pysyviksi käytännöiksi
Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö hyödyttää koko työyhteisöä. Jokainen haluaa kokea olevansa arvostettu ja osallinen. Monimuotoisuus parantaa tutkitusti uusien asia-kasryhmien tavoittamista, innovatiivisuutta ja taloudellista kannattavuutta (Hunt, Layton & Prince, 2015). Myös yritys-ten hallitusyritys-ten monimuotoisuudella on havaittu olevan
yhte-Kuva 4. Organisaatiolta tukea kielitaidon kehittämiseen.
Kuva 4. Organisaatiolta tukea kielitaidon kehittämiseen.
Kokeiluista organisaatioiden pysyviksi käytännöiksi
Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö hyödyttää koko työyhteisöä. Jokainen haluaa kokea olevansa arvostettu ja osallinen. Monimuotoisuus parantaa tutkitusti uusien asiakasryhmien tavoittamista, innovatiivisuutta ja taloudellista kannattavuutta (Hunt, Layton & Prince, 2015). Myös yritysten hallitusten monimuotoisuudella on havaittu olevan yhteys yrityksen taloudelliseen menestykseen (Carter, Simkins &
Simpson, 2003). Toisaalta pelkkä erilaisuuden olemassaolo ei tuota menestystä. Siihen tarvitaan hyvää johtamista, psykologista turvallisuutta sekä mukaan ottavia ja inklusiivisia toimintatapoja, kuten kielitietoisuutta.
Erinomainen työkalu edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä jalkauttaa monimuotoisuutta
edistävät rekrytointikeinot ja kielitietoiset toimintatavat osaksi työpaikan toimintaa ja arkea on
Työn Tuuli 2/2022 | 57 Monimuotoisuutta edistävä rekrytointi ja kielitietoisuus ratkaisuina osaajapulaan
ys yrityksen taloudelliseen menestykseen (Carter, Simkins &
Simpson, 2003). Toisaalta pelkkä erilaisuuden olemassaolo ei tuota menestystä. Siihen tarvitaan hyvää johtamista, psyko-logista turvallisuutta sekä mukaan ottavia ja inklusiivisia toi-mintatapoja, kuten kielitietoisuutta.
Erinomainen työkalu edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhden-vertaisuutta sekä jalkauttaa monimuotoisuutta edistävät rek-rytointikeinot ja kielitietoiset toimintatavat osaksi työpaikan toimintaa ja arkea on työpaikan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-suunnitelma. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laati-miseen velvoittavat sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuusla-ki. Suunnitteluvelvoite koskee työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Yhdenvertaisuuslakiin kirjattu yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite koskee myös or-ganisaation rekrytointikäytäntöjen kehittämistä.
Monimuotoisuuden tuomien hyötyjen lisäksi myös moraali-nen näkökulma on tärkeä (Roberts & Mayo, 2019): yhdenver-taisessa yhteiskunnassa eri väestöryhmät ovat edustettuina eri organisaatioissa ja työtehtävissä. Työ- ja elinkeinoministeriön työelämänmonimuotoisuusohjelma lähtee siitä, että henkilös-tön ikä- ja sukupuolijakaumien ja vieraskielisten osuuksien tulisi heijastaa vastaavia jakaumia ja osuuksia työikäisessä väestössä, erityisesti julkisella sektorilla. Esimerkiksi THL:n yhtenä arvona on olla yhdenvertaisuuden suunnannäyttäjä, ja organisaation toiminnan päämääränä on, että me kaikki voi-simme hyvin.
Vaikka tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimi-seen velvoittaa laki, on havaittu, että tasa-arvosuunnitelmi-en laajuus ja laatu vaihtelevat paljon organisaatioidtasa-arvosuunnitelmi-en välillä.
Tilastokeskuksen tasa-arvosuunnitelmia koskevan selvityk-sen mukaan rekrytointiin liittyviä toimenpiteitä oli tehnyt 27 prosenttia kaikista organisaatioista ja noin puolet tasa-arvo-suunnitelman laatineista organisaatioista (Attila & Koskinen, 2020). Selvitys yhdenvertaisuuslain arvioinnista nostaa sekin ongelmakohtia esiin (Nieminen ym., 2020, s. 91):
”Periaatteessa se suunnittelu on hyvä ja toimiva työkalu, koska se fokusoi ihmisten ajattelun ensinnäkin näkemään ongelman ja sitten etsimään siihen heille sopivia ratkaisu-ja. Mutta jos suunnittelusta tulee automaattista, toistavaa, se suunnitelma pannaan hyllylle, se ei sido ketään, niin sen muutosta tuottava vaikutus ei välttämättä toteudu.”
