ollessaan sopivalla etäisyydellä, mutta hylkivät toisiaan, kun niitä puristetaan yhteen. Tässä virkkeestä löytyy valtavasti maailmaa koskevaa informaatiota, jos vain käyttää hieman mielikuvistustaan ja ajattelee asiaa.”
Richard Feynman Vaihtoehtoisen suunnitelman havainnekuva.
VI.1
TUTKIMUSMETODIN JA TULOSTEN KYTKEYTYMINEN
Research-by-design -tutkimusmenetelmällä on mahdollista syventää puurakenta-miseen liittyvää osaamista sekä ymmärtää ideoinnin ja tavoitteiden toteutumisen korrelaatiota. Research-by-design voisi olla myös metodi, joka olisi osa suunnitte-lutyötä, kun rakentamisjärjestelmä on kehitysvaiheessa tai tavoitteet ovat muuten poikkeuksellisia. Tutkimuskirjallisuudessa viitattiin siihen, että suunnittelutehtävien riippuvaisuus toistensa lähtötiedoista aiheuttaa suunnitteluprosessiin ns. kriittisiä pisteitä, joihin kuuluvat tehtävät voidaan suorittaa ainoastaan yhteistyössä (Rii-hiluoma, 2017, s.1). Näitä pisteitä voidaan tunnistaa ja ennakoida suunnittelua tutkimalla. Suunnittelututkimuksessa on mahdollista ottaa etäisyyttä yksittäisistä suunnittelutehtävistä, syventää tietoa, kyseenalaistaa ja toisaalta luoda yhteyksiä suunnittelijoiden tai hankkeen toimijoiden välille (integroitumisen organisointi).
Tiedon kytkeytyminen ja vaikutus tutkittuun hankkeeseen voisi siten konkretisoitua myös toteutuksessa eikä ainoastaan tutkimuksellisesti.
VI.2
TUTKIMUKSEN YHTEENVETO
Hankkeen erityispiirteenä on ollut opiskelija-asunnot, teollinen puurakentaminen ja CLT-tilaelementtijärjestelmä. Osa tutkimuksen sisällöstä koskee spesifisti tämän hankkeen suunnitteluprosessia (case-study), mutta tutkimuksessa on painotettu research-by-design -metodin mukaisesti yleistettäviä aspekteja, ja täten toteut-taa tutkimuksen tavoitetta edistää teollista puurakentamista pyrkimyksessä kestä-vän arkkitehtuurin tavoitteisiin erityisesti asuntosuunnittelun ja kaupunkikuvallisuu-den näkökulmista. Tähän on tutkimuksessa tuotu lisäsyvyyttä hankkeen osapuolten haastatteluilla avaamalla keskusteluja haasteista ja kehitettävistä asioista.
Suunnittelututkimuksessa on vahvistunut ajatus, että CLT-tilaelementti-järjestelmä mahdollistaa hyvin arkkitehtuurillisten ideoiden kaupunkikuvallista ja asuntosuunnittelun liittyvää kehittelyä. Hankkeen ja suunnitteluyhteistyön näkö-kulmasta keskeistä on, että tietyt kriittiset periaatteet (tai mahdollisuudet) otetaan huomioon lähtien aivan luonnosvaiheesta.
Yhteenvetona voidaan nostaa integroitujen suunnittelutehtävien vaikutus toteutettavuuteen modulaarisen ja esivalmisteisen projektin suunnitteluproses-sissa. Tutkimuksessa on myös huomioitu vapaa ideakilpailumuoto, jossa ei etsitä rakentamistaloudellisesti optimoituja ratkaisuja. Yhdessä muutostarpeiden kanssa etupainoinen integroitu suunnitteluprosessi kasaa paineita suunnittelun ohjauksel-le. Yhtälö voi johtaa valitettaviinkin muutoksiin ja kompromisseihin laatutekijöis-sä suunnittelujunan edeteslaatutekijöis-sä. Tutkimuksessa tämä integroitumisen negatiivinen ilmiö on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi suunnitteluprosessin kehittämisalueeksi.
Tutkimuksen tuloksien yhteydessä tätä kehitysajatusta yleistettiin koskemaan myös laajemmin teollisen puurakentamisen edistämiseen.
