Käyttöönottoon liittyviä haasteita

Robotiikan käyttöönotossa suurimpia haasteita ovat taloudelliset seikat. Robotit ja niiden komponentit ovat yhä melko kalliita. Muita käyttöönottoon liittyviä haasteita aiheuttavat lailliset tai eettiset esteet sekä käyttäjien asenteet. Tekno-logioista tarvitaan vielä syvempää ymmärrystä, kuten kuinka roboteista saatai-siin yleiskäyttöisempiä sekä oppivampia ja arkkitehtuureista muokattavampia, tai kuinka käyttöön saataisiin moniagenttijärjestelmiä sekä pilvirobotteja, jotka lataisivat ohjelmistonsa pilvestä. Myös robottien integroiminen olemassa ole-viin hoitoympäristöihin, -järjestelmiin ja infrastruktuuriin on haastavaa. (Alho, Hänninen & Tammilehto, 2018.)

Lisäksi robotiikan käyttöönottoon liittyy monenlaisia haasteita paitsi työn-tekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta, myös palvelujärjestelmän sekä yhteis-kunnan tasolla. Esimerkiksi osa työntekijöistä näkee robotiikassa palvelujen kehitysmahdollisuuden, kun puolestaan osa pitää robotteja turhuutena tai ko-kee ne jopa uhkana työpaikkansa säilyttämiselle. Henkilöstön näkökulmasta katsottuna haastavaa on myös työajan resursointi ja työtehtävien järjestäminen niin, että riittävä perehtyminen robotin käyttöön ja ohjelmointiin on mahdollis-ta. Organisaation ja työyhteisön kannalta on tärkeää riittävä joustavuus, joka tekee mahdolliseksi robotiikkaa sisältävien palvelujen ottamisen osaksi palve-luprosesseja. (Pekkarinen & Hennala, 2016, s. 137-138.)

Asiakkaista toiset kokevat robotin käytön positiivisena, mutta toiset pitä-vät sitä lähinnä leluna. On myös tärkeää selvittää, mitä ajattelevat robotin käy-töstä henkilöt, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään puheen tai liikkeen väli-tyksellä. Niin työyhteisöjen, palvelujen kuin itse palvelujärjestelmänkin osalta haastavana tekijänä on roboteissa käytettävän teknologian valmius, käytettä-vyys, toimivuus ja luotettavuus. (Pekkarinen & Hennala, 2016, s. 138.)

Hyväksynnän esteiden alentamiseksi esimerkiksi fyysisen tai terveyden-hoidollisen tuen antamiseen suunnitellun robotin tulisi olla ulkoasultaan vaka-vasti otettavan näköinen. Toisaalta jotakin eläintä, kuten hylkeenpoikasta, kis-saa tai koiraa muistuttavat robotit toimivat lemmikkien tavoin ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi psykososiaalista tukea tarvitsevien hoidossa. (Robinson ym., 2014, s. 575.)

Palvelujärjestelmän tasolla robotiikan käyttöönotto vaatii suunnittelua esimerkiksi robotiikan roolin osalta, kuten onko robotti itsenäinen toimija vai työntekijän työntekemisen väline. Tämänhetkisen palvelurobotiikan avulla ei

vielä juurikaan pystytä korvaamaan ihmishoitajien tarvetta, mutta esimerkiksi fyysisesti kuormittavien tai hygieniaan liittyvien tehtävien hoitoon kehitettäväl-lä teknologialla voi olla vaikutusta työvoiman tarpeeseen ja työnkuvien muut-tumiseen. (Pekkarinen & Hennala, 2016, s. 138.)

Yhteiskunnan tasolla robotit hyväksytään varsinkin ihmiselle raskaiden, vaikeiden tai vaarallisten tehtävien tekemiseen, mutta niiden omaksuminen osaksi ihmisten arkea ja terveydenhoitoa on haastavampaa. Robottien yleisty-minen vaikuttaa niiden hyväksyntään esimerkiksi juuri hoito- ja hoivapalvelu-jen alalla, mutta hyväksyminen edellyttää tarkkaa suunnittelua muun muassa niiden tehtävien osalta, jotka voi hoitaa robotti, ja minkä hoitamiseen puoles-taan tarvipuoles-taan ihminen. Ihmisten ja robottien rinnakkain toimiminen onnistuu ehkä parhaiten silloin, kun molempien vahvuuksia osataan hyödyntää tilantee-seen sopivalla tavalla. Joskus tarvitaan enemmän inhimillisiä tunteita, älyä ja joustavuutta, joskus taas robotin voimaa, kestävyyttä ja tasalaatuista työtä.

(Pekkarinen & Hennala, 2016, s. 138.)