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvitaan siis selkeitä ja organisaation arvoja tukevia tavoitteita sekä aktiivi-muotoon kirjattuja ja vastuutettuja konkreettisia toimenpitei-tä, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
Monimuotoisuutta edistävät rekrytointikeinot ja kielitietoinen työskentely ovat konkreettisia ratkaisuja, joiden avulla sekä Suomessa jo asuvat että Suomeen muuttavat osaajat pääsevät yhdenvertaisemmin osaksi työyhteisöjämme. n
LÄHTEET
Alho, R. (2020). ‘You need to know someone who knows someone’: International students’ job-search experiences.
Nordic Journal of Working Life Studies, 10(2), 3-22. https://doi.
org/10.18291/njwls.v10i2.120817
Attila, H. & Koskinen, H. (2020). Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:33. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-00-6881-3
Bergbom, B., Yli-Kaitala, K. & Toivanen, M.
(2022). Monimuotoisuus ja inklusiivisuus
asiantuntijaorganisaatiossa -opas. Haettu 26.10.2022 osoitteesta:
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/monimuotoisuus-ja-inklusiivisuus-asiantuntijaorganisaatiossa
Bergbom, B., Yli-Kaitala, K. & Toivanen, M. (2021). Miten edistää monimuotoisuutta rekrytoinnissa? Haettu 26.10.2022 osoitteesta: https://www.ttl.fi/sites/default/files/2021-11/Miten-edistaa-monimuotoisuutta-rekrytoinneissa.pdf
Bergbom, B., Toivanen, M. & Väänänen, A. (2020).
Monimuotoisuusbarometri 2020: Fokuksessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus. Työterveyslaitos, Helsinki. https://urn.fi/
URN:ISBN:9789522619471.
Carter D. A., Simkins, B. J. & Simpson W. G. (2003). Corporate governance, board diversity, and firm value. The Financial Review, 38, 33–53.
Czimbalmos, M. & Rask, S. (2022). Sexual and gender minorities among foreign-origin populations in Finland. An intersectional analysis. [Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ulkomaalaistaustaisessa väestössä Suomessa. Intersektionaalinen analyysi]. Raportti 9/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-908-5
Honkatukia, J., Ruuskanen, O.-P., Lehtosalo, H., Heinämäki, J.
& Mäkilä, K. (2021). Millaista osaamista Suomi tarvitsee 2040?
PTT raportteja 269. Helsinki 2021. Haettu 10.10.2022 osoitteesta https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/millaista-osaamista-suomi-tarvitsee-vuonna-2040.html.
Honko, M. & Skinnari, K. (2020). Opettajien ja opettajaopiskelijoiden käsityksiä kielestä ja
kielitietoisuudesta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(7).
Hunt, V., Layton, D. & Prince, S. (2015). Why diversity matters.
McKinsey & Company.
Hämäläinen, J. (2021). Näin edistät monimuotoisuutta ja
inklusiivisuutta työpaikallasi – HR-asiantuntijan täsmäneuvo. Työn Tuuli, 31(1), 45–48.
Kanninen, O., Virkola, T., Lilja, E. & Rask, S. (2022). Tavoitteena syrjimätön työelämä: Työsyrjinnän nykytila ja keinoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:20.
Keskuskauppakamari (2022). Kauppakamarikysely: Osaavan työvoiman saatavuus. Helsinki. Haettu 10.10.2022 osoitteesta https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2022/10/
Osaajakyselyn-tulokset-2022-lokakuu.pdf.
Larja, L. (2020). Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Teoksessa Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta.
TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-487-7 Larja, L. & Luukko, J. (2018). Koulutuksen ja työn vastaavuus.
