Sosiaalialalla on otettu laajasti käyttöön erilaisia sähköisiä järjestelmiä ja tulevaisuu-dessa niiden määrä tulee kasvamaan. Sähköisten järjestelmien toimivuudesta on eri-laisia kokemuksia. Ylösen ym. (2020) tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalialan ammat-tilaisten käyttäjäkokemuksia asiakastietojärjestelmistä valtakunnallisella tasolla. Tut-kimuksessa havaittiin asiakastietojärjestelmissä olevan paljon kehitettävää. Ongelma-kohdat liittyvät tiedonkulkuun, monialaiseen yhteistyöhön, asiakkuuksien hallintaan ja asiakkaasta saatavan kokonaiskuvan hahmottamiseen. Tutkimuksessa ainoastaan Nappula-asiakastietojärjestelmä sai hyvät pisteet käytettävyydestä ja asiakastapaus-ten hahmottamisesta. Nappula-järjestelmää käytetään lasasiakastapaus-tensuojelussa. Ritvasen (2017) katsauksessa tuodaan esille, kuinka tietotekniset ongelmat vaikuttavat ver-kossa tehtävään sosiaalityöhön. Haasteet liittyvät sisäänkirjautumiseen ja järjestel-mien toimimattomuuteen. Tietotekniikalla ei ole riittävästi ratkaisuja eri järjesteljärjestel-mien tiedon siirtoon.
Myös asiakkaat kokevat haasteita sähköisten järjestelmien käytössä. Kivistön ym.
(2019) tutkimukseen pohjautuen moni toivoi paremmin toimivaa sähköistä järjestel-mää, joka esteettömänä mahdollistaisi esimerkiksi näkövammaisten itsenäisen asioin-nin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ym. (2021) tutkimuksen mukaan etäpalve-luiden käytettävyyttä ja toimivuutta tulisi kehittää. Palvelualustojen toivottiin olevan yksinkertaisempia ja selkokielisempiä. Olennaisen tiedon toivottiin löytyvän nykyistä helpommin verkkosivuilta. Näissä tutkimuksissa ilmenee useampia ongelmakohtia, jotka liittyvät sähköisten järjestelmien käyttöön. Miten tulevaisuudessa sähköisiä jär-jestelmiä kehitettäisiin asiakaslähtöisemmiksi? Maahan muuttaneiden, erityistä tukea tarvitsevien, eikä ikäihmisten ääni tule kuulluksi digipalveluiden kehittämistyössä.
Digitalisaation lisääntyessä tämän asian äärelle tulisi pysähtyä ja miettiä ratkaisuja ti-lanteen parantamiseksi.
24
Tutkimuskysymykset olivat: Mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tuo sosiaalityöhön, miten digitalisaatio vaikuttaa yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja mitä kokemuksia on sosiaalialan sähköisistä järjestelmistä? Tutkielman mukaan digitalisaation myönteiset vaikutukset sosiaalityössä näkyvät uusissa palvelumuodoissa, joustavuudessa ja osal-lisuuden lisääntymisessä. Ritvasen (2017) ja Wartiaisen ym. (2020) katsauksissa nou-see esille digitalisaation mahdollistaneen sähköisen ajanvarauksen, hakemusten teke-misen sähköisesti, tietoturvallisen viestinnän ja asiakaskertomusten luketeke-misen säh-köisesti. Digitalisaatio on tuonut paljon uutta ja innovatiivisuutta asiakastyöhön, mutta se on myös aiheuttanut erilaisia haasteita. Osa väestöstä on kokenut jääneensä syrjään digitalisaation seurauksena. Tutkimukset osoittavat vanhojen ihmisten asioin-nin vaikeutuneen digitalisaation myötä. Biritan (2020) tutkimuksen mukaan vanhojen ihmisten toiveita ei oteta tarpeeksi huomioon digitalisaation kehittämistyössä. Tilanne olisi toinen, jos valta olisi julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla kilpailu on kovaa ja vanhojen ihmisten tarpeisiin ei panosteta samanlailla.
