollut? Mikä on huomattu erityisen onnistuneeksi tai toimivaksi?
TULOKSET
13. Mitkä ovat Lykky-koulutuksen keskeisimmät tulokset?
14. Millä tavalla tulokset näkyvät eri tasoilla? Esim. koulutettavien tasolla, paikallisesti, ajallisesti…
15. Millä tavalla Lykky-koulutuksen malli on tarkoitus siirtää?
LOPUKSI
16. Onko Lykky-hanke ja koulutus edennyt halutulla tavalla?
17. Onko jotakin, mitä haluaisit vielä kertoa Lykky-hankkeesta tai koulutuksesta?
Liite 2. Toisen Lykky-hankkeen työntekijän haastattelurunko X X haastattelun runko 7.6.2011
Lykky-koulutuksen arviointitutkimus, pro gradu Juha Koskela
ALUKSI
1. Mikä on toimenkuvasi Lykky-hankkeessa? Mitä siihen sisältyy?
TOIMINTAYMPÄRISTÖ – TAUSTA
2. Minkälaiseen koulutuksen tarpeeseen Lykky-koulutuksessa pyritään vastaamaan?
3. Minkälaiset koulutettaviin ja kohderyhmään liittyvät tekijät vaikuttavat Lykky-koulutuksen toteutukseen?
4. Minkälaiset puitteet ammattikorkeakoulu luo yrittäjyyskoulutuksen järjestämiselle?
5. Minkälainen on paikallinen toimintaympäristö hyvinvointialan liiketoiminnan kannalta?
KOULUTUKSEN MALLI
6. Mitkä ovat Lykky-koulutuksen opetussuunnitelman keskeisimmät painotukset?
7. Minkälaisia opetusmenetelmäratkaisuja Lykky-koulutuksessa on tehty?
8. Miten Lykky-koulutus eroaa muista yrittäjyyskoulutuksista?
KOULUTUS TOIMINNASSA
9. Millä tavalla Lykky-koulutus tukee yrittäjäksi ryhtymisen prosessia?
10. Minkälaisia muita muutosprosesseja Lykky-koulutus pyrkii saamaan aikaan?
11. Miten koulutettavien ryhmä vaikuttaa koulutuksen kulkuun? Miten ryhmäytymistä tuetaan?
12. Minkälaisia esteitä tai vaikeuksia koulutuksen suhteen on ollut? Mikä on huomattu erityisen onnistuneeksi tai toimivaksi?
TULOKSET
13. Mitkä ovat Lykky-koulutuksen keskeisimmät tulokset?
14. Millä tavalla tulokset näkyvät eri tasoilla? Esim. koulutettavien tasolla, paikallisesti, ajallisesti…
15. Millä tavalla Lykky-koulutuksen malli on tarkoitus siirtää?
LOPUKSI
16. Onko Lykky-hanke ja koulutus edennyt halutulla tavalla?
17. Onko jotakin, mitä haluaisit vielä kertoa Lykky-hankkeesta tai koulutuksesta?
Liite 3. 2011 vuoden koulutettavien haastattelurunko
- Liiketoimintasuunnitelman tai kehittämistehtävän tilanne koulutuksen alkaessa.
KOULUTUKSEN VAIKUTUKSET:
- Liiketoimintasuunnitelman tai kehittämistehtävän eteneminen.
- Vaikutukset yrittäjyyteen liittyvään osaamiseen.
- Uutta tietoa ja ymmärrystä. Yhteiskuntavastuullisuus, omat mahdollisuudet, toimintaympäristö yms.
- Motivaatio, uskallus, rohkeus. Yrittäjyyden koettu houkuttavuus.
- Yhteistyösuhteet ja verkostoituminen.
- Osaaminen verrattuna koulutuksen alkuun.
- Onko koulutus vaikuttanut elämässä muuten? Toimintatavat, työelämä, elämänhallinta…
KOULUTUKSEN ARVIOINTI:
- Tärkeimmät osa-alueet.
- Koulutusosioille arvosanat (0-5). Koulutuksen yleisarvosana (0-5).
- Yhteiskuntavastuullisuuden teemojen merkitys.
- Toimialan merkitys.
- Ryhmän merkitys.
- Vuorovaikutuksen toimivuus.
- Mitä parannettavaa?
YRITTÄJYYS:
- Liiketoimintasuunnitelman tai kehitystehtävän hyödyt.
- Toimialan hallinta.
- Suunnitelmat vastuullisen liiketoiminnan suhteen. Yhteiskunnallinen yritys, sosiaalinen yritys, yhteiskuntavastuullinen yritys.
- Tulevaisuuden suunnitelmat.
- Mahdollisuudet yritystoiminnan suhteen.
Liite 4.Vuoden 2010 koulutettavien kyselylomake