Kokemusarvioijan osallisuuden hyötyinä haastateltavat toivat esiin kokemusarvioijan kuntoutumisen, terveyspalvelujen laadun paranemisen ja kokemusarvioijan yhteis-kunnallisen täysivaltaistumisen (ks. kuvio 8).
Kuvio 8. Kokemusarvioijan osallisuuden hyödyt.
Kokemusarvioijan kuntoutuminen
Kokemusarvioijat kuvasivat osallisuuden tukevan omaa kuntoutumista (ks. kuvio 9).
Kokemusarvioijana toimiminen oli lisännyt aktiivisuutta, vaikuttanut terapeuttisesti, tukenut myönteistä minäkuvaa ja antanut mahdollisuuden kuulua ryhmään.
Kuvio 9. Kokemusarvioijan kuntoutuminen osallisuuden hyötynä.
Kokemusarvioijan kuntoutuminen
Terveyspalvelujen laadun paraneminen
Kokemusarvioijan yhteiskunnallinen täysivaltaistuminen
Kokemus-arvioijan
osallisuu-den hyödyt
Uudet sosiaaliset suhteet ja yhteenkuuluvuus
Myönteisempi minäkuva Aktiivisuuden lisääntyminen
Terveyspalvelujen laadun paraneminen Kokemusarvioijan
yhteiskunnallinen täysivaltaistuminen
Kokemusarvioijan kuntoutuminen Toiminnan kokeminen
terapeuttisena
Aktiivisuuden lisääntyminen
Monet haastateltavat kertoivat, miten huono psyykkinen kunto oli vähentänyt merkittävästi osallistumista ja aktiivista toimintaa. Haastateltavat kuvasivat sairauden aiheuttamaa kiinnostuksen puutetta ja voimattomuutta passiivisuuden taustalla.
”kyllä minä ainaki olin monta vuotta niin huonossa kunnossa että minä en juurikaan osallistunut yhtään mihinkään”
”tietysti masennus teki sen että se lähtemisen kynnys oli hirveen korkee, mihin tahansa lähtemisen, ja ja minkä tahansa tekemisen … et jos sä oot kovin masentunu ni se on ihan sama mitä ympäristössä tapahtuu tai on tapahtumatta, tai toisten asioitten, ei liikauta hetkauta yhtään. … itteeni ku aattelen ni jos mä siel kotona olin ni ehän mä pystyny enkä halunnu”
Kokemusarvioijana toimiminen on haastateltujen mukaan tuonut elämään sisältöä ja aktiivisuutta. Moni haastatelluista toimi hyvin aktiivisesti erilaisissa kokemus-asiantuntija- ja vertaistukitehtävissä. Sairaudesta aiheutuneen vetäytymisen tilalle haasteeksi olikin voinut nousta aktiivisuudesta johtuva kiire.
”mä oon niinku lähteny rohkeemmin ja osallistunu enempi … se on vaan helpompaa se lähteminen ja helpompaa se osallistuminen”
”kyllähän se sillain ihan selkeesti toi sisältöä elämään ja oli jopa, tai tosi paljon enemmän sitä aktiviteettia joka pitää myös omaa, omaa vointia ja työ- tai siis kuntoa yllä, ja semmosta mielenvireyttä”
”Hirmu kiire. Siis paljon enemmän tuota pitäis pystyä tekemään tai keretä tekemään ku kerkee ja sitte joskus joskus tuntuu siltä et nyt ei yksinkertasesti jaksa enää et se että pitäis osata ehkä pikkusen hiljentää.”
Toiminnan kokeminen terapeuttisena
Kokemusasiantuntijan ja kokemusarvioijan koulutuksessa sekä toiminnassa mielen-terveyskuntoutujat käyvät läpi omaa tarinaansa. Haastateltavat kertoivat omien kokemusten työstämisen olevan henkisesti raskasta, mutta toisaalta hyvin terapeuttista.
Haastatellut kokivat toimimisen erilaisissa kokemusasiantuntijatehtävissä omaa kuntou-tumista ja raittiutta tukevana. Päihderiippuvaisen kuntoukuntou-tumista oli tukenut myös uusien sosiaalisten kontaktien saaminen kokemusarvioijana toimimisen kautta.