Tutkielman mukaan digitalisaatio voi aiheuttaa yhteiskunnan eriarvoistumista. Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoksen ym. (2021) tutkimus osoittaa, ettei kaikilla ole sa-manlaisia mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluita. Tutkimukseen osallistuneet mielenterveyskuntoutujat ja työttömät toivat esiin etäpalveluiden käytön edellyttä-vän toimivia ja hyviä laitteita, joihin kaikilla ei ole varaa. Mielestäni käytettyjä tieto-koneita ja älypuhelimia pitäisi hyödyntää jatkossa enemmän. Tämä tukisi myös kes-tävää kehitystä ja ekologisuutta. Monen palvelun saaminen edellyttää sähköistä asi-ointia ja olisi tärkeää, että jokaisella olisi edes joku laite asioiden hoitamiseen.
Ihmisten digitaidoissa on havaittu olevan suuria eroja. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ym. (2021) ja Biritan (2020) tutkimuksissa. Riittämättömät
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA
25
digitaidot voivat hankaloittaa tai jopa estää etäpalveluiden käyttöä. Huonot digitaidot koskettavat eri-ikäisiä, mutta eniten ikäihmisiä. Taustalla nähdään olevan ikääntynei-den vähäinen kiinnostus käyttää älypuhelinta tai tietokonetta. Huolestuttavaa on se, että digitaidottomuus voi heijastua ihmisten saamaan palveluun. Kuinka turvata jo-kaiselle yhtäläiset oikeudet saada palvelua, on digiosaaminen millä tasolla tahansa?
Digitalisaatio tulee olemaan yhä enemmän läsnä ihmisten arjessa ja digitaitojen mer-kitys jatkaa kasvuaan. Herää kysymys, kuka on valta-asemassa digipalveluiden ke-hittämistyössä. Pidetäänkö itsestäänselvyytenä, että jokaisella on valmiudet käyttää etäpalveluita ja tarvittavat laitteet etäasiointiin? Mielestäni on huolestuttavaa seurata kehityksen suuntaa. Itselleni on tullut yllätyksenä nuorten haasteet etäpalveluiden käytössä. Digitaitojen opettamiseen tulisi varata enemmän aikaa ja resursseja. Digi-kursseista pitäisi tiedottaa nykyistä paremmin. Kunnat ja palveluntuottajat järjestävät ilmaista digiopetusta. Miten näistä mahdollisuuksista tiedotettaisiin tavalla, joka ta-voittaisi laajemman joukon väestöä? Digipalveluiden kehittämistyössä pitäisi olla mu-kana sosiaalityöntekijöitä ja palveluita käyttäviä asiakkaita, jotta myös heidän näke-myksensä otetaan huomioon. Jos palveluita kehitetään ylhäältä alaspäin, syrjäytymi-nen voi kasvaa merkittävästi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ym. (2021) tutkimuksen mukaan palveluntarjo-ajien tulee tarjota nykyistä enemmän digitukea, esimerkiksi ohjevideoita, videoyh-teyksiä tai reaaliaikaista tukea. Etäpalveluiden selkokielisyyteen toivotaan muutosta.