Teoksessa: Toivanen, M., Väänänen, A., Kurki, A., Bergbom, B. & Airila, A. (toim.) Moni osaa! Työpaikkaosaaminen monikulttuurisilla työpaikoilla. Työterveyslaitos. Juvenes Print, Helsinki 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952- 261-803-0 Lehmuskunnas, P., Kärpänoja, J., Roth, S., Sandqvist, S. &
Hietikko, M. (2020). Selvitys maahanmuuttajien rekrytoinnista.
Taloustutkimus Oy 2.6.2020. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 09/2020.
Martelin, T., Nieminen, T., Väänänen, A. & Toivanen, M. (2020).
Työ ja työllistymisen esteet. Teoksessa H. Kuusio, A. Seppänen, S.
Jokela, L. Somersalo ja E. Lilja (toim.), Ulkomaalaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. FinMonik-tutkimus 2018–2019.. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja, Raportti 1/2020, 49–60.
Nieminen, K., Jauhola, L., Lepola, O., Rantala, K., Karinen, R. &
Luukkonen, T. (2020). Aidosti yhdenvertaiset: Yhdenvertaisuuslain arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan
julkaisusarja 2020:50.
Rask, S. (2022). Kielitietoisuudella kielikynnyksen yli: millaisessa työyhteisössä myös maahan muuttanut asiantuntija loistaa?
[blogikirjoitus]. https://www.kvosaajiensuomi.com/blogi-1/
shadiarask
Rask, S., Nykänen, S. & Teräsaho, M. (2021). Monimuotoisuutta edistävä rekrytointi: Moninaisesti parempi -hankkeen
rekrytointikokeilun tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 10/2021. Helsinki 2021.
Rask, S., Teräsaho, M. & Nykänen, S. (2021). Kielitietoinen asiantuntijatyö ja sukupuolitietoinen viestintä keinoina edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(2).
Rask, S., Czimbalmos, M. & Yüksel, H. (2021). Muotisanoista tutkimustyön todeksi: Miten tehdä inklusiivista ja intersektionaalista maahanmuutto- ja vähemmistötutkimusta? Puheenvuoro.
Sukupuolentutkimus-Genusforskning: Pakkomuuton sukupuoli 3/2021.
Rask, S., Bergbom, B. & Teräsaho, M. (2020). Kenen tarinaa valitsemasi kuva kertoo? [blogikirjoitus]. https://blogi.thl.fi/kenen-tarinaa-valitsemasi-kuva-kertoo
Roberts, L. M. & Mayo, A. (2019). Toward a racially just workplace. Diversity efforts are failing black employees. Here’s a better approach. Harvard Business Review. Verkkojulkaisu.
Julkaistu 14.11.2019. Haettu 6.10.2022 osoitteesta https://hbr.
org/2019/11/toward-a-racially-just-workplace.
Sherbin, L., & Rashid, R. (2017). Diversity doesn’t stick without inclusion. Harvard Business Review, 1, 1-5. Haettu 10.10.2022 osoitteesta https://www.harvardbusiness.org/wp-content/
uploads/2020/07/HBR-Diversity-Doesnt-Stick-Without-Inclusion.
pdf.
Skogberg, N., Mustonen, K-L., Koponen, P., Tiittala, P., Lilja, E., Ahmed Haji Omar, A., Snellman, O. & Castaneda, A.
(2019). Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi - Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Raportti 12.
Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2019.
Tasa-arvolaki (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta) 8.8.1986/609. Haettu 10.10.2022 osoitteesta https://finlex.fi/fi/laki/
ajantasa/1986/19860609.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL (2022). Sukupuolitietoinen viestintä. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasaarvo/tasa-arvon-edistaminen/sukupuolitietoinen-viestinta
Tilastokeskus (2021). Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021.
https://tilastokeskus.finna.fi/Record/doria_tk.10024_184395 Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Haettu 10.10.2022 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325
Yhdenvertaisuusvaltuutettu (2021), Positiivinen erityiskohtelu.
https://syrjinta.fi/positiivinen-erityiskohtelu.
Yli-Kaitala, K., Toivanen, M. (2021). Psykologinen turvallisuus vapauttaa työyhteisön potentiaalin. Työn Tuuli, 31(1), 29–36.
Valtioneuvosto (2021). Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:74.
Helsinki 2021. Haettu 10.10.2022 osoitteesta http://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-383-666-2.
Valtioneuvosto (2022). Ministeriöiden tulevaisuuskatsaus 2022:
Yhteiskunnan tila ja päätöksiä vaativat kysymykset. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:58. Helsinki 2022. Haettu 10.10.2022 osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-780-5.