Tutkielma vaihtoehtoisesta suunnitelmasta ehdotti miten ehdotussuunnit-teluvaiheen toimenpiteillä mm. asuntojakaumaan vaikuttamalla voisi olla mahdol-lista saavuttaa vielä enemmän laatutekijöitä (yhteisöllisyys, kaupunkikuvallisuus, asumisviihtyvyys) tinkimättä toteutuskelpoisuudesta. Monipuolisempi asuntoja-kauma puolestaan liittyy suurempaan tavoitteeseen asuntotuotannon sosiaalises-ta, toiminnallisesta ja elinkaareen liittyvästä kestävyydestä, joita on käsitelty tutki-muskirjallisuuden yhteydessä. Vaihtoehtoisen tutkielman ehdotussuunnittelua ja
toteutussuunnittelua yhdistävät operaatiot lisäksi havainnollistavat tutkimuksen päätelmiä integroidun suunnittelun luonteesta ja positiivisista vaikutuksista.
Keskeisenä havaintona on, että rakentamistavan kehitystä on luontevaa tehdä yhteistyössä akateemisen yhteisön, käytännön suunnittelun ja rakennusalan kanssa, kun tavoitteena on saada tuloksia ja kehittää kestävää rakentamista. Tutkit-tavassa hankkeessa yhteistyössä on ollut kolme isoa toimijaa enemmän tai vähem-män koordinoidusti, jotka kaikki ovat keskeisiä innovaatiokehityksessä: valtio, teol-lisuus ja yliopisto. Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma on luonut hank-keeseen konkreettisen yhteyden kansallisiin kestävän arkkitehtuurin tavoitteisiin.
Yliopiston arkkitehtuurin opetus ja opinnäytteeseen liittyvä tutkimus on puoles-taan laajentanut kestävän arkkitehtuurin holistisempiakin merkityksiä. Akateemi-sen toiminnan yhdistäminen ammatinharjoittajiin, rakennuttajiin ja rakentamisteol-lisuuteen mahdollistaa toimintaympäristön, jossa edellytyksiä kestävälle rakenta-miselle voidaan luoda.
Arkkitehtiopiskelijoille järjestettävän ideakilpailun myötä on hankkeen ja tutkimuksen mukaisesti mahdollista ideoida yliopisto-opetuksen yhteydessä uusia avauksia rakennusalalla.
VI.3
LISÄTUTKIMUKSET
Tutkimusta voisi jatkaa syventymällä muutamaan eri aspektiin, jotka kaikki liittyvät kestävän arkkitehtuurin tematiikkaan.
(i) Elinkaarivaikutusten arvioinnin ottaminen osaksi suunnittelua on keskeinen osa teollisen puurakentamisen kehittämistä, ja sen soveltamista arkkitehtisuunnitte-lun luonnosvaiheeseen olisi tärkeä kehittää, jotta vaihtoehtoiset ratkaisut tulee perusteellisesti tutkittua. Puurakentamisessa rakennetekniikan ja rakennejärjestel-mien tarkempi tutkiminen (mm. massiivipuulevy, rankarunko, pilari-palkki, hybridi, suur- tai tilaelementti) on osa tätä, jotta voidaan kehittää mm. muuntojoustavuut-ta, purettavaksi suunnittelua (design-for-assembly), materiaalitehokkuutmuuntojoustavuut-ta, mate-riaalien päästövaikutuksia, aineen kiertokulkua ja terveellisyyttä. Lisäksi kestävän asuntosuunnittelun arviointimenetelmiä tulisi tarkemmin integroida elinkaarivaiku-tusten arviointiin.
(ii) Tutkimuksen haastattelututkimuksessa esitettiin tutkimustarvetta liitos-osien vakiointiin sekä rakenteina toimivien puutuotteiden elinkaaren määrittämisestä pidemmälle ajalle (yli 100 vuotta).
(iii) Teollisen puurakentamisen ja esivalmistamisen osalta osoittautui tarpeen kehit-tää avointa tietoa ja osaamista mm. suunnittelun ohjauksen ja kustannustietouden kannalta integroidun suunnitteluprosessin tueksi.
