Graafikon työssä säännöllinen kommunikointi asiakkaiden kanssa on erittäin tärkeää.
Huomasin itse ainakin sen, että mitä nopeammin sain palautetta työstäni, sen sujuvam-min projekti eteni. Tämä siitä huolimatta, vaikka pystyinkin tekemään muita assetteja odottaessani. Liquidity-projektissamme olikin käytössä Facebook-ryhmä sekä Skype, joiden avulla pystyin nopeasti ja helposti viestittämään valmiiden luonnosten tai assetti-en olevan nähtävillä, ja toimeksiantajat itse pystyivät kertomaan, mitä grafiikkaa he seuraavaksi tarvitsivat. Tärkeät viestit ja viestit tilanteissa, kun muut vaihtoehdot eivät ole olleet asiakkaalle mahdollisia, lähetettiin sähköpostilla.
Graafisen materiaalin jakamiseen käytimme Dropbox-pilvipalvelua, jonka kautta oli helppo jakaa tiedostoja. Dropboxin avulla voi luoda erillisen kansion oman koneen työ-pöydälle, joka sisältää kaikki jaetut ja omat Dropbox-kansiot ja tiedostot. Liquidity-projektilla oli oma jaettu kansionsa, ja sen avulla pystyin tallentamaan kaikki tiedostot suoraan sinne, jolloin tiedostot automaattisesti päivittyivät verkon kautta ja välittyivät kansion jakaneille henkilöille.
Mitä palautteen kysymiseen tulee, osoittautui hyväksi käytännöksi samaan aiheeseen liittyvien luonnosten laittaminen samaan kuvaan ja kunkin luonnoksen numerointi, jol-loin asiakkaat pystyivät helposti vertailemaan luonnoksia ja kommentoimaan yksittäisiä ideoita. Haastavaa oli kuitenkin palautteen saaminen, sillä sitä ei saanut ymmärrettävästi kaikilta samalla kertaa heidän erilaisten aikataulujen vuoksi, ja välillä asiakkailla oli keskenään eri mielipiteitä asioista. Toisinaan asiaa vaikeutti se, etten aina tehnyt töitä kaikkien toimeksiantajien kanssa, jolloin yksi heistä saattoi sanoa minulle yhtä ja toinen jälkeenpäin toista. Toisaalta huomasin omien ja asiakkaiden näkökulmien eroavan välil-lä erittäin paljon, eli kuten Seegmiller (2002, 16–17) varoittaa, ymmärsin asian eri taval-la kuin toimeksiantaja oli sen tarkoittanut. Esimerkiksi kun eräs heistä käytti sanaa väri-käs, tarkoittaa värikkyys minulle usean värin käyttämistä, niin asiakkaalle se saattoi tarkoittaa värien kirkkautta. Tämän vuoksi oli tärkeää pyrkiä säännölliseen ja tiheään kommunikaatioon.
5 POHDINTA
Jokainen asiakaslähtöinen projekti on erilainen, ja varsinkin, jos toimeksiantaja on en-nestään tuntematon, voi vastaan tulla aiemmin kokemattomia koettelemuksia. Näin kävi minullekin, vaikka olen kerryttänyt kokemusta vastaavanlaisista tehtävistä eri toimek-siantajille. Kaikista projekteista, joissa olen ollut mukana, on Liquidity ollut ehdotto-masti haastavin.
Opinnäytetyöni alussa toimeksiantajan tavoitteena oli tehdä Liquidity-peliin kolme kart-taa, jotka kaikki olisivat sisältäneet kuusi tasoa. Tämä oli hieman liian kunnianhimoinen tavoite, ja projektin päättyessä opinnäytteeni osalta kartoista oli saatu tehtyä vasta yksi.
Graafiseen suunnitteluprosessiin tämä vaikutti siten, että varsinaisen käytettävän mate-riaalin määrä oli pienempi kuin mitä oli suunniteltu. Suurimmaksi ongelmaksi graafisen suunnittelun osalta osoittautui jo aiemmin mainittu toimeksiantajien kokemattomuus sekä ryhmän hajanaisuus, mikä näkyi muun muassa siinä, ettei projektilla ollut selkeää johtohahmoa. Tämän vuoksi minulla oli ikään kuin useampia esimiehiä, joiden erilais-ten mielipiteiden välillä minun tuli tasapainoilla. Niinpä pyrin kommunikoimaan koko toimeksiantajatiimin kanssa suunnitteluprosessin aikana, jotta graafista materiaalia ei tarvitsisi muuttaa jatkuvasti myöhemmin tulleiden kommenttien vuoksi.
