Lähes jokaisen yläkouluikäisen taskussa tai repussa on teknologiaa, jonka avulla oppimisen haasteisiin voidaan vastata. Suuret teknologiayritykset kuten Google10, Microsoft11 ja Apple12 ovat rakentaneet vuosikymmenien aikana tuotteidensa sisään paljon erilaisia saavutettavuusratkai-suja. Esimerkiksi suomenkielinen puheesta tekstiksi -ominaisuus on ollut saatavilla Android- ja iOS-laitteissa jo useita vuosia. Erilaisia käyttöjärjestelmätason käyttöaputoimintoja löytyy nykyään jokaisesta tietokoneesta, tabletista ja puhelimesta. Sekä Android- että iOS-pohjaisten käyttöjärjestelmien aputoiminnoista voidaan löytää useita eri helppokäyttötoimintoja niitä tar-vitseville. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Siri, joka ohjaa käyttäjänsä navigointia lait-teessa ja internetissä.
Monet työkalut ovat siis usein jo valmiina oppilaan käyttämässä puhelimessa, tabletissa tai kannettavassa tietokoneessa. Valmiiksi saatavilla olevien sovellusten ohella lukivaikeuksien kompensointiin ja oppimisen tukemiseen voidaan käyttää lukuisia erilaisia avustavia teknolo-gioita. Näiden teknologioiden esittelyn lisäksi olemme artikkelissamme käyneet läpi alan uusin-ta tieteellistä kirjallisuutuusin-ta. Olemme myös pohtineet milloin ja mitä tulisi otuusin-taa huomioon, kun lukivaikeuksia kompensoivaa ja oppimista tukevaa tieto- ja viestintäteknologiaa otetaan avuksi käytännön opetustilanteissa.
Tekoäly, tekstintunnistus, puheentunnistus, datanlouhinta ja monet muut myös opetus- ja oppimiskontekstiin soveltuvat teknologiat ovat nyt 2020-luvun alussa siirtymässä yliopistojen ja tutkimuslaitosten laboratorioista ja tutkimushankkeista osaksi arkipäiväämme. Voimme olla varmoja, että tämän vuosikymmenen aikana on tulossa yhä tehokkaampia ja huomaamatto-mampia tapoja avustaa oppilaita, joilla on lukivaikeus. Tämä toki edellyttää sitä, että kouluis-sa käytetään digitaalisia oppimisympäristöjä, oppimateriaaleja ja muita teknologisia työkaluja mahdollisimman monipuolisesti oppimisen tukena.
Bewerly Woolf (2010) hahmotteli vuosikymmen sitten opetusteknologian tulevaisuudennä-kymiä, joihin kuuluivat muun muassa käyttöliittymien radikaali muuttuminen, uudet arvioin-titavat sekä yksilöllistyvä opetus. Yhdysvaltalaisessa Reimagining the role of technology in education -raportissa (South 2017) toivotaan, että tulevaisuudessa on käytössä yhä enemmän inklusiivisia oppimisen ja opettamisen sovelluksia, jotka ovat jokaisen oppilaan saavutettavissa. Raportin mukaan tähän tavoitteeseen päästään muun muassa lisäämällä erilaisia avustavia toimintoja sovelluksiin sekä kehittämällä opiskelua yksilöllistäviä työkaluja ja uudenlaisia adaptiivisia ar-viointikäyteitä.
Mitä nämä Woolfin ja Southin hahmottelevat tulevaisuuden työkalut voisivat olla? Esimer-kiksi uudet käyttöliittymät, kuten vaikka lisätty todellisuus ja painettava elektroniikka, tulevat mullistamaan käytössämme olevat oppimateriaalit. Jo tällä hetkellä olisi ”mahdollista” tehdä sellainen oppikirja, joka päivittäisi tietonsa ja saisi käyttöenergiansa valaistuksen välityksellä ja jossa olisi kosketuskäyttöliittymä. Tällainen oppikirja voisi fyysisesti näyttää ja tuntua ihan samanlaiselta teokselta kuin aiemminkin niin haluttaessa, mutta edellä mainitun teknologian varaan voisi rakentaa myös aivan uudenlaisia oppimateriaaleja, kalusteita ja tilakokonaisuuksia.