Lähteet
Aalto, A. (1941). Euroopan jälleenrakentaminen tuo pinnalle aikamme rakennustaiteen keskeisimmän probleemin. Arkkitehti 5/1941, 75.
Alexander, C. (1964). Notes on the Synthesis of Form. Harvard, University Press.
Arvostelupöytäkirja, (2020). Puurakentamiseen tukeutuva opiskelija-asumisen ideakilpailu Suomen arkkitehtikouluissa 2019. Tampereen yliopisto.
Berthier, S. (2015). Timber in the buildings of Jean Prouvé: an industrial material. Construction history : journal of the Construction History Group. Chartered Institute of Building.
Brand, S. (1994). How Buildings Learn. Penguin Books.
Eskola, T. (2005). Arkkitehtuuri käsitteenä. Väitöskirja. Aalto yliopisto.
Haahtela Y. & Kiiras J. 2015. Talonrakennuksen kustannustieto. Haahtela-kehitys Oy.
RIL 262-2014, (2013). Taitava kuntarakennuttaja. Suomen rakennusinsinöörien liitto ry.
Junnonen, J & Kankainen, J. (2020). Rakennuttaminen. Rakennustieto.
Karjalainen, M. (2002). Suomalainen puukerrostalo puurakentamisen kehittämisen etulinjassa.
Väitöskirja. Oulun yliopisto.
Kilpailuohjelma, (2019). Puurakentamiseen tukeutuva opiskelija-asumisen ideakilpailu Suomen arkkitehtikouluissa. Tampereen yliopisto.
Kortelainen, J., Korhonen, N., Wennberg, N. (2018). Asuntoja opiskelijoille? Selvitys opiskelija-asumisen nykytilasta ja opiskelija-asuntojen tuotantotarpeesta. Ympäristöministeriön raportteja.
Kuoppa, J., Saarimaa, S., Ruoppila, S., Laine, M., Nieminen, N., Haverinen., (2020). Houkuttelevan asumisen ainekset. Yhdyskuntasuunnittelu.
Lacaton, A. (2020) Make Do. The Materials Book. Ed. Ruby, I & Ruby, A. Ruby Press.
Leppänen, E. (2016). Suunnittelun ohjaus rakennushankeessa. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Lindholm, M. (2009). Kustannushallinta rakennushankkeessa. Suomen rakennusmedia oy.
Lundgaard & Tranberg Architects (2005). Tietgen Dormitory. www.archdaily.com/474237/
tietgen-dormitory-lundgaard-and-tranberg-architects Haettu 10.1.2021.
Mattila, L. (2014). Tulevaisuuden kerrostalo. Diplomityö. Aalto yliopisto.
Mirza M., Harahap Y., Tregloan, K., Nervegna A. (2019). Rationality and Creativity Interplay in Research by Design as Seen from the Inside. Interiority 2019, Vol. 2, No. 2, 177-194.
Määttä, K., Hietala, J., Jutila, K. (2016) Puurakentaminen: Sääntelyn kapeikot ja kehittämisvaihtoehdot. Pellervon taloustutkimus PTT.
Nykänen, E., Häkkinen, T., Kiviniemi, M., Lahdenperä, P., Pulakka, S., Ruuska, A., Saari, M. Vares, S., Cronhjort, Y., Heikkinen, P., Tulamo, T., Tidwell, P., (2017). Puurakentaminen Euroopassa - LeanWOOD. Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Papanek, V. (1985). Design for the Real World. Thames & Hudson.
Partanen, J. (2015). Näkökulmia korkeakouluopiskelijoiden asumiseen – tutkielma Tampereen korkeakouluissa opiskelevien asumistyytyväisyyteen yhteydessä olevista tekijöistä.
Diplomityö. Tampereen yliopisto.
Partanen, J. (2016). Tampereen korkeakouluopiskelijoiden asuminen. Tampereen kaupunki, konserniohjausyksikkö, asuntotoimi.
Pitkänen, J. (2009). Asuinrakentamisen kustannuksen ohjauksen kustannustarkasteluja.
Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus Talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisuja 6/2009.
Puuinfo. (2012). Kestävät puujulkisivut. puuinfo.fi/wp-content/uploads/2020/06/Kestävät-puujulkisivut.pdf haettu 15.2.2021.