Liquidity-projekti oli poikkeuksellinen myös siinä mielessä, että minulle suotiin graa-fikkona vähemmän vapauksia visuaalisten valintojen suhteen kuin aikaisemmissa pro-jekteissa. Toimeksiantajat halusivat olla hyvin pitkälle päättämässä graafisista elemen-teistä, mikä sikäli on ymmärrettävää, olivathan he tuotteen tilanneet. Lisäksi heillä oli mielessään jonkinlainen kuva siitä, millaista grafiikkaa he halusivat, vaikka kuva ei ol-lutkaan kovin tarkka. Suurimmaksi osaksi kyse oli makuasioista, mutta välillä tuntui siltä, että graafista alaa lukemattomat toimeksiantajani toimivat tunnepohjalta, tehden minun silmiini erikoisia graafisia valintoja. Lisäksi aikaa meni paljon toimeksiantajien mielenmuutoksiin grafiikan suhteen, ja jouduin usein muokkaamaan jo tehtyä, valmiiksi luultua materiaalia. Mutta asiakasprojektissa asiakkaan mielipide on tärkein, ja toimek-siantajat vaikuttivat tyytyväisiltä tuottamiini materiaaleihin.
Vaikka projekti ei edennytkään toimeksiantajieni suunnittelemalla vauhdilla, olen tyy-tyväinen tuottamiini materiaaleihin. Aluksi pystyin käyttämään suunnitteluun aikaa melko hyvin, ja pystyin tutkimaan ja luonnostelemaan mielestäni riittävästi, mikä myös
näkyy grafiikassa. Myöhemmin, kun paljon grafiikkaa kertyi tehtäväksi lyhyemmällä aikavälillä, niin jouduin tyytymään omaan tietotaitooni, mikä ei aina tuntunut riittävältä.
Osaan graafisia assetteja olisin myös halunnut panostaa enemmän, ja muun muassa käyttöliittymän elementit sekä tasoihin liittyvät assetit kaipaisivat minusta vielä hiomis-ta. Esimerkiksi valikoiden painikkeet eivät mielestäni vaikuta tarpeeksi teemaan sopivil-ta. Mutta lopun jo häämöttäessä horisontissa, jouduin tyytymään siihen tulokseen, jonka sain aikataulussa tehtyä (liite 1, liite 2).
Kaiken kaikkiaan voin todeta, että graafisessa suunnittelussa on aina kaksi toimijaa;
graafikko sekä asiakas. Graafisen suunnittelun kannalta paras asiakas on kuitenkin se, joka tietää, mitä haluaa niin, että graafikko säästyy turhalta työltä ja visuaalinen suunnit-teluprosessi ei hidastu. Huolellinen suunnittelu on graafisessa suunnittelussa tärkeää, ja aiheen tutkiminen vaikuttaa myös positiivisesti työn lopputulokseen.
Vastoinkäymisistä huolimatta opinnäytetyön tavoite graafisen suunnittelun prosessin tutkimisesta täyttyi kiitettävästi, johon vaikutti suurelta osin aineiston helppo saatavuus.
Sen ansiosta olen saanut arvokasta kokemusta ja tietoa graafisen suunnittelijan arjesta, jota voin hyödyntää Liquidity-projektin päätyttyä minun osaltani. Mitä projektiin it-seensä tulee, niin se oli raporttia viimeisteltäessä edelleen käynnissä, tosin uudella ni-mellä sekä graafikolla.
LÄHTEET
Ambrose, G. & Aono-Billson, N. 2010. Basics Graphic Design 01: Approach and Lan-guage. AVA Publishing, London, GBR.
Golombsky, K. & Hagen, R. 2010. White Space Is Not Your Enemy: A Beginner's Guide to Communicating Visually Through Graphic, Web and Multimedia Design.
Taylor & Francis Ltd.
Hashimoto, A., Clayton M. 2009 [2004]. Visual design fundamentals: a digital ap-proach. Boston: Charles River Media.