”jokanen kerta ku käy oman tarinansa vetämässä jossain ni se on äärimmäisen raskas. … Ja joka kerta sä tavallaan revit ittes niinku auki siihen ja kaikkien tavallaan, jos sanotaan näin ni riepoteltavaks … vaikka sitte niinku se on rankkaa ni se on tosi terapeuttista käydä se oma juttunsa
aina läpi … sen jälkeen siinä tapahtuu semmonen pikakuntoutuminen uuestaan.”
”on se (oman tarinan jakaminen) ihan semmonen voimauttava kokemus.”
”kun minä tätä työtä teen niin se on tae minun raittiudestani, se on se ykkösasia, ja sitte ku minä tätä työtä teen mielenterveyspuolella ni se on koko ajan minun kuntoutumiseeni aina pykälä lisää”
”mä oon törmänny koko ajan uusiin raittiisiin ihmisiin ja sitä kautta saanu uuden ystäväpiirin, ja se on niinku tukenu sitä mun omaa raittiutta.”
Kokemusarvioijana toimiminen oli haastateltavien mukaan tuonut uudenlaisen näkö-kulman omaan sairastumiseen ja kuntoutumiseen. Kokemus psyykkisestä sairaudesta oli kääntynyt voimavaraksi, kun se aiemmin on tuntunut pelkästään painolastilta. Mahdolli-suus hyödyntää omia kokemuksia on ollut haastateltavien mukaan voimaannuttavaa.
”mut mä oon kääntäny sen asian niinku voimavaraks, et mä nään siitä vaan valosat puolet”
”että tota kokemuksia käytetään hyväksi että ne ei oo ainoastaan painolastia
… mun mielest se on ihanaa kun tota mä pystyn hyödyntämään niitä mun kokemuksia. Se on niinkun siis siitä se lähtee se voima … elikä sillä tavalla se niinkun voimaannuttaa”
Kokemusarvioijat kertoivat, että kokemusarviointitoimintaan osallistumisella on ollut todella merkittäviä positiivisia vaikutuksia omaan elämään. Eräs pidempään toimin-nassa mukana olleista kuvaili löytäneensä elämäänsä uuden suunnan ja tarkoituksen kokemusarviointitoiminnan kautta.
”että se muutti kyllä minun elämäni kyllä hyvinkin täydelleen.”
”se on antanu mulle elämässä uuden suunnan ja sitte voimaannuttanu… se on antanu mun elämälle tarkotuksen tällä hetkellä”
Myönteisempi minäkuva
Osallisuus kokemusarvioijana oli haastateltavien mukaan vaikuttanut myönteisesti heidän itsetuntoonsa. Useat haastateltavat toivat esiin psyykkisestä sairastumisesta aiheutuneita itsetunto-ongelmia. Jo kokemusarviointikoulutukseen hakeutumisvaiheessa osa kuntoutujista oli epäillyt omia valmiuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Koulutukseen pääseminen olikin tämän vuoksi ollut jo itsessään voimaannuttava kokemus.
”ehän mä uskonu et mä ees pääsen siihen, et pääsen siihen haastatteluun … Mä aattelin et ohan niitä parempiiki niinku siis sillä tavalla, et se heikko itsetunto mikä oli. … sit tuli ilmotus että mä oon päässy, se oli tosiaan niinku semmonen niinku voimaannuttava semmonen tapahtuma”
Monet kuvasivat kokemusasiantuntijoiksi ja kokemusarvioijiksi kouluttautumisen lisänneen itsetuntemusta ja auttaneen löytämään erityisesti omia voimavaroja ja vahvuuksia. Toisaalta yksi haastateltavista koki, ettei koulutus tai kokemusarvioijana toimiminen ole muuttanut häntä ihmisenä, sillä hänellä ei ole ollut itsetuntoon tai minäkuvaan liittyviä ongelmia.
”kyllähän se tietysti oli tutkimusmatka omaan itteensä että niitä voimavaroja löyty … että uusia ulottuvuuksista itestä”
”sitä alettiin käyttään tavallaan omia parhaita puolia”
”Mä oon aina ollu sama ihminen ja samanlainen … et joillekin se voi olla semmonen ku puhutaan jostain voimaantumisesta ja ihmeellisestä heräämisestä ja sellasesta mut kun mä oon aina ollu sellanen.”
