Kokonaisvaltainen kuva triangulaation avulla

Keräsin aineistoa pääasiallisesti haastattelujen ja kyselyiden avulla. Näitä tukevana ai-neistonkeruumenetelmänä käytin osallistuvaa havainnointia (ks. Kuvio 1). Greyn pitä-mä luento toisen asteen oppilaitoksessa ei kuulu varsinaiseen aineistooni, mutta se toimi ensiarvoisen tärkeänä lähteenä tehdessäni kyselylomakkeet luentoa kuunnelleille opis-kelijoille sekä haastattelurungon ryhmän opettajalle. Lisäksi luento antoi vankan käsi-tyksen Greystä henkilönä ja hänen taiteellisesta tuotannostaan.

Monipuolisen aineiston vuoksi voidaankin puhua niin aineistotriangulaatiosta kuin myös menetelmätriangulaatiosta – onhan monipuolinen aineisto myös kerätty eri mene-telmin. Jos erityyppiset aineistot ja menetelmät vastaavat erilaisiin kysymyksiin, luotet-tavuus ei ole keskeisin triangulaatiolla haettava etu, vaan kyse on ennemminkin koh-teesta saatavan kuvan kokonaisvaltaisuudesta (Ronkainen ym. 2011, 105). Tutkimuk-sessani pyrin triangulaatiolla nimenomaan valaisemaan tapausta eri kanteilta, ja tuo-maan tapaukseen eri tavoin osallistuvien ihmisten erineviäkin mielipiteitä esille. Kuvi-ossa 1. on kuvattuna eri aineistojen kautta haettua kokonaisvaltaisuutta. Tutkimuksen keskiössä ovat Greyn taideteot – yhteisötaideprojekti Setalaisten kanssa sekä luento toi-sen asteen oppilaitoksessa. Näitä tekoja tarkastelen pääasiassa keräämäni aineiston läpi.

Kuitenkin myös omat havaintoni vaikuttavat tulkintoihin.

Kuvio 1. Triangulaatio

KRIS GREYN TAIDETEOT

Setalaisille sekä Greyn luentoa kuunnelleille opiskelijoille laadin kyselylomakkeet (Liit-teet 2 ja 6). Kyselylomakkeissani käytin avoimia kysymyksiä, sillä halusin vastaajien ilmaisevan ajatuksiaan omin sanoin. Avoimet kysymykset antavat vastaajalle mahdolli-suuden sanoa, mitä hänellä on todella mielessään, kun taas monivalintatyyppiset kysy-mykset kahlitsevat vastaajan valmiiksi rakennettuihin vaihtoehtoihin (Hirsjärvi ym.

2009, 201). Avointen kysymysten muodossa etuna on myös se, että vastausten joukossa voi olla hyviä ”ideoita”. Avointen kysymysten tulee kuitenkin olla riittävän yksiselittei-siä ja niistä tulisi poistaa kaikki väärinymmärtämismahdollisuudet. Ymmärrettävyyttä voi testata ennen varsinaista tutkimustilannetta koehenkilöillä. (Valli 2010, 108–109, 126.) Setalaisille laatimaani kyselylomaketta kävin läpi Greyn ja Anniina Aunolan kanssa tarkentaen kysymystenasettelua. Toisen asteen opiskelijoille suunnattujen kysy-myksien selkeyttä pohdin opiskelijakollegani kanssa.

ANTI-festivaaleille tultuani olin valmistautunut kyselylomakkeiden käyttöön. Olin myös miettinyt haastattelun toteuttamista, mikäli sopivia haastateltavia löytyisi. Haas-tattelulla sain paljon arvokasta tietoa, jota kyselylomakkeissa ei tullut esille. Haastatte-lussa onkin monia etuja suhteessa kyselylomakkeeseen. Haastattelua käyttämällä ihmi-nen nähdään tutkimustilanteessa subjektina, merkityksiä luovana ja aktiivisena osapuo-lena. Haastattelun avulla voidaan saada monitahoisia ja moniin suuntiin viittaavia vas-tauksia. Haastattelua käytetään usein myös arkojen tai vaikeiden aiheiden tutkimiseen.

Osa tutkijoista kuitenkin pitää kyselylomakkein kerättävää aineistoa aroissa aiheissa sopivampana, koska tutkittava voi tällöin jäädä anonyymiksi ja tarkoituksellisesti etäi-seksi. (Hirsjärvi & Hurme 2008, 35.) Tutkimuksessani sain haastattelun kautta kysely-lomakkeisiin verrattuna monipuolisempaa ja syvällisempää aineistoa. Monin eri mene-telmin kerätty aineisto oli tutkimukseni kannalta oikea ratkaisu.

Ilmapiiri koko festivaalin ajan oli hyvä, ja koin, ettei läsnäoloni häirinnyt Setalaisia.

Vaikka he olivat tietoisia tutkimuksestani, uskon, että he suhtautuivat minuun ennem-minkin festivaalivieraana kuin tutkijana. Kävin iltatapahtuman aikana useita hyviä kes-kusteluja Setalaisten kanssa ja löysin useita vapaaehtoisia haastateltavia. Lopulta kaksi pääsi seuraavan päivän haastatteluun, muiden jäädessä pois aikatauluongelmien vuoksi.

Halusin nimenomaan haastatella heitä yhdessä, jotta tilanteesta muodostuisi keskuste-lunomainen.