Inkinen, M. 2005. Typografia 4: Typografiset elementit ja mitat. Verkkosivu. Luettu 25.11.2012. www.valt.helsinki.fi/blogs/titta/post20.htm
Kohr, M. 2012a. Costume Reference. Opetusvideo. Katsottu 16.10.2012.
http://www.ctrlpaint.com/costume-reference/
Kohr, M. 2012b. Principles of Design: Balance. Opetusvideo. Katsottu 16.10.2012.
http://www.ctrlpaint.com/costume-reference/
Kohr, M. 2012c. Principles of Design: Emphasis. Opetusvideo. Katsottu 16.10.2012.
http://www.ctrlpaint.com/principles-of-design-emphasis/
Kohr, M. 2012d. The “Monkey House”. Opetusvideo. Katsottu 16.10.2012.
http://www.ctrlpaint.com/principles-of-design-emphasis/
Kohr, M. 2012e. Principles of Design: Movement. Opetusvideo. Katsottu 16.10.2012.
http://www.ctrlpaint.com/principles-of-design-movement/
Kohr, M. 2012f. Principles of Design: Rhythm and Repetition. Opetusvideo. Katsottu 16.10.2012. http://www.ctrlpaint.com/rhythm-and-repetition/
Kohr, M. 2012g. Principles of Design: Scale and Proportion. Opetusvideo. Katsottu 16.10.2012. http://www.ctrlpaint.com/principles-of-design-scale-and-proportion/
Kohr, M. 2012h. Principles of Design Series. Opetusvideo. Katsottu 16.10.2012.
http://www.ctrlpaint.com/principles-of-design-series/
Kohr, M. 2012i. Principles of Design: Unity. Opetusvideo. Katsottu 16.10.2012.
http://www.ctrlpaint.com/principles-of-design-unity/
Kurt, L. 2012. What is a Graphic Design Development Process? Blogikirjoitus.
5.4.2012. Luettu 24.10.2012. http://www.lisakurt.com/2012/04/what-is-a-graphic-design-development-process/
Laak, T. 2006. Saavutettavaa typografiaa, osa 1. Verkkoartikkeli. Luettu 25.11.2012.
http://saavutettava.fi/2006/03/24/saavutettavaa-typografiaa-osa-1/
Leborg, C. 2006 [2004]. Visual grammar. New York: Princeton Architectural Press.
Lupton, E. Phillips, J. 2008. Graphic Design: The New Basics. New York: Princeton Architectural Press.
Madden, A. 2011. Corel Painter versus Photoshop. Blogikirjoitus. Luettu 15.11.2012.
http://saavutettava.fi/2006/03/24/saavutettavaa-typografiaa-osa-1/
Näsänen, R. 2007. Visuaalisen käytettävyyden opas. 3. Painos. Luettu 19.11.2012.
http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/kognitiivinen_ergonomia/visuaalinen_kaytettavyys/Docu ments/Visuaalisen_kaytettavyyden_opas_2007.pdf
O’Grady, J. & O’Grady, K. 2008. The Information Design Handbook. East Sussex: Ro-tovision.
Preuss, S. 2010. The Elements of Cute Character Design. [Artikkeli]. Luettu 6.10.2012.
Seegmiller, D. 2002. Character Design And Digital Painting. Hingham, MA, USA:
Charles River Media.
University of Washington. N.d. What is Photoshop?. Www-sivu. Luettu 14.11.2012.
http://www.washington.edu/lst/help/graphics/photoshop/what-is-photoshop
Zwick, C., Schmitz, B. & Kühl, K. 2005. Fundamentals: Designing for Small Screens.
London: AVA Publishing.
KUVALÄHTEET
Anon. 2012. Kuvakaappaus Rayman Originsista. Viitattu 8.1.2013.
http://www.hopegaming.com/2012/01/rayman-origins/rayman-origins-screenshot-4/
IGN. 2011. Kuvakaappauksia Pokémon Blackista. Viitattu 8.1.2013. Muokattu.
http://www.ign.com/images/games/pokemon-black-version-nds-59687/4fa6cb5dcdc388ed13f59363,
http://www.ign.com/images/games/pokemon-black-version-nds-59687/4fa6cb5bcdc388ed13f58aca,
http://www.ign.com/images/games/pokemon-black-version-nds-59687/4fa6cb5dcdc388ed13f59369
Koivistoinen, J. 2009. Päävärit. Viitattu 8.1.2013.
http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0303010/1141990090210/11459 63213413/1146050784217/1146050885080.html
Manns, K. 2011. Kuvakaappaus Angry Birds-pelistä. Viitattu 8.1.2013.
http://pressxordie.com/2011/06/22/the-addictive-nature-of-angry-birds/angry-birds-screenshot/
Nelson, C. n.d. Thumbnail-luonnoksia. Viitattu 8.1.2013.
http://www.explore-drawing-and-painting.com/thumbnail-sketch.html Tiger Color. 2011. Väriympyrä. Viitattu.8.1.2013.
http://www.tigercolor.com/color-lab/color-theory/color-theory-intro.htm
LIITTEET 1 (2)