Haastatellut kertoivat, että kokemusarvioijan osallisuus oli myös vahvistanut tunnetta omasta arvosta. Haastatteluissa nousi esiin mahdollisuus kokea itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Hyväksytyksi tuleminen omana kokonaisena itsenä, sairauksineenkin, on ollut monelle haastateltavista merkittävä kokemus. Eräs haastateltavista ilmaisi tuntevansa itsensä kokonaiseksi toimiessaan kokemusasiantuntijana.
”must se oli nii ihanaa et mä sain löytää itseni sen koulutuksen kautta. … mä sain kyllä niinku oman itsevarmuuteni takaisin sen koulutuksen myötä. Ja se on siis tosi paljon.”
”että mä oon kokonaisuutena arvokas, että se sairauskin mussa on arvokasta
… et mä niinkun tunnen itseni kokonaiseksi kokemusasiantuntijana”
”se on niinkun ihana tunne kun tota sut hyväksytään semmosena kun sä oot”
Uudet sosiaaliset suhteet ja yhteenkuuluvuus
Oleminen osa jotakin suurempaa kokonaisuutta nousi haastatteluaineistossa esiin yhtenä osallisuuden määritelmänä. Monelle haastateltavista psyykkinen sairastuminen oli johtanut eristäytymiseen. He kuvasivat, kuinka psyykkinen sairaus ja voimavarojen puute voivat olla esteenä sosiaalisille kontakteille. Lisäksi eristäytymisen taustalla voi olla sairauden aiheuttama häpeä.
”(osallisuus on sitä) et ollaan osa jotakin isompaa kokonaisuutta tai pienempää”
”mä eristäydyin ja mä en uskaltanu olla ihmisten kanssa tekemisissä koska mä koin et mä oon ainoa jolla on tämmösiä ongelmia”
”ku ehän mä jossain vaiheessa mä kävin kaupassa ja menin takas kotiin ja siinä saatto olla viikon aikana se aikuisihmisten kontakti”
Kokemusarvioijan osallisuuteen liittyy haastateltavien mukaan vertaisryhmän tarjoama tuki, hyvä ryhmähenki, luottamuksellinen keskustelu ja mielekäs yhdessä toimiminen.
Osa vertaistukea on toisen kuntoutumisen näkemisen kautta heräävä toivo. Eräälle haastatelluista toisen koulutettavan kuntoutumistarinan kuuleminen oli ollut merkittävä kokemus.
”sitte yhdessä tekemisen ilo”
”siel oli hirveen vapaa ilmapiiri ja siellä pystyttiin puhumaan hirveen syvällisiä ja vaikeistakin asioista ihan keskenäänkii.”
”mun elämässäni oli myös suuri asia tämä XX:n tutustuminen … XX:n ku mä nään tässä ja nyt ja tiedän mitä hänen elämänsä on joskus ollu niin … et tota hirveesti mä oon saanu niinku uskoo siitäkin että … voi kuntoutua”
Ammattilaisten kanssa toimiminen on tuonut mukanaan uusia sosiaalisia suhteita, mutta useat haastateltavat toivat esiin, etteivät koe pääsevänsä aidosti sisään ammattilaisten ryhmään. Työryhmän jäsenenäkin kokemusarvioija voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi.
Eräs haastateltavista kuvasi toimimista ilman vertaisen tukea eli ainoana kokemusasiantuntijana esimerkiksi työryhmässä yksinäisenä osallisuutena.
”enhän mä koskaan niinkun keskustele näiden (ammattilaisten) kanssa kahvikupin ääressä … se osallisuus on aika yksinäistä että ku sä oot siellä ainoona kokemusasiantuntijana … ni sä oot siellä kyllä yksin, niinkun siinä ryhmän, niinku pääse siihen ryhmään, saa sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta samalla tavalla. … mä oon siellä (työryhmässä) kuntoutujana enkä ihmisenä
… mä koen sen niin, että se leimaa mut niin vahvasti”
Terveyspalvelujen laadun paraneminen
Kokemusarvioijat näkivät osallisuutensa hyötynä terveyspalvelujen laadun paranemisen (ks. kuvio 10). Osallisuuden uskottiin kehittävän palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja inhimillisyyttä. Kokemusarviointia kuvattiin keinona tavoittaa aito asiakasnäkökulma.