Joitakin ihmisen ikääntymiseen liittyviä keskeisimpiä ongelma-alueita, eli fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä sekä terveydenhoitoon ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia pystytään jo nyt helpotta-maan robotiikan avulla (Robinson ym., 2014, s. 575). Kehittämistyössä on kui-tenkin olemassa vielä monia haasteita sellaisten monitoimisten robottien ai-kaansaamiseksi, joihin voitaisiin toiminnallisen ja fyysisen tuen antamisen li-säksi yhdistää teknologioita, jotka esimerkiksi avustavat kommunikoimisessa, yhteydenpidossa ja älykodin toiminnoissa, havaitsevat kaatumisen ja tarjoavat pääsyn internetpalveluihin (Robinson ym., 2014, s. 581).

4 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN YHTEENVETO

Suomessa robotiikka-alan tutkimus ja kehitys on jonkin verran jäljessä verrat-tuna esimerkiksi Japaniin, Yhdysvaltoihin tai eräisiin muihin Euroopan maihin.

Robotiikan käyttöä ikääntyneiden kotona asumisen ja hoidon tukena on tutkittu kaikkein pisimpään Japanissa. Suomessa on vasta muutamia robottien valmis-tajia ja palvelurobotiikan palveluntarjoajia, mutta ala on voimakkaassa kasvus-sa ja meilläkin on toteutettu jo monenlaisia pilottikokeita, hankkeita ja ohjelmia, joiden avulla alan kehitystä pyritään edistämään. Uudenlaisen palvelurobotii-kan kehittäminen voi tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia, lisätä tuotta-vuutta ja kehittää palvelujen laatua muun muassa hyvinvointi- ja terveyspalve-lujen alalla.

Yksi keskeinen kotimaisen hoivarobotiikka-alan kehitykseen vaikuttava tekijä on se, millä tavoin sote-alan toimijat pyrkivät kehittämään palveluitaan.

Robotiikan mukaantulo hoivatyöhön edellyttää muutoksia muun muassa pal-velujärjestelmään ja -prosesseihin, työtehtäviin, työnjakoon sekä tietojärjestel-miin. Kotimaisten robotiikka-alan valmistajien ja palveluntuottajien mukaan ottaminen hoivapalvelujen kehittämiseen luo alalle kasvua sekä kehitys- ja lii-ketoimintamahdollisuuksia, joiden avulla suomalaista robotiikkaa on jatkossa mahdollista päästä markkinoimaan myös ulkomaille.

Monilla aloilla, kuten hyvinvointi- ja terveyspalveluissa on jo nyt nähtä-vissä työvoimapulasta johtuvia ongelmia, jotka on pyrittävä ratkaisemaan mahdollisimman pian muun muassa kehittämällä avuksi uudenlaista robotti-teknologiaa. Teknologisen osaamisen taso on Suomessa korkea, joten meillä on kaikki mahdollisuudet kuroa kiinni muiden maiden etumatkaa ja yltää robo-tiikka-alan tutkimuksessa ja kehityksessä kärkimaiden joukkoon.

Robotiikan käyttöönottoon ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tuek-si liittyy vielä lukuituek-sia haasteita. Robottien ja niihin kuuluvien komponenttien hinnat ovat tulleet jo jonkin verran alaspäin, mutta ne ovat edelleen suhteellisen kalliita. Muita ratkaistavia asioita ovat esimerkiksi eettiset, lainsäädännölliset ja asenteelliset esteet. Monia haasteita liittyy myös roboteissa käytettävään tekno-logiaan, sillä niistä on tarpeen kehittää entistä yleiskäyttöisempiä, oppivampia

ja muokattavampia. Lisäksi niiden integroiminen olemassa oleviin hoitoympä-ristöihin, -järjestelmiin ja infrastruktuuriin voi olla haastavaa.

Teknologian kypsyyteen liittyvien haasteiden lisäksi ratkaistavana on vie-lä monia muitakin kysymyksiä. Yksi tärkeimmistä on robottiteknologian hy-väksyminen osaksi vanhusväestön hoivapalveluita. Kaiken keskiössä on käyttä-jä, hänen todelliset tarpeensa ja kokemuksensa robotin käytön hyödyllisyydestä.

Robottien käytön yleistyessä ihmisten asenteet muuttuvat, ja roboteista tulee helpommin hyväksyttäviä myös hoito- ja hoivapalveluiden alalla. Robotiikan hyväksyttävyys osana vanhuspalveluita edellyttää kuitenkin huolellista suun-nittelua esimerkiksi sen osalta, mitkä tehtävät on mahdollista hoitaa hoivaro-bottien avulla ja missä tarvitaan edelleen ihmishoitajan läsnäoloa ja työpanosta.

Vuonna 2018 Euroopan komissiolle tehdyssä raportissa analysoitiin kaik-kiaan 58 Euroopan Unionin alueella toteutettua tutkimus- ja innovaatioprojek-tia, joiden avulla pyrittiin löytämään uudenlaisia teknologisia ratkaisuja, tuot-teita ja palveluja tukemaan vanhenevan väestön aktiivisuutta ja terveyttä. Tut-kimuksen perusteella vanhusväestön elämänlaatuun oli positiivisin vaikutus niillä projekteilla, jotka liittyivät kaatumisen ehkäisyyn sekä hyvää ikääntymis-tä tukevaan robotiikkaan.