Rakennustietosäätiö, (2020). RTS-ympäristöluokitus. Haettu 10.4.2021. https://cer.rts.fi/rts-ymparistoluokitus/
Roggema, R.(2016). Research by Design: Proposition for a Methodological Approach. Urban Science.
RT 10- 11224, (2016). Talonrakennushankkeen kulku. Rakennustieto.
RT 10- 11284, (2017). Hankkeen johtamisen ja rakennuttamisen tehtäväluettelo HJR18.
Rakennustieto.
RT 10- 3253, (2020). Arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo. Rakennustieto.
Ruuska et al. (2013). Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset. Ympäristöministeriön raportteja.
Ruuska, A. (2018). Sustainability of Buildings - New Perspectives on Material-related Environmental Impacts of Buildings. Väitöskirja. Aalto yliopisto.
Saarijärvi, E. (2019). Suunnittelutyökalu joustavan ja yhteisöllisen opiskelija-asumisen kehittämiseksi. Diplomityö. Tampereen yliopisto.
Saarimaa, S. & Pelsmakers S. (2020) Better Living Environment Today, More Adaptable Tomorrow? Yhdyskuntasuunnittelu.
Scalet, T. (2015). Cross Laminated Timber as Sustainable Construction Technology for the Future. Thesis. Degree Programme of Sustainable Building Engineering. Helsinki Metropolia.
Sipiläinen, I. (2020). Katsaus teolliseen puurakentamiseen – puuelementit. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:16.
Sipiläinen, I. 2020. Katsaus teolliseen puurakentamiseen –puuelementit. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja.
Smith, R. (2010). Prefab Architecture: A Guide to Modular Design and Construction. Hoboken N.J: Wiley.
Smith, R. (2016). Off-Site and Modular Construction Explained. Off-Site Construction Council, National Institute of Building Sciences.
Sorri, S. (2017). CLT-tilaelementtikerrostalon rakennussuunnitteluohjeistus. Diplomityö.
Tampereen teknillinen yliopisto.
Stora Enso (2016). Building Systems by Stora Enso - Residential Multi-Storey Buildings. Stora Enso Division Wood Products.
Takano, A. (2015). Wood in Sustainable Construction - a Material Perspective. Väitöskirja. Aalto yliopisto.
Tervo, A. & Lilius, J. (2017). Urbaanien yksinasujien asuintilatoiveita. Yhdyskuntasuunnittelu.
Haettu 2.4.2021 http://www.yss.fi/journal/urbaanien-yksinasujien-asuintilatoiveita/
Tulonen, L. (2020), Korput – Korkeiden puukerrostalojen tutkimus. Diplomityö. Tampereen yliopisto.
Ympäristöministeriö, (2021). Puurakentamisen ohjelma. https://ym.fi/puurakentaminen Haettu 15.4.2021
Kiitokset
Kiitän viisaasta ja lämpimästä opastuksesta opinnäytteeni ohjaajia: professori, arkkitehti, tutkijatohtori Sofie Pelsmakers ja arkkitehti, tutkija Teemu Hirvilammi.
Erityinen kiitos kuuluu kilpailusuunnitelman toiselle tekijälle ja opiskelutoverille-ni Eero Kuokkaselle.
Kiitän haastatteluun osallistuneita merkittävästä panoksesta tutkimukselle, vaik-ka jätänkin heidät metodologisista syistä anonyymeiksi.
Arvokkaasta avusta ja tuesta aakkosjärjestyksessä kiitän: Arkkitehdit LSV, CoreLab - Rakennetun ympäristön avoin yhteiskehittämisalusta, Mika Hannu-la, Vesa Ijäs, Markku Karjalainen, Toni Kekki, Jonna Kraama, Katrina Lamberg, Janne Laukka, Lasse Linnamaa, Valtteri Meriläinen, Juhani Puhakka ja Sauli Ylinen.
Lopuksi kiitän arkkitehtiopiskelijoille järjestetystä idea-kilpailusta Tampereen yliopiston arkkitehtuurin osastoa, Tampereen opiskelija-asuntosäätiötä ja Ympä-ristöministeriön Puuohjelmaa.
Arkkitehtuurin yksikkö Diplomityö