10 https://edu.google.com/intl/fi/why-google/accessibility 11 https://www.microsoft.com/en-us/accessibility 12 https://support.apple.com/fi-fi/accessibility
(Katz & Laru, 2017; Laru, Katz, Häkkinen & Järvelä, 2015.) Edellä mainittu kuvaus uudenlaisista oppikirjoista on esimerkki tutkimuksesta, jota tällä hetkellä tehdään laboratorioiden suojissa.
Tämä voi tuntua futuristiselta, mutta kyseessä on aiheesta perustutkimusta tekevien tietolii-kennetutkijoiden visio. Se, onko tulevaisuudessa käytettävä kompensoiva teknologia osana in-teraktiivista ”paperikirjaa” vai hajautettuna esimerkiksi silmälaseihin ja korvanappeihin, selviää meille vielä tämän vuosikymmenen aikana.
Lähteet
Ahvenainen, O. & Holopainen, E. 2014. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet. Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. Jyväskylä: Special Data.
Aro, M., Aro, T., Koponen, T. & Viholainen, H.
2012. Oppimisvaikeudet. Teoksessa M. Jahnukai-nen (toim.) Lasten erityishuolto ja opetus Suomes-sa. Tampere: Vastapaino, 299–331.
Beetham, H. & Sharpe, R. 2013. An introduction to rethinking pedagogy. Teoksessa H. Beetham & R.
Sharpe (toim.) Rethinking pedagogy for a digital age. London: Routledge, 25–36.
Bell, S. & McLean, B. 2016. 10 good practice in training specialist teachers and assessors of peo-ple with dyslexia. Teoksessa L. Peer & G. Raid (toim.) Special educational needs: A guide for inclusive practice. London: Sage, 152–167.
Björn, P. M., Aro, M. T., Koponen, T. K., Fuchs, L.
S. & Fuchs, D. H. 2016. The many faces of special education within RTI frameworks in the United States and Finland. Learning Disability Quarter-ly 39 (1), 58–66.
Björn, P. M., Aro, M., Koponen, T., Fuchs, L. S. &
Fuchs, D. 2018. Response-To-Intervention in Fin-land and the United States: Mathematics learning support as an example. Frontiers in Psychology 9, 800.
Brodin, J. 2010. Can ICT give children with disa-bilities equal opportunities in school? Improving schools 13 (1), 99–112. Celia. https://www.celia.fi.
(Luettu 16.1.2020.)
Edyburn, D. L. 2006. Assistive technology and mild disabilities. Special Education Technology Prac-tice 8 (4), 18–28.
Edyburn D. L. 2009. Response to intervention (RTI): Is there a role for assistive technology?
http://www.setp.netniilo/articles/article0903-1.
html. (Luettu 21.1.2020.)
European Agency for Special Needs and Inclusive Education (EASIE). 2014. https://www.europe- an-agency.org/sites/default/files/Five_Key_Mes-sages_for_Inclusive_Education_FI.pdf. (Luettu 21.1.2020.)
Giannouli, V. & Banou, M. 2019. The intelligibili-ty and comprehension of synthetic versus natural speech in dyslexic students. Disability and Reha-bilitation: Assistive Technology.
Heikkilä, R., Aro, M., Närhi, V., Westerholm, J. &
Ahonen, T. 2013. Does training in syllable recogni-tion improve readig speed? A computer-based tri-al with poor readers from second and third grade.
Scientific Studies of Reading 17, 398–414.
Katz, M. & Laru, J. 2017. Smart lighting and visible light communications: a happy marriage. PLAN DEVELOP DESIGN: Making smart cities and ar-chitecture. The 9th Annual Symposium of Archi-tectural Research. Arkkitehtuurin yksikkö, Oulun yliopisto. 29.11.–2.12.2017. Oulu.
Kuismanen, M., & Holopainen, L. 2013. Daisy-ää-nioppikirjat opiskelun tukena. Selvitys ääniop-pikirjojen käytöstä ja mahdollisuuksista perus-opetuksen oppilaiden opetuksessa Suomessa.