Parihaastattelu on ryhmähaastattelun yksi alalaji. Ryhmähaastattelu sopii hyvin pienois-kulttuurien merkitysrakenteiden tutkimiseen tai tietojen saamiseen haastateltavien sosi-aalisesta ympäristöstä. Ryhmähaastattelua voidaan pitää keskusteluna, jonka tavoite on verraten vapaamuotoinen. Siinä osanottajat kommentoivat asioita melko spontaanisti, tekevät huomioita ja tuottavat monipuolista tietoa tutkittavasta ilmiöstä. Ryhmähaastat-telussa haastattelija puhuu useille haastateltaville yhtä aikaa ja suuntaa väliin kysymyk-siä myös ryhmän yksittäisille jäsenille. (Hirjärvi & Hurme 2008, 61.) Halusin pitää pa-rihaastattelun hyvin avoimena – tein kuitenkin lyhyen muistilistan itselleni, mitä teemo-ja haluaisin haastattelussa käsiteltävän (Liite 3). Tavoitteenani oli kuitenkin antaa haas-tateltavilleni mahdollisimman paljon tilaa kertoa näkemyksistään vapaasti ilman tarkko-ja tarkko-ja johdattelevia kysymyksiä. Nauhoitin haastattelun, jotta pystyin keskittymään muis-tiinpanojen kirjoittamisen sijasta vuorovaikutukseen haastateltavieni kanssa.

Toisen asteen opiskelijaryhmän opettajan haastattelussa käytin puolistrukturoitua haas-tattelumenetelmää eli teemahaastattelua. Teemahaastattelulle on ominaista, että jokin haastattelun näkökohta on lyöty lukkoon, mutta ei kaikkia. Yksityiskohtaisten kysymys-ten sijaan haastattelu ekysymys-tenee tiettyjen keskeiskysymys-ten teemojen varassa. Tämä vapauttaa pää-osin haastattelun tutkijan näkökulmasta ja tuo tutkittavan äänen kuuluviin. Teemahaas-tattelu ottaa huomioon sen, että ihmisten tulkinnat asioista ja heidän asioille antamansa merkitykset ovat keskeisiä, sekä sen, että merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa.

(Hirsjärvi & Hurme 2008, 47–48.) Myös tämän haastattelun nauhoitin, jotta pystyin keskittymään vuorovaikutukseen. Etukäteen laatimani kysymykset (Liite 7) toimivat haastattelutilanteessa tukenani, mikäli tutkimani ilmiöt eivät muuten nousseet esille.

Haastattelussa nousi käsiteltäväksi myös teemoja, joita en ollut aavistanut, ja se toi tut-kimukseeni uusia näkökulmia. Olenkin tyytyväinen valitsemaani menetelmään, joka todella toi haastateltavan ääneen kuuluviin. Näen uudet näkökulmat tutkimukseni kan-nalta antoisina – nähdäänhän laadullisen tutkimuksen työvaiheet enemmän syklimäisenä kuin suoraviivaisena. Tutkimuskysymyksetkin voivat muokkaantua tutkimusprosessin myötä, mikäli se on perusteltua. Laadullisessa analyysissa tutkijan pitäisikin yllättyä tai

oppia tutkimuksensa kuluessa. Uuden oppiminen edellyttää, että tutkimuskohteesta muodostetut ennakko-oletukset tiedostetaan ja näin ollen otetaan huomioon tutkimuksen esioletuksina. (Eskola & Suoranta 1998, 20.) Ennakko-oletusten murtumat ovat yleensä pelkästään hyväksi tutkimukselle, sillä kuuntelemalla aineistoaan tutkija saa tilaisuuden löytää ja tuoda esiin haastateltavien puheessa esiintyviä uusia jäsennyksiä (Ruusuvuori, Nikander & Hyvärinen 2010, 16).

Grey tapasi Seta-nuoria useaan otteeseen syyskuun aikana. Näihin festivaalia edeltäviin tapaamisiin en Greyn pyynnöstä osallistunut, koska hän halusi rakentaa luottamuksellis-ta suhdetluottamuksellis-ta nuoriin. Ulkopuolisen tutkijan läsnäolo olisi voinut hankaloitluottamuksellis-taa tämän suh-teen rakentumista. Festivaalin aikana tapahtuvissa tapaamisissa puolestaan olin mukana tarkkailijana, mutta etenkin kokijana. Osallistuvassa havainnoinnissa on tyypillistä, että tutkija osallistuu tutkittavien ehdoilla heidän toimintaansa. Käytännössä havainnoija osallistuu ryhmän elämään, mutta tekee tutkittavilleen myös kysymyksiä. Havainnointi voi kohdistua rajattuihin kohteisiin tai pyrkimyksenä voi olla kokonaisvaltaisen kuvan saaminen tutkittavien elämästä. (Hirsjärvi ym. 2009, 216–217.)

Havainnointia voidaan jakaa eri lajeihin: suoraan havainnointiin, tulkinnoista ja vaiku-telmista – usein vuorovaikutuksesta tai ihmisten välisistä suhteista muodostuviin ha-vaintoihin, henkilökohtaisista, tutkijan omaan tuntemukseen ja kokemukseen liittyviin muistioihin perustuviin havaintoihin ja vielä neljänteen, jälkikäteen kenttämuistiin-panojen perusteella kirjoitettuihin tarinoihin (Ronkainen ym. 2011, 115–116). Omat ha-vaintoni ovat tulkinnoista ja vaikutelmista muodostuvia havaintoja sekä omaan tunte-mukseen ja koketunte-mukseen liittyviä havaintoja. Havaintoni ovat lähinnä muin menetel-min kerättyä aineistoa tukevaa aineistoa. Havainnoinnin myötä suhtaudun muun aineis-ton analysointiin tietyin ennakko-oletuksin. En kuitenkaan halua havaintoihin perustu-vien oletusten vääristää tai etenkään kumota muusta aineistosta esiin tulevia, havain-toihini nähden ristiriitaisia seikkoja.