Monimutkainen kieli ja hallinnollinen termistö voivat vaikeuttaa asioiden hoitamista itsenäisesti. Lisäksi sosiaalialan sähköisiä järjestelmiä tulee kehittää. Ylösen ym. (2020) tutkimuksen mukaan asiakastietojärjestelmien ongelmat liittyvät tiedonkulkuun, mo-nialaiseen yhteistyöhön, asiakkuuksien hallintaan ja asiakkaasta saatavan kokonais-kuvan hahmottamiseen. Tulevaisuudessa olisi tärkeää panostaa sähköisten järjestel-mien toimivuuteen ja kehittämiseen palveluiden laadun turvaamiseksi. Digitalisaa-tion vaikutuksia sosiaalityöhön tulisi tutkia enemmän. Tällä hetkellä tutkimustietoa tästä aiheesta on saatavilla vähän. Mielenkiintoista olisi selvittää eri maiden kokemuk-sia digitalisaation vaikutuksista sokokemuk-siaalityöhön ja miten teknologiaa on hyödynnetty asiakastyössä. Digitalisaatio on kasvava ilmiö ja sen takia tarvitaan lisää tietoa sen tuomista mahdollisuuksista ja haasteista, jotta palveluita pystytään uudistamaan asia-kaslähtöisemmiksi.
26
LÄHTEET
Aluehallintovirasto. 2020. Saavutettavat digipalvelut rakentavat yhdenvertaista Suomea. Viitattu 13.10.2021. Haettu osoitteesta:
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/saavutettavat-digipalvelut-rakentavat-yhdenvertaista-suomea
Castells, Manuel & Himanen, Pekka. 2001. Suomen tietoyhteiskuntamalli. Helsinki:
WSOY.
Erola, Jani & Moisio, Pasi. 2014. Sosiaalinen eriarvoisuus ja yhteiskuntaluokat.
Teoksessa Erola, Jani & Räsänen, Pekka (toim.) Johdatus sosiologian perusteisiin. 79-94. Helsinki: Gaudeamus.
Helsingin Sanomat. 2021. Digipalveluiden tulee olla helposti saavutettavia ja ymmärrettäviä. Mielipidekirjoitus. Viitattu 24.1.2022. Haettu osoitteesta:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008335896.html
Hirsjärvi, Sirkka., Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki:
Tammi.
Horowitz, Minna., Nieminen, Hannu & työryhmä. 2019. Viestintä kuuluu kaikille.
Kansalaisten viestinnälliset oikeudet ja mahdollisuudet Suomessa. Helsinki:
Gaudeamus.
Johansson, Kirsi. 2007. Kirjallisuuskatsaukset – Huomio systemaattiseen
kirjallisuuskatsaukseen. Teoksessa Johansson, Kirsi., Axelin, Anna., Stolt, Minna & Ääri, Riitta-Liisa (toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. 3-9. Turku: Turun yliopisto.
Juhila, Kirsi. 2018. Aika, paikka ja sosiaalityö. Tampere: Vastapaino.
Julkunen, Raija. 1992. Hyvinvointivaltio käännekohdassa. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino.
Kairala, Maarit. 2017. Alkusanat. Teoksessa Kivistö, Mari & Päykkönen, Kirsi (toim.) Sosiaalityö digitalisaatiossa. 7-11. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. Viitattu 1.10.2021. Haettu osoitteesta:
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63035/Sosiaalityo_digitali saatiossa_pdfA.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kivistö, Mari. 2019. Sosiaalityön eettinen toimijuus digitalisaatiossa – esimerkkinä vammaissosiaalityö. Teoksessa Pohjola, Anneli., Kemppainen, Tarja., Niskala, Asta & Peronius, Nina (toim.) Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö.
199-220.Tampere: Vastapaino.
27
Kivistö, Mari., Heini, Annina., Kontu, Katariina., Kunttu, Katriina., Lappalainen, Tiina., Lindroos, Nelli., Ronimus, Heli & Sjöblom, Stina. 2019.