Kuvio 10. Terveyspalvelujen laadun paraneminen osallisuuden hyötynä.
Asiakasnäkökulma kehittämistyöhön
Kokemusarvioijien osallisuuden nähtiin tuovan asiakasnäkökulmaa terveyspalvelujen kehittämistyöhön. Asiakasnäkökulman tulisi monen haastateltavan mukaan olla kehittä-mistyön perusta. Kysyttäessä kokemustiedon merkityksestä kehittämistyössä, haastatel-tavat käyttivät muun muassa sanoja ”huima”, ”erityinen” ja ”olennainen”.
KH: ”Mikä merkitys sillon että kokemustieto on mukana ku kehitetään palveluja?”
H: ”No todella suuri merkitys mun mielestä, et se on aivan olennaista, et sillä päästään kuitenki parhaimmassa tapauksessa, parhaimmissa projek-teissa ni sillähän päästään sinne ytimeen”
H: ”No siis kyllähän sillä on mun mielestä tosi huima merkitys”
H: ”must tuntus että siihenhän sen kaikki pitäs perustua, taikka siis mä joka oon käyttäny niitä palveluja niin niin tota siis mähän tiedän et miten mä koen ne ja mitä oisin halunnu muuta tai ollu haluamatta.”
Terveyspalvelujen toimivuutta voivat haastateltavien mukaan arvioida parhaiten pal-velujen käyttäjät. Kokemusarvioinnin avulla voidaan parantaa myös arvioinnin luotetta-vuutta, sillä ammattilaisten ei koeta voivan objektiivisesti arvioida omaa työtään.
Ammattilainen arvioi haastateltujen mukaan palveluja aina ammattilaisten näkö-kulmasta toisin kuin kokemusarvioija.
”mun mielestä sitä tietoa kun ei vaan muuten saa kun sitten kysymällä niiltä ketkä siellä palvelujen parissa pyörii.”
Asiakaslähtöiset ja inhimilliset palvelut
Asiakasnäkökulma
kehittämistyöhön Kokemusarvioijan
kuntoutuminen
Kokemusarvioijan yhteiskunnallinen täysivaltaistuminen Terveyspalvelujen laadun
paraneminen Luotettava palaute
asiakkailta
”ei ne pysty ite arvioimaan sitä omaa työskentelyään sillee, että jos ne vaikka sitte on tosi tylyjä tai jotain, tai en mä ainakaan usko että niinku sillä tavalla sais niinku kauheen luotettavia tuloksia että jos ite pelkästään arviois omaa toimintaa.”
”ammattilainen kattoo aina aina tota noin nii ammattilaisen kannalta jos se tekee palveluarviointia”
Kokemustiedon tarkoitus on kokemusarvioijien mukaan täydentää, ei korvata, ammatti-tietoa. Haastatellut kokivat, että ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat tuovat erilaisia näkökulmia asioihin rikastuttaen näin palvelujen arviointia ja kehittämistä. Näkö-kulmien yhdistäminen voi parhaimmillaan johtaa toimiviin ratkaisuihin.
”ku käytetään kokemusasiantuntijaa arvioimassa palvelu ni se täydentää, kun koko kokemusasiantuntijatouhun tarkotushan on täydentää ja tukea.”
”Mun mielest siin on hyvä olla ammattilaisia tukena. … on silti hyvä voida vertailla monest näkökulmast. Nähään sit se oikee juttu, et oks tää oikeesti.”
”et saatas mahollisimman kokonaisvaltanen käsitys siitä asiasta, ni sillonhan se on nimenomaan hyvä et tulee se molemmat, et tulee sekä se näkökulma joka on niinkun tämmösellä täysin terveellä joka ei oo koskaan sairastunu ja sit tulee se sairastuneen näkökulma, ni yhtäkkiä voidaanki jossain tilanteessa päästä semmosiin ratkasuihin, et nythän me keksittiin joku joku semmonen hyvä juttu yhdessä vaikka.”