Robotiikka-alan tutkimuksissa sekä robottien kehittämisessä on tärkeää ikäihmisten ja hoitajien mukaan ottaminen, sillä käyttäjien tulee olla aina tuot-teiden ja palvelujen suunnittelun keskiössä. Vain siten kehittäjät voivat ymmär-tää heidän näkemyksiään ja saada todenmukaisen käsityksen siitä, minkälaisis-sa asioisminkälaisis-sa ikääntyneet tarvitsevat tukea. Tällä on suuri merkitys robotiikkaa kohtaan koettuun hyväksymisen ja sitoutumisen suhteen. Robotin kokeminen hyödylliseksi auttaa sen hyväksymisessä. Lisäksi hyväksymiseen vaikuttavat esimerkiksi robotin ääni ja ulkonäkö sekä muut ominaisuudet, kuten helppo-käyttöisyys ja luottamusta herättävä toiminta.

Tutkimuksissa esiin tulleita, ikääntyneille suunniteltujen robottien tär-keimpiä toimintoja ovat muun muassa etäläsnäolon mahdollistaminen, muis-tuttaminen, tavaroiden etsiminen, tuominen ja nostaminen, kaatumishälytys, turvapuhelut, liikkumisen tukeminen sekä kotityöt. Kotona käytettävien ter-veydenhoitorobottien tärkeimpiä toimintoja ovat muun muassa elintoimintojen mittaaminen, perheen avustaminen seurannassa sekä yhteydenpidossa lääkä-riin, lääkkeistä muistuttaminen ja lääkinnän seuranta, etäyhteys hoitajiin ja lää-käreihin, kaatuneen henkilön havaitseminen ja avun hälyttäminen, kognitiivi-sen toimintakyvyn parantaminen, toimintaterapiassa avustaminen, loukkaan-tumisten seuranta sekä hoitajien tärkeimmissä tehtävissä avustaminen.

Kaikista haasteista huolimatta uudenlaisen robottiteknologian kehitys on tänä päivänä nopeaa. Tulevaisuudessa sen avulla pystytään niin Suomessa kuin muuallakin tarjoamaan entistä parempia ja monipuolisempia kotihoidon palve-luita ja samalla hillitsemään niistä aiheutuvia kustannuksia. Erityisen tärkeää on kotimaisten kokeilujen ja investointien lisääminen, jotta palvelurobotiikan valmistajat ja palveluntarjoajat pystyvät kehittämään liiketoimintaansa, luo-maan läheisiä suhteita hoivaekosysteemiin ja sitä kautta pyrkimään alan kehi-tyksen edelläkävijöiden joukkoon.

Suomi on teknologiamaa. Uudenlaisen, kehittyneen palvelurobotiikan avautumassa olevat markkinat tulevat tarjoamaan meillekin valtavasti uusia mahdollisuuksia. Alan kärkimaaksi pääseminen edellyttää meiltä kunnianhi-moista tavoitteiden asettamista, pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää suunnittelua sekä aktiivista ja määrätietoista tarttumista tarjottuihin mahdollisuuksiin.

Tähän mennessä hoivarobotiikan testaamista ja pilotointia on tehty enemmän hoitokodeissa ja muissa laitosympäristöissä kuin ikäihmisten kotona.

Kunnissa ja kuntayhtymissä yritetään kuitenkin löytää ratkaisuja, joiden avulla muun muassa pyritään tukemaan ja jatkamaan ikääntyvien itsenäistä kotona asumista, vähentämään laitoshoidon tarvetta ja saavuttamaan taloudellisia säästöjä. Kotihoidon palveluita pyritään tehostamaan, sillä henkilöstöstä on monin paikoin valtava pula, mutta asiakkaiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Kir-jallisuuskatsauksen pohjalta heräsi monia tähän aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joihin saatiin vastauksia toteuttamalla neljässä eri kunnassa ja sote-kuntayhtymässä haastattelututkimus, joka esitellään seuraavaksi.

5 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT

Tässä luvussa esitellään pro gradu -tutkielman empiirisen osuuden tavoitteita ja metodologiaa. Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa käy-tettiin tiedonkeruumenetelmänä puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja tul-kintateoriana sisällönanalyysiä. Aluksi esitellään tutkimuksen tavoitteet ja tut-kimuskysymykset. Sen jälkeen tarkastellaan kvalitatiivisen tutkimuksen omi-naisuuksia ja tavoitteita, sitten teemahaastattelun käyttöä tutkimusmenetelmä-nä ja sen jälkeen sisällönanalyysin käyttöä tulkintateoriana. Samalla perustel-laan lyhyesti näiden menetelmien käyttöä tässä tutkimuksessa.