Asiakasosallisuuden toteutuminen ja digitalisaation mahdollisuudet
vammaissosiaalityön asiakasprosessissa. Artikkeli julkaisussa Journal.fi. 42(1), 18-24. Viitattu 6.11.2021. Haettu osoitteesta:
https://journal.fi/kuntoutus/article/view/97232/55505?acceptCookies=1 Koskiaho, Biritta. 2020. Vanhojen ihmisten asioiden ajaminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Teoksessa Suoninen-Erhiö, Lea., Pohjola, Anneli., Satka, Mirja
& Simola, Jenni (toim.) Sosiaaliala uudistuu. Tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksiä. 115-136. Huoltaja-säätiön julkaisuja. Viitattu 6.11.2021. Haettu osoitteesta:
https://www.researchgate.net/profile/Anna-Maria-Isola/publication/347238379_Osallisuustyo_valineena_heikossa_asemassa_ole vien_vallan_lisaamiseen/links/5fd8b75da6fdccdcb8cac850/Osallisuustyoe-vaelineenae-heikossa-asemassa-olevien-vallan-lisaeaemiseen.pdf#page=9 Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Digipalvelulaki. Viitattu
29.11.2021. Haettu osoitteesta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306
Leino-Kilpi, Helena. 2007. Kirjallisuuskatsaus – tärkeää tiedon siirtoa. Teoksessa Johansson, Kirsi., Axelin, Anna., Stolt, Minna & Ääri, Riitta-Liisa (toim.)
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. 2. Turku: Turun yliopisto.
Melin, Harri & Blom, Raimo. 2011. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Teoksessa Oksanen, Atte & Salonen, Marko (toim.) Toiminnallisia loukkuja. Hyvinvointi ja eriarvoisuus yhteiskunnassa. 194-213. Tampere: Tampereen yliopistopaino – Juvenes Print.
Neittaanmäki, Pekka., Lehto, Martti & Savonen, Matti. 2021. Yhteiskunnan digimurros. Viitattu 3.11.2021. Haettu osoitteesta:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/75328/Yhteiskunnan%20digi murros.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Nevalainen, Risto. 2018. Polarisaatio ja työn tulevaisuus – sekä muita tietotekniikan yhteiskunnallisia kipukohtia. Teoksessa Nevalainen, Risto., Salmela, Pentti &
Myllymäki, Reino (toim.) Tietoyhteiskunnan kaksi puolta. Menneestä oppien, uutta oivaltaen. 223-246. Vantaa: Ketterät Kirjat.
Paavola, Jutta., Rautajoki, Arto & Pohjola, Anneli. 2019. Palvelurakenteiden muutoksessa määrittyvä aikuissosiaalityö. Teoksessa Pohjola, Anneli.,
Kemppainen, Tarja., Niskala, Asta & Peronius, Nina (toim.) Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö. 81-107. Tampere: Vastapaino.
28
Pohjola, Anneli., Kemppainen, Tarja., Niskala, Asta & Peronius, Nina. 2019.
Murroksen ajan sosiaalityö paikkaansa jäsentämässä. Teoksessa Pohjola, Anneli., Kemppainen, Tarja., Niskala, Asta & Peronius, Nina (toim.)
Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö. 11-20. Tampere: Vastapaino.
Pohjola, Anneli., Kemppainen, Tarja., Niskala, Asta & Peronius, Nina. 2019.
Sosiaalityö osana yhteiskunnallista kehityskulkua. Teoksessa Pohjola, Anneli., Kemppainen, Tarja., Niskala, Asta & Peronius, Nina (toim.) Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö. 23-54. Tampere: Vastapaino.
Pudas-Tähkä, Sanna-Mari & Axelin, Anna. 2007. Systemaattisen
kirjallisuuskatsauksen aiheen rajaus, hakutermit ja abstraktien arviointi.
Teoksessa Johansson, Kirsi., Axelin, Anna., Stolt, Minna & Ääri, Riitta-Liisa (toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. 23-54.
Turku: Turun yliopisto.
Ritvanen, Jonna. 2017. Voiko sosiaalityötä tehdä verkossa? – Verkkososiaalityön kä-sitteen määrittelyä. Teoksessa Kivistö, Mari & Päykkönen, Kirsi (toim.)