Luotettava palaute asiakkailta
Haastateltavat uskoivat, että kokemusarvioija voi saada luotettavampaa tietoa asiak-kailta kuin ammattilaiset. Monet haastateltavista ajattelivat, että asiakkaan on helpompi puhua vertaiselle, sillä tilanteeseen ei liity samalla tavalla jännittämistä tai epätasa-arvoista asetelmaa kuin esimerkiksi ammattitutkijalle puhuttaessa.
”Aina, siis jos ihminen joutuu kattomaan ylöspäin puhuessaan, niin se on aina vaikeempi puhua, mutta kun vertainen tulee rinnalle, kun me voidaan katsoa samalla tasolla toistamme silmästä silmään, ni se puhuminen on paljo helpompaa.”
”sille kokemusasiantuntijalle (on helpompi puhua)… ei tarvi pelätä, niin paljo jännittää sitä tilannetta”
Kokemusarvioija osaa haastateltujen mukaan kokemustietonsa avulla eläytyä paremmin asiakkaan tilanteeseen ja päästä syvemmän ymmärryksen tasolle. Kokemustieto voi tukea myös relevanttien kysymysten löytämistä haastattelutilanteissa. Näin kokemus-arviointi antaa todellisen kuvan palvelujen toimivuudesta asiakkaiden näkökulmasta.
”mun on ehkä jollain tavalla helpompi mennä sitte siihen psyykkisesti sairaan pään sisälle jossain määrin. … että jos on itellä niinku se kokemus, niin ehkä jotenkin ymmärtää niitä eri tavalla.”
”jotain asiaa mä en ymmärrä muuten ku kokemalla ja sit ku mä oon kokenu sen asian ni mä voin tavallaan samastua siihen toiseen.”
”se on niinku todellista tietoa että antaa todellisen kuvan siitä palvelun-tuottajalle että miten se palvelu on toiminu”
Asiakaslähtöiset ja inhimilliset palvelut
Monet haastateltavista uskoivat, että kokemustietoa käyttämällä voidaan saada parem-min ilmi palveluiden kehittämistarpeet ja epäkohdat asiakkaiden näkökulmasta. Koke-musarviointi ei kuitenkaan ole pelkkää puutteiden etsimistä, kuten erään haastateltavan mukaan virheellisesti ajatellaan.
”tietämällä paremmin että mitä, mitä asiakkaat tahtoo niin vois parantaa oloja.”
”ainaki he (kokemusasiantuntijat) tietää ne sudenkuopat mitä siellä on ja ja tota niihin pystytään kiinnittämään paljo enemmän huomiota”
”sitä on väärintulkittu kumminkin että, ei oo tarkotus mustamaalata eikä mitään tommosia … ei tää mitään itkemällä huonoja asioita vaan se on vaan rakentavaa hommaa”
Kokemusarvioijien osallisuuden uskottiin voivan kehittää palveluja etenkin asiakas-lähtöisemmiksi ja inhimillisemmiksi. Eräs haastatelluista koki virkamiesten keskittyvän palvelujen kehittämisessä asiakkaiden perustarpeiden tyydyttämiseen ja ulkoiseen ympäristöön jättäen huomioimatta yksilölliset ja inhimilliset tarpeet.
Asiakasnäkökulman puute suunnittelussa näkyy erään haastateltavan mukaan mielen-terveyspalvelujen käytännössä.
”asiantuntija saattaa hyvinki ajatella ajatella tai virkamies ajatella näin että kun sulla on lämmin, pehmee, ruoka ja lääkkeet, ethän sä muuta tarvi. … kokemusarvioijan tehtävä on hyvin pitkälti se inhimillisyyden tuonti tähän palveluun.”