Itä-Suomen yliopiston julkaisuja, (9). Saatavilla pdf-muodossa: http://epublications.uef.fi/pub/
urn_isbn_978-952-61-1329-6/urn_isbn_978-952-61-1329-6.pdf. (Luettu 14.1.2020.)
Laru, J., Katz, M., Järvelä, S. & Häkkinen, J. 2015.
Interactive visible light communications: Using human-light interaction in learning contexts.
11th International Conference on Computer Supported Collaborative Learning. 7.–11.7.2015.
Göteborg.
LukiMat. 2019. Lukivaikeus. https://www.lukimat.
fi./lukeminen/tietopalvelu/lukivaikeudet-1. (Luet-tu 14.1.2020.)
Lyytinen, H., Eklund, K., Ronimus, M. & Lyyti-nen, P. 2019 Lukemaan oppimisen vaikeudet, nii-den varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy.
Teoksessa M. Takala & L. Kairaluoma (toim.) Lu-kivaikeudesta lukitukeen. Helsinki: Gaudeamus, 25–53.
National Disability Authority. 2012. What is Uni-versal Design. The 7 Principles. http://uniUni-versalde- http://universalde-sign.ie/what-is-universal-design/the-7-principles/
the-7-principles.html. (Luettu 20.1.2020.)
National Institute of Child Health and Human De-velopment (NICHD). 2000. Report of the National Rending Panel. Teaching children to read: an evi-dence-based assessment of the scientific research literature on reading and its implications for read-ing instruction: Reports of the subgroups. Wash-ington, DC: U.S. Government Printing Office.
Nordström, T., Nilsson, S., Gustafson, S. &
Svensson, I. 2019. Assistive technology applica-tions for students with reading difficulties: special education teachers’ experiences and perceptions.
Disability and Rehabilitation: Assistive Technolo-gy 14 (8), 798–808.
Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuun-nitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.
Paloneva, M.-S. & Mäkipää J.-P. 2019. Oppimateriaa-lien ja lukiapuvälineiden saavutettavuus. Teoksessa M. Takala & L. Kairaluoma (toim.) Lukivaikeudesta lukitukeen. Helsinki: Gaudeamus, 176–197.
Perusopetuslaki. 31 § 1 mom. (642/2010); 31 § 1 mom.
(477/2003).
Saine, N. L. 2010. On the rocky road of read-ing: Effects of computer-assisted reading intervention for at-risk children. Jyväskylä studies in education, psychology and social re-search, (400). https://jyx.jyu.fi/bitstream/han-dle/123456789/25616/1/9789513940928.pdf. (Luettu
Stetter, M. E. & Hughes, M. T. 2010. Computer-as-sisted instruction to enhance the reading compre-hension of struggling readers: A review of the liter-ature. Journal of Special Education Technology 25 (4), 1–16.
Svensson, I., Nordström, T., Lindeblad, E., Gus-tafson, S., Björn, M., Sand, C., Almgren/Bäck, G.
& Nilsson, S. 2019. Effects of assistive technology for students with reading and writing disabili-ties. Disability and Rehabilitation: Assistive Tech-nology, 1–13.
Takala, M. & Kairaluoma, L. 2019. Lukivaikeuden kanssa eteenpäin. Teoksessa M. Takala & L. Kaira-luoma (toim.) Lukivaikeudesta lukitukeen. Helsin-ki: Gaudeamus, 277–284.
Woolf, D. P. 2010. A roadmap for education tech-nology. National Science Foundation: Wash-ington, DC. https://cra.org/ccc/wp-content/
uploads/sites/2/2015/08/GROE-Roadmap-for-Ed-ucation-Technology-Final-Report.pdf. (Luettu 14.1.2020.)
Zikl, P., Bartošová, I. K., Víšková, K. J., Havlíčk-ová, K., KučírkHavlíčk-ová, A., NavrátilHavlíčk-ová, J. & ZetkHavlíčk-ová, B.
2015. The possibilities of ICT use for compensation of difficulties with reading in pupils with dyslex-ia. Procedia-Social and Behavioral Sciences 176, 915–922.