Sosiaalityö digitalisaatiossa. 73-96. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. Viitattu 6.11.2021. Haettu osoitteesta:
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63035/Sosiaalityo_digitali saatiossa_pdfA.pdf#page=72
Saari, Juho. 2020. Samassa veneessä. Hyvinvointivaltio eriarvoistuneessa yhteiskunnassa. Jyväskylä: Docendo.
Salminen, Ari. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston julkaisuja.
Viitattu 26.10.2021. Haettu osoitteesta:
https://www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf Saranto, Kaija., Kinnunen, Ulla-Mari., Jylhä, Virpi & Kivekäs, Eija. 2020.
Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja
terveydenhuollossa. Teoksessa Huijala, Anneli & Taskinen, Helena (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. 179-214. Tampere University Press.
Soramäki, Martti. 2004. Informaatioyhteiskunnan teoriat, politiikka ja sähköisen viestinnän todellisuus. Eurooppalainen näkökulma. Tampere: Tampereen Yliopistopaino.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena.
Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Viitattu 19.10.2021.
Haettu osoitteesta:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf?sequence=1&isAllowed=y
29
Taipale, Sakari. 2013. Informaatioaika – Manuel Castells ja verkostoituva
hyvinvointivaltio. Teoksessa Saari, Juho., Taipale, Sakari & Kainulainen, Sakari (toim.) Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita. 173-195.
Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. Viitattu 26.11.2021. Haettu osoitteesta:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/129163/Diak_A_38_ISBN_9 78-952-493-195-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Eriarvoisuus. Viitattu 3.11.2021. Haettu osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Osallisuuden osa-alueet ja ja osallisuuden
edistämisen periaaatteet. Viitattu 24.1.2021. Haettu osoitteesta:
https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen- johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. 2021.
Haavoittuvat ryhmät etäpalvelujen käyttäjinä – kokemuksia COVID-19-epidemian ajalta. Tutkimuksesta tiiviisti 33/2021. Viitattu 6.11.2021. Haettu osoitteesta:https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142805/URN_ISB N_978-952-343-687-9.pdf
Therborn, Göran. 2015. Suomentanut Henttonen, Tatu. Eriarvoisuus tappaa.
Tampere: Vastapaino.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli. 2003. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino.
Tähtinen, Helena. 2007. Systemaattinen tiedonhaku hoitotieteen näkökulmasta.
Teoksessa Johansson, Kirsi., Axelin, Anna., Stolt, Minna & Ääri, Riitta-Liisa (toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. 10-45. Turku:
Turun yliopisto.
Ylönen, Katri., Salovaara, Susi., Kaipio, Johanna., Tyllinen, Mari., Tynkkynen, Elina., Hautala, Sanna & Lääveri, Tinja. Sosiaalialan asiakastietojärjestelmissä paljon parannettavaa: käyttäjäkokemukset 2019. 2020. Artikkeli julkaisussa Finnish Journal of eHealth and eWelfare 12(1), 30-43. Viitattu 6.11.2021. Haettu osoitteesta:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/68109/88583-Article%2520Text-146107-1-1020200305.pdf?sequence=1&isAllowed=yojulkaisu Wartiainen, Piritta., Vuori, Anna & Tyllinen, Mari. 2020. Digitalisaation
mahdollisuudet sosiaalihuollossa asiakastietojärjestelmän näkökulmasta.
Teoksessa Suoninen-Erhiö, Lea., Pohjola, Anneli., Satka, Mirja & Simola, Jenni (toim.) Sosiaaliala uudistuu. Tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksiä.
99-114. Huoltaja-säätiön julkaisuja. Viitattu 6.11.2021. Haettu osoitteesta:
https://www.researchgate.net/profile/AnnaMariaIsola/publication/34723837 9_Osallisuustyo_valineena_heikossa_asemassa_olevien_vallan_lisaamiseen/lin
30
ks/5fd8b75da6fdccdcb8cac850/Osallisuustyoe-vaelineenae-heikossa-asemassa-olevienvallan-lisaeaemiseen.pdf#page=9