”näkyy et jossakin kohtaa, et jotkut asiat on suunnitellu sellanen ihminen jolla ei oo mitään, mitään käsitystä minkälaista on olla psyykkisesti sairas tai semmosessa tilassa ylipäätään, et se näkyy ihan jo tilojen ja tota käytänteiden suunnittelussa”
Kokemusarvioijan yhteiskunnallinen täysivaltaistuminen
Haastateltavat ilmaisivat osallisuuden hyötynä kokemusarvioijan täysivaltaistumisen (ks. kuvio 11). Koulutuksen antama titteli on kokemusarvioijien mukaan lisännyt mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja terveyspalvelujärjestelmässä toimimiseen. Kokemus-arvioijana toimimisen toivottiin avaavan uusia opiskelu- ja työmahdollisuuksia. Lisäksi osallisuus nähtiin asenneilmapiiriin vaikuttamisen keinona.
Kuvio 11. Kokemusarvioijan yhteiskunnallinen täysivaltaistuminen osallisuuden hyötynä.
Tittelin tuoma uskottavuus ja toimintamahdollisuudet
Monessa haastattelussa tuli esiin, että kokemusasiantuntijan tai kokemusarvioijan nimike on lisännyt uskottavuutta ja arvostusta sekä antanut uusia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa ja terveyspalvelujärjestelmässä. Yksi haastatelluista näki, että kokemusarvioijan rooliin asiantuntijuus yhdistyy vielä vahvemmin kuin kokemus-asiantuntijan rooliin.
”musta tuntuu kun mä oon kokemusarvioija ollu niin … mun arvostus joka puolella lisääntyny.”
”se (koulutus) anto mulle sen statuksen”
”ku mä sain tittelin kokemusasiantuntija ni sen jälkeen mut on ruvettu ottaan vakavasti … se et mä meen entisenä narkomaanina ja alkoholistina puhumaan ni ei oo yhtä kiehtovaa ku mä meen kokemusasiantuntijana. … Tää vaan on rakennettu sillee tää yhteiskunta, että tääl tarvii joku titteli et sä pystyt olemaan jossain.”
”ehdottomasti nään sen (kokemusarvioinnin) asiantuntijuutena enemmän … Siinä sä oot vähän enemmän asiantuntijan roolissa”
Mielenterveyskuntoutu-jiin kohdistuvien ennak-koluulojen hälveneminen
Tittelin tuoma uskottavuus ja toimintamahdollisuudet
Kokemusarvioijan kuntoutuminen Terveyspalvelujen laadun
paraneminen Kokemusarvioijan
yhteiskunnallinen täysivaltaistuminen Väylä työelämään
ja opiskeluun
Väylä työelämään ja opiskeluun
Suurin osa haastatelluista kokemusarvioijista oli eläkkeellä tai työttömänä. Moni kertoi psyykkisen sairastumisen johtaneen opintojen keskeytymiseen ja/tai työkyvyttömyy-teen. Kokemusasiantuntijana tai -arvioijana toimiminen on haastateltujen mukaan antanut mahdollisuuden toimia yhteiskunnassa työkyvyttömyydestä huolimatta sekä kokeilla omia kykyjä. Monella haastatelluista oli suunnitelmia opiskelusta tai työ-elämästä, ja osalle kokemusasiantuntijana toimimiseen liittyi toive urakehityksestä.
Kaksi haastateltavaa oli työelämässä toimien joko täysin tai osittain kokemus-asiantuntijan roolissa.
”et mä oon kuitenki aika pitkään ollu jo kotona … nythän mulla on se tuorein kokemus tästä kokemusasiantuntijuudesta että se ois niinkun helpoin tapa lähtee kokeilemaan että oisko musta vaikka tähän työhön.”
”kyl mä alan niinku varmaan kokopäiväseks työkseen tekeen sitä jossain vaiheessa”
”kokemusasiantuntijuudesta ylipäätään tuli mulle niinku työ”
Haastateltavat pohtivat kuitenkin myös sitä, voiko kokemusasiantuntijuutta nähdä ammattina. Tässä haastateltujen ajatukset erosivat toisistaan. Yksi haastateltavista totesi, ettei kokemustietoa oikeastaan voi nähdä ammattitaitona, kun taas toinen mielsi kehittyvänsä kokemusasiantuntijan ammattiin. Eräs haastateltavista näki tärkeänä ammattitiedon ja kokemustiedon yhdistämisen. Koko loppuelämää ei välttämättä halutakaan olla pelkästään kokemusasiantuntijan roolissa. Näin kokemustieto olisi osa ammatti-identiteettiä, mutta sen rinnalla olisi myös muuta ammattitaitoa.