SHADIA RASK, FT, toimii tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän on johtanut Moninaisesti parempi -hanketta, jonka tavoitteena on edistää työelämän monimuotoi-suutta ja Suomeen muuttaneiden korkeasti koulutettujen naisten asiantuntijauria.
KATARIINA MANKINEN, VTM, toimii projektikoordinaattorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, ja työskenteli Moninai-sesti parempi -hankkeessa.
SANNA NYKÄNEN, TtM, toimii projektikoordinaattorina Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoksella, ja työskenteli Moninaisesti parempi -hankkeessa.
MIA TERÄSAHO, VTM, toimii kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän johtaa Segregaation purku - työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään -hanketta ja osallistui Moninaisesti parempi -hankkeen toteuttamiseen.
Lisää tietoa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamasta Moninaisesti parempi -hankkeesta: www.thl.fi/moninaisesti.
Hankeen (2019–2022) toteuttivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos.
Työn Tuuli 2/2022 | 59 n Aalto University Executive Education Oy
n Academy of Brain Oy
n Accountor HR Solutions Oy
n Accountor Services Oy
n AEL-Amiedu Oy
n Alma Media Oyj
n Ammattiopisto Luovi
n Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy
n Auntie Solutions Oy
n Barona Oy
n Bridge Impact Oy
n Catalyst Teambuilding
n Centria-ammattikorkeakoulu Centria University of Applied Sciences
n CGI Suomi Oy
n Compass Human Resources Group Finland Oy Ab
n Discendum Oy
n Eezy Flow Oy
n Eilakaisla Oy
n Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
n Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
n Esedu - Etelä Savon Ammattiopisto Etelä-Savon Koulutus Oy
n Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
n FCG Finnish Consulting Group Oy
n FIBS Yritysvastuuverkosto
n Finla Työterveys Oy
n Guidin
n Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy
n HAUS Kehittämiskeskus Oy
n Helsingin Kamari Oy
n Helsingin Osuuskauppa Elanto
n HRS Advisors Oy
n Hyria koulutus Oy
n Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
n Integrata Oy
n Invalidiliitto ry
n Jobilla Oy
n Jyväskylän Yliopisto
n Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
n Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
n Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä - Keuda
n Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO
n Keva
n KPMG Oy Ab
n Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
n Laura Rekrytointi Oy
n Laurea-ammattikorkeakoulu
n LEAD Henkilöstöratkaisut Oy
n Lexia Asianajotoimisto Oy
n Lidl Suomi Ky
HENRYn kannatusjäsenet, oppilaitosjäsenet, platinajäsenet
Seuraavat organisaatiot tukevat hyvää suomalaista henkilöstöjohtamista ja antavat näin arvokkaan panoksen yhdistyksemme toiminnalle.
n Linkity Oy
n LUT-yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
n LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö
n Lääketeollisuus ry
n Lääketietokeskus Oy
n Management Institute of Finland MIF Oy
n Mandatum Life Palvelut Oy
n ManpowerGroup Oy
n Mercuri Urval Finland
n Merivoimien esikunta
n Nitor Group Oy
n Oikotie Oy
n Oulun yliopisto
n Peili Consulting Oy
n Pertec Consulting Oy
n Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä Riveria
n Psycon Oy
n Puolustusvoimat
n Questback Oy
n Rastor-instituutti ry
n Renesans Consulting Oy
n Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari ry
n SAP Finland Oy
n Saranen Consulting Oy
n Savonia ammattikorkeakoulu Oy
n SD Worx Finland Oy
n Solaforce Oy
n Sovelto Oyj
n Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry
n Suomen Taloushallintoliitto ry
n Sympa Oy
n TAKK - Tampereen aikuiskoulutuskeskus
n Talogy (Finland) Oy
n Taloustutkimus Oy
n Telia Finland Oyj
n Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
n TicTac Learn AB
n Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA
n Tulli
n Turun yliopisto
n Unit4 Oy
n UPM Plywood Oy
n Vaasan kaupunki
n Vaasan yliopisto
n Wakaru Oy
n Valtiovarainministeriö Valtionhallinnon kehittämisosasto
n Verohallinto
n Zalaris HR Services Finland