”mä en tiedä sitä että voidaanko kokemusarviointi tai kokemusasiantuntija nähdäkään ammattina … se on niinku sitä kokemusasiantuntijuutta et sul on se kokemus, mutta ei se niinku mitään ammattitaitoa anna.”
”onhan tässä kehittymässä ittelle ammatti”
”koen että mullon vahva oma kokemus päihteistä, mutta mä haluisin vielä myös oikeesti tietoo. … niinku tosi tietoo, se yhdistettynä siihen omaan kokemukseen ni sit on aika kova paketti.”
”en haluisi sitä että … siihen jäädään kiinni … et mä oon ikuisesti kokemusasiantuntija vaan se saattas olla semmonen et se ois osa mua, mutta mä en olis kokonaan et mul ois joku ammattiki siinä sitte sivussa”
Haastatteluissa tuli esiin, että kokemusarvioijana toimiminen voi toisaalta olla uhka työnsaannille. Yksi haastatelluista arvioi, että tulemalla julkisesti esiin mielenterveys-kuntoutujina, hän ottaa henkilökohtaisen riskin leimautumisesta työmarkkinoilla.
”ku mä haen töitä tulevaisuudessa ja että, et siitä vois olla niinku negatiivista vaikutusta … kyllähän sitä kun sä googletat sun nimen ni sieltä tulee näitä seminaareja missä sä oot ollu puhumassa … Et kyl mä siinä oon ottanu semmosen henkilökohtasen riskin, että ei se mulle ilmasta oo.”
Mielenterveyskuntoutujiin kohdistuvien ennakkoluulojen hälveneminen
Monelle haastatelluista yksi kokemusasiantuntijana ja -arvioijana toimimisen motiivi oli halu vaikuttaa mielenterveyskuntoutujiin kohdistuviin asenteisiin. Kokemusasiantuntija-toiminta ja sen näkyvyys nähtiin keinoina asenneilmapiirin muuttamiseen. Kokemus-arviointiin liittyvä tutkimustyö olisi erään haastatellun mukaan erityisen hyvä väline asenteisiin vaikuttamisessa. Kokemusarviointitoiminnan näkyvyys voi erään haasta-teltavan mukaan johtaa myönteisempään asenneilmapiiriin, joka tukisi mielenterveys-kuntoutujien tasavertaista asemaa yhteiskunnassa.
”mä haluun vaikuttaa tähän yhteiskuntaan sillä tavalla että tota kuntoutujien asema parantus”
”et tuua näkyviin sitä että ihmisiähän ne on, tai me ollaan niinkun kellä on se mielenterveys- tai se päihdeongelma. … musta se semmonen tutkimustyön tekeminen ois niinku ollu hirmu hyvä keino siihen että ois voinu tuua esille niitä asioita.”
”kun saadaan niinku ylipäätään kokemusasiantuntemusta ja kokemusarviointia nostettua niinku enemmän pinnalle niin niin jos ajatellaan yhteiskunnallisesti sitä osallisuutta ni ehkä meistä vois sillon tulla tasavertasempia niinku yhteiskunnan asukkeja ku muistaki ihmisistä, että me ei oltas niinku siellä mielenterveysbarometrien mustilla listoilla, niissä henkilöissä kenen niinku naapuriin ei haluta muuttaa”
Haastateltavat olivat kokeneet voivansa vaikuttaa asenteisiin ja ennakkoluuloihin aina-kin terveyspalvelujärjestelmässä. Yhdessä työskentelyn myötä terveydenhuollon am-mattilaisten ennakkoasenteet kokemusasiantuntijoita kohtaan ovat haastateltavien mu-kaan hälventyneet.
”yks ihminen sano ihan suoraan että niinku että tää on ollu niin kannattavaa tää juttu että hän ei ois ikinä uskonu, että hän alussa ajatteli että ei täst tuu niinku mitään”
”yleensä sitte kun on ollu pidempii työryhmii ni se on kyllä keventyny se tunnelma, sit